Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointikertomus 2012 Sisällysluettelo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017... 2 Mitattavat tavoitteet:... 3 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus... 5 Väestö- ja perherakenne / yleiset... 5 Lapset ja lapsiperheet... 6 Nuoret... 11 Työikäiset... 17 Ikäihmiset... 23 Yhteenveto... 26 Toimenpiteet:... 27 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka... 27 Videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjausmalli... 27 Kaksiportainen työmenetelmä lapsen arjen tueksi... 27 Muut hyvät käytännöt... 27 Liite 1. Hyvinvointiohjelman tukemien toimintamallien levittämisen kuntakohtaiset aikeet, tilanne 9.4.2013.... 28
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2008-2017 Pohjois-Pohjanmaalla käynnistettiin syksyllä 2006 hyvinvointialaan liittyvä kehittämistyö laajana yhteistyöprosessina ja kumppanuutena. Hyvinvointiohjelman kumppanuuksien tuloksena on syntynyt Muutos Nyt -yhteistyö, jossa maakunnan eri alueet ja toimijat tukevat kuntalaisen hyvinvointia yhdessä kehitettyjen rakenteiden, toimintamallien ja hyvien käytäntöjen avulla. Ohjelman toteutuksessa korostuu kuntalaisnäkökulma, uusien toimintamallien käyttöönotto, hallinto- ja sektorirajat ylittävä yhteistyö sekä konkreettinen arjen hyvinvoinnin edistäminen. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin tavoitetila 2017 on: "Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme! Olemme edelläkävijöitä ihmisen hyvinvoinnin toteutumisessa." Maakunnallisen hyvinvointiohjelman päämäärät jäsentyvät BSC-näkökulmia mukaillen seuraavasti: Asiakas- /vaikuttavuusnäkökulma 1. Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa; ihmisillä halua ja mahdollisuuksia ottaa omaehtoista vastuuta hyvinvoinnista, terveyserot pienenevät 2. Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee; syrjäytymisen lievittämisen toimintamallit ja -tavat kehittyvät Toimintamalli- ja prosessinäkökulma: 3. Alueella on asiakaslähtöiset ja monitoimijaisia yhteistyöverkostoja hyödyntävät palveluratkaisut; palvelut ovat oikein kohdennetut ja niiden saatavuus on turvattu Talous- ja voimavaranäkökulma: 4. Hyvinvointialalla on toimivat markkinat ja innovatiivinen kehitysympäristö, joilla syntyy uusia tuotteita ja palveluita; alan tuottavuus paranee ja yritystoiminta on kansainvälisesti kilpailukykyistä Osaamisen ja uudistumisen näkökulma: 5. Alueella on huippuluokan osaamista ja ammattiosaajien saatavuus on turvattu; koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta on verkostoituvaa, ennakoivaa ja dynaamista Strategisten päämäärien 1 ja 2 osalta hyvinvointiohjelman ohjausryhmä on määritellyt keskeisten asiakas- /vaikuttavuusnäkökulman mittareiden tavoitetasot vuodelle 2017 (kts. alla). Kunnat ja alueet määrittävät omista lähtökohdistaan omat tavoitetasonsa. Linkki Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmaan: http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file.php?fid=91 Muutos Nyt -Hyvinvointisopimus 2013-17 (sopimuspohja liitteenä) 2
Mitattavat tavoitteet: Päämäärä 1. Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan sairastavuus pienenee Indikaattori: Terveyspuntarin sairastavuusindeksi (Kela), vakioitu iän suhteen Indikaattori perustuu kolmeen osaindeksiin: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Indikaattori ilmaisee tilanteen kunnan alueen sairastavuudesta suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Lähtötaso 2006 113,9; Tilanne 2011 113,7 Tavoitetaso 2017 alenee 5 prosenttiyksikköä Indikaattori: Terveyspuntarin kansantauti-indeksi (Kela), vakioitu iän suhteen Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta sekä psykoosit. Indikaattori ilmaisee alueen yleistilanteen suhteessa maan keskiarvoon (=100). Lähtötaso 2006 139,2; Tilanne 2011 138,8 Tavoitetaso 2017 alenee 5 prosenttiyksikköä Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan terveyserot pienenevät Indikaattori: koettu terveys keskitasoinen tai huono Indikaattori ilmaisee terveytensä enintään keskitasoiseksi kokevien osuuden prosentteina Kouluterveyskyselyyn ja Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen -kyselyyn vastanneista. Lähtötaso 2006, Pohjois-Pohjanmaa: Naiset 38 % Miehet 44 % Tilanne 2011, Pohjois-Pohjanmaa Naiset 38 % Miehet 39 % Lähtötaso 2006, koko maa: Naiset 35 % Miehet 37 % Tilanne 2011, koko maa Naiset 35 % Miehet 39 % Tavoitetaso 2017: Lähenee koko maan tasoa Päämäärä 2. Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee Tavoite: Nuorisotyöttömyys vähenee Indikaattori: Nuorisotyöttömyys Indikaattori ilmaisee 15-24 -vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vastaavanikäisestä työvoimasta. Lähtötaso 2006 15,6% (nuorisotyöttömät) Tilanne 2011 16,7 % Lähtötaso 2006 11,4% (työttömät, % työvoimasta); Tilanne 2011 11,0 % Tavoitetaso 2017 alle keskimääräisen maakunnallisen työttömyysprosentin Tavoite: Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuksien määrä vähenee Indikaattori: Toimeentulon pitkäaikaisasiakkuudet Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneiden 18-24 ja 25-64 vuotiaiden osuudet prosentteina vastaavanikäisestä työvoimasta. Lähtötaso 2006, Pohjois-Pohjanmaa: 18-24 v. 1,7 % 25-64 v. 1,1 % Tilanne 2011, Pohjois-Pohjanmaa: 18-24 v. 2,4 % 25-64 v. 1,5 % Lähtötaso 2006, koko maa: 18-24 v. 2,5 % 25-64 v. 1,8 % Tilanne 2011, koko maa 18-24 v. 2,9 % 25-64 v. 2,2 % Tavoitetaso 2017: Vähenevät molemmissa ikäluokissa (säilytään alle maan keskiarvon) Tavoite: Koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten osuus vähenee Indikaattori: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret Indikaattori ilmaisee niiden 17-24 -vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Lähtötaso 2006: 9,6 % Tilanne 2010: 9,8 % Tavoitetaso 2017: 5,0 % 3
Keskeiset väestön hyvinvointiin liittyvät muut asiakirjat ja ohjelmat, jotka ohjaavat toimintaa Pohjois-Pohjanmaan alueellinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012-2015 Kaste on kansallinen ohjelma, jossa luodaan, arvioidaan, levitetään ja juurrutetaan uusia hyviä käytäntöjä. Se perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon eheyteen. Kaste-ohjelman tavoitteena on eriarvoisuuden vähentäminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelujen järjestäminen asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi. Kaste-ohjelma on laadittu alueiden ja keskushallinnon keskeisten asiantuntijoiden yhteistyönä. Kaste-ohjelman tavoitteena on, että: I. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat - Riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys lisääntyvät - Ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia - Lähisuhde- ja perheväkivalta on vähentynyt II. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti - Asiakkaat luottavat palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen - Johtamisella turvataan toimivat palvelut sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö - Palvelurakenteet ovat taloudellisesti kestävät ja toimivat Linkki KASTE-ohjelmaan http://tinyurl.com/dxkks37 4
Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Kainuu; V2 = Lappi; V3 = Keski-Pohjanmaa; V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Kain V2 Lapp V3 Kesk V4 Koko Nettomuutto / 1000 asukasta 2011 0,9-5,6-0,9-1,4 3,1 Huoltosuhde, demografinen 2011 55,5 57,6 54,2 59,3 52,9 5
Lapset ja lapsiperheet indikaattori arvo muutos V1 Kain V2 Lapp V3 Kesk V4 Koko Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 15,9 17,1 18,6 19,4 16,4 8.- ja 9. luokan oppilaista 2011 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 2011 20 21,7 24,8 21 22,3 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 32,3 1 h viikossa, % 8.- ja 9.-luokan 36,5 34,3 34,6 34 oppilaista 2011 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista 2011 16,8 15,5 16 13,7 15 Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista 2011 14,4 17,1 16,5 16 15,4 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan 12,9 15,8 15,9 14,2 15,5 oppilaista 2011 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan 6,8 6,5 6 4,2 8 oppilaista 2011 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2011 8,8 9,9 10,7 9,8 9,1 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista 6,9 7,8 7,7 7,8 7,6 2011 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 7,3 9,6 10,4 5,6 8,6 2011 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % 6,3 7,4 5,1 5,3 6,7 vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 1 1,6 1,4 0,9 1,4 6
7
8
9
10
Nuoret indikaattori arvo muutos V1 Kain V2 Lapp V3 Kesk V4 Koko Kokee terveydentila keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 20,5??? 22,8 22,2 20,4 20,7 Kokee terveydentila keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden 17,2 18,5 19,9 20,4 17,1 opiskelijoista 2011 Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta 16,7 16 18,5 11,4 11,9 työvoimasta 2011 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 2,4 3,4 3,3 1,3 2,9 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, 44,4 % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2.??? 49 44,6 47,4 47 vuoden opiskelijoista 2011 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, 31,1 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 27,8 30,3 35,7 31,3 2011 Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 41,2??? 41,6 45,4 38,4 39,7 Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Ylipaino, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 10,8 12,4 10,8 9,7 10,7 34,6??? 40,5 40,4 33,1 39,4 21,1 20 21,4 20,2 24,3 19,8??? 22 21,9 20 21,6 13,7 16,7 16,3 17,5 13,1 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 18,2??? 20,5 19,5 11,5 21 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 10,6 9,6 9,8 5,4 13,6 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 9,8 9,6 10,2 7,7 11,4 11
12
13
14
15
16
Työikäiset indikaattori arvo muutos V1 Kain V2 Lapp V3 Kesk V4 Koko Työttömät, % työvoimasta 2011 11 12,5 12,9 7,8 9,4 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2011 20,4 17 18,1 17,5 23,4 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 40-vuotta täyttäneitä, % 22,7 21,3 19,9 19,7 17,3 vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin sepelvaltimotaudin vuoksi oikeutettuja 9,5 40 vuotta täyttäneitä, % 10,3 8,7 9,8 6,6 vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin astman vuoksi oikeutettuja 40-vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä 8,3 10,1 7,4 7,5 6,3 väestöstä 2011 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 40 vuotta täyttäneitä, % 8,7 9,5 8,8 9 8,2 vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutetut 18-64- vuotiaat, % vastaavanikäisestä 2,5 2,7 2,2 2,1 2,1 väestöstä 2011 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin reumaattisen niveltulehduksen (nivelreuma) vuoksi oikeutettuja 40-64 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 2,7 2,6 2,6 1,9 2,3 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-8,8 11 9,9 8,1 7,3 64-vuotiaista 2011 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64- 4,7 5,3 4,9 4,1 3,8 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 2011 2,2 2,9 2,5 2 1,8 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 1,5 1,8 2,1 1,1 2,2 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24- 1,2 1 0,9 0,8 0,8 vuotiaat, % vastaavanikäisistä 2011 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64- vuotiaat, % vastaavanikäisestä 10,4 12,8 11,7 9,6 8,6 väestöstä 2011 Alkoholikuolleisuus / 100 000 asukasta 2011 30,3 57,5 31,1 27,8 35,1 17
18
19
20
21
22
Ikäihmiset indikaattori arvo muutos V1 Kain V2 Lapp V3 Kesk V4 Koko Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 89,4 91,3 89,5 88,5 89,6 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 45,6 47,7 45,4 42,1 48,8 asuntoväestöstä 2011 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,5 1,7 3,3 1,3 4,2 2011 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet 15,5 asiakkaat, % vastaavanikäisestä 11,7 13,7 10,7 12,2 väestöstä 2011 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 3 3,2 2,4 2,6 3,2 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 2010 2498 2268 2364 2412 2409 23
24
25
Yhteenveto Kuntalaisilla on oikeus asettaa oma terveys ja hyvän elämän osa-alueet valitsemaansa tärkeysjärjestykseen, kun he tekevät terveyteensä vaikuttavia päätöksiä. Palvelujärjestelmän kyky vastata ihmisten terveystarpeisiin ja kyky tukea kuntalaisen terveyttä edistäviä valintoja vahvistavat väestön terveyttä ja hyvinvointia. Terveyshyöty ja vaikutukset syntyvät yhteisen toiminnan tuloksena. Vastuunkantajia ovat niin yhteiskunta ja kunta kuin yksilöt ja yksilöiden lähiyhteisöt. Terveyden ja hyvinvoinnin taustatekijöinä vaikuttavat elinympäristössä vallitsevat olosuhteet: esim. perusturva varhaisessa vaiheessa, taloudellinen toimeentulo, lähiyhteisön tukiverkko, sosiaaliset verkostot yhteisössä sekä turvallinen ja luotettava ympäristö. Lapset ja nuoret Kouluterveyskyselyn mukaan Pohjois-Pohjanmaalla nuorten koettu terveydentila ja liikuntatottumukset ovat kehittyneet suotuisasti, mutta nuorten ylipaino yleistyy. Peruskoululaisten koettu oma terveydentila on hieman parantunut: terveydentilansa hyväksi kokevien osuus 8. ja 9. luokan ikäryhmässä kasvoi 1,9 prosenttiyksikköä vuodesta 2003 vuoteen 2011. Nyt 84 % oppilaista kokee terveydentilansa hyväksi, pojat yleisemmin kuin tytöt. Terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokee 16 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista. Koulutuksen mukaiset terveyserot tulevat esille jo ammattitutkintoon johtavassa koulutusvaiheessa. Pohjois-Pohjanmaalla ammatillisen oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 21 % kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, kun lukioissa vastaava osuus on 17 %. Riittävästi liikuntaa harrastavien oppilaiden osuus on kehittynyt positiivisesti: suosituksen mukaan liikkuvien osuus on kasvanut 8 prosenttiyksikköä vuodesta 2003 vuoteen 2011. Tällä aikavälillä Pohjois-Pohjanmaalla liikuntaa harrastavien oppilaiden osuudessa on tapahtunut 14 %:n suhteellinen kasvu. Kuitenkin noin kolmannes (32 %) peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista on edelleen fyysisesti inaktiivisia eli harrastaa hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa vapaa-ajallaan korkeintaan tunnin viikossa. Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilailla on yleensä ystävä, jonka kanssa keskustella omista asioista. Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn mukaan 91 %:lla oppilaista on ainakin yksi läheinen ystävä, tytöillä yleisemmin kuin pojilla. Osuus kasvoi 3,6 prosenttiyksikköä vuodesta 2003 vuoteen 2011. Nämä nuoret voivat keskustella luottamuksellisesti omista asioistaan ystävän kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla ilman läheistä ystävää oppilaiden osuus on samaa tasoa kuin koko maassa (9 %). Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten ja nuorten osuus kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla 2,6 prosenttiyksikköä vuodesta 2006 vuoteen 2011. Tällä aikavälillä lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleiden 0-17 - vuotiaiden osuudessa tapahtui 70 %:n suhteellinen kasvu. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden lasten osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 2011 noin 1%. Sairastavuus Ihmisten perimä, ympäristö sekä elintavat vaikuttavat sairastavuuteen. Elintavat ovat usein jo lapsuudessa tai nuoruudessa vakiintuneiden, usein tiedostamattomien tottumusten pohjalta opittuja. Siksi elintapojen muutos on vaikeaa. Osalla muutoksen esteenä on tietoiseen pyrkimykseen perustuvat valinnat ja käyttäytyminen. Kuitenkin sekä väestön elinolosuhteisiin että yksilöiden valintoihin voidaan vaikuttaa. Elintavoilla on usein ratkaiseva vaikutus yksilön riskiin sairastua. Kelan sairastavuusindeksi havainnollistaa sitä, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon. Pohjois-Pohjanmaalla työkyvyttömyys, pitkäaikaissairastavuus ja kuolleisuus ovat yleensä vuodesta toiseen melko stabiileja. Siksi muutokset sairastavuusindeksissä tapahtuvat hitaasti. Pohjois-Pohjanmaan väestö oli vuonna 2011 kansantautien esiintymisen suhteen maan 19 maakunnan joukossa sijalla 12 (122,4). Vakioidun indeksin mukaan Pohjois- Pohjanmaan luku oli 138,8. Pohjois-Pohjanmaalla on siis paljon kansansairauksia, mutta väestön nuori ikärakenne saa tilanteen näyttämään todellista paremmalta. Kansantauti-indeksi on vuodesta toiseen melko stabiili. Indeksiluvun rinnalla on tarpeen seurata yleisimpien kansantautien esiintyvyyden trendejä. Pohjois-Pohjanmaalla diabeteksesta on tullut verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin jälkeen kolmanneksi yleisin kansantauti. Tyypin 2 eli ns. aikuisiän tautimuoto ilmaantuu usein työikäisille. Vuonna 2011 yli 40-vuotiaista ainakin 8,7 % sairasti diabetesta. Diabetes on 10 vuodessa lisääntynyt yli 40 -vuotiaiden ikäryhmässä 3,4 prosenttiyksikköä. Pohjois-Pohjanmaalla aikuisiän diabeteksen yleisyydessä on tapahtunut 64 %:n suhteellinen lisäys. Samaan aikaan väestön ylipaino ja lihavuus on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Ylipaino onkin diabeteksen tärkein vaaratekijä, ja lihavuuden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulee panostaa laaja-alaisesti. Ryhmässä annetulla ohjauksella saavutetaan sama teho kuin yksilöohjauksella: painon pysyvä pieneneminen keskimäärin 5%:lla sekä toimintakyvyn ja elämänlaadun paraneminen. Alkoholikuolleisuus on kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla: vuonna 2011 alkoholisairaus- ja alkoholimyrkytyskuolemia oli 30,4 / 100 000 asukasta. Nyt alkoholisyyt ovat työikäisten miesten ja naisten yleisin kuolemansyy. Alkoholikuolleisuuden kasvun taustalla on lisääntynyt alkoholin kulutus. 26
Johtopäätökset ja konkreettiset toimenpidenostot Muutos Nyt - yhteistyötahojen Pohjois-Pohjanmaan liiton (PPL), Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (PSAVI), Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tukemina tarjotaan kuntien käyttöön kolmea hyvää käytäntöä, jotka tukevat kuntien hyvinvointityön suunnittelua ja toteutusta. Käytäntöjen levittäminen tapahtuu koordinoidusti ja aluelähtöisesti. Toimenpiteet: PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka Pakka-toimintamalli on Stakesin vuosina 2004-2008 Suomen oloihin kehittämä toimintamalli alkoholihaittojen vähentämiseksi paikallisella tasolla. Toimintamallissa yhdistetään viranomaisvalvonta, yritysten omavalvonta ja kansalaisvalvonta alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden välittämisen estämiseksi, vastuullisen elinkeinotoiminnan edistämiseksi ja haittojen minimoimiseksi. Videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjausmalli Aikuisten lihavuuden ensisijainen hoitomenetelmä on elintapahoito ryhmässä. Videopuhelinteknologia mahdollistaa kustannustehokkaasti myös ravitsemusterapeutin tarjoaman asiantuntemuksen saatavuuden pitkienkin etäisyyksien päähän. Kaksiportainen työmenetelmä lapsen arjen tueksi Työmenetelmässä rakennetaan peruspalveluita, joiden tehtävänä on ehkäistä vanhempia kohdanneiden ongelmien siirtyminen heidän lapsilleen. Kaikkiin keskeisiin perus- ja erityispalveluihin juurrutetaan konkreettinen tutkimukseen perustuva kaksiportainen Lapset puheeksi -menetelmä, jonka avulla lasten hyvinvoinnin ja kehityksen tuki saadaan kaikkien lapsiperheiden ulottuville. Muut hyvät käytännöt Yhteisesti sovittujen muiden hyvien käytäntöjen käyttöönottoa valmistellaan valtuustokauden aikana. 27
Liite 1. Hyvinvointiohjelman tukemien toimintamallien levittämisen kuntakohtaiset aikeet, tilanne 9.4.2013. 28