2 1 4 NIMENHUUDON TOIMITTAMINEN SEKÄ EDUSTETTUINA JA EDUSTAMATTA OLEVIEN JÄSENKUNTIEN MERKITSEMINEN

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 3/2014 Kokousaika pe klo 13.00-13.25 Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan koulutustilat, luentosali Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 KOKOUKSEN AVAUS 2 1 4 NIMENHUUDON TOIMITTAMINEN SEKÄ EDUSTETTUINA JA EDUSTAMATTA OLEVIEN JÄSENKUNTIEN MERKITSEMINEN 3 5 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 4 6 ÄÄNILUETTELON TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN 5 7 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALITSEMINEN 6 1 8 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013; HALLITUKSEN SELVITYS ARVIOINTIKERTOMUKSESSA ESITETTYIHIN HAVAINTOIHIN 7 1-2 12 LISÄSELVITYKSET JA ESITYS UUDEN SAIRAALAN SIJAINTIPAIKAKSI; TONTTIEN HANKINTA UUTTA SAIRAALAA VARTEN; PERUSTELUJEN TARKENTAMINEN 8 1 30 TALOUSARVIO VUODELLE 2014 SEKÄ VUOSIEN 2014-2016 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA; TALOUSARVION MUUTOS; VUODEN 2014 TALOUSARVION INVESTOINTISUUNNITELMAN MUUTOS 9 1 43 OMISTAJAOHJAUKSEN PERIAATTEIDEN HYVÄKSYMINEN 10 1 45 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 11 47 MUUT KIIREELLISET ASIAT 12 48 ILMOITUSASIAT 13 49 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 3/2014 Kokousaika pe klo 13.00-13.25 Kokouspaikka Päätöksentekijät Jyväskylä, Keskussairaalan koulutustilat, luentosali n jäsenet ja varajäsenet on mainittu LIITTEESSÄ 2.1. Läsnä = x Muut läsnäolijat x x x x x x x Leila Lindell Tony Melville Pekka Leppänen Jari Colliander Maarit Heikkinen Toimi Kankaanniemi Satu Koskinen Leena Laurila Pekka Pajala hallituksen puheenjohtaja hallituksen I varapuheenjohtaja hallituksen II varapuheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen x x x Tapani Mäki Pia Nyman Hellevi Saarenpää tarkastuslautakunnan jäsen tarkastuslautakunnan jäsen tarkastuslautakunnan jäsen Laillisuus ja päätösvaltaisuus x x x x x x Juha Kinnunen Vesa Kataja Kaija Heikura Seija Saarelainen Aija Suntioinen Tuija Melville Todettiin. Käsitellyt asiat 1 13 Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus Leena Yksjärvi Puheenjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja johtajaylilääkäri hallintoylihoitaja hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä talousjohtaja viestintäpäällikkö Seija Saarelainen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on merkitty nimikirjaimillamme. Tarkastusaika.. 2014.. 2014 Allekirjoitukset Pöytäkirjan nähtävänäpito Otteen oikeaksi todistaa Esko Karén Pekka Karhunen Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin toimistossa 8. - 9.10.2014 kello 8.00-15.45. Pöytäkirjanpitäjä

3 Kv 1 KOKOUKSEN AVAUS n puheenjohtaja Leena Yksjärvi avasi kokouksen. ----- Kokouksen avauksen yhteydessä valtuusto vietti hiljaisen hetken varavaltuutettu Jukka Lauttamäen poismenon muistoksi.

4 Kv 2 NIMENHUUDON TOIMITTAMINEN SEKÄ EDUSTETTUINA JA EDUSTAMATTA OLEVIEN JÄSENKUNTIEN MERKITSEMINEN Kuntayhtymän perussopimuksen 7 :n mukaan jäsenkunnat valitsevat valtuustoon jäseniä seuraavasti: "Väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otettu viimeisin tieto kunnan asukasluvusta vuoden vaihteessa Jäsenten lukumäärä Hallituksen ehdotus: Kv 2, Päätös: 2 000 tai vähemmän 1 2 001-8 000 2 8 001-25 000 3 25 001-100 000 4 100 001 - tai enemmän 5. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen." Luettelo jäsenkunnista ja valtuutetuista on LIITTEENÄ 2.1. toimittaa läsnäolevien valtuutettujen toteamiseksi nimenhuudon ja merkitsee edustettuina ja edustamatta olevat jäsenkunnat. Toimitetussa nimenhuudossa todettiin, että kaikki jäsenkunnat ovat edustettuna kokouksessa. Edustettuna olevien kuntien äänimäärä on 929. Merkittiin läsnä olevat ja poissa olevat valtuuston jäsenet LIITTEESEEN 2.1.

5 Kv 3 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Hallituksen ehdotus: Kv 3, Päätös: Kutsu valtuuston kokoukseen on valtuuston työjärjestyksen 7 :n mukaisesti lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta. Kutsu on lähetetty 19.9.2014 valtuuston jäsenille, hallituksen jäsenille, tarkastuslautakunnan jäsenille ja jäsenkuntien kunnanhallituksille. Lisäksi ilmoitus on valtuuston 12.4.2013 tekemän päätöksen mukaisesti julkaistu sairaanhoitopiirin Internet-sivuilla. Perussopimuksen 10 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. toteaa kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. totesi, että kokous on laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen.

6 Kv 4 ÄÄNILUETTELON TARKASTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN Hallituksen ehdotus: Kv 4, Päätös: Perussopimuksen 7 :n mukaan "Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesti jäsenkunnalta kuntayhtymän menoihin palveluista perittyjen korvausten (18 ) ja maksuosuuksien (20 ja 21 ) yhteismäärän mukaisessa suhteessa. Jäsenkunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni kutakin alkavaa 300 000 euroa kohden. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään 35 % kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä." Ääniluettelo on LIITTEENÄ 2.1. Kuntaa edustavien valtuutettujen yhteinen äänimäärä perustuu vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaisiin kunnan maksuosuuksiin. toteaa, että ääniluettelo on tarkastettu kohdassa 2 toimitetun nimenhuudon yhteydessä ja vahvistaa tämän perusteella LIITTEENÄ 2.1 olevan ääniluettelon. totesi ääniluettelon tulleen tarkastetuksi kohdassa 2 toimitetun nimenhuudon yhteydessä ja vahvisti ääniluetteloksi LIITTEEN 2.1 ja totesi läsnäolevien valtuutettujen äänimääräksi 929.

7 Kv 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALITSEMINEN Hallituksen ehdotus: n työjärjestyksen 33 :n mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. n yksimielisen päätöksen mukaan valtuuston kokousten pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinnasta tehdään valtuuston kokouksen esityslistalle valmisteltu ehdotus. Esitys tehdään valtuutettujen aakkosjärjestystä noudattaen. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Toini Jäntti ja Markku Järvenpää sekä ääntenlaskijoiksi Antti Potapoff ja Satu Pitkänen. valitsee 1. pöytäkirjan tarkastajiksi Esko Karénin ja Pekka Karhusen. 2. ääntenlaskijoiksi Kari Nuopposen ja Eeva Niinisen. Kv 5, Päätös: 1. päätti yksimielisesti valita tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi Esko Karénin ja Pekka Karhusen. 2. päätti yksimielisesti valita tämän kokouksen ääntenlaskijoiksi Eeva Niinisen ja Satu Pitkäsen.

Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta 28.2.2014 28.3.2014 25.4.2014 16.5.2014 6.6.2014 8 Tl 15, Tl 21, Tl 27, Tl 34, Kv 6, Kh 170H, Kv 6 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013; HALLITUKSEN SELVITYS ARVIOINTIKERTOMUKSESSA ESITETTYIHIN HAVAINTOIHIN Puheenjohtajan selostus: Tl 15, 28.2.2014 Päätös: Hyväksyttiin. Tl 21, 28.3.2014 Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle kultakin tilikaudelta arviointikertomuksen. Kuntalain määräykset arviointityöstä ja arviointikertomuksesta ovat varsin niukat. Kuntalain 71 :n 2. momentissa todetaan seuraavaa: Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Arviointityö sekä arviointikertomusten sisältö ja muoto ovat poikenneet kunnittain ja kuntayhtymittäin toisistaan. Jokainen tarkastuslautakunta tekee arviointityönsä omista lähtökohdistaan käsin ja itsenäisesti. Keskeistä kuitenkin on kuntalain mukaisesti arvioida nimenomaan valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunta on edennyt omassa arviointityössään laatimansa arviointisuunnitelman ja työohjelman mukaisesti. Tässä vaiheessa on syytä tarkastella tehtyä arviointityötä, arvioinnin menetelmiä ja käydä keskustelu arviointikertomuksen sisällöstä ja sille asetettavista tavoitteista sekä valmisteluprosessista. Oheisaineisto; Arviointikertomus 2013/luonnos 25.4.2013. Tarkastuslautakunta käy keskustelun toteutuneesta arviointityöstä ja tilikaudelta 2013 annettavan arviointikertomuksen sisältöön, painotuksiin ja rakenteeseen liittyvistä asioista sekä valmisteluprosessista. ---------- Puheenjohtajan selostus: Tl 21, 28.3.2014 Päätös: Hyväksyttiin. Tarkastuslautakunta käy keskustelun toteutuneesta arviointityöstä ja tilikaudelta 2013 annettavan arviointikertomuksen sisältöön, painotuksiin ja rakenteeseen liittyvistä asioista sekä valmisteluprosessista. ----------

Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta 28.2.2014 28.3.2014 25.4.2014 16.5.2014 6.6.2014 9 Tl 27, 25.4.2014 Puheenjohtajan selostus: Tl 27, 25.4.2014 Päätös: Hyväksyttiin. Tl 34, 16.5.2014 Tarkastuslautakunta käy keskustelun toteutuneesta arviointityöstä ja tilikaudelta 2013 annettavan arviointikertomuksen sisältöön, painotuksiin ja rakenteeseen liittyvistä asioista sekä valmisteluprosessista. ---------- Puheenjohtajan selostus: Kuntalain 71.2 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Arvioinnin tulokset esitetään valtuustolle vuosittain annettavassa arviointikertomuksessa. Tarkastuslautakunta on valmistellut aiemmissa kokouksissaan valtuustolle annettavaa vuoden 2013 arviointikertomusta. Valmistelun pohjalta on laadittu lopullinen allekirjoitettava vuoden 2013 arviointikertomus. Arviointikertomus on liitteenä. Tarkastuslautakunta hyväksyy vuoden 2013 arviointikertomuksen, allekirjoittaa sen ja saattaa arviointikertomuksen kuntayhtymän valtuuston käsiteltäväksi. Tl 34, 16.5.2014 Päätös: Tarkastuslautakunta hyväksyi vuoden 2013 arviointikertomuksen, allekirjoitti sen ja saattaa arviointikertomuksen kuntayhtymän valtuuston käsiteltäväksi. Kv 6, 6.6.2014 Merkittiin, että sisäinen tarkastaja Jarmo Jäspi poistui esteellisenä kokoushuoneesta. Sihteerinä tässä asiassa toimi puheenjohtaja Esko Tammenoja. ---------- Tarkastuslautakunnan ehdotus: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013 on LIITTEENÄ 6.1. 1. suorittaa LIITTEENÄ 6.1 olevan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen käsittelyn.

Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta 28.2.2014 28.3.2014 25.4.2014 16.5.2014 6.6.2014 10 2. päättää pyytää hallituksen selvitykset seuraavista arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista: 1. selvityksen potilasturvallisuussuunnitelman jalkauttamisesta ja arvion potilasturvallisuuden tilasta sairaanhoitopiirissä, 2. määrittelemään sitovat toiminnalliset tavoitteet vuoden 2015 talousarvioon, 3. selvityksen siitä, mitä toimenpiteitä on suunniteltu perussopimuksen saattamiseksi ajan tasalle, ennen valtuuston ensimmäistä syksyn kokousta. Kv 6, 6.6.2014 Päätös: 1. 2. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 170H, ---------- Asian valmistelijat sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, johtajaylilääkäri Vesa Kataja, puh. 014 269 1680, hallintoylihoitaja Kaija Heikura, puh. 014 269 1342 ja talousjohtaja Aija Suntioinen, puh. 014 269 3370. Hallituksen selvitys on LIITTEENÄ 170H.1. Liite jaetaan hallituksen kokoukseen osallistuville. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää esittää LIITTEEN 170H.1 mukaisen selvityksen valtuuston käsiteltäväksi. Kh 170H, Päätös: Ehdotus Hyväksyttiin. Kv 6, ---------- Hallituksen selvitys arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista on LIITTEE- NÄ 6.1.

Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta 28.2.2014 28.3.2014 25.4.2014 16.5.2014 6.6.2014 11 Hallituksen ehdotus: Kv 6, Päätös: käsittelee LIITTEENÄ 6.1 olevan hallituksen selvityksen. käsitteli hallituksen selvityksen.

8.1.2014 18.3.2014 1.10.2014 12 Kh 7H, Kh 21H, Kh 44H, Kv 6, Kh 83H, Kh 160H, Kh 180H, Kv 7 LISÄSELVITYKSET JA ESITYS UUDEN SAIRAALAN SIJAINTIPAIKAKSI; TONTTIEN HANKINTA UUTTA SAIRAALAA VARTEN; PERUSTELUJEN TARKENTAMINEN Asian valmistelija sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, puh. 014 269 1670 Uuden sairaalan mahdolliseksi sijaintipaikaksi on kuluvan syksyn aikana tullut esille neljä vaihtoehtoa. Näitä ovat ns. läntinen, itäinen, eteläinen ja pohjoinen vaihtoehto. Ns. läntinen vaihtoehto sijoittuu Keskussairaalanmäelle ja rakennukset sijoittuisivat yksityisten henkilöiden ja kaupungin omistamalle maalle. Suunnittelua on toteutettu tämän vaihtoehdon pohjalta. Ns. itäinen vaihtoehto sijoittuu Keskussairaalanmäelle sädesairaalan ympäristöön. Rakennukset sijoittuisivat kokonaisuudessa sairaanhoitopiirin omalle maalle. Ns. eteläinen ja pohjoinen vaihtoehto sijoittuisivat Jyväskylän kaupungin omistamille maille. Eteläinen vaihtoehto sijoittuu Eteläportin-Keljonkankaan aluekeskukseen ja pohjoinen Kirrin alueelle. Sijaintipaikkavaihtoehtojen selvittämistä varten nimetty työryhmä esittää sairaalan sijaintipaikaksi kahta vaihtoehtoa. Nämä ovat ns. läntinen vaihtoehto Keskussairaalanmäellä ja eteläinen vaihtoehto Keljonkankaalla. Sijaintipaikat ovat kustannustasoltaan samantasoisia sekä eduiltaan ja haitoiltaan kilpailukykyisiä. Työryhmän raportti jaetaan kokouksessa kokoukseen osallistuville. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää pyytää jäsenkuntien lausunnot sairaalan sijaintipaikkavaihtoehdoista 31.1.2014 mennessä. ----- Koordinaattori Elina Mäkelä Pöyry CM Oy:stä esitteli työryhmän raporttia kokouksessa. Kh 7H, 8.1.2014 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. ----------

8.1.2014 18.3.2014 1.10.2014 13 Kh 21H, Sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan 8.1.2014 pyytää jäsenkuntien lausunnot sairaalan sijaintivaihtoehdoista. Sairaanhoitopiiri pyysi jäsenkuntien lausunnot seuraaviin kysymyksiin: 1. Mikäli kunnallinen päätöksentekojärjestelmä säilyy, onko kunta halukas olemaan uuden sairaalan poliittis-hallinnollisessa päätöksenteossa mukana? 2. Oletuksena, että kuntien peruspalvelujen lähetekäytännöt säilyvät potilaan valinnan vapauden tilanteessakin nykyisellään, ovatko peruskunnassa työskentelevät lääkärit valmiita lähettämään erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa tarvitsevat potilaat ensisijaisesti Keski-Suomen keskussairaalaan? 3. Oletuksena, että kunnallinen rahoitusvastuu säilyy, sitoutuuko kunta keskipitkällä aikavälillä osallistumaan yhteisesti sovituilla oikeudenmukaisella rahoitusmallilla palvelujen rahoittamiseen ja sairaala investoinnista syntyviin taloudellisiin velvoitteisiin? 4. Sairaalan kahden jäljellä olevan sijaintivaihtoehdon valinnassa, tuleeko ensisijainen paino asettaa A) kokonaiskustannuksille B) toiminnallisille tekijöille C) tasavertaisesti molemmille? Yhteenveto kuntien lausunnoista jaetaan kokouksessa. Koska asian valmistelu on esityslistaa postitettaessa kesken, asia esitellään ja päätösehdotus tehdään kokouksessa. ----- mennessä on saatu kaikkien jäsenkuntien lausunnot. Viitasaaren kaupungin lopullinen kannanotto toimitetaan 10.2.2014 valtuuston päätöksellä, joka otetaan sairaanhoitopiirissä täydennyksenä huomioon. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat yhtä (1) lukuun ottamatta ilmoittaneet olevansa halukkaita olemaan mukana uuden sairaalan poliittis-hallinnollisessa päätöksenteossa. Lisäksi em. kunnat katsovat, että peruskunnassa työskentelevät lääkärit ovat valmiita lähettämään erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa tarvitsevat potilaat ensisijaisesti Keski-Suomen keskussairaalaan.

8.1.2014 18.3.2014 1.10.2014 14 Edelleen jäsenkunnat ovat yhtä (1) lukuun ottamatta valmiita sitoutumaan keskipitkällä aikavälillä osallistumaan yhteisesti sovituilla oikeudenmukaisella rahoitusmallilla palvelujen rahoittamiseen ja sairaalainvestoinnista syntyviin taloudellisiin velvoitteisiin. Lisäksi yksi kunta on ilmoittanut suhtautuvansa myönteisesti sairaalahankkeeseen, mutta ei katso voivansa sitoutua rahoitukseen. Kuntien lausunnoissa on esitetty rahoitusvaihtoehtoihin liittyviä yksityiskohtaisia määrityksiä. Lisäksi lausunnoissa on kiinnitetty huomiota mm. riskeihin ja kustannuskehitykseen. Kuntien lausunnoissaan esittämät näkökohdat tullaan ottamaan huomioon jatkosuunnittelussa. Kuntien enemmistö (15) katsoo, että sijaintipaikkavaihtoehdon valinnassa tulee paino asettaa tasavertaisesti sekä kokonaiskustannuksille että toiminnallisille tekijöille. Yhdentoista (11) kunnan lausunnossa ei oteta kantaa sijaintipaikkavaihtoehtojen välillä. Ns. läntistä vaihtoehtoa kannattaa seitsemän (7) kuntaa ja eteläistä vaihtoehtoa kaksi (2) kuntaa. Yhteenveto saaduista lausunnoista on LIITTEENÄ 21H.1. Kuntien lausunnot ovat nähtävinä kokouksessa. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää jäsenkuntien lausuntojen perusteella esittää valtuustolle, että sairaalan sijaintipaikaksi päätetään ns. läntinen vaihtoehto Keskussairaalanmäellä. ----- Sairaanhoitopiirin johtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan seuraavasti: päättää 1. palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi teknisten yksityiskohtien varmistamiseksi sekä valtiontukilainsäädännön ehtojen selvittämiseksi. 2.,että asia käsitellään ja päätetään valtuustolle tehtävästä ehdotuksesta hallituksen kokouksessa. Kh 21H, Päätös: 1. 2. Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa tekemä muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Hallituksen I varapuheenjohtaja Tony Melville sekä hallituksen jäsenet Satu Koskinen ja Jari Colliander poistuivat esteellisinä (yhteisöjäävi) tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Toimi Kankaanniemi. ----------

8.1.2014 18.3.2014 1.10.2014 15 Kh 44H, Sairaanhoitopiirin johto ja lakimies ovat edellisen kokouksen jälkeen selvittäneet tekniset yksityiskohdat ja valtiontukilainsäädännön Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten (TEM), oikeuskäytännön ja aikaisempien ostettavien kiinteistöjen selvitysten pohjalta. Tarkoituksena on ollut se, että Uusi sairaala -hankeen kiinteistöjen ostossa ei synny Euroopan Unionnin komission valtiontukisääntelyn kieltämää valtion tukea. Tämä estetään siten, että maa-alueet, jotka hankitaan, ostetaan markkinaehtoisella hinnalla. Maakaupoissa ei kuntayhtymä saa maksaa myyjälle ylihintaa, sillä tämä ylihinta on kiellettyä valtiontukea, joka on sen maksajan eli kuntayhtymän perittävä saajaltaan takaisin Euroopan Unionin lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaisesti, joka on Suomea sitovaa lainsäädäntöä. Uusimmassa suomalaisessa oikeuskäytännössä on myös kielletty valtion tuki kiinteistön ostajalle, joka on saanut ostaa kiinteistön alle markkinaehtoisen hinnan. Kiinteistöjen osto ei kuulu Laki Julkisista hankinnoista (Hankintalaki) 2 luvun 8 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan Hankintalain soveltamisalaan. Tämän johdosta kiinteistöjen ostossa tulee sovellettavaksi Euroopan Unionin Komission tiedonanto 97/C 209/03 Julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin sisältyvistä tuista. Oikeusohjeena markkinaehtoisen hinnan noudattamisesta voidaan pitää myös Euroopan komission valtiontukipäätöstä N:o C 37/ 2004 ja Korkeimman hallinto-oikeuden tuomiota 148/2014. Kielletyn valtiontuen estämiseksi on olemassa kaksi tapaa: tarjouskilpailu, jolle ei aseteta ehtoja ja riippumattoman asiantuntijan arvio. Ensimmäinen vaihtoehto ei tule kysymykseen. Näin ollen yhden tai useamman riippumattoman arvioijan on suoritettava riippumaton arvio ennen kauppaneuvotteluja markkina-arvon vahvistamiseksi yleisesti hyväksyttyjen markkinoiden tunnuslukujen ja arviointinormien mukaisesti. Näin määritelty markkinahinta on ostohinta, josta voidaan sopia myöntämättä valtiontukea myyjälle. Käytännössä on todettu hyväksi hankkia kaksi ulkopuolisen riippumattoman arvioijan arviota hankittavista maa-alueista ja määrittää kauppahinta näiden keskiarvosta. Riippumaton ja hyvämaineinen arvioitsija on EU:n komission tiedonannon mukaan sellainen, joka on suorittanut soveliaan tutkinnon, jolla on riittävä kokemus ja joka on pätevä arvioimaan kyseisen tyyppisiä maa-alueita ja rakennuksia kyseisellä alueella. Jos jäsenvaltiossa, kuten Suomessa, ei ole arvioijalle soveliasta akateemista tutkintoa, arvioijan on oltava kiinteän omaisuuden arviointia hoitavan tunnustetun ammatillisen järjestön jäsen. Suomessa tämä järjestö on Suomen Kiinteistönvälittäjäliito ry (SKVL), joita varten Suomessa on olemassa oma lainsäädäntö ja SKVL:llä on olemassa ohjeet, jotka koskevat hyvää välitystapaa sisältäen kiinteistöjen markkinahinnan määrittelyn.

8.1.2014 18.3.2014 1.10.2014 16 Suomessa on kuitenkin olemassa erikseen kiinteistönvälitysliikkeet, jotka ovat erikoistuneet arvioimaan liikekiinteistöjä rakennuksineen ja maa-alueita. Nyt on painotettava sitä näkökohtaa, että hankittavien liikekiinteistöjen rakennuksineen ja maa-alueiden arviointiliikkeet ovat erikoistuneet nimenomaan tähän toimintaan ja arvioijat ovat kokemukseltaan ja koulutukseltaan sellaisia, joille on vahva pohja nimenomaan tämän kaltaiseen toimintaan riippumatta siitä kuuluko arviointiliike SKVL:ään tai onko arvioija suorittanut laillistetun kiinteistönvälittäjän tutkintoa. SKVL:ään kuulumista laillistettua kiinteistönvälittäjän tutkintoa Suomessa painotetaan nimenomaisesti asuntokaupassa, josta nyt ei ole kyse. Arviointiliikkeet vastaavat toimeksiannostaan ja tuloksestaan normaalilla sopimusoikeudellisella vahingonkorvausperusteella ja viime kädessä törkeissä tapauksissa Vahingonkorvauslain perusteella puhtaasta varallisuusvahingosta, elleivät he ole edellä mainitun erityislainsäädännön alaisia. EU:n tiedonannossa painotetaan sitä, että arvioijalla on olemassa vähintään keskiasteen koulutuksesta saatu todistus ja riittävä koulutustaso sekä ainakin kolmen vuoden työkokemus koulutuksen jälkeen maa-alueiden ja rakennusten arvioinnista kyseisellä alueella. Arvioijan on oltava tehtäviään suorittaessaan riippumaton eli julkisilla viranomaisilla ei ole oikeutta antaa hänelle määräyksiä arvioinnin tuloksesta. Liikekiinteistöjen arviointiin perehtyneet yritykset ja niissä toimivat henkilöt ovat olemassa juuri sitä EU:n tiedonannon asettamaa velvoitetta varten, että ne pystyvät ottamaan huomioon liikekiinteistön ja maa-alueen kaikki erityispiirteet. Markkina-arvolla tarkoitetaan hintaa, jolla maa-alueet ja rakennukset voitaisiin arvostuspäivänä myydä halukkaan myyjän ja riippumattoman ostajan välisellä yksityisellä sopimuksella, kun on sovittu, että omaisuus on julkisesti tarjolla markkinoilla, että markkinaolot sallivat laillisen myynnin ja että myyntineuvotteluihin käytettävä aika on tavanomainen omaisuuden luonteen huomioon ottaen. Liikkumavara on säädetty viiden prosentin suuruiseksi, jollei maa-alueista ja rakennuksista ole saatu kauppaa tehdyksi kohtuullisen neuvotteluajan jälkeen ja on selvää, että kauppa ei toteudu arvioijan määrittelemällä hinnalla. EU:n tiedonannon mukaan jäsenvaltion on ilmoitettava oma-aloitteisesti komissiolle vähämerkityksisiä tukia lukuun ottamatta kaikki kaupat, joita ei ole tehty kilpailumenettelyn puuttuessa ilman riippumattoman arvioijan arvioimasta kauppahinnasta poikkeavaan hintaan. Tämän johdosta voi arvioida onko niihin sisältynyt kiellettyä takaisinperittävää valtiontukea. Sairaanhoitopiiri on teettänyt arviot Kukkumäen alueella olevista kiinteistöistä niillä sijaitsevine rakennuksineen vuonna 2012. Yleisesti on katsottu, että kaupanteossa tai kauppaneuvottelujen pohjana oleva arviokirja kiinteistöstä, joka osoittaa sen markkinahinnan, ei saa olla 3 kuukautta vanhempi. Sairaanhoitopiirin arvioijana on käytetty EU:n säädösten ja Suomessa yleisesti hyväksyttyä ja EU:n ehdot täyttävää arviointiliikettä ja sen kiinteistöjen arviointiin perehtyneitä henkilöitä. Kaikki ne arviokirjat, jotka sisältyvät ns. läntiseen vaihtoehtoon on päivitettävä ajantasaiseksi, jotta varmistetaan niiden soveltuvuus kauppaneuvottelujen pohjaksi, ettei vaaranneta valtiontukisäädösten tulemista ajankohtaiseksi. Samasta syystä, jotta kiellettyä valtion tukea ei makseta myyjille, olisi kiinteistöt rakennuksineen ja maa-alueet olivatpa ne kenen tahansa omistuksessa

8.1.2014 18.3.2014 1.10.2014 17 arvioitava. Arvioijana tulee olla joku toinen vastaavan paikalliset olosuhteet tunteva, mutta mielellään valtakunnallinen toimija, koska paikallisilla toimijoilla ei välttämättä ole objektiivista kuvaa hintatasosta. On hyvä, että toisesta arvioijasta keskusteltaisiin myyjien kanssa, että myyjäpuolella ei synny epäilystä sairaanhoitopiirin aikeista saada aikaan markkinaehtoinen käypä hinta myytäville kohteille. päätti 14.12.2012, että yksityiskohtainen suunnittelu käynnistetään vuoden 2013 aikana vaihtoehto B:n perusteella, huomioiden kuitenkin myös vaihtoehto A:n, mikäli joku alueen kunnallisen, yksityisen tai kolmannen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoista tai yrityksistä on valmis ostamaan Nova -rakennuksen ja Väistö 3 rakennuksen. Luonnossuunnittelu osana yksityiskohtaista suunnittelua voidaan käynnistää samaan aikaan, kun alustavaa hankesuunnitelmaa täydennetään. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta pyydetään lausunnot hankesuunnitelmasta. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää 1.,että markkinaehtoisen hinnan selvittämiseksi hankitaan ostettavista tonteista rakennuksineen ja muista maa-alueista arviokirja kahdelta yritykseltä, joista toinen on Catella Property Oy ja toinen myös myyjäpuolen hyväksymä valtakunnallinen toimija. 2. kauppaneuvottelujen aloittamisesta arviokirjojen valmistuttua myyjien kanssa. 3. tarvittavien tonttien ja mahdollisten muiden maa-alueiden ostamisesta markkinaehtoisella hinnalla hallintosäännön mukaan erikseen. 4. esittää valtuustolle, että sairaalan sijaintipaikaksi päätetään ns. läntinen vaihtoehto Keskussairaalanmäellä. ----- Sairaanhoitopiirin johtaja muutti kokouksessa ehdotuksen kohtia 3 ja 4 kuulumaan seuraavasti: 3. tarvittavien tonttien ja maa-alueita koskevien esisopimusten laatimisesta ja mahdollisten muiden maa-alueiden ostamisesta markkinaehtoisella hinnalla hallintosäännön mukaan erikseen. 4. esittää valtuustolle, että suunnittelua jatketaan valtuuston 14.12.2012 tekemän päätöksen mukaisesti.

8.1.2014 18.3.2014 1.10.2014 18 Kh 44H, Päätös: 1. - 2. Ehdotus hyväksyttiin. 3. - 4. Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa muuttama ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kv 6, Hallituksen ehdotus: Kv 6, Päätös: Kh 83H, 18.3.2014 Tämä asiakohta käsiteltiin asiakohdan 43H käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen. Pekka Pajala poistui kokouksesta tämän asiakohdan käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen. ---------- päättää, että suunnittelua jatketaan valtuuston 14.12.2012 tekemän päätöksen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. ---------- Kiinteistöjen arvioijan tulisi olla Auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA), joka on Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan hyväksymä asiantuntija. Keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistöarvioitsija on arvioija, joka on suorittanut Keskuskauppakamarin tutkinnon hyväksytysti. Ostettavien kiinteistöarvioitsijoiden olisi hyvä olla Auktorisoituja kiinteistöarvioitsijoita (AKA), joilla on vaadittava koulutus ja kokemus ja jotka ovat sitoutuneet noudattamaan kiinteistönarviointilautakunnan sääntöjä, ohjeita ja määräyksiä. Lisäksi AKA-tutkinnon suorittanut on sitoutunut noudattamaan hyvää kiinteistöarviointitapaa ja kansainvälisiä arviointistandardeja. Niitä yrityksiä, joiden palveluksessa on AKA-tutkinnon suorittaneita, ovat mm Catella Property Oy, Realia Management Oy, Newsec Valuation Oy ja muut Keskuskauppakamarin internetsivuilta löytyvät yritykset ja henkilöt. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää, että kiinteistön arvioijien tulisi olla Auktorisoituja kiinteistöarvioijia (AKA) arvioinnin luotettavuuden takaamiseksi. Kh 83H, 18.3.2014 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

Kh 160H, ---------- 8.1.2014 18.3.2014 1.10.2014 19 Asian valmistelijat sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, puh. 014 269 1670 ja projektijohtaja Mikko Jylhä, puh. 014 269 5230. Hallituksen aamukoulussa 13.8.2014 hallitus ohjeisti, että tonttien kauppaneuvotteluja tulee jatkaa seuraavien kolmen tontin omistajan kanssa: Silenta Kiinteistöt Oy, Pohjolan Turistiauto Oy ja Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö. Syynä neuvottelujen jatkamiselle oli suuri hinnan ero teetettyjen arviokirjojen ja tonttien omistajien hintapyyntöjen välillä sekä sovellettavaksi vaadittu Euroopan Unionin Komission tiedonanto 97/C 209/03 julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin sisältyvistä tuista. 13.8.2014 jälkeen teetettyjen lainopillisten selvitysten perusteella EU:n tiedonanto 97/C 209/03 koskee ainoastaan julkisen viranomaisen myymiä maa-alueita ja rakennuksia, mutta ei liiketoimia, joilla julkiset viranomaiset ostavat maaalueita ja rakennuksia tai vuokraavat niitä. EU:n komissio on valmistellut tiedonantoa, joka tulisi kumoamaan yllä mainitun tiedonannon ja jossa valtiontuki ymmärretään niin julkisen tahon toteuttamana omaisuuden ostona kuin myyntinä. Kyseinen tiedonanto ei ole astunut vielä virallisesti voimaan, vaan on vasta luonnosvaiheessa. Valmistelussa on päädytty siihen lopputulokseen, että suositellaan kauppojen solmimisen hyväksymistä aiemmin ehdotetuin hinnoin perustuen alla esitettyihin vaikutuksiin hankkeen kokonaisaikatauluun sekä sen myöhästymisestä aiheutuviin kustannuksiin. Silenta Kiinteistöt Oy Tontti sijaitsee uuden rakennuksen länsipuolella, suunnitellun pääsisäänkäynnin puoleisessa päässä. Sen osalle on suunniteltu ambulanssien ajoreitti sekä potilaiden ja omaisten pysäköintialueeksi noin 130 autopaikkaa. Mikäli tontin kauppaneuvotteluissa ei päästä myyjän kanssa ratkaisuun on edessä kaksi vaihtoehtoa: - tontin hankinnasta luovutaan kokonaan tai - sovelletaan pakkolunastuslain (603/1977) mukaista menettelyä. Mikäli tontin lunastuksesta luovuttaisiin kokonaan, voitaisiin ambulanssien ajoreitti toteuttaa vain jos uuden rakennuksen paikkaa siirrettäisiin idän suuntaan. Siirtäminen on mahdollista, mikäli Keski-Suomen museo puoltaa rakennus 3 purkamista. Tässä tapauksessa suunnitellut 130 autopaikkaa pitäisi sijoittaa uuteen parkkitaloon, josta seuraa noin 3 M lisäkustannus autopaikkojen lunastushinnassa. Lisäksi menetetään tontilla olevan rakennuksen hyötykäyttö rakentamisorganisaation sosiaali- ja varastotilana. Vastaavien tilojen vuokraamisen kustannukset olisivat noin 600 000 rakennusaikana.

8.1.2014 18.3.2014 1.10.2014 20 Silenta Kiinteistöt Oy:n kanssa on sovittu, että kauppakirjan allekirjoituksen yhteydessä maksetaan kyseisestä tontista ja sillä sijaitsevasta kiinteistöstä 2,1 M kauppahinta. Kun Silenta Kiinteistöt Oy:llä on rakennuslupa korvaavalle kiinteistölle, korvaava tontti on lunastettu kaupungilta ja rakennustyöt voidaan todeta aloitetuksi erikseen yhteisesti sovitulla tavalla, maksetaan Silenta Kiinteistöt Oy:lle loput sovitusta kauppasummasta eli 1,6 M. Tällä menettelyllä vältetään se, että sairaanhoitopiiri maksaisi ansiotonta korvausta tontin omistajalle. Pohjolan Turistiauto Oy Tontti sijaitsee keskellä uuden rakennuksen sijoituspaikkaa ja siksi sen lunastuksesta ei voida luopua. Tontin omistaja suunnittelee korvaavan linja-autovarikon rakentamista eikä voi aloittaa sitä ennen kauppojen varmistumista. Uuden varikon rakentaminen kestänee noin vuoden. Mikäli kauppojen solmiminen viivästyy lokakuusta 2014 vuoden 2015 puolelle, siirtää se uuden sairaalan rakentamisen aloitusta kuukausilla ja täten myös vastaavasti uuden sairaalan valmistumisaikataulua. Mikäli tontin lunastuksessa sovelletaan pakkolunastuslain (603/1977) mukaista menettelyä ja tontin omistaja valittaa asiasta maaoikeuteen, siirtäisi se rakentamisen aloittamista valitusten käsittelyn ajaksi ja myöhästyttäisi uuden sairaalan valmistumista vastaavasti. Pohjolan Turistiauto Oy:n kanssa on sovittu että kauppakirjan allekirjoituksen yhteydessä maksetaan kyseisestä tontista ja sillä sijaitsevasta kiinteistöstä 0,9 M kauppahinta. Kun Pohjolan Turistiauto Oy:llä on rakennuslupa korvaavalle kiinteistölle, korvaava tontti on lunastettu kaupungilta ja rakennustyöt voidaan todeta aloitetuksi erikseen yhteisesti sovitulla tavalla, maksetaan Pohjolan Turistiauto Oy:lle loput sovitusta kauppasummasta eli 1,2 M. Tällä menettelyllä vältetään se, että sairaanhoitopiiri maksaisi ansiotonta korvausta tontin omistajalle. Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö EU:n komission tiedonannon perusteella säätiölle maksettavaa kauppahintaa ei voida pitää valtiontukena, koska säätiön toiminta ei näyttäisi kohdistuvan kilpailtuun markkinaan, joka vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan tai sillä ei ole vaikutuksia kilpailun vääristymiseen. Lisäksi myyjä on pystynyt esittämään perusteluja sille, että arviokirjojen laskelmat käyvästä arvosta ovat virheellisiä toimittamalla ostotodistuksen (vuodelta 2003) kyseisestä maa-alueesta ja sillä olevasta rakennuksesta. Kun kyseisessä ostohinnassa huomioidaan tämänhetkinen indeksikorotus sekä tehdyt investoinnit, päädytään kokonaissummaan, joka ylittää myyjän vaatiman kauppahinnan.

8.1.2014 18.3.2014 1.10.2014 21 Esityslistan LIITTEENÄ 160H.1 on esimerkki kunkin myyjän kanssa laadittavasta kauppakirjasta. Esimerkissä myyjänä on Kiinteistö Oy Käenpesä 4. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Kauppakirjoihin sisältyvät kaupan ehdot kauppahinnan maksamisesta sekä omistus- ja hallintaoikeuden siirtymisestä on neuvoteltu seuraavasti: - Silenta Kiinteistöt Oy ja Pohjolan Turistiauto Oy (uuden rakentaminen ehtona), - Ellen ja Artturi Nyyssönen säätiö (kiinteistöosakkeiden osto), - Kiinteistö Oy Käenpesä 4 (10 % käsiraha, vuokralaisen irtisanominen 6 kk ja sen jälkeen vasta omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen ja lopullinen kauppahinnan maksu), - Töysän Linja Oy, Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän Energia Oy (omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen kaupantekohetkellä), - Jyväskylän kaupunki - Teboilin tontti (omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen ehkä 2016 lopussa, kun Teboilin uusi asema valmis). Asiantuntijalausunnot ja tonttien arviokirjat on toimitettu hallituksen kokoukseen osallistuville. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää esittää valtuustolle, että valtuusto päättää ostaa uutta sairaalaa varten seuraavat tontit: Tontin omistaja Kauppahinta Jyväskylän kaupunki (2 tonttia) 285 437 Kiinteistö Oy Käenpesä 4 360 000 Jyväskylän Energia Oy 127 490 Töysän Linja Oy 150 000 Ellen ja Artturi Nyyssönen säätiö 1 500 000 Pohjolan Turistiauto Oy 2 120 000 Silenta Kiinteistöt Oy 3 711 616 Kokonaiskauppahinta 8 254 543. -----

8.1.2014 18.3.2014 1.10.2014 22 Keskustelun aikana sairaanhoitopiirin johtaja täydensi ehdotustaan seuraavasti: päättää saattaa tonttien ostoa koskevan päätöksen EU-komission arvioitavaksi sen jälkeen, kun valtuuston päätös on saanut lainvoiman. päättää antaa sairaanhoitopiirin johtajalle valtuudet selvittää asiantuntijoiden kanssa ilmoituksen sisällön ja muotoilun. Lisäksi selostusosaan tehdään seuraava täydennys: EU:n valtiontukisääntöjä koskevat puitteet määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikloissa 107-109. Valtiontuen määritelmä perustuu artiklan 107 kohdan 1 tulkintaan. Valtiontukisääntöjen soveltaminen edellyttää, että kaikki artiklan 107 kohdan 1 mukaiset tukitoimenpiteiden tunnusmerkit täyttyvät: 1. Julkisia varoja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin. 2. Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tuensaajaa. 3. Etu on valikoiva, eli se kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin. 4. Toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kh 160H, Päätös: Keskustelun kuluessa hallituksen jäsen Pekka Pajala esitti hallituksen jäsen Maarit Heikkisen kannattamana, että ehdotus hylätään. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että koska on tehty ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, suoritetaan äänestys. Puheenjohtajan esityksestä äänestys päätettiin suorittaa nimenhuutoäänestyksenä siten, että ne, jotka kannattava sairaanhoitopiirin johtajan tekemää täydennettyä päätösehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Pekka Pajalan esitystä, äänestävät EI. Äänestyksessä annettiin seitsemän (7) JAA ääntä (Lindell, Melville, Leppänen, Colliander, Kankaanniemi, Koskinen ja Laurila) sekä kaksi (2) EI-ääntä (Pajala ja Heikkinen). Puheenjohtaja totesi, että hallitus on hyväksynyt sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa täydentämän ehdotuksen. Lisäksi hallitus päätti LIITTEENÄ 160H.1 olevaan kauppakirjaan tehtävästä tarkennuksesta. Pekka Pajala ja Maarit Heikkinen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Eriävä mielipide on pöytäkirjan LIITTEENÄ 160H.2. ----------

8.1.2014 18.3.2014 1.10.2014 23 Kh 180H, 1.10.2014 Hallituksen kokouksen jälkeen on tullut esille tarve yksilöidä ja selventää hallituksen esityksen perusteita valtuuston päätöksentekoa varten. Tonttien hankintaperusteet Kauppaneuvotteluja käynnistettäessä on kaupanteon perusteena ollut vapaaehtoisuus ja se, että sairaanhoitopiiri aiheuttaa toimillaan mahdollisimman vähän häiriötä yritysten liiketoiminnalle. Neuvotteluja käytäessä on myös korostunut tosiasia, että ilman uuden sairaalan rakentamishanketta tonttien omistajilla ei olisi ollut tarvetta toiminnan siirtämiseen tai kiinteistöjen myymiseen. Olemassa olevat tilat vastaavat tämän hetken tarpeita ja sijainti on toiminnan kannalta ideaalinen. Lähialueelta ei myöskään ole saatavilla yrityksille vastaavia tiloja, joten ainoa vaihtoehto toiminnan jatkamiselle on uusien tilojen rakentaminen. Tonttien hankintapäätöksen vaihtoehdot Sairaanhoitopiirillä on tonttien hankinnan suhteen seuraavat vaihtoehdot: 1) Ostopäätöksen hyväksyminen Hallituksen esittämien kauppahintojen hyväksyminen 3.10. mahdollistaisi kauppojen solmimisen 2014 marraskuun alussa. Rakennusten purkutyöt päästäisiin aloittamaan aikataulun mukaisesti 2015 syksyn aikana ja rakennustyöt 2016 alussa. Uusi sairaala -hankkeen käyttöönotto pääsisi toteutumaan aikataulun mukaisesti. Mikäli EU-komission tulkinta olisi, että sairaanhoitopiiri on maksanut kiellettyä valtiontukea tonttien lunastushinnoissa, joutuisi myyjä maksamaan kyseisen tukiosuuden takaisin sairaanhoitopiirille. Sanktiota sairaanhoitopiirille ei tästä kuitenkaan seuraisi. 2) Ostopäätöksen lykkääminen Ostopäätöksen siirtäminen aiheuttaisi sen, että kauppojen solmiminen siirtyisi odottamaan valtuuston seuraavaa päätösajankohtaa (5.12.2014) ja täten myös aikaisin mahdollinen tonttien hankinta voisi toteutua vasta 2015 vuoden puolella. Arvioitu viivästys rakennustöiden aloitukselle olisi n. 3-4 kuukautta, mikä vastaavasti myöhästyttäisi hankkeen kokonaisaikataulua ja uuden sairaalan käyttöönottoa. Arvioitu lisäkustannus projektille olisi n. 6-8 M, joka koostuu menetetyistä käyttökustannussäästöistä (n. 2 M /kk) sekä projektin toteutusaikataulun pidentymisen lisäkustannuksista.

8.1.2014 18.3.2014 1.10.2014 24 3) Ostopäätöksen hylkääminen Ostopäätöksen hylkääminen ja lunastusmenettelyyn siirtyminen käynnistäisi lunastuslain mukaisen käsittelyprosessin, johon liittyvien valitusaikojen kesto voi olla 2-3 vuotta. Valitusten ajaksi tontit saatettaisiin julistaa toimenpidekieltoon ja lisäksi rakennusluvan saaminen ei käsittelyn aikana olisi mahdollista. Rakentamisen aloituksen viivästyminen siirtäisi vastaavasti uuden sairaalan käyttöönottoa. Arvioitu lisäkustannus projektille olisi n. 75 M, joka koostuu menetetyistä käyttökustannussäästöistä (n. 2 M /kk) sekä projektin toteutusaikataulun pidentymisen lisäkustannuksista. Tonttien hankintahintojen määräytyminen Tonttien hankintahinnat ja hinta-arvioiden keskiarvot (arviohintojen keskiarvoissa ei ole huomioitu arvioitsijoiden ilmoittamaa virhemarginaalia, joka on arvioitsijasta riippuen 10 tai 15 %) on esitetty alla. Lisäksi Silenta Kiinteistöt Oy:n, Pohjolan Turistiauto Oy:n sekä Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön osalta on esitetty tiedot tontin ja rakennuksen pinta-alasta, hinta-arvioista ja lisähintaarvioista. Silenta Kiinteistöt Oy Kauppahinta Hinta-arvioiden keskiarvo Tontin pinta-ala Rakennuksen pinta-ala 3.711.616 euroa 2.115.000 euroa 4.742 m2 1.800m2. Kaupan solmimishetkellä Silenta Kiinteistöt Oy:lle maksettaisiin kiinteistön nykyarvoa vastaava osuus eli 2.110.000. Tämä summa koostuu seuraavista osista: Tontti Rakennus Vuokratuotto Vuokrasäästö 90.000 (19 /m2) 1.440.000 (800 /m2) 145.000 (12kk irtisanomisaika, jonka ajan vuokra tulisi SHP:lle) 435.000 (3v. käyttö rakennusajan tiloina). Mikäli Silenta Kiinteistöt Oy aloittaa korvaavien tilojen rakentamisen ja seuraavat ehdot täyttyvät: korvaava tontti on lunastettu kaupungilta, rakennuslupa on myönnetty sekä rakennustyöt voidaan todeta aloitetuksi

8.1.2014 18.3.2014 1.10.2014 25 maksetaan Silenta Kiinteistöt Oy:lle lisäksi 1,6 M lisäkustannukset toiminnan siirrosta. Tämä summa koostuu seuraavista osista: Tontti Liittymät Rakennus 60.000 (korvaavan tontin ja lunastettavan tontin hintaero) 100.000 (sähkö, kaukolämpö ja vesi) 1.440.000 (800 /m2, erotus uuden ja vanhan neliöhinnassa). Pohjolan Turistiauto Oy Kauppahinta 2.120.000 euroa Hinta-arvioiden keskiarvo 465.000 euroa Tontin pinta-ala 3.108 m2 Rakennuksen pinta-ala 1.075 m2. Kaupan solmimishetkellä Pohjolan Turistiauto Oy:lle maksettaisiin kiinteistön nykyarvoa vastaava osuus eli 920.000. Tämä summa koostuu seuraavista osista: Tontti Rakennus 59.000 (19 /m2) 860.000 (800 /m2). Mikäli Pohjolan Turistiauto Oy aloittaa korvaavien tilojen rakentamisen ja seuraavat ehdot täyttyvät: korvaava tontti on lunastettu kaupungilta, rakennuslupa on myönnetty sekä rakennustyöt voidaan todeta aloitetuksi maksetaan Pohjolan Turistiauto Oy:lle lisäksi 1,2 M lisäkustannukset toiminnan siirrosta. Tämä summa koostuu seuraavista osista: Tontti Tontin perusparannus Liittymät Rakennus 91.000 (korvaavan tontin ja lunastettavan tontin hintaero 150.000 (pohjatyöt raskaan kaluston vaatimusten mukaiseksi) 100.000 (sähkö, kaukolämpö ja vesi) 860.000 (800 /m2, erotus uuden ja vanhan neliöhinnassa). Kaupan lykkääminen viivästyttäisi Pohjolan Turistiauto Oy:n uuden korvaavan toimitilan rakentamisen aloitusta ja vastaavasti olemassa olevan varikkorakennuksen purkamista.

8.1.2014 18.3.2014 1.10.2014 26 Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö Kauppahinta Hinta-arvioiden keskiarvo Tontin pinta-ala Rakennuksen pinta-ala 1.500.000 euroa 570.000 euroa 5.738 m2 1.111 k-m2. Tontin omistaja on esittänyt kiinteistön ostotodistukset vuodelta 2003 sekä ostohetken jälkeen tehdyt perusparannuslaskelmat, jotka osoittavat hinta-arvion liian alhaiseksi: Kiinteistöyhtiön osakkeiden ostohinta 24.9.2003 1.040.000 Rahanarvokerroin laskurin mukainen arvo 2013 1.246.544 Vuosikorjauskustannukset 2007-2013 korotettuna rahanarvokerroinlaskurin mukaisesti 283.294 Yhteensä 1.603.791. Muut ostettavat tontit Jyväskylän kaupungin (2 tonttia), Kiinteistö Oy Käenpesä 4:n, Jyväskylän Energia Oy:n sekä Töysän Linja Oy:n kanssa neuvotellut kauppahinnat ovat samansuuruiset kuin hinta-arvioiden keskiarvot. Arvio siitä, onko kyse kielletystä valtiontuesta Sairaanhoitopiiri pyysi asiantuntijalausunnot tonttien ostoon liittyvistä valtiontukikannoista professori Tomi Voutilaiselta ja Asianajotoimisto Juridia Bützowilta. Lisäksi professori emeritus Teuvo Pohjolaiselta on pyydetty lausunto virkamiesten ja luottamushenkilöiden vastuujärjestelmästä sairaanhoitopiirissä. Koska oikeuskäytäntö siitä, kun julkisyhteisö on ostajana, on epäselvä ja tulkinnanvarainen, tulee kielletyn valtiontuen olemassaolon selvittäminen jäämään pääosiltaan tulevan oikeuskäytännön varaan. Markkinataloustoimijatesti Eri vaihtoehtojen punnitsemisessa (sijaintipaikka vaihtoehdot mukaan lukien) päätettävänä olevat tonttikaupat ovat veronmaksajille edullisin saavutettavissa oleva vaihtoehto. Ostettavien tonttien ja kiinteistöjen arviot auktorisoitujen tahojen toteuttamina ovat vain valistuneita arvioita. Markkinatoimijatesti osoittaa, että Jyväskylän kaupungin ilmoittama tyhjien tonttien listahinta on samaa tasoa eli 8 M.

8.1.2014 18.3.2014 1.10.2014 27 Markkinataloustoimijatesti tarkoittaa sitä, onko viranomainen toiminut samalla tavalla kuin yksityinen markkinataloustoimija olisi toiminut vastaavassa tilanteessa. Ilmeistä on, että yksityinen sijoittaja ei normaalioloissa maksaisi kiistanalaisista tonteista vaadittua hintaa. Kun yksityinen markkinataloustoimija olisi samassa asemassa kuin sairaanhoitopiiri on, niin järkevä yksityinen sijoittaja ostaisi kiistanalaiset tontit myyjien vaatimalla hinnalla. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä, että jos yksityisellä yhteisömuotoisella markkinatoimijalla olisi alkamassa sen historian suurin investointi ja sen lykkääntyminen aiheuttaisi tälle markkinatoimijalle huomattavasti suuremman tappion (tai jopa koko hankkeen raukeamisen ja toiminnan vaarantumisen), jos myyjien vaatimaa kauppahintaa ei makseta, niin jokainen yksityinen markkinatoimija toimisi vastaavasti kuin Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen rationaalisesti toimiva markkinasijoittaja maksaa tonteista myyjien vaatiman hinnan ja niiden lisäksi vielä ehdollisen kauppahinnan, joka on sidottu tiettyihin tarkkoihin kriteereihin. Alla on muissa perusteluissa selvitetty olosuhteita, joissa sairaanhoitopiiri toimii. Yksikään rationaalisesti toimiva suuri yksityinen markkinataloustoimija ei viivyttelisi olosuhteidenkaan perusteella uuden tuotantolaitoksen rakentamista, vaan maksaisi kolmesta kiistanalaisesta tontista myyjille niiden vaatiman hinnan. Lisäksi rationaalisesti toimivan markkinataloussijoittajayhteisön hallitus joutuu ratkaisuja tehdessään priorisoimaan yhteisön omistajien edut. Sairaanhoitopiirin tapauksessa edunsaajia ovat sairaanhoitopiirin omistajakunnat asukkaineen. Välittömiä hyödynsaajia ovat hoitoa saavat vakavasti sairaat keskisuomalaiset potilaat. Muut perusteet Työterveyslaitos selvitti keskussairaalan tilojen kuntoa syksyllä 2011. Selvityksen mukaan yli 60 % sairaalan tiloista on täydellisen saneerauksen tarpeessa ja osa tiloista on selvityksen mukaan sellaisessa kunnossa, että ne on poistettava käytöstä mahdollisimman pian. Huonoimmassa kunnossa on sädesairaala, jonka korjausaste on 125 %, siis 25 % enemmän kuin vastaavan uuden rakentaminen. 75 %:n korjausasteessa on suuri osa 1950-luvun rakennuskantaa ja osa 1980- luvun ja 1990-luvun rakennuskannasta. Tätä taustaa vasten sairaalahankkeessa eteneminen on ensiarvoisen tärkeää. Kokonaisen sairaalan tilapäinen siirtäminen toiseen paikkaan ei ole mahdollista.

8.1.2014 18.3.2014 1.10.2014 28 Uuden sairaalan rakentamisen perusteluna on yllämainitun lisäksi ollut käyttökustannusten vuosittainen n. 10 %:n säästötavoite. Tämä vastaa 2011 tasoon verrattuna noin 25 M :n vuosittaista säästöä. Tähän perustuen voidaan arvioida, että kuukauden myöhästyminen uuden sairaalan käyttöönotossa aiheuttaa noin 2 M :n kustannussäästöjen menetyksen. Tässä summassa ei ole huomioitu sitä, että myöhästyvän käyttöönoton takia myös vanhoja tiloja joudutaan saneeraamaan vuosittain. Nämä vuosittaiset saneerauskustannukset ovat vaihdelleet vaiheesta riippuen kuluneiden viimeisten vuosien aikana 4-14 M :n välillä. Sairaanhoitopiirin johtajan ehdotus: päättää täydentää valtuustolle tehdyn ehdotuksen perusteita selostusosassa esitetyn mukaisesti. Tämä päätös jaetaan valtuutetuille. ----- Keskustelun kuluessa sairaanhoitopiirin johtaja täydensi ehdotuksen kohdaksi 2 seuraavaa: päättää, että hallituksen päätöstä (Kh 160H) ei muuteta. Kh 180H, 1.10.2014 Päätös: Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa täydentämä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kv 7, Lakimies Risto Salmi ja projektijohtaja Mikko Jylhä olivat kokouksessa läsnä esittelemässä asiaa. ---------- Asiantuntijalausunnot ja tonttien arviokirjat ovat nähtävänä kokouksessa. LIITTEENÄ 7.1 on esimerkki kunkin myyjän kanssa laadittavasta kauppakirjasta. Pekka Pajalan ja Maarit Heikkisen eriävä mielipide on LIITTEENÄ 7.2.

8.1.2014 18.3.2014 1.10.2014 29 Hallituksen ehdotus: päättää ostaa uutta sairaalaa varten seuraavat tontit: Tontin omistaja Kauppahinta Kv 7, Päätös: Jyväskylän kaupunki (2 tonttia) 285 437 Kiinteistö Oy Käenpesä 4 360 000 Jyväskylän Energia Oy 127 490 Töysän Linja Oy 150 000 Ellen ja Artturi Nyyssönen säätiö 1 500 000 Pohjolan Turistiauto Oy 2 120 000 Silenta Kiinteistöt Oy 3 711 616 Kokonaiskauppahinta 8 254 543. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöksen toimeenpano Ote Projektijohtaja Mikko Jylhä ja sairaanhoitopiirin toimisto Ao. tonttien myyjät

29.5.2013 18.6.2013 18.9.2013 11.10.2013 13.11.2013 19.11.2013 5.12.2013 14.5.2014 6.6.2014 30 Kh 138H, Kh 169H, Kh 213H, Kh 240H, Kh 257H, Kv 7, Kh 22H, Kh 45H, Kv 7, Kh 103H, Kv 9, Kh 163H, Kv 8 TALOUSARVIO VUODELLE 2014 SEKÄ VUOSIEN 2014-2016 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA; TALOUSARVION MUUTOS; VUODEN 2014 TALOUSARVION INVESTOINTISUUNNITELMAN MUUTOS Kv 7, 5.12.2013 Hallituksen ehdotus: ---------- Esitys vuosien 2014-2016 toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä vuoden 2014 talousarvioksi on LIITTEENÄ 7.1. Tuotteistuksen ja laskutuksen perusteiden kuvaukset ja kauttalaskutuksen periaatteet 2014 on LIITTEENÄ 7.2. 1. päättää, että peruspääomalle ei vuonna 2014 makseta korkoa. 2. päättää, että sairaanhoitopiirin erityisvelvoitteiden ylläpidosta aiheutuvien menojen kattamiseksi jäsenkunnilta peritään vuonna 2014 5,59 euroa/asukas. 3. hyväksyy LIITTEENÄ 7.1 olevan vuosien 2014-2016 toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuoden 2014 talousarvion rakenteen sekä sitovuustasot, jotka esitetään luvussa 6.2. Talousarvion sitovuus. 4. hyväksyy LIITTEENÄ 7.1 olevan vuosien 2014-2016 toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuoden 2014 talousarvion ja siinä - luvut 1 4: toiminnan tavoitteet, - luvun 5: investointisuunnitelma, - luvun 6: talousarvion 2014 perusteet, määrärahat, tuloarviot, rahoituserät ja sitovuudet sekä taloussuunnitelman vuosille 2014 2018. 5. hyväksyy vuodelle 2014 LIITTEEN 7.2 mukaiset hoitopalvelujen tuotteistuksen ja laskutuksen perusteet.

29.5.2013 18.6.2013 18.9.2013 11.10.2013 13.11.2013 19.11.2013 5.12.2013 14.5.2014 6.6.2014 31 6. päättää, että jäsenkuntien kalliiden hoitojen kustannukset tasataan vuonna 2014 asukasmäärien mukaisessa suhteessa ja että tasausmenettely koskee yli 60.000 euroa maksaneen yksittäisen potilaan erikoissairaanhoitoon kuuluvasta hoidosta vuoden 2014 aikana aiheutuneita kustannuksia riippumatta hoidon syystä. päättää, että tasausmenettelystä aiheutuneet kustannukset ja hyvitykset selvitetään vuoden 2014 tilinpäätöksen yhteydessä, jossa käytetään tilinpäätösvuoden lopun asukasmäärätietoa. ----- Jouko Huumarkangas esitti, että kalliiden hoitojen tasausraja on 50.000 euroa. Seppo Hänninen kannatti Jouko Huumarkankaan tekemää esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty hallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten suoritetaan äänestys. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan nimenhuutoäänestyksenä siten, että he, jotka äänestävät hallituksen esityksen puolesta, äänestävät JAA ja he, jotka äänestävät Jouko Huumarkankaan esityksen puolesta, äänestävät EI. Äänestystapa ja järjestys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 622 20/60 JAA-ääntä ja 223 40/60 EIääntä. Äänestysluettelo on pöytäkirjan LIITTEENÄ 7.3. Jouko Huumarkangas esitti kokouksessa ponnen, jota kannatti Marke Tuominen. Ponsi on pöytäkirjan LIITTEENÄ 7.4. Terhi Pulli esitti kokouksessa ponnen, jota kannatti Maia Fandi. Ponsi on pöytäkirjan LIITTEENÄ 7.5. Kv 7, 5.12.2013 Päätös: 1. - 5. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6. Jouko Huumarkangas esitti, että kalliiden hoitojen tasausraja on 50.000 euroa. Seppo Hänninen kannatti Jouko Huumarkankaan tekemää esitystä.