MORENIA OY; YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 35 :N MUKAINEN LUPAHAKEMUS KOSKIEN SORAN MURSKAUSTA / ASKOLA JUORNAANKYLÄ MÄKELÄ RN:O 18:25

Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 21.8.2014 54 Askolantie 28 07500 Askola ASIA MORENIA OY; YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 35 :N MUKAINEN LUPAHAKEMUS KOSKIEN SORAN MURSKAUSTA / ASKOLA JUORNAANKYLÄ MÄKELÄ RN:O 18:25 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (20 sivua) Annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä 28.8.2014 LUVAN HAKIJA MAANOMISTAJAT Toiminta-alue Kuullut naapuritilat Morenia Oy Automaatiotie 1 90460 OULUNSALO yhteyshenkilö: Sakari Järvi Enqvistinkatu 7 B 13, 33100 TAMPERE puh. 0400 868 968 sakari.jarvi@morenia.fi 18-403-18-25 MÄKELÄ Om. Morenia Oy 18-403-16-6 Metsola 18-403-16-12 Rajala 18-403-16-14 Pelto-Kopila 18-403-18-24 Aarnela 18-403-16-12 M0601 18-403-878-1 Hiekanottoalue 616-403-2-14 Puntarmäki 616-403-22-1 Verkaniitty 616-403-1-9 Eskola 504-404-3-31 Botas 504-404-3-56 Mäkelä 504-404-3-49 Peltoharju 504-404-3-55 Hairahdus 1

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulaki 28 1 mom., ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom. kohta 7 e). Soran murskaaminen Asia on tullut vireille 14.3.2011 päivätyllä ympäristölupahakemuksella. Hakemusta on täydennetty 12.2.2013 ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmalla sekä tarkennuksella maaperän ja pohjaveden suojaustoimenpiteistä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) Ympäristönsuojeluasetus 7 1 mom. kohta 7 b). HAKEMUKSEN LIITTEET Ympäristölupahakemus 14.3.2011, joka sisältää liitteet (Geologi-palvelu K. Uusikartano): Liite 1 Alueen sijainti ja ympäristö Piirrustus 1 asemapiirustus 8.3.2011 Liite 3a Tilatiedot ja tiedot naapuritiloista Liite 3b Karttatuloste kiinteistöistä Liite 4 Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu, tuotannon yleisohjeet 1994 sivut 18, C8 ja C9 Liite 5 Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmä 6.3.2011 Liite 6 Pohjavesialueen tiedot 6.3.2011 Liite 7 Päästöt ilmaan Liite 8 Yleiskuvaus ja yleisölle tarkoitettu tiivistelmä Ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelma 28.1.2011 joka sisältää liitteenä pohjavesien tarkkailutuloksia. Ympäristövaikutusten täydennetty tarkkailusuunnitelma 12.2.2013. Tarkennus maaperän ja pohjaveden suojaustoimenpiteistä 12.2.2013. TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt tilalle maa-aineslain mukaisen ottoluvan 9.11.2006 132. Lupa on voimassa 16.11.2016 asti. Ottomäärä 270 000 k-m 3. Alueella on aiemmin murskattu soraa ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisin ilmoituksin, viimeisin YSL 60 :n mukainen päätös on tehty 10.5.2012. Itä-Uudenmaan seutu- ja maakuntakaavayhdistelmän (2002) mukaan alueella on kaavavaraus pv tarkoittaen pohjavesialue. Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa, eikä aluetta koskevia yleis- tai asemakaavamuutoksia ei ole vireillä. TOIMINNAN TARKOITUS Morenia Oy hakee ympäristölupaa soran murskaukselle toistaiseksi. Tarkoitus on murskata soraa keskimäärin 10 000 t/a kuitenkin enintään 30 000 t/a. Lupaa haetaan olemaan voimassa toistaiseksi. Samalla haetaan lupaa toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 ). 2

Toimintaa on enintään 2 kk/a eikä sitä ole joka vuosi. Kiviainesta murskataan ma-pe (ei viikonloppuisin) klo 07:00-20:00. Kuormausta ja kuljetusta ma-pe klo 07:00-22:00. Murskausta tehdään 0 2 kuukautta vuodessa ja 0 2 kertaa vuodessa eli ei joka vuosi. Työaika on arkisin ma pe klo 07 20. Kuormaamista ja kuljetuksia tehdään keskimäärin 1000 h/a ma pe klo 07.00 22.00 välisenä aikana. Toiminnasta syntyy mm. melu- ja pölyhaittoja. Haetun murskaustoiminnan varikkoalue on suunniteltu sijoitettavaksi n. 500 m etäisyydelle Puntarmäki II vedenottamosta. Alueelle sijoitetaan murskaustyön ajaksi tarvittavat toimistotilat, varastokoppeja, tauko- ja sosiaalitilat ja jätteiden varastointi- ja lajittelupiste. Murskeen käsittelyyn ja kuljetuksiin käytetään pyöräkuormaajia ja kuorma-autoja. TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA JA SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA Kiinteistötiedot ja sijainti Toiminta sijaitsee Askolan kunnassa Juornaankylässä Puntarmäen sora-alueella kiinteistöllä Mäkelä (kiinteistötunnus 18-403-18-25. Kiinteistön pinta-ala on yhteensä 16,1 hehtaaria ja ottamisalueen 5,4 hehtaaria. Tila on osittain kiviainesten ottamiskäytössä ja osittain metsätalouskäytössä. Laitoksen koordinaatit (YKJ) 3426980 itä, 6723070 pohjoinen Suunnitelma-alue sijaitsee luode-kaakko -suuntaisella lajittuneen maa-aineksen muodostumalla, joka alkaa Salpausselältä Kärkölän alueelta ja jatkuu Porvoon kautta Suomenlahdelle asti. Suunnitelma-alueella harju on korkeimmillaan tasolla +80 - +84 ja alimmillaan luonnontilainen maanpinta on tasolla +59. Suunnitelma-alueella on maa-aineksia hyödynnetty jo noin 3,5 ha:n alueelta ja rajanaapurien alueelta yhteensä noin 2,3 ha:n alueelta. Maa-ainesten ottotoimintaa on ollut jo ainakin vuodesta 1985 lähtien, jolloin alueelle on myönnetty maa-aineslain mukainen lupa. Naapuritilojen sorakuoppien alueilla maanpinta on tasolla noin +55, Mäkelän tilalla pääosin tasolla noin +60. Suunniteltu murskauslaitoksen sijaintialue on tasolla +60-+61. Pääosa mäkialueesta on avohakattua ja metsää kasvaa lähinnä vain alueen länsi-/ luoteisosissa. Suunnitelma-alueen itäpuolella sijaitsee Puntarmäentie (tie nro11829) ja kaakkoispuolella Huhdintie (tie nro 11821). Soranottoalueelta on liittymä Huhdintielle. Pohjavesiolosuhteet Alue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella Puntarmäki, nro 0161651, luokka I. Ottamisalue sijaitsee kokonaisuudessaan pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Antoisuudeksi on arvioitu 1350 m 3 /d ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 2,05 km 2. Alueen määrällinen tila (EU) ja kemiallinen tila (EU) on hyvä. Alue on yhdyskuntien vedenhankinnassa ja sillä on myös merkitystä yksittäisten talousvesikaivojen vedensaannin osalta. Lähimmät häiriintyvät kohteet Lähin asumus sijaitsee suunnitellun murskauslaitoksen kaakkoispuolella noin 370 metrin etäisyydellä. Asumukseen nähden laitos sijaitsee 10-12 metriä korkeiden sorakuopan rinteiden suojassa. 3

Tuotannossa käytettävät raaka- ja polttoaineet ja niiden varastointi Käytettävä raaka-aine tuotettava kiviaines Polttoaine, rikitön kevyt polttoöljy Keskimääräinen kulutus Maksimikulutus Varastointipaikka (t/a) (t/a) 10 000 30 000 Tukitoiminta-alue 5,0 14,9 murskauslaitoksen toimintaa varten polttoaine varastoidaan varikkoalueella, suurin varasto 6 m³, kaksoisvaippasäiliö Öljyt 0,2 0,5 200 litran säiliö öljyvarastossa varikkoalueella Voiteluaineet 0,1 0,1 säiliö varastossa varikkoalueella Vesi Tarvittaessa tuodaan erillisellä säiliöllä Kuvaus varastokasojen varastointiajasta, varastokasojen pölyämisen ehkäisemisestä sekä kasojen vaikutuksesta melun ja pölyn leviämiseen alueen ulkopuolelle Varastointiaika päättyy ympäristöluvan päättyessä. Varastokasojen pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelemalla puhtaalla vedellä, jonka ph on vähintään 6,5. Tarvittaessa kasat sijoitetaan mahdollisesti häiriintyvän kohteen ja melulähteen väliin ehkäisemään melun leviämistä. Tukitoiminta-alueen toiminnot Tukitoiminta-alueella sijaitsevat murskauslaitos, murskattujen / seulottujen eri kiviaineslajitteiden varastokasat, varikkoalue (polttoainevarasto, öljy- ja voiteluainevarasto, työkoneiden paikoitustilat ja tankkauspaikka, ongelmajätteiden varastointipiste), tarvittaessa sosiaalitilat Toiminnassa tarvittava sähkö tuotetaan aggregaatilla. ARVIO PÄÄSTÖISTÄ JA SUUNNITELMA NIIDEN VÄHENTÄMISESTÄ Päästöt ilmaan Polttomoottoreissa käytetään katalysaattoreita ja hiukkassuodattimia. Murskauslaitoksella pölylähteet suojataan peittein ja koteloinnein (luokka B). Päästöjä on arvioitu hakemuksen liitteessä 7. Tiedot melusta ja tärinästä Melua syntyy materiaalin kuljetuksesta ja syötöstä murskaamolle, murskauksesta, murskeiden kuljetuksesta varastokasoille sekä lajitteiden kuormauksesta ja kuljetuksesta. Kivenmurskaamon suurimmat melulähteet ovat esimurskain ja jälkimurskain. Molemmat murskaimet säteilevät eniten melua kyljistä sivuille päin. A-äänitaso 10 metrin etäisyydellä murskaimesta on noin 110 db ja 25 metrin etäisyydellä noin 85 db. Murskauslaitos on varustettu koteloinnein (luokka B). Melutaso laskee päiväajan ohjearvon (55 db) alapuolelle esteettömässä, tasaisessa maastossa pehmeällä maanpinnalla noin 410 metrin etäisyydellä (Tielaitoksen 4

ohjekirja ympäristönsuojelusta). Suunnitelman kaltaisella alueella soramontun 10-12 m korkeat rinteet estävät tehokkaasti melun leviämistä. Lisäksi lähimmän talon (kaakossa Aarnela, etäisyys murskauslaitokseen noin 370 m) talousrakennukset sijaitsevat talon ja melulähteen välissä estäen osaltaan melun leviämistä. Tarvittaessa varastokasoja sijoitetaan melulähteen ja mahdollisesti häiriintyvän kohteen väliin ehkäisemään melun leviämistä. Melutaso ei ylitä 55 db lähimmissä mahdollisesti häiriintyvissä kohteissa. Tärinä: murskauksesta ja kuljetuksista aiheutuva tärinä on vähäistä eikä aiheuta häiriötä ympäristöön. Jätehuolto Toiminnasta syntyy saniteettijätettä. Alueelle tuodaan kuivakäymälä, jäte kunnalliseen jätehuoltoon tai urakoitsija toimittaa kaatopaikalle. Talousjäte varastoidaan jäteastiassa. Kunnallinen jätehuolto tai urakoitsija toimittaa kaatopaikalle. Jäteöljyä syntyy arvion mukaan 200 kg/a. Ongelmajätteet kerätään erikseen kukin jätelaji omaan astiaan. Astiat säilytetään varikkoalueella sisätiloissa tai ulkona katoksessa tai kannellisissa astioissa siten, että vesi ei pääse keräysastioihin. Ongelmajätteistä pidetään kirjanpitoa ja jätteet toimitetaan jatkokäsittelijälle, jolla on jätelupa. Liikenne Murskauslaitoksen toiminta lisää liikennettä 10-30 ajoneuvoa/vrk. Kaakosta Huhdintieltä on rakennettu alueelle tieyhteys ja tieliittymä materiaalin kuljetuksia varten. Tie on soratie. Kuljetusreitin varrella tai läheisyydessä ei ole häiriintyviä kohteita (etäisyys lähimpään noin 160 m), joten erityisille pölyntorjuntakeinoille ei ole tarvetta. Tietä kastellaan tarvittaessa puhtaalla vedellä, jonka ph on vähintään 6,5. Laitosalueen kuljetustiet ovat sorateitä. Koska laitosalue sijaitsee soramontussa ja mahdollisesti häiriintyvät kohteet sijaitsevat varsin kaukana laitosalueen teistä, ei erityisille pölyntorjuntakeinoille ole erityistä tarvetta. Lähimmät mahdollisesti häiriintyvät kohteet sijaitsevat ottamisalueesta niin kaukana soramontun suojaavien rinteiden takana, ettei pöly kulkeudu niihin asti. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN, VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN JA TOIMINTATAVAN SOVELTAMISESTA Murskauslaitoksessa käytetään viimeisimpiä teknisiä ja taloudellisia ratkaisuja päästöjen ja riskien minimoimiseksi. Morenia Oy noudattaa toiminnassaan ISO 14001-standardin mukaista ympäristöjärjestelmää, mutta järjestelmän sertifiointi on tekeillä yritysjärjestelyjen vuoksi. Murskauslaitos sijoitetaan olemassa olevaan soramonttuun, jolloin sen 10-12 metriä korkeat rinteet estävät tehokkaasti melun leviämistä. Tarvittaessa varastokasoja sijoitetaan melulähteen ja mahdollisesti häiriintyvien kohteiden väliin estämään melun leviämistä. 5

Toiminnasta ei aiheudu sellaisia haittoja tai päästöjä, jotka ylittäisivät sallitut rajaarvot. Siten toiminnasta ei ole haittavaikutuksia ihmisten terveyteen tai viihtyisyyteen. Melu: toiminnasta aiheutuva melutaso ei ylitä 55 db lähimmissä mahdollisesti häiriintyvissä kohteissa. Tärinä: murskauksesta ja kuljetuksista aiheutuva tärinä on vähäistä. Murskaustoiminta on ajallisesti rajallista ja vähäistä. Toiminnalla ei ole vaikutusta ympäristön vesistöihin tai niiden käyttöön sillä alueelta ei johdeta vesiä ympäristöön. Ilmaan johtuvat päästöt eivät ylitä ohjearvoja. Suojakerros pohjaveteen on keskimäärin 9,5 metriä ja rakentamalla esitetyt suojaukset sekä tekemällä esitetyt varotoimenpiteet ei toiminnalla aiheuteta pohjaveden laadun tai määrän vaarantumista. Esitetyillä suojaus- ja varotoimenpiteillä estetään maaperän likaantuminen. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Toiminnan vaikutusalueella ei sijaitse luonnonsuojelukohteita, joiden arvoihin toiminta vaikuttaisi. Tiedossa ei ole eikä maastokatselmuksissa ole todettu, että suunnittelualueen tuntumassa sijaitsisi sellaisia luontoarvoja (kasvisto, eläimistö, vanhoja metsiä, puroja, lähteitä jne), joiden olemassaoloon toiminnalla olisi vaikutusta. Tällaisia arvoja ei ole esitetty myöskään maakuntakaavan yhteydessä tehdyissä selvityksissä. Toimimalla ottamissuunnitelman ja ympäristölupahakemuksen mukaisesti ei toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat haitat ylitä sallittuja raja-arvoja eikä sillä siten ole toimintaa estäviä vaikutuksia ympäristöön tai rakennettuun ympäristöön. Tiedot maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelemiseksi tehtävistä toimista Tukitoiminta-alueella suojakerrospaksuus pohjaveteen on 9-11 m ja varikkoalueella noin 9,5 metriä. Polttoaine varastoidaan Liikenne- ja viestintäministeriön 21.3.2002 antaman asetuksen 277/2002 mukaisissa hyväksytyissä laponestolla ja ylitäytön estimellä varustetuissa säiliöissä. Säiliöt ovat kaksivaippasäiliöitä. Säiliöiden alusta rakennetaan seuraavasti: pohjamaan päälle asennetaan muovi, jonka päälle tiivistetään huolellisesti 30 cm:n vahvuinen kerros hienoa maa-ainesta (silttiä/ hienoa hiekkaa tai vastaavaa). Muovin reunat käännetään ylöspäin, jolloin muodostuu allas. Alueelle varataan imeytysturvetta mahdollisten vuotojen leviämisen estämiseksi. Jätevedet johdetaan tyhjennettävään säiliöön (10 m³) ja liitytään alueen jätehuollon piiriin tai urakoitsijat hoitavat jätehuollon. TOIMINNAN RISKIT JA NIIDEN PIENENTÄMINEN SEKÄ TOIMINTA VAHINKOTILANTEISSA Riskit liittyvät lähinnä koneiden ja laitteiden sekä murskaamon öljy- tai polttoainevuotoihin tai tankkausten yhteydessä tapahtuviin ylivuotoihin. Vuodot ovat yleensä vähäisiä ja koska polttoaine- ja öljyvaraston pohja ja tankkauspaikka 6

rakennetaan hakemuksen täydennyksessä 12.2.2013 esitetyllä tavalla, ovat mahdolliset haitat hyvin rajallisia ja helposti puhdistettavissa. Vuotojen varalta alueella säilytetään turvetta tai muuta öljynimeytysainetta, yksi turvepaali/kone. Tuotantoalueella imeytysaineita säilytetään tankkauspaikkojen ja laitoksen yhteydessä. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Ensitorjunnan jälkeen merkittävästä ympäristövahingosta tiedotetaan välittömästi palokunnalle, ympäristöviranomaiselle ja maa-ainesten ottoa valvovalle viranomaiselle. Laitoksen käyttäjä tarkkailee laitoksen toimintaa ja tarvittaessa keskeyttää tuotannon, kunnes häiriö on poistettu. Toiminnasta pidetään käyttö- ja/tai työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan myös ympäristöasioita, kuten poikkeavat melu- ja pölypäästöt, maaperän likaantuminen tai likaantumista aiheuttavat vuodot, roskien tai muun ulkopuolisen materiaalin ilmaantuminen alueelle jne. Tarvittaessa suoritetaan melumittauksia. TIEDOT TOIMINNAN TARKKAILUSTA Käyttötarkkailu Pidetään laitoksen käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan myös ympäristöasioita, kuten poikkeavat melu- ja pölypäästöt, maaperän likaantuminen tai likaantumista aiheuttavat vuodot, roskien tai muun ulkopuolisen materiaalin ilmaantuminen alueelle jne. Päästö- ja vaikutustarkkailu Alueelle on laadittu ympäristön tarkkailuohjelma, jossa käsitellään pohjaveden tarkkailua. Ulkopuolinen asiantuntija suorittaa alueella tehtävät mittaukset ja seurannat ja raportoi sekä tulokset että käytetyt laitteistot ja menetelmät. Tarvittaessa tehdään melumittauksia. Pohjaveden laatu- ja korkeustarkkailu suoritetaan laaditun ympäristövaikutusten tarkkailuohjelman mukaan. Alueen pohjaveden tasoa tarkkaillaan säännöllisesti. Hakemuksen liitteenä olevaan karttaan on merkitty maa-ainesten ottamisalueella sijaitsevat kaksi pohjaveden tarkkailuputkea (muoviputki HP2 = MäAs uusi putki ja vanha rautaputki HP1 = MäAs ) sekä läheisen asumuksen (Aarnela) lähdekaivo ( Kaivo 1 = AarAs ). Näistä mitataan pohjaveden taso neljä kertaa vuodessa: tammikuussa, huhtikuussa, heinäkuussa ja lokakuussa. Pohjaveden laatua tullaan seuraamaan joka vuosi. Vedenlaatuselvitys tehdään edellä mainituista havaintopisteistä HP2 sekä Aarnelan tilan lähdekaivosta Kaivo 1. Vedenlaatuselvitykseen kuuluvat laajimmillaan seuraavat parametrit: lämpötila, pharvo, sähkönjohtavuus, E.coli, nitraattityppi NO 3 -N, nitriittityppi NO 2 -N, NO 3 + NO 2 typpi, kovuus, happi O 2, kloridi Cl, sulfaatti SO 4, mangaani Mn, rauta Fe, kemiallinen hapenkulutus CODMn, sameus, väriluku, haju, maku, ulkonäkö, alkaliteetti, mineraaliöljyt ja hiilidioksidi CO 2. Erityisesti kiinnitetään huomiota sameuteen eli kiintoaineen tarkkailuun, jolla varmistetaan se, ettei murskauslaitoksen tuottama kivipöly pääse kulkeutumaan pohjaveteen. Lisäksi mineraaliöljyt analysoidaan jakeittain. Laaduntarkkailussa analysoidaan myös liukoinen rauta ja mangaani. Riskikohteet ja niiden tarkkailu 7

Riskit liittyvät lähinnä koneiden ja laitteiden sekä toisinaan alueella sijaitsevan murskaamon öljy- tai polttoainevuotoihin tai tankkausten yhteydessä tapahtuviin ylivuotoihin. Vuodot ovat yleensä vähäisiä ja koska murskauslaitoksen alue sekä polttoaine- ja öljyvaraston pohja ja tankkauspaikka rakennetaan ympäristölupahakemuksen kohdassa 17 esitetyllä tavalla täydentäen tämän tarkkailusuunnitelman liitteessä 1 esitetyllä tavalla, ovat mahdolliset haitat hyvin rajallisia ja helposti puhdistettavissa. Vuotojen varalta alueella säilytetään turvetta tai muuta öljynimeytysainetta, yksi turvepaali/kone. Tuotantoalueella imeytysaineita säilytetään tankkauspaikkojen ja laitoksen yhteydessä. Riskikohteita sijaitsee ns. tukitoiminta-alueella, eritoten ns. varikkoalueella. Tukitoiminta-alueella sijaitsee murskauslaitos ja sinne sijoittuu työmaaliikennettä. Varikkoalueella sijaitsevat polttoainevarasto, öljyvarasto, tankkauspiste, työkoneiden paikoitustilat sekä ongelmajätteiden varastointipiste. Tukitoiminta-alueella suojakerrospaksuus pohjaveteen on nykyisin 9-11 m ja varikkoalueella noin 9,5 metriä. Polttoaine varastoidaan Liikenne- ja viestintäministeriön 21.3.2002 antaman asetuksen 277/2002 mukaisissa hyväksytyissä laponestolla ja ylitäytön estimellä varustetuissa säiliöissä. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Alueella toimijat tarkastavat silmämääräisesti päivittäin varikkoalueen puhtauden ja murskauslaitoksen toimiessa sen sijoitusalueen puhtauden. Tarvittaessa likaantunut maa-aines poistetaan ja varastoidaan ongelmajätteiden tapaan varikkoalueelle ja toimitetaan mahdollisimman nopeasti jatkokäsittelijälle. Ensitorjunnan jälkeen merkittävästä ympäristövahingosta tiedotetaan välittömästi palokunnalle, ympäristöviranomaiselle ja maa-ainesten ottoa valvovalle viranomaiselle. Ongelmajätteet kerätään erikseen kukin jätelaji omaan astiaan. Astiat säilytetään varikkoalueella sisätiloissa tai ulkona katoksessa tai kannellisissa astioissa siten, että vesi ei pääse keräysastioihin. Ongelmajätteistä pidetään kirjanpitoa ja jätteet toimitetaan jatkokäsittelijälle, jolla on jätelupa. Melu- ja pölyhaitat Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus Melumittaukset suoritetaan Ympäristöministeriön ohjeen "Ympäristömelun mittaaminen" (1/1995) mukaisesti. Alueen normaali maa-ainesten ottotoiminta ei aiheuta juurikaan melu- tai pölyhaittoja. Melua voi syntyä lähinnä seulonnasta, mutta muu toiminta on normaalia työkoneiden ja liikenteen aiheuttamaa ääntä. Tarvittaessa tarkistetaan seuloille syötettäessä pudotuskorkeutta. Pölyn leviämistä ehkäistään tarvittaessa kastelemalla tiestöt ja varastokasat puhtaalla vedellä, jonka ph on vähintään 6,5. Murskausasema on luokkaa B (ns. Tielaitoksen luokitus). Tällöin pölyn haitallista leviämistä on estetään kastelemalla ja suojaamalla seulastot ja muut pölylähteet peittein ja koteloinnein. Sallittu leijuma vapaassa tilassa alitetaan etäisyydellä 150 m ja toiminta-alueen kaltaisissa oloissa (murskauslaitos sijoitetaan soramonttuun, jonka 10-12 m korkeat rinteet toimivat tehokkaina melu- ja pölyesteinä) huomattavasti lyhyemmällä etäisyydellä. Melua syntyy materiaalin kuljetuksesta ja syötöstä murskaamolle, murskauksesta, murskeiden kuljetuksesta varastokasoille sekä lajitteiden kuormauksesta ja 8

kuljetuksesta. Kivenmurskaamon suurimmat melulähteet ovat esimurskain ja jälkimurskain. Molemmat murskaimet säteilevät eniten melua kyljistä sivuille päin. A- äänitaso 10 metrin etäisyydellä murskaimesta on noin 110 db ja 25 metrin etäisyydellä noin 85 db. Murskauslaitos on varustettu koteloinnein (luokka B). Melutaso laskee päiväajan ohjearvon (55 db) alapuolelle esteettömässä, tasaisessa maastossa pehmeällä maanpinnalla noin 410 metrin etäisyydellä (Tielaitoksen ohjekirja ympäristönsuojelusta). Puntarmäen alueella murskauslaitos voidaan sijoittaa siten, että soramontun 10-12 m korkeat rinteet estävät tehokkaasti melun leviämistä lähimpiin mahdollisesti häiriintyviin kohteisiin päin. Tarvittaessa varastokasoja sijoitetaan melulähteen ja mahdollisesti häiriintyvän kohteen väliin ehkäisemään melun leviämistä. Laitoksen käyttäjä tarkkailee laitoksen toimintaa ja tarvittaessa keskeyttää tuotannon, kunnes häiriö on poistettu. Toiminnasta pidetään käyttö- ja/tai työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan myös ympäristöasioita, kuten poikkeavat melu- ja pölypäästöt, maaperän likaantuminen tai likaantumista aiheuttavat vuodot, roskien tai muun ulkopuolisen materiaalin ilmaantuminen alueelle jne. Murskauslaitoksessa käytetään viimeisimpiä teknisiä ja taloudellisia ratkaisuja päästöjen ja riskien minimoimiseksi. Alueen toiminnassa huomioidaan Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Paras käyttökelpoinen tekniikka, ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa (Suomen ympäristö 25/2010) esitetyt ympäristövaikutusten vähentämiseksi tähtäävät toimet ja tekniset ratkaisut. Vaikutukset luontoon Toiminnan vaikutusalueella ei sijaitse luonnonsuojelukohteita, joiden arvoihin toiminta vaikuttaisi. Tiedossa ei ole eikä maastokatselmuksissa ole todettu, ett suunnittelualueen tuntumassa sijaitsisi sellaisia luontoarvoja (kasvisto, eläimistö, vanhoja metsiä, puroja, lähteitä jne), joiden olemassaoloon toiminnalla olisi vaikutusta. Tällaisia arvoja ei ole esitetty myöskään maakuntakaavan yhteydessä tehdyissä selvityksissä. Toimimalla ottamissuunnitelman ja vireillä olevan ympäristölupahakemuksen mukaisesti ei toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat haitat ylitä sallittuja raja-arvoja eikä sillä siten ole toimintaa estäviä vaikutuksia ympäristöön tai rakennettuun ympäristöön. Ympäristöasioiden hallinta Metsähallitus Oy:n ympäristöjärjestelmän sertifiointi on tekeillä. Toiminnassa kuitenkin noudatetaan ISO 14001 -standardin mukaista ympäristöjärjestelmää. Ulkopuolinen asiantuntija suorittaa alueella tehtävät ympäristövaikutuksiin liittyvät mittaukset ja seurannat ja raportoi sekä tulokset että käytetyt laitteistot ja menetelmät. TARKENNUS MAAPERÄN JA POHJAVEDEN SUOJAUSTOIMENPITEISTÄ Murskaustoimintaan kuuluu murskauslaitoksen lisäksi työkoneita, joilla siirrellään sekä raaka-ainetta että valmiita tuotteita. Kaikkiin näihin koneisiin liittyy polttoaineen käyttö ja hydrauliikka-/ vaihteistoöljyt. Käytettävissä murskauslaitoksissa polttoainetankit sijaitsevat yleensä laitoksen rakenteen sisällä. Polttoaine on kevyttä polttoöljyä. Murskauslaitoksen kaavakuva on esitetty liitteessä A. Laitos on siirrettävä, telaalustainen, jolloin on laskettu, että laitosta joudutaan siirtämään eteenpäin aina noin 9

15 000 tuotantotonnin jälkeen. Tämä tarkoittaa, että siirto tapahtuu 6-7 työpäivän välein eli keskimäärin 1-2 kertaa murskausurakan aikana. Siirtymämatka on 20-30 metriä. Murskauslaitoksen alusta rakennetaan koko laitoksen pituudelta ja leveydeltä vastaavalla tavalla kuin tankkausalueelle, liite B. Murskauslaitos on kaikkiaan noin 22 metriä pitkä ja 5,5 metriä leveä, jolloin rakenteessa alimmaisena sijaitseva HDPE - muovi levitetään koko alueelle. Saatavana on 7 m leveää muovia, joten se riittää leveyssuunnassa. Muovin päälle tiivistetään hienoainespitoista maa-ainesta (siltti, hiekka) vähintään 30 cm paksu kerros. Koska laitosta siirretään 6-7 päivän välein, ei periaatepiirroksessa esitettyä siiviläputkea asenneta. Toimintaan liittyy jatkuva ajoneuvoliikenne, joten tällainen putki ei säilyisi. Sen sijaan laitoksen mahdollisia vuotoja tarkkaillaan silmämääräisesti erityisesti polttoainetankin ja öljysäiliöiden kohdalta sekä itse laitoksesta että suojausrakenteesta. Kun laitosta siirretään, rakennetaan uusi suojaus tulevalle paikalle ja edellinen rakenne puretaan. Mikäli tarkkailusta huolimatta vuotoja on päässyt tapahtumaan ja se havaitaan rakenteen purkamisen yhteydessä, kerätään HDPE -muovin päällä ollut saastunut maa-aines ja säilötään tiiviille ns. vaihtolavalle tai vastaavalle ja toimitetaan Ekokem Oy:lle puhdistettavaksi. Puretun suojauksen alla sijainnutta HDPE -kalvoa ei käytetä uudelleen. Työkoneet säilytetään ja tankataan ympäristölupahakemuksen asemapiirroskarttaan merkityllä alueella. Liitteessä A on esitetty polttoainetankin koko ja tankkausalueen ulottuvuudet. Liitteessä B on poikkileikkaus polttoainetankin sijoituspaikan ja tankkauspaikan rakenteesta sekä tietoja säiliön rakenteesta jne. Koska tämä alue on pysyvä, koko toiminnan ajan kestävä, asennetaan rakenteeseen siiviläputki, joka toimii tarkastuskaivona ja sen kautta poistetaan alustalle kertyvä vesi ettei allas täyty ja vesi valu suojarakenteen ulkopuolelle. Mikäli öljyvuotoa on havaittu tapahtuneen, poistetaan saastunut maa-aines ja säilötään tiiviille ns. vaihtolavalle tai vastaavalle ja toimitetaan Ekokem Oy:lle puhdistettavaksi. Samalla tarkistetaan HDPE -muovin eheys. Työkoneiden ja autojen säilytyspaikat sijaitsevat välittömästi työkoneiden tankkauspaikan tuntumassa ja niiden alustat rakennetaan samoin kuin edellä ja liitteissä A-B on esitetty. Alueella ei huolleta tai pestä autoja tai työkoneita. Polttoaineiden jakelu suoritetaan kiinteällä pumpulla ja ylivuodonestolaitteella varustetusta kaksoisvaippasäiliöstä. Säiliö ja letku ovat lukittavia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Askolan kunnan ilmoitustaululla ajalla 27.6. - 28.7.2014, jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Askolan pääkirjastossa osoitteessa Pappilantie 2, 07500 Askola sekä pääosiltaan www.askola.fi rakentaminen ja ympäristö ympäristönsuojelu ajankohtaista ympäristönsuojelussa. Kiinteistön naapuritilojen omistajia on kuultu kirjeitse (12 kiinteistöä). Maastokäynti Ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta on tutustunut hakemuksen mukaiseen alueeseen useasti maa-ainestenoton valvonnan yhteydessä. Muistutukset ja mielipiteet 10

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnot Hakemuksen johdosta on 28.6.2012 pyydetty ympäristönsuojeluasetuksen 17.3 :n nojalla lausunto Uudenmaan ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta. Hakemuksesta on pyydetty Mäntsälän Veden lausunto 25.3.2013. Uudenmaan ELY-keskus on antanut lausunnon UUDELY/291/07.00/2012 27.11.2012 Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta on päätöksellään 9.11.2006 132 myöntänyt maa-aineslain mukaisen luvan soran ottamiseen nyt hakemuksen kohteena olevalta alueelta. Lupa on myönnetty 10 vuodeksi 270 000 m 3 ktr:lle noin 5,4 ha:n suuruiselle alueelle ottamistason ollessa alimmillaan +55 +60 m. Lupa on voimassa 16.11.2016 asti. Suunniteltu maa-ainesten ottoalue sijaitsee Puntarmäen I-luokan pohjavesialueella Nro 0161651. Ottamisalue sijaitsee kokonaisuudessaan pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Antoisuudeksi on arvioitu 1350 m 3 /d ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 2,05 km 2. Alueen määrällinen tila (EU) ja kemiallinen tila (EU) on hyvä. Alue on yhteisessä vedenhankinnassa ja sillä on myös merkitystä yksittäisten talousvesikaivojen vedensaannin osalta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 13.6.2012, Nro 135/2012/2, Dnro ESAVI/04.09/2012 myöntänyt Mäntsälän kunnalle/mäntsälän Vedelle luvan Puntarmäki II vedenottamon rakentamiseen Puntarmäen pohjavesialueelle hakijan kiinteistöstä 18-403-18-24 omistamalle määräalalle 18-403-18-24-M601 Askolan kunnassa ja veden ottamiseen siitä lupamääräyksessä 1) sanotun määrän käytettäväksi talousvetenä sekä teollisuuden, maatalouden ja muihin yleisiin tarpeisiin Pukkilan ja Mäntsälän kuntien vesijohtoverkostossa. Lupamääräyksen 1) mukaa pohjavettä saa ottaa Puntarmäki II ottamosta enintään 600 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Aluehallintovirasto oikeuttaa Mäntsälän kunnan / Mäntsälän Veden aloittamaan vedenottamon rakentamistyöt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelulupa ei koske vedenoton aloittamista. Vedenottamo on rakenteilla, ja se sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä kaakkoon nyt hakemuksen kohteena olevasta ottamisalueesta. Haetun murskaustoiminnan varikkoalue; työkoneita säilytys ja tankkaus sekä polttoaine- ja öljyvaraston sijainti, on suunniteltu sijoitettavaksi noin 500 metrin etäisyydelle rakenteilla olevasta vedenottamosta pohjaveden virtaussuunnassa vedenottamolle päin. Hakemuksesta tulee pyytää Mäntsälän kunnan/mäntsälän Veden sekä Pukkilan ja Askolan kunnan lausunnot. ELY-keskus muistuttaa vielä Valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010, 9.9.2010) 3 :ässä säädetystä. Asetuksen yleisperustelujen mukaan ympäristönsuojeluvaatimukset olisivat vähimmäisvaatimuksia. Asetuksen yksityiskohtaisten perusteluissa on 1 :n osalta kirjoitettu, että asetuksessa säädettäisiin toimintojen ympäristönsuojelun vähimmäistasosta. Luvassa voitaisiin lisäksi antaa tapauskohtaisia määräyksiä seikoista, jotka olisivat paikallisten olosuhteiden vuoksi tarpeen. Lupamääräys voi olla 11

asetuksen vähimmäismääräystä ankarampi, jos se esim. on tarpeen luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi. ELY-keskuksen kannanotto ELY-keskuksen käsityksen mukaan alueelle voidaan myöntää ympäristölupa. Hakemusasiakirjoja on kuitenkin täydennettävä tässä lausunnossa lausutun mukaisesti ennen luvan myöntämistä. Ympäristölupaan tulee sisällyttää määräykset, joilla varmistetaan, etteivät melulle ja pölylle annetut ohjearvot ylity lähimmässä häiriintyvässä kohteessa sekä polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden varastoinnista ja käytöstä. Toiminnassa tulee noudattaa voimassa olevan maa-ainesluvan lupamääräyksiä ja Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010, 9.9.2010) säädettyä. Pölyntorjuntaan ei saa käyttää suolaa eikä muitakaan lisäaineita, jotka voivat olla pohjavedelle haitallisia (esim. pakkasenestoainetta). Hakemuksessa esitetyt varikkoalueen rakenne- ja suojaustoimenpiteet eivät ole ELYkeskuksen käsityksen riittävät eivätkä poista pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Hakemusta on täydennettävä sellaisella suunnitelmalla, jolla voidaan varmuudella arvioida, ettei nyt haettu toiminta aiheuta pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Myös itse murskauslaitoksen aiheuttaman vaaran aiheuttaminen ei ole poissuljettu, joten suunnitelmassa tulee myös esittää, miten itse murskauslaitos suojataan mahdollisten vuotojen varalle. Alueelle on voimassa maa-aineslain mukainen lupa 10 vuodeksi ja ympäristölupa haetaan olemaan voimassa toistaiseksi, mikä tarkoittanee, että alueella murskataan ainakin yhtä kauan kuin maa-aineslupa on voimassa. ELY-keskuksen käsityksen mukaan toimintaa ei voida katsoa olevan lyhytaikaista, minkä perusteella ELY-keskus katsoo, että kerättävien ja käsiteltävien valumavesien muodostumista voidaan vähentää esim. öljyjen, polttoaineiden ja työkoneiden säilytyspaikan sekä koneiden tankkauspaikan kattamisella ja varustamalla paikat tiiviillä alustoilla. Alustalta mahdollisesti tulevia valumia tulisi johtaa umpisäiliöön tai käsitellä siten (esim. öljynerotuskaivo), etteivät aiheuta pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Hakemuksessa esitetty pohjaveden tarkkailusuunnitelma ei ELY-keskuksen käsityksen mukaan ole riittävä. Pohjaveden tarkkailu tulee olla käynnissä hyväksytyn tarkkailu-ohjelman mukaisesti ennen murskaustoiminnan aloittamista. Hyväksytty pohjaveden tarkkailuohjelma pyydetään lähettämään heti tiedoksi ELY-keskukselle. Tarkkailussa on kiinnitettävä erityishuomiota kiintoaineen tarkkailuun, eli sameuteen. Tarkkailulla tulee varmistaa, ettei murskauslaitoksen tuottama kivipöly pääse kulkeutumaan pohjaveteen. Pohjaveden laaduntarkkailussa tulee analysoida liukoinen rauta ja mangaani. Mineraaliöljyt tulee analysoida jakeittain. Pohjaveden laaduntarkkailu tulee tehdä vuosittain. Varmin tapa tällaiseen tarkkailuun on, että tarkkailupiste on mahdollisimman lähellä paikkaa, missä mm. kiviainespölyä muodostuu ja missä mahdollinen vaaran aiheuttaja sijaitsee. ELY-keskus katsoo, että suunnitellun murskaamon läheisyydessä pohjaveden virtaussuunnassa vedenottamolle ja talousvesikaivoa päin tulee asentaa pohjaveden havaintoputki, joka rakenteensa puolesta sopii myös näytteiden ottoon. Putkessa tulee olla pitkä siiviläosa. Pohjaveden laatua on seurattava tästä putkesta vuosittain. 12

Suunnitelma ja toiminta alueella ovat oltava sellaiset, että niiden perusteella saadaan täysi varmuus siitä, ettei hanke aiheuta ympäristönsuojelulain tarkoittamaa ympäristön pilaantumista eikä myöskään pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Suunniteltu ottamisalue sijaitsee Puntarmäen I-luokan pohjavesialueella nro 0161651. Kokonaisantoisuudeltaan Puntarmäki on erinomainen pohjavesialue. Pohjavesialueen määrällinen (EU) ja kemiallinen (EU) tila on hyvä. Ottamisalue sijaitsee kokonaisuudessaan pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Pohjavesialue käytetään yhteiseen vedenhankintaan. Mätsälän Vesi on antanut lausunnon 27.6.2013. Kyseinen kiinteistö sijaitsee Puntarmäen 1-luokan pohjavesialueella (0161651). Puntarmäen pohjavesialueella sijaitsee Mäntsälän Veden Puntarmäen vedenottamo kaivoalueineen. Vedenotolla turvataan vedensaanti vedenkulutuksen kasvaessa sekä mahdollisten poikkeustilanteiden vedenhankinta. Puntarmäen pohjavesialueen koko on 5,05 m 2 ja pohjaveden muodostumisalue on pinta-alaltaan 2,05 m 2. Ottamisalue sijaitsee kokonaisuudessaan pohjavesialueen muodostumisalueella. Murskaustoiminnan varikkoalue tulisi olemaan noin 500 m etäisyydellä Puntarmäki ll:n vedenottokaivoista. Alueella käsitellään mm. kevyttä polttoöljyä, muita öljyjä sekä voiteluaineita. Maa-ainesten ottoa tapahtuu lähempänä kaivoaluetta kuin varikkoalue tulisi olemaan. Ottoalueella tapahtuvien mahdollisten onnettomuuksien torjuntaan varaudutaan pelkästään imeytysturpeella. Mäntsälän Vesi katsoo, lupa toiminnalle voidaan myöntää huomioimalla lupaehdoissa seuraavat asiat: - Maa-ainesten ottotoiminnasta ja siihen liittyvistä tukitoiminnoista sekä kiviaineksen murskaamisesta ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumista niin, että Puntarmäki ll:n vedenottokaivoista otettavan veden käsittelyä joudutaan tehostamaan tai kaivot ottamaan kokonaan pois käytöstä. Toiminnasta ei saa siis aiheutua Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annettujen laatuvaatimusten tai - suositusten ylityksiä raakaveden laadussa. - Maa-ainesten ottotoiminnasta ei saa aiheutua pohjavesialueen antoisuuden heikkenemistä niin, että se vaikuttaa Puntarmäki ll:n vedenottokaivoista otettavan veden määrään. Mäntsälän Vesi on velvollinen tarkkailemaan vedenoton vaikutuksia alueen pohjavesioloihin. Lisäksi Mäntsälän Vesi on velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin, jos tarkkailutulosten perusteella havaitaan vedensaannin estyneen tai huomattavasti vaikeutuneen alueen talousvesikaivoista. - Mikäli maa-ainesten ottotoiminnasta aiheutuu em. laadun heikkenemistä tai antoisuuden vähenemistä, tulee maa-ainesten ottotoiminnasta vastaavan korvata toiminnasta aiheutuva haitta Maa-aineslain (1981/555) 9 :n mukaisesti. - Luvanhakijalta tulee edellyttää pohjaveden tarkkailua näytteenotoin mahdollisen pohjaveden pilaantumisen havaitsemiseksi. Mahdollisista pilaantumishavainnoista tulee ilmoittaa Mäntsälän Vedelle, että vedenottotoiminnassa voidaan varautua mahdolliseen pilaantumiseen ja välttyä johtamasta pilaantunutta vettä verkostoon. 13

Hakemuksen täydennys ja vastine Lupaviranomainen on 20.12.2012 pyytänyt hakijaa täydentämään hakemusta sekä antamaan vastineen Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnosta. Hakemusta on pyydetty täydentämään: - suunnitelmalla, jonka perusteella voidaan varmuudella arvioida, että suunniteltu toiminta ei aiheuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa, sillä hakemuksessa esitetyt varikkoalueen rakenne- ja suojaustoimenpiteet eivät ole riittävät. Suunnitelmassa tulee myös esittää, miten itse murskauslaitos suojataan mahdollisten vuotojen varalle. - Myös tarkkailusuunnitelma on täydennettävä. Tarkkailussa on kiinnitettävä erityishuomiota kiintoaineen tarkkailuun, eli sameuteen. Tarkkailulla tulee varmistaa, ettei murskauslaitoksen tuottama kivipöly pääse kulkeutumaan pohjaveteen. Pohjaveden laaduntarkkailussa tulee analysoida liukoinen rauta ja mangaani. Mineraaliöljyt tulee analysoida jakeittain. Pohjaveden laaduntarkkailu tulee tehdä vuosittain. Hakija on antanut vastineen sekä täydentänyt hakemustaan täydennetyllä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmalla sekä tarkennuksella maaperän ja pohjaveden suojaustoimenpiteistä 12.2.2013. Vastine Kyseinen maa-ainesten ottamisalue sekä suunniteltu soran murskaus ja siihen liittyvät toiminnot sijaitsevat Puntarmäen I-luokan pohjavesialueella. ELY-keskuksen mainitseman Etelä- Suomen aluehallintoviraston lupapäätöksen, joka koskee Puntarmäki II vedenottamon rakentamista, karttaliitteestä nähdään, että suunniteltu murskauslaitos- ja varikkoalue eivät sijaitse kyseisen Puntarmäki II vedenottamon valuma- tai vaikutusalueella vaan Puntarmäki I vedenottamon vaikutusalueella. Viime mainittu sijaitsee varikkoalueesta noin 2,8 km:n etäisyydellä luoteessa. Varmistaakseen ettei suunniteltu toiminta aiheuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa, on Morenia Oy esittänyt täydennetyn ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelman, jossa on huomioitu ELY-keskuksen lausunto sekä Askolan kunnan ympäristönsuojelusihteerin Tommi Maasillan täydennyspyyntö. Lisäksi todetaan, että murskaamon läheisyydessä sijaitsee jo pohjaveden tarkkailuputki (ns. uusi putki / HP2), josta pohjaveden tasoa on tarkkailtu jo useita vuosia ja on otettu myös pohjavesinäytteitä laaduntarkkailua varten. Viimeksi pohjavesianalyysit on tehty vuonna 2011, mutta nyt täydennetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti näyteanalyysit tehdään vuosittain. Todetaan myös, että mahdollisen pölyn torjuntaan ei käytetä pohjavedelle vaarallisia aineita kuten suolaa tai muita lisäaineita (esim. pakkasenestoainetta). Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu suullisesti alustavista lupamääräyksistä 14.8.2014. VIRANOMAISEN RATKAISU Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää Morenia Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan soran murskaamiseen Askolan kunnan 14

LUPAMÄÄRÄYKSET Juornaankylän tilalle Mäkelä RN:o 18:25. Lupa myönnetään lupaehtojen mukaisesti ja on voimassa toistaiseksi. Päätöksen täytäntöönpano voidaan aloittaa YSL 101 :n mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta jos hakija jättää 2 000 :n vakuuden (pankkitakaus) lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Vakuudella katetaan kaluston poisviemisestä aiheutuneet kulut. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 1.8.2024 mennessä. Toiminnassa on toimittava hakemuksen mukaisesti ellei näissä lupamääräyksissä toisin määrätä. 1. Ennen toiminnan aloittamista ympäristönsuojeluviranomainen on kutsuttava riittävän ajoissa alkutarkastukseen, jossa käydään läpi tämän lupapäätöksen edellyttämät toimenpiteet. Toiminnan päätyttyä pidetään vastaavasti lopputarkastus. Toiminnanharjoittajan on sovittava alku- ja lopputarkastusajankohdista kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. 2. Toiminnassa tulee noudattaa voimassa olevan maa-ainesluvan lupamääräyksiä ja Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010, 9.9.2010) säädettyä. 3. Häiriötilanteista, jotka saattavat lisätä toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 76 ja YSA 30 ) 4. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta tai toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSA 30 ). 5. Alueella saa murskata enintään 30 000 tn vuodessa. 6. Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat: Murskaamista, rikotusta tai seulontaa ei saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: - murskaaminen on tehtävä arkipäivisin (ma-pe) kello 7.00 ja 20.00 välisenä aikana. - kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin (ma-pe) kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana. - Mahdollinen rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana. 7. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää vakituiseen asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla päiväohjearvoa (7.00 22.00) 55 db (Laeq) ja yöohjearvoa (22.00 7.00) 50 db. Loma-asuntojen piha-alueilla päiväohjearvo on 45 db (Laeq) ja yöohjearvo 40 db (Laeq). Luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db (YSL 43, NaapL 17, Vnp 993/1992) 8. Murskauslaitos on sijoitettava mahdollisimman matalalle tasolle, vähintään ottosuunnitelman esittämällä tavalla, jotta toiminnasta aiheutuvat melu- ja pölypäästöt 15

ympäristöön voidaan minimoida. Kuoritut pintamaakasat sekä valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen häiriintyneiden kohteiden suuntiin. Kasojen koko on pidettävä koko murskaustoiminnan ajan riittävän suurena melun haitallisen leviämisen estämiseksi. (YSL 6, 43, NaapL 17 ). 9. Tärinästä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille. (NaapL 17 ) 10. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa ylittää valtioneuvoston ilmanlaadusta antaman asetuksen (711/2001) raja-arvoja. Laitokselle johtavien teiden ja muun toimintaympäristön pölyntorjunnasta on huolehdittava tarvittaessa kastelemalla. Pölynsidontaan käytettävän kasteluveden tulee olla laadultaan sellaista, ettei se aiheuta vaaraa lähialueiden kaivovesien laadulle. Porauslaitteissa on käytettävä tarvittaessa pölynkeräimiä ja pölyntorjuntaa on tehostettava koteloinnilla. (YSL 43, NaapL 17 ) 11. Alueelta ei saa pumpata pohjavettä pölyntorjuntaan, vaan kasteluvesi on tuotava alueelle säiliöautoilla. 12. Pölyntorjuntaan ei saa käyttää suolaa eikä muitakaan lisäaineita, jotka voivat olla pohjavedelle haitallisia (esim. pakkasenestoainetta). 13. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (VnA 800/2010). 14. Tukitoiminta-alueen maaperä on suojattava hakemuksen täydennyksen 12.2.2013 mukaisesti. Mahdolliset tankkaus-/varastoalueelle kertyvät sadevedet tulee pumpata HDPE-kalvon päältä riittävän suureen umpisäiliöön tai loka-autoon ja kuljetettava alueen pohjavesialueen ulkopuolelle asianmukaiseen käsittelyyn. 15. Mikäli alueen toiminta-ajat lisääntyvät tässä hakemuksessa esitetystä, tulee tankkauspaikka kattaa siten, ettei sadevesiä pääse maahan. 16. Alueella saa varastoida öljytuotteita ainoastaan siellä käytettäviä koneita varten. Kaksoisvaippainen polttoainesäiliö tulee sijoittaa tiiviiseen, lukittavaan säiliöön. Tankkauspaikan alustan pitää olla vettä läpäisemätön ja sille on asennettava siiviläputki jonka kautta voidaan poistaa alustalle kertyvä vesi. Alueella työskenneltäessä on öljytuotteiden käsittelyssä noudatettava erityistä varovaisuutta. (YSL 6, 7, 8, 43 ) 17. Öljyntorjuntaan on varauduttava. Alueella on oltava käyttövalmiina riittävästi imeytysturvetta tai muuta sopivaa imeytysmateriaalia. Työkoneet tulee toiminta-aikojen ulkopuolella säilyttää ja huoltaa alueen ulkopuolella. Alue tulee toteuttaa siten, että maaperän pilaantumisen riski mahdollisen onnettomuuden tai vahingon seurauksena minimoidaan. Mahdollisesta öljy- tai muusta ympäristövahingosta on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 6, 7, 8, 43, 45 ) 18. Laitoksen toiminnasta syntyvät ongelmajätteet tulee varastoida selkeästi merkityissä astioissa tiiviillä pohjalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. 16

19. Toiminta on järjestettävä siten, ettei alue roskaannu. Hyötykäyttöön kelpaava jäte on lajiteltava erilleen sekajätteestä ja toimitettava hyötykäyttöön. (YSL 6, 7, 8, 43, 45 ) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 20. Pohjaveden tarkkailu tulee toteuttaa hakemuksen täydennyksessä 12.2.2013 esitetyn tarkkailu-ohjelman mukaisesti ja on aloitettava jo ennen murskaustoiminnan aloittamista. Pohjaveden laatua tulee tarkkailla putkista HP2 ja Kaivo1. 21. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Mäntsälän Vedelle (MAL 11, Vna 926/2006 6 ). Ottamisen aikana valvontaviranomainen voi määrätä muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. 22. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa ainakin murskatun kiviaineksen määristä ja työajoista, pölyntorjuntatoimenpiteistä, toiminnasta syntyvistä jätteistä sekä poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpito tulee näyttää ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä. Valvontaviranomaiselle tulee toimittaa vuosittain raportti laitoksen toiminnasta tammikuun loppuun mennessä. (YSL 43, 46 ). RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnan päästöjen rajoittaminen on hakemuksen ja lupamääräysten mukaan toimittaessa sen tasoista, kuin paras käyttökelpoinen tekniikka edellyttää. Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei tee muutoksenhakua tarpeettomaksi, koska murskaustoiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat melu ja pöly, joilla ei ole vaikutuksia ympäristöön murskaustoiminnan päättymisen jälkeen. Murskaustoiminnan ympäristövaikutukset on esitetty hakemuksessa ja sen liitteissä, eikä toiminta vaaranna yksityisiä tai yleisiä etuja. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia ja annettujen lausuntojen mukaan alueelle voidaan myöntää ympäristölupa. Lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle asetetaan 2.000,00 euron vakuus, jolla katetaan kaluston poisviemisestä aiheutuneet kulut. Luvan myöntämisen edellytykset Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti murskauslaitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta haittaa naapureille. 17

Lupamääräysten perustelut Hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa aiheutuvan ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua haittaa tai vaaraa. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta esimerkiksi pölyn tai melun muodossa. Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa, jotta toiminnasta ei aiheutuisi lähiseudun asukkaille kohtuutonta rasitusta tai terveydenhaittaa. Aikarajat melua aiheuttaville työvaiheille on annettu hakemuksen mukaisesti sekä VnA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) nojalla. Toiminta sijoittuu alle 500 m etäisyydelle melulle alttiista kohteista, joten määräyksessä sovelletaan asetuksen 8 :n aikarajoja. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista on taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (Laeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 45 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 40 db. Asumiseen käytettävillä alueilla vastaavasti päiväohjearvona on korkeintaan 55 db ja yöllä 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla sovelletaan tiukempia meluohjearvoja 45/40 db. Ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi on huolehdittava siitä, että louhinnasta, murskaamisesta ja työmaaliikenteestä aiheutuvat pölypäästöt pidetään mahdollisimman pieninä. Liiallinen pöly saattaa aiheuttaa naapurille kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa sekä ympäristön pilaantumista. Pölylle on asetettu raja-arvo valtioneuvoston ilmanlaadusta antamassa asetuksessa (711/2001). Asetuksessa ilman hiukkaspitoisuudelle (PM 10) asetettuja raja-arvoja ei saa ylittää. Maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu määräyksiä alueella varastoitavista öljytuotteista ja polttoaineista sekä niiden käsittelystä, työkoneiden säilyttämisestä, huoltamisesta ja pesemisestä, jätehuollosta, sekä jätevesien ja pintavesien johtamisesta. Lisäksi on annettu määräyksiä onnettomuustilanteista. Jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä on annettu määräyksiä myös jätelain nojalla. Jätteiden oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai niiden varastoinnista aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, terveyshaittaa tai alueen roskaantumista. Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. VASTINE YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnonantajien lausunnoissa esittämät asiat on soveltuvin osin huomioitu lupamääräyksissä. Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta voidaan sallia vakuutta vastaan, sillä alueella on jo lainvoimaisella luvalla toimivaa maa-ainestenottoa, eikä kaikkea soraa voida hyödyntää ilman muskausta. Vastaavaa soran murskausta kuin 18