YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 20/2006/2 Dnro LSY 2005 Y 379

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 20/2006/2 Dnro LSY 2005 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen 14.7.2006 ASIA Rengonharju säätiön ympäristönsuojelulain mukainen Seinäjoen lentoaseman toimintaa koskeva ympäristölupahakemus sekä ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus toiminnan aloittamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta LUVAN HAKIJA Rengonharju säätiö Lentokentäntie 60 60760 POJANLUOMA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Seinäjoen lentoasema sijaitsee Ilmajoen kunnassa noin 12 kilometrin päässä Ilmajoen keskustasta kaakkoon ja noin 10 kilometrin päässä Seinäjoen keskustasta etelään. Hakemus sisältää lentoaseman nykyisen toiminnan ja toiminnan kiitotien jatkamisen jälkeen. Nykyinen kenttäalue ja terminaali ovat Ilmajoen kunnan ja Seinäjoen kaupungin omistamilla kiinteistöillä (145 421 4 69, 145 421 4 91, 145 421 4 92, 145 421 4 94, 145 421 9 800, 145 419 7 232). Rengonharju säätiö hallitsee lentoaseman aluetta vuokrasopimuksella. Kenttäalueen laajennus sijoittuu Seinäjoen kaupungin ja yksityisten maanomistajien omistamille kiinteistöille (145 419 7 87 ja 145 419 7 233, 145 419 7 234, 145 419 7 244). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Lentopaikan toimintaan on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 12 b) kohdan perusteella. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella.

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 5 :n 2 momentin mukaan ympäristölupaa on haettava koko toimintaan, jos toiminnan muuttamiseen tarvitaan ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin nojalla lupa. Ympäristölupavirasto on asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin 1) kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 b) kohdan perusteella toimivaltainen lupaviranomainen. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille ympäristölupavirastossa 20.12.2005. LUVAT, YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIONNISTA ANNETUN LAIN MUKAINEN ARVI OINTI JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lentoaseman alueen toimintojen luvat Lentoaseman toimintaan ei ole aiempaa ympäristölupaa. Länsi Suomen ympäristökeskus on myöntänyt PVO Lämpövoima Oy:lle (ent. Vaskiluodon Voima Oy) seuraavat ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat turvevoimalaitoksella syntyvän tuhkan hyödyntämiseen lentoaseman alueella: päätös dnro LSU 2005 Y 41, 6.4.2005 kivihiilivoimalaitoksen lento ja pohjatuhkan käytöstä Rengonharjun lentokentän kiitoalueen tasaamisessa (täyttöalueet 5 ja 6) päätös dnro LSU 2002 Y 1439 111, 10.1.2003 turvetuhkan käyttämisestä Rengonharjun lentokenttäterminaalin paikoitusalueen rakentamisessa päätös dnro 0801Y0320 111, 20.6.2001 lento ja pohjatuhkan hyödyntämisestä Rengonharjun lentokentän varalaskualueen kunnostuksessa (täyttöalue 3) päätös dnro 0800Y0076 111, 30.6.2000 lento ja pohjatuhkan sijoittamisesta Rengonharjun lentokentän varalaskualueiden kunnostukseen (täyttöalueet 5 ja 6) päätös dnro 0896Y0654 111, 24.3.1998 Rengonharjun lentokentän kiitoalueen tasaamisesta (täyttöalueet 3 ja 4) lento ja pohjatuhkaa sekä turvelietettä hyödyntämällä. Vaasan vesi ja ympäristöpiiri on hyväksynyt 13.6.1990 (Nro 57/560 Vavy 1990) turvetuhkan sijoitussuunnitelman (täyttöalueet 1 ja 2). Oy Shell Ab:n lentobensiinin (10 m 3 ) ja lentopetrolin (25 m 3 ) varasto ja jakelualue lentoaseman terminaalin läheisyydessä eivät sisälly tähän ympäristölupaan.

3 Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen arviointi Kaavoitus Länsi Suomen ympäristökeskus on kirjeessään Rengonharju säätiölle 11.3.2005 (LSU 2004 R 45(53)) ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisena yhteysviranomaisena todennut, että ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole tarpeen, jos lupa haetaan koko lentokentälle eikä vain kiitotien jatkolle. Tällöin tarvittavat selvitykset voidaan tehdä ja riittävät määräykset antaa ympäristöluvan yhteydessä. Lentoaseman alueella tai sen lähiympäristössä ei ole asemakaavaa. Ilmajoen kunnanvaltuuston 18.12.2003 119 hyväksymässä lentoaseman osayleiskaavassa lentoaseman alue on lentoliikenteen aluetta (LL). Osayleiskaavaan on merkitty kaksi lentomeluvyöhykettä. Lentomeluvyöhykkeellä lm1 melutaso on 55 db tai korkeampi. Alueelle ei saa sijoittaa asuinrakennuksia, yleisiä rakennuksia (sairaaloita, hoitolaitoksia ja oppilaitoksia), hautausmaita, loma asuntoja eikä virkistysalueita (retkeily, ulkoilu, urheilu, uimaranta ja leirintäalueita). Lentomeluvyöhykkeellä lm2 melutaso on 45 55 db. Alueelle ei saa sijoittaa loma asuntoja eikä virkistysalueita (retkeily, ulkoilu, urheilu, uimaranta ja leirintäalueita). Alueella voi rakennusvalvontaviranomainen tarvittaessa edellyttää rakennusten ääneneristävyyttä parantavia toimenpiteitä lentomelun vähentämiseksi rakennusten sisällä. Osayleiskaavassa lentoaseman lounaispuoliset alueet ovat teollisuus ja yritystoiminnan alueita (T 6) sekä palvelun ja hallinnon aluetta. Kiitotien eteläpuolella on myös virkistysaluetta (V). Seinäjoen länsirannalle alle 0,5 km:n etäisyydelle kiitotien pohjoispuolelle on osoitettu loma asuntoalueita (RA), joissa on yhteensä 12 rakennuspaikkaa. Etelä Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1.12.2003 hyväksymässä ja ympäristöministeriön 23.5.2005 vahvistamassa maakuntakaavassa Seinäjoen lentoasemaa koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan lentoasemaa kehitettäessä tulee ottaa huomioon toiminnan jatkuvuus ja laajentamismahdollisuudet aina kansainväliseksi lentoasemaksi asti. Maankäytön aluevarauksessa tulee ottaa huomioon muu maankäyttö, ja se ei saa estää lentoasemaliikenteen kehittämistyötä. Lentomelualueet rakentamismääräyksineen ja äänieristysarvoineen sekä lentoesteiden korkeusrajoitukset tulee huomioida. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös joukkoliikenne ja toimivuus matkaketjun osana. Maakuntakaavan mukainen Seinäjoen lentoaseman melualue on kiitotien suuntainen ja ulottuu kiitotien kaakkoispäässä vähän Seinäjoen itäpuolelle ja luoteispäässä runsaat 0,5 km Jalasjärventien länsipuolelle. Melualueella on voimassa suunnittelumääräys, jonka mu

4 kaan alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi rakennuksia tai toimintoja, jotka ovat herkkiä meluhaitoille (alueen melutaso on vähintään 55 db). Yleis ja asemakaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston antamien melutason ohjearvojen vaatimukset. Maakuntakaavassa lentoaseman eteläpuolella on teollisuus ja varastoalue (t). Noin 1,5 kilometrin etäisyydellä kiitotiestä itään on suojelualue (s), jossa ei suunnittelumääräyksen mukaan saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelualue on linnuston ja maisemansuojelualueeksi varattu Honkanevan suoalue, joka ei sisälly valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lentoaseman lähiympäristö Ympäristön tila Lentoasema sijaitsee haja asutusalueella. Sen ympärillä on suoalueita ja kaakossa Harjannevan peltoalue. Lentoaseman itä ja pohjoispuolella virtaa Seinäjoki, joka on lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä kiitoradan nykyisestä kaakkoispäästä ja kiitotien jatkamisen jälkeen alle 100 metrin päässä. Kyrösjärvi sijaitsee 2,5 km lentoasemasta pohjoiseen. Lentoaseman alue rajoittuu lännessä Jalasjärventiehen. Lentoaseman pohjoispuolella on Rengonkylän kylämäistä asutusta ja loma asutusta Seinäjoen varrella lähimmillään 0,6 km:n etäisyydellä kiitotiestä. Lentoaseman lounaispuolella Jalasjärventien länsipuolella on useiden kymmenien asuinrakennusten muodostama alue, jonka lähimmät asuinrakennukset ovat 0,7 km:n etäisyydellä kiitotiestä. Honkakylässä 2,5 km:n etäisyydellä lentoaseman kaakkoispuolella on useita kymmeniä asuinrakennuksia ja koulu. Lähimmät rakennukset kiitotien tässä päässä ovat Seinäjoen rannalla 1,5 km:n etäisyydellä kiitotiestä. Maaperä ja pohjavesi Rengonharjun korkeimmalla kohdalla sijainnut matala hiekkamoreenimuodostuma on tasattu lentokentän pohjaksi. Lentoaseman luoteisosa on harjulla ja kaakkoisosa harjun lieve ja suoalueella. Alueen kallioperää peittää ohut, tiivis moreenikerros, jonka päällä on turvetta muualla paitsi harjulla. Lentoaseman lähiympäristö on laajalti rämettä ja soistunutta metsämaata, joka on pääosin ojitettu. Kenttäaluetta on laajennettu läjittämällä harjualueen viereen PVO Lämpövoima Oy:n Seinäjoen voimalaitoksen tuhkaa seitsemässä vaiheessa. Tarkoituksena on tasoittaa kiitotien vierellä olevat alavat kohdat. Täyttöä tehdään vielä useiden vuosien ajan alueilla 5 7, joi

5 den pinta ala on yhteensä 4,3 hehtaaria ja suunniteltu täyttömäärä 62 000 m 3. Muut täyttöalueet (1 4) ovat valmiit (yhteensä 13,9 ha, täyttömäärä 205 000 m 3 ). Täyttöön käytetty turpeen poltossa syntynyt lentotuhka on emäksistä. Tuhkan kadmium ja arseenipitoisuudet ovat ylittäneet saastuneiden maiden raja arvot (ympäristöministeriön muistio 5, 1994). Kivihiilituhkan ja turvetuhkan haitallisten aineiden liukoisuudet ovat samaa luokkaa. Tuhkasta liukenee lähinnä sulfaatteja ja kloridisuoloja. Useimmat metallit ovat niukkaliukoisia, ainoastaan molybdeeni ja seleeni liukenevat helposti. Kivihiilituhkassa on enemmän molybdeenia ja arseenia kuin turvetuhkassa. Lentoasema ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella eikä sen lähiympäristössä ole käytössä olevia talousvesikaivoja. Vesistöt Lentoaseman pohjois ja itäpuolella virtaavan Seinäjoen virtaama vaihtelee säännöstelyn vuoksi voimakkaasti, mikä aiheuttaa eroosiota ja vedenpinnan vaihtelua Honkakylän ja Rengonkylän alueilla. Kiitotien pohjoispuolella joessa on Rengonkoski, josta haarautuva Kyrkösjärven tekoaltaan täyttökanava on vähentänyt kosken virtaamaa. Rengonkoskessa oleva pohjapato määrää Seinäjoen pinnankorkeuden kuivana aikana. Kyrönjoen valuma alueeseen kuuluvan Seinäjoen valuma alue on 1 011 km 2. Lähivaluma alueen suoalueiden vaikutukset näkyvät Seinäjoen veden laadussa kohonneina humus ja väriarvoina sekä alhaisena alkaliteettina. Seinäjoen pääasialliset kuormittajat ovat Peräseinäjoen ja Seinäjoen jätevedenpuhdistamot sekä lähivaluma alueen pellot. Peräseinäjoen jätevedenpuhdistamon kokonaistyppikuormitus oli 9,8 kg/d ja Seinäjoen jätevedenpuhdistamon 214 kg/d vuonna 2003. Kyrösjoen yhteistarkkailuun kuuluvia havaintopisteitä on Seinäjoessa puhdistamojen ylä ja alapuolella. Puhdistamojen yläpuolella veden typpipitoisuus oli vuosina 2002 2003 noin 800 900 µg/l ja alaosassa 1 000 1 800 µg/l. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli puhdistamojen yläpuolella 30 80 µg/l ja alapuolella 40 130 µg/l. Vuoden 2004 yhteistarkkailun tulosten perusteella Seinäjoen vedenlaatu on virkistyskäyttöluokituksen mukaan tyydyttävä. Lentoaseman alueella olevilta tuhkan täyttöalueilta vedet johdetaan kolmeen suuntaan lentoasema alueen ulkopuolelle. Täyttöalueilta 7 ja 2 vedet johdetaan Jalasjärventien lounaispuoliselle suo alueelle. Alueilta 3, 5 ja 6 vedet ohjataan avo ojassa kaakkoon kohti Seinäjokea. Täyttöalueilta 1 ja 4 vedet ohjataan koilliseen Kyrkösjärven täyttökanavaan virtaavaan avo ojaan.

6 Tuhkan läjitysalueilta lähtevissä vesissä on ollut luonnontilaisia vesiä korkeampia typpi, sulfaatti ja kalsiumpitoisuuksia ja ajoittain myös nikkeli, sinkki ja molybdeenipitoisuuksia. Kyrkösjärven täyttökanavaan ja Letonojaan ohjatuissa vesissä on ollut kohonneita kloridi, natrium ja rautapitoisuuksia. Typpikuormitus on ollut vuosina 2002 2003 Letonojaan 0,03 0,04 kg/d, Seinäjokeen 0,05 12 kg/d ja Kyrkösjärven täyttökanavaan 0,28 2,0 kg/d. Täyttöalueiden aiheuttama kuormitus ja sen vaikutus Kyrkösjärven, Seinäjoen ja Letonojan vedenlaatuun on tarkkailutulosten perusteella arvioitu vähäiseksi. Ilmanlaatu Ilmanlaatua lähinnä lentoasemaa seurataan Seinäjoen kaupungissa, missä mitataan typen oksideja ja hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ). Ilmanlaatu on tulosten perusteella lasketun ilmanlaatuindeksin mukaan enimmäkseen hyvä. Suojeltavat kohteet Lentoaseman ympäristössä (<10 km) ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita. Renko Honkakylä tien suunnittelun yhteydessä on havaittu liito oravan pesimäalue Honkakylän Rintamäessä runsaan kahden kilometrin etäisyydellä lentoasemasta kaakkoon. LENTOASEMAN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Harrasteilmailijoiden toiminta alkoi vuonna 1977 Seinäjoen lentoasemalla (tuolloin Ilmajoen lentokenttä). Kuusi vuotta myöhemmin aloitettiin reittiliikenne. Golden Air aloitti reittiliikenteen lentoasemalta 1990 luvun lopussa. Rengonharju säätiötä hallinnoivat Seinäjoen kaupunki, Ilmajoen kunta, Nurmon kunta, Kurikan kaupunki, Jalasjärven kunta ja Ylistaron kunta. Lentoasemalla ei ole lennonjohtopalvelua, vaan nk. lentotiedotuspalvelu. Lentoasema on Ilmailulaitos Finavian yleiseen käyttöön hyväksymä 2. luokan mittarilentopaikka, joka on tarkoitus kehittää C4 luokan lentoasemaksi. Laskeutumisista ja nousuista noin 80 % tehdään kiitotien kaakkoispään kautta kiitotielle 32. Lentoasemalle voidaan laskeutua mittarilähestymistä tai näkölähestymistä käyttäen. Mittarilähestymisessä lentokone saapuu lentokorkeudessa 1 700 jalkaa ilmoittautumispaikalle, mistä se kääntyy ja laskeutuu määriteltyjä menettelytapoja käyttäen kiitotielle. Laskukierroksia ei yleensä tehdä IFR liikenteessä. Näkölähestymisessä lentokone lähestyy jotakin lähestymiskarttaan merkittyä reittiä pitkin ja liittyy aina laskukierrokseen 900 jalan korkeudella. Lentoliikenne Seinäjoen lentoasemalla on reitti ja tilauslentoja, yleisilmailua sekä sotilasilmailun koulutuslentotoimintaa. Vuonna 2004

Lentoliikenne 7 lentoasemalle tehtiin 2 200 laskeutumista, joista puolet oli liikenneilmailua ja puolet yleisilmailua. Reittiliikennettä lentoasemalla harjoittaa Finnish Commuter Airlines Oy, joka tuottaa myös lentoasemalla liikennöivän Golden Air lentoyhtiön lennot. Reittilennot tehdään potkuriturbiinikoneilla. Kiitotien laajentamisen jälkeen liikennemäärien arvioidaan kasvavan vuosittain noin 2 % ja lentoasemalle voivat laskeutua myös suihkukoneet, esim. Airbus A 300 koneet. Kiitotie on rakennettu luode kaakkosuuntaisesti. Kiitotien nykyinen pituus on 1 540 metriä, leveys 30 metriä ja pinta ala 4,6 hehtaaria. Kiitotieltä on rullaustiet terminaalialueelle ja huoltohalliin. Kiitotietä on tarkoitus jatkaa vuosien 2006 2007 aikana 2 000 metriseksi ja leventää 45 metriseksi, jolloin sen pinta ala on 9 ha. Lentoaseman terminaalirakennus on kiitotien eteläpuolella. Terminaalialueen edustalla olevalla asematasolla huolletaan lentokoneet. Asematasolla ovat myös Oy Shell Ab:n lentopolttoaineiden varastot ja jakelualueet. Asematasoa laajennetaan jonkun verran kiitotien jatkamisen yhteydessä. Terminaalirakennuksen vieressä on lennonjohtotorni. Kenttäalueen kunnossapitokalusto huolletaan huoltohallissa kiitotien pohjoispuolella. Etelä Pohjanmaan Ilmailukerho ry:lle on valmistumassa uusi halli huoltohallin viereen. Kiitotien eteläpuolella on toimitilat kahdella yrityksellä: Seinäjoen Käyttöautolla ja Eves Air Oy:llä (helikopterihalli). Reittilennot Seinäjoen lentoasemalta oli kesällä 2005 säännöllistä reittiliikennettä Helsinkiin arkisin viisi vuoroparia ja sunnuntaisin yksi vuoropari. Vuonna 2004 lentoasemalle tehtiin 1 123 liikenneilmailun laskeutumista ja lentomatkustajia oli 31 583. Reittiliikenne suuntautuu pääasiassa pääkaupunkiseudulle ja toimii syöttöliikenteenä Helsingistä lähteville lennoille. Päivittäisistä vuorolennoista tehdään tällä hetkellä kolme Saab 340 tyypin potkuriturbiinikoneilla ja kaksi vuorolentoa ATR 42 500 potkuriturbiinikoneella. Vuorojen määrän arvioidaan pysyvän lähiaikoina nykyisellään. Tulevaisuudessa kaikki reittilennot lennetään ATR 42 500 koneilla. Osa vuorolennoista voidaan kiitotien laajentamisen jälkeen lentää nykyaikaisilla suihkukoneilla. Säännöllistä yöliikennettä lentoasemalta klo 22 07 on tällä hetkellä yksi reittikoneen laskeutuminen (klo 0.20) ja yksi nousu (klo 6.00).

Tilauslennot 8 Kiitotien laajentamisen jälkeen lentoasemalta voidaan lentää vuosittain enintään muutamia kymmeniä lomalentoja suihkumatkustajakoneilla (esim. Airbus 320). Yleisilmailu ja lentokoulutus Yleisilmailuun kuuluvat Etelä Pohjanmaan Ilmailukerho ry:n moottori, purje, moottoripurje ja ultralennot. Ilmailukerholla on purje, moottoripurje ja moottorilentokoneita. Lentoasemalla harjoitetaan Cessna 150 ja Cessna 172 tyyppisillä koneilla noin 300 h/a lentokoulutusta, johon kuuluu matkalentojen lisäksi mm. laskukierroksia ja mittarilähestymisiä. Yleisilmailun ja lentokoulutuksen laskeutumisia ja nousuja tehdään lentoasemalle vuosittain noin 2 000 2 500. Kesäkautena lentoasemalta hinataan noin 300 purjekonetta. Yleisilmailun ei arvioida kasvavan lähivuosina. Sotilasliikenne Sotilaskoneita ei tällä hetkellä laskeudu lentoasemalle. Kiitotien laajennuksen jälkeen sotilassuihkukoneita arvioidaan laskeutuvan enintään keskimäärin yksi päivässä. Lentosotakoulu käyttää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa lentoaseman kiitotietä laskukierrostoimintaan vuosittain noin 40 lennolla, joista kukin sisältää 3 4 hävittäjälentokoneiden läpilaskua. Lisäksi lentoasemaa käytetään hätätilannekoulutuksessa vuosittain noin 25 lennolla, jotka sisältävät 2 3 läpilaskuna suoritettavaa harjoituspakkolaskua. Kenttäalueen kunnossapito Kenttäalueen liukkaudentorjunta on välttämätöntä talviaikaan. Laskeutuvan koneen on pystyttävä pysähtymään turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Kiitotie pidetään puhtaana lumesta ja jäästä koko talven, jotta kentän pinnassa on riittävästi pitoa. Kitkaa huonontaa kaikki kiitotien pinnalla oleva aine: jää, kuura, lumi ja loska. Vaikeimmat tilanteet syntyvät silloin, kun lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. Tällöin kiitotien pinta vuorotellen sulaa ja jäätyy ja tulee helposti erittäin liukkaaksi. Kiitotien kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti, jotta toimenpiteet kitkan parantamiseksi voidaan aloittaa ajoissa. Kiitotien liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä: harjausta ja aurausta. Kenttäalueiden puhdistukseen käytetään kotimaisen laitevalmistajan harjapuhallinyhdistelmiä. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistossa sekä ennakoivassa liukkaudentorjunnassa.

9 Lentoasemalla käytetään liukkaudentorjuntaan ureaa. Rakeinen urea sulattaa jäätä, ja siitä syntyvä sulamisvesi irrottaa lopun jään kiitotien pinnasta, minkä jälkeen pinta puhdistetaan auraamalla tai harjaamalla. Lentokoneiden jäänesto ja poisto Ajoneuvoliikenne Kunnossapitokalusto Talvella lentokoneen pintaan kylmissä ja kosteissa olosuhteissa kerrostuva jää ja lumi on poistettava koneen pinnasta turvallisuussyistä, sillä ne voivat häiritä siiven aerodynaamista toimintaa ja ohjauslaitteistojen toimintaa. Jäänestokäsittelyllä estetään lumen kiinnittyminen ja jääkerroksen muodostuminen koneen pintaan lähtökiihdytyksen ja nousun aikana. Jäänpoistossa ja estossa käytetään propyleeniglykolin liuoksia, joissa on vettä 20 50 % sekä mm. korroosionesto, paksunnos ja väriaineita. Jäänpoistossa käytettävä määrä on moninkertainen verrattuna jäänestossa tarvittavaan määrään. Vuotuisiin käyttömääriin vaikuttavat merkittävästi talven sääolosuhteet, erityisesti sadanta ja lämpötila. Liikenne lentoasemalle kulkee Jalasjärventien ja Lentokentäntien kautta. Tieliikelaitoksen suunnitelmissa on Honkakylä Renko paikallistien (maantie 701) siirtäminen vuoden 2006 aikana Seinäjoen uoman pohjois ja itäpuolelta lentoaseman eteläpuolelle. Jatkossa lento aseman liikenne ohjataan tämän paikallistien kautta. Matkustajaliikenteen määrä lentoasemalle on noin 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Polttoaineiden kuljetuksia on enintään 10 vuodessa Oy Shell Ab:n varastoalueelle ja huoltohallille. Jätekuljetuksia lentoasemalta on noin 25 vuodessa. Jalasjärventien liikennemäärä on noin 4 900 ajoneuvoa vuorokaudessa. Rengonharju säätiöllä on lentoaseman kunnossapitoa varten raskasta kalustoa: kolme kuorma autoa, kaksi harjapuhallinta, kaksi traktoria, kauhakuormaaja, pakettiauto ja kaksi paloautoa. Kalustoa huolletaan, korjataan ja pestään huoltohallissa. Polttoaineen jakelupaikka on huoltohallin lähellä. Polttoaineiden varastointi ja jakelu Rengonharju säätiöllä on rakennusten lämmitystä varten kolme polttoöljysäiliötä lentoaseman alueella ja kaksi varavoimalassa lentoaseman aidatun alueen ulkopuolella. Kunnossapitokaluston polttoaine varastoidaan huoltohallin vieressä sorapintaisella alueella, joka on tarkoitus päällystää. Työkoneiden polttoaineen kulutus on keski

10 määrin 6 m 3 /a. Talvella 2005 06 lentoaseman lähelle valmistuu polttoaineiden jakeluasema, minkä jälkeen työkoneisiin todennäköisesti haetaan polttoaine sieltä. Säiliön rakenne Tilavuus, m 3 Määrä, kpl Polttoaineen laatu Valm. vuosi Sijainti ja suojaus Maanpäällinen terässäiliö 6,2 2 Kevyt polttoöljy 2004 Ulkona huoltohallin lähellä valumaaltaissa Maanalainen muovisäiliö Varavoimalarakennuksessa Maanpäällinen terässäiliö 1 2 Kevyt polttoöljy 3 1 Dieselöljy 10 1 2003 Terminaalirakennuksessa Maanpäällinen metallija lasikuitusäiliö 1995 Ulkona huoltohallin lähellä Etelä Pohjanmaan Ilmailukerho ry:llä on vanhan hallin yhteydessä maanalainen lentobensiinisäiliö, jonka tilavuus on 6,2 m 3. Rakenteilla olevaan halliin on suunniteltu bensiinisäiliön sijoittamista hallin valmistuttua. Lentobensiini on erittäin helposti syttyvää ja myrkyllistä ja sisältää lyijyä. Kemikaalit ja niiden varastointi Liukkaudentorjuntaan käytettävä urea on raemuodossa. Talvikautena 2004 2005 ureaa käytettiin 20 tonnia. Kiitoradan pidentämisen jälkeen urean käyttömäärän voidaan arvioida nousevan noin 30 tonniin talvikaudessa. Urea on typpipitoinen yhdiste (typpeä 46,6 %), joka voi pintavesissä aiheuttaa rehevöitymistä. Huoltohallin lähellä on myös tilavuudeltaan 15 m 3 :n ruostumaton terässäiliö, joka on varasäiliö asetaatin tai formiaatin varastointia varten. Lentokoneiden jäänpoistoon ja estoon käytetään nestemäistä propyleeniglykolia. Sitä varastoidaan ulkona huoltohallin lähellä kahdessa muovisessa säiliössä, joiden molempien tilavuus on 1 m 3. Talvikautena 2004 2005 propyleeniglykolia käytettiin noin 1,2 m 3 (noin 15 kertaa/a, 80 litraa/kerta). Jäänesto ja poistoliuosten käyttö lisääntyy lentoliikenteen lisääntymisen myötä. Kiitotien pidentämisen jälkeen propyleeniglykolin käyttömäärän arvioidaan kasvavan noin 5 %. Propyleeniglykoli on hyvin veteen liukeneva ja nopeasti biohajoava, eikä sillä ole todettu olevan myrkyllisiä vaikutuksia. Suurimmat haittavaikutukset ovat kemikaalin hajoamisen vesistössä aiheuttama hapenkulutus sekä epämiellyttävä haju. Propyleeniglykoli vaatii ha

11 joamiseen suhteellisen paljon happea (liuostyypistä riippuen 0,8 1,3 g O 2 / 1 g liuosta). Olosuhteissa, joissa hapen liukeneminen veteen on vähäistä, kemikaalin hajoaminen hidastuu. Maakaluston kunnossapidossa ja huollossa käytetään moottori ja hydrauliikkaöljyjä noin 200 litraa vuodessa sekä pieniä määriä pakkasnestettä ja laitteistojen pesunesteitä. Kemikaalit säilytetään huoltohallissa tynnyreissä. Energiahuolto, lämmitys ja valaistus Terminaalin lämmitykseen käytettävän öljykattilan teho on 250 kw. Polttoöljyn kulutus on 20 m 3 /a. Huoltohallin lämmitykseen käytettävän öljykattilan teho on 130 kw. Polttoöljyn kulutus on 5 m 3 /a. Lennonjohtotornissa on sähkölämmitys. Varavoimalaa koekäytetään viikoittain. Vesihuolto ja viemäröinti Talousvesi lentoasemalle tulee Ilmajoen kunnan vesijohtoverkostosta. Terminaalirakennuksesta tulevat jätevedet käsitellään tällä hetkellä omassa jätevedenpuhdistamossa. Rakennukset liitetään Ilmajoen kunnan viemäriverkostoon kesällä 2006. Huoltohallin sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpikaivoon. Hallista tulevat pesuvedet ym. johdetaan öljynerotuskaivon kautta ojaan hallin itäpuolella. Asfaltoidulta alueelta, jolla terminaalirakennus ja asemataso sijaitsevat, hulevedet johdetaan viemärissä lentoaseman eteläpuolella olevaan ojan. Nykyisen kiitotien ympärillä on ojitus, jonka kautta hulevesiä ohjautuu eri suuntiin. Kiitotien jatkeelle rakennetaan hulevesiviemäröinti, jonka vedet kerätään kiitotien pohjoispuolelle rakennettavaan altaaseen ja pumpataan Seinäjokeen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Kenttäalueen talvikunnossapidossa käytettäviä liukkaudentorjuntaaineita kulkeutuu vesiin lentoaseman luoteis, etelä ja kaakkoispuolella. Kiitotien luoteispään valumavedet johdetaan Jalasjärventien varrella olevaan ojaan, josta ne virtaavat edelleen suoalueen halki pohjoiseen Letonojan ja Tuomiluoman kautta Kyrönjokeen. Asematasolta valumavedet johdetaan hulevesiviemärissä ojaan asematason lounaispuolelle. Myös kiitotieltä kulkeutuu vesiä kiitotien eteläpuolisiin ojiin ja edelleen lentoaseman lounais ja länsipuolella sijaitsevalle suoalueelle. Kiitotien kaakkoispäästä valumavesiä johdetaan Seinäjokeen.

12 Nykytilanteessa Letonojan suuntaan arvioidaan kulkeutuvan noin 40 % ja Seinäjokeen 60 % kenttäalueen valumavesistä. Kiitotien pidentämisen jälkeen Seinäjokeen ohjataan noin 70 % valumavesistä. Seuraavassa taulukossa on esitetty liukkaudentorjunnassa käytettävän urean aiheuttama kuormitus vesiin nykytilanteessa ja kiitotien laajentamisen jälkeen. Valumasuunta Luoteeseen Letonojaan Ennuste Typpikuormitus, t/a Osuus valumavesistä Nykytilanne Nykytilanne Ennuste Nykytilanne BOD kuormitus, t/a Ennuste 39 % 30 % 4 4 16 19 Kaakkoon Seinäjokeen 61 % 70 % 5 10 26 44 Yhteensä 100 % 100 % 9 14 42 63 Seinäjoen lentoasemalla otetaan kiitotien laajentamisen yhteydessä käyttöön liukkaudenvaroitusjärjestelmä, joka valvoo kiitotien pinnan olosuhteita. Sen avulla voidaan määritellä erilaisten hoitotoimenpiteiden tarpeellisuus ja oikea aikainen ajoitus. Kenttäalueen kunnossapidossa käytettävien liukkaudentorjuntaaineiden lisäksi kuormitusta vesistöön aiheuttavat lentokoneiden jäänestossa ja poistossa käytettävät propyleeniglykolia sisältävät liuokset. Lentokoneiden pesu ja käsittely tehdään asematasolla, mistä valumavedet johdetaan hulevesiviemärissä ojaan lentoaseman pohjoispuolella. Propyleeniglykolin käytön vesiin aiheuttama biologinen hapenkulutus on noin 2 t/a. Kiitotien laajennuksen jälkeen propyleeniglykolin käytön arvioidaan lisääntyvän 5 %. Tällöin urean ja propyleeniglykolin käytön vesiin aiheuttama biologinen hapenkulutus on laskennallisesti yhteensä 65 t/a. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Polttoaineiden varastoinnissa ja jakelussa öljyä voi joutua maahan roiskeina tai onnettomuuden seurauksena. Asematasolta tai sieltä aurattujen lumien mukana propyleeniglykolia voi päästä vesien mukana maahan. Liukkaudentorjunta aineita voi joutua maahan ja pohjaveteen asfaltoidun kenttäalueen reunoilla. Lentoasemalla päästöjä ilmaan aiheuttavat lentokoneet, kenttäalueen kunnossapitokalusto, autoliikenne sekä lämmitys. Lentoaseman rakennusten lämmityksessä syntyvät päästöt ovat 0,7 t/a typen oksideja, 0,3 t/a rikkidioksidia ja alle 0,1 t/a hiukkasia.

13 Seinäjoen lentoaseman päästöjen arvioidaan olevan samaa suuruusluokkaa liikennemääriltään samansuuruisen Savonlinnan lentoaseman kanssa. Savonlinnan lentoaseman lentoliikenteen ja maakaluston päästöt vuonna 2004 olivat seuraavat: Ilman epäpuhtaus Lentoliikenteen päästöt, t/a Maakaluston päästöt, t/a Rikkidioksidi 0,1 0,01 Typen oksidit 1,1 0,8 Hiukkaset <0,1 Hiilimonoksidi 3,0 0,6 Hiilivedyt 0,6 0,2 Melu Lentoliikenteen aiheuttamasta melusta on tehty vuonna 2005 melun leviämisselvitys, joka perustuu kahden vaihtoehtoisen reittikoneen melupäästöihin. Hiljaisempi kone on SAAB 340, jolla nykyisin lennetään pääosa reittiliikenteestä. Meluisampi vaihtoehto on potkuriturbiinikone HS748A. Meluselvitykseen sisältyy myös päivittäin yksi kentällä laskeutuva ja kentältä nouseva F 18 Hornet suihkuhävittäjä. Purjekoneiden hinauslentojen aiheuttama melu on esitetty erikseen. Melun haittavaikutuksia voidaan vähentää lentomenetelmien ja reittien suunnittelulla. Siviili ilmailussa merkittävin meluntorjuntakeino on uusien, entistä vähämeluisempien lentokoneiden käyttöön ottaminen. Jätteet Rengonharju säätiö ja Golden Air ovat järjestäneet yhteisen jätteen keräyksen. Jätekatos sijaitsee terminaalin läheisyydessä. Lentoasemalla syntyy tavanomaista yhdyskuntajätettä sekä kunnossapitokaluston huolto ja korjaustoiminnassa pieniä määriä ongelmajätteitä. Jäteöljy varastoidaan hallissa säiliössä. Lakeuden Etappi Oy kuljettaa yhdyskuntajätteet Ilmajoen jätehuoltokeskukseen.

14 Vuonna 2004 lentoasemalla kerättiin seuraavat jätemäärät: Jätelaji Jätekoodi Määrä Säilytys Toimituspaikka Sekajäte 20 03 01 2 m 3 /a Jätekatos Lakeuden Etappi Oy Biojäte 20 01 08 0,2 m 3 /a Jätekatos Lakeuden Etappi Oy Metalli 20 01 40 2 t/a Kunnossapito Lakeuden Etappi Oy Keräyspaperi 20 01 01 3 t/a Jätekatos Lakeuden Etappi Oy Keräyspahvi 20 01 01 0,1 t/a Jätekatos Lakeuden Etappi Oy Jäteöljy Akut Kiinteä ongelmajäte 13 02 05 13 02 06 0,4 m 3 /a Kunnossapito Lakeuden Etappi Oy 16 06 01 16 06 02 max 1 kpl/a Kunnossapito Ekokem Oy Ab 13 05 02 15 02 02 100 kg/a Kunnossapito Ekokem Oy Ab TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon Vaikutus vesiin Lentoaseman läheisyydessä ei ole luonnonsuojelun kannalta arvokkaita kohteita. Lentoaseman toiminnalla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia luontoon. Kenttäalueelta tulevat hulevedet kuormittavat lentoaseman ympärillä olevia vesiä. Lentoasemalla ei arvioida olevan vaikutusta Seinäjoen vedenlaatuun tällä hetkellä eikä kiitotien pidentämisen jälkeen. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Vaikutus ilmaan Lentoaseman mahdolliset vaikutukset maaperään ja pohjaveteen rajoittuvat lentoaseman lähiympäristöön. Lentoaseman toiminnasta (lentoliikenne, työkoneet, lämmitys) syntyvät päästöt ovat pieniä verrattuna Seinäjoen seudun tieliikenteen päästöihin tai teollisuus ja energiantuotantolaitosten päästöihin vuonna 2004.

15 Melun vaikutukset Lähde Rikkidioksidi, Typen oksidit, Hiukkaset, t/a t/a t/a Laitokset 1 500,4 943,5 38,2 Tieliikenne 0,3 190,0 10,6 Lentoasema 0,4 2,6 0,1 Yhteensä 1501,1 1159,5 48,8 Pääkaupunkiseudulla tehdyn ilman typen oksidien leviämisselvityksen perusteella on todettu, että lentokoneiden päästöjen aiheuttamat pitoisuudet voivat muodostua merkittäviksi vain Helsinki Vantaan lentoaseman alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Suurimmat pitoisuudet jäävät alle voimassa olevien ohje ja raja arvojen. Lentomelusta on tehty vuonna 2005 melun leviämisselvitys Yhdysvaltain ilmailuviraston (FAA) laskentaohjelmalla INM 6.1. Selvitys sisältää kiitotien pidentämisen vaikutukset. Laskentamallissa käytetty lentokalusto on esitetty edellä melukuormitusta ja sen vähentämistä käsittelevässä luvussa. Melualueet on esitetty keskiäänitasojen L Aeq ja päivä ilta yömelutasojen L DEN avulla. Melun tunnusluku L DEN on vuorokauden keskiäänitaso, jossa illan klo 19 22 lentomelutapahtumiin on lisätty 5 db ja yön klo 22 7 lentomelutapahtumiin on lisätty 10 db. Tarkoituksena on kuvata paremmin melun häiritsevyyttä, joka on suurempaa illalla ja yöllä kuin päivällä. Purjekoneiden hinausmelu on esitetty myös hetkellistä enimmäistasoa kuvaavina melualueina melun tunnusluvun L ASmax avulla. Siviili ilmailun lentomelualue, jossa melutaso L DEN 55 db ylittyy, ulottuu nykytilanteessa kiitotien kaakkoispuolella noin 0,5 kilometrin päähän ja ennustetilanteessa noin 3,5 kilometrin päähän, jolloin melualueella on noin 15 asuinkiinteistöä. Kiitotien luoteispäässä melualue rajoittuu Jalasjärventien itäpuolelle. Alueella ei ole asuinkiinteistöjä. Suihkuhävittäjä F 18 Hornet koneen yksi päivittäinen laskeutuminen ja nousu kiitotielle laajentavat melualuetta, jossa melutaso L DEN 55 db ylittyy, kaakossa lähes 4,5 kilometrin päähän ja luoteessa runsaan kahden kilometrin päähän kiitotiestä. Melualueella on kiitotien kaakkoispuolella noin 25 asuinkiinteistöä ja kiitotien länsi ja pohjoispuolella noin 50 asuinkiinteistöjä sekä muutamia lomaasuntoja Seinäjoen rannalla. Meluselvityksen perusteella lentotoiminnan aiheuttaman melualueen koko ja muoto riippuvat enemmän käytettävän lentokonetyypin melupäästöstä kuin laskeutumisten tai nousujen määrästä. Melun tunnusluvulla L DEN kuvattavan lentomelualueen suuruus riippuu lisäksi oleellisesti lentojen määrästä yöllä ja illalla.

16 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Kiitotien liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä: harjausta ja aurausta. Tekninen urea on perinteinen lentoasemilla käytetty sulatusaine. Se ei aiheuta metallien korroosiota, kuten esim. tiesuolat. Vaihtoehtoiset liukkaudentorjuntakemikaalit, asetaatit ja formiaatit, eivät sisällä urean tavoin typpeä. Asetaattien ja formiaattien haittavaikutus on lähinnä biologisen hajoamisen aiheuttama hapenkulutus, joka on noin 65 90 % vähäisempi kuin urealla. Asetaattien ja formaattien käytöstä liukkaudentorjunnassa on todettu aiheutuneen lentokoneiden jarruille ja laskutelineille käyttöhäiriöitä, mikä vaikuttaa osaltaan myös liukkaudentorjuntakemikaalin valintaan. Talvikunnossapidon menetelmiä tutkitaan ja kehitetään aktiivisesti. Ennakointiin pyrkivä liukkaudentorjunta on kemikaalien käyttömäärän vähentämisen vuoksi tärkeää. Kiitotien sulana pitämiseen tarvitaan vain puolet siitä kemikaalimäärästä, joka tarvitaan saman, jäätyneen vesimäärän sulattamiseen. Kiitotien jatkeelle asennetaan liukkaudenvaroitusjärjestelmä, jonka avulla liukkaudentorjunnassa käytettävien kemikaalien määrää voidaan vähentää. Seinäjoen lentoasemalla ei ole käytössä ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Seinäjoen lentoasemalla on käytössä kiitotien liukkaudentorjuntaseuranta, jolla ohjataan asematason, rullausteiden ja kiitotien talvikunnossapitoa. Lentoaseman kunnossapitoyksikkö vastaa Rengonharju säätiön öljy ja kemikaalisäiliöiden ja kattiloiden huoltotoimenpiteistä sekä kunnossapitokaluston ja ilma alusten huolto ja korjaustoiminnasta. Öljysäiliöt tarkastetaan säännöllisesti viikko ja kuukausitasolla. Säiliöt puhdistetaan vuosittain. Päästöjen ja vaikutusten tarkkailu PVO Lämpövoima Oy on tarkkaillut lentoaseman tuhkanläjityksen päästöjä vesiin vuodesta 1991 lähtien. Länsi Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt 22.3.2001 tuhkan tarkkailualueiden 1 6 tarkkailusuunnitelman. Hakija esittää, että tarkkailua jatketaan nykyisellä tavalla lentoaseman vaikutusten seuraamiseksi. Hakija esittää, että meluselvitys päivitetään, jos lentoaseman toiminta muuttuu olennaisesti.

17 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristöriskien arviointi Seinäjoen lentoasemalla ei ole todettu viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittäviä toiminnan häiriöitä tai ympäristöriskejä aiheuttavia tapahtumia. Öljysäiliöiden vuodon tai täytön yhteydessä voi öljyä päästä maaperään. Vuodon todennäköisyys on pieni. Maaperän pilaantumista laajemmalti voidaan estää asianmukaisella toiminnalla. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Öljyvahinkojen riskiä vähentävät suhteellisen uudet säiliöt ja polttoöljyjen käsittelyyn ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn koulutettu henkilöstö. Lentoasemalla olevat öljysäiliöt ovat maanpäällisiä tai ne ovat rakennuksen sisällä, joten niiden mahdolliset vuodot ovat helposti havaittavissa. Lentoaseman alue on aidattu. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteiden aikana Lentoaseman pelastussuunnitelmassa on esitetty mm. toimintaohjeet ilmaliikenteen vaaratilanteita, lento onnettomuuksia ja öljyvahinkoja varten. Shell Aviation on laatinut kirjalliset toimenpideohjeet öljyvahinkojen varalle. Lentoaseman pohjoislaidassa huoltohallin eteläpuolella on paloharjoitusalue. Paloharjoitukset on tarkoitus siirtää Ilmajoen kaatopaikalle. Harjoituksissa käytetään polttoaineena puuta ja sammuttamiseen vettä. Omien harjoitusten lisäksi lentoaseman on osallistuttava vähintään kerran vuodessa yhteisharjoituksiin muiden pelastustehtäviin osallistuvien organisaatioiden kanssa. Lentoaseman kunnossapitoyksikkö vastaa pelastustoimesta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 23.12.2005 sekä 9.1., 18.1., 20.1., 9.2., 4.5., 23.5. ja 30.5.2006. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä Ilmajoen kunnassa ja Länsi Suomen ympäristölupavirastossa 17.2. 20.3.2006. Kuulutuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu sanomalehti Ilkassa.

18 Rengonharju säätiö on järjestänyt asiasta yleisen tiedotustilaisuuden Seinäjoen lentoasemalla 4.5.2006. Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti pyydetty lausunnot liikenne ja viestintäministeriöltä, Länsi Suomen lääninhallituksen sosiaali ja terveysosastolta, Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Ilmajoen kunnan terveydensuojeluviranomaiselta, Ilmajoen kunnalta, Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolta ja Seinäjoen kaupungilta. Liikenne ja viestintäministeriö Ministeriö pitää tärkeänä, että lentoasemien ympäristölupien harkinnassa johdonmukaisesti hyödynnetään lentoasemien ympäristölupaharkinnan erityispiirteitä tarkastelleen työryhmän linjauksia. Ministeriöllä ei ole huomauttamista hakemukseen. Länsi Suomen ympäristökeskus Lentokentän sulana pitämisen vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen on seurattava alueelle asetettavien pohjavesiputkien kautta otettavien näytteiden perusteella. Lentokoneiden jäänestokäsittelyissä syntyvät jätevedet on kerättävä käsiteltäviksi joko jätevesilaitoksen kanssa sovittavalla tavalla viemäriin tai muuhun hyväksyttävään käsittelyyn. Alueen hulevesiviemäröinnistä on oltava kartat, joista selkeästi ilmenee kunkin alueen vesien keräyssuunta, keräyskaivot ja öljynerotuskaivot esim. mahdollisen öljyvahingon haitallisten seurausten vähentämiseksi. Lentoaseman toimintaa kuvaava meluselvitys (laskentamalli) on riittävä. Ympäristökeskus pitää mahdollisena aloittaa kiitotien laajentamisen rakennustyöt ennen ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulemista. Seinäjoen kaupunki Kaupunki puoltaa lentoaseman nykyistä toimintaa ja kiitotien laajentamista koskevaa ympäristölupahakemusta. Kaupungilla ei ole hankkeesta ja lupaehdoista mitään kielteistä huomautettavaa. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta Lentoasemalla tulisi vähentää urean käyttöä ja siirtyä ympäristölle vähemmän haitallisiin aineisiin. Liukkaudentorjunnassa on Suomessa ryhdytty yleisesti käyttämään typettömiä kemikaaleja: asetaatteja ja formiaatteja. Niiden haittavaikutus on lähinnä biologisen hajoamisen aiheuttama hapenkulutus (BOD), joka on huomattavasti pienempi kuin urealla. Ureaa joudutaan käyttämään vain tilanteissa, joissa kiitotie on päässyt jäätymään. Ilmailulaitoksen lentoasemilla ureaa käytetään alle 20 tonnia lentoasemaa kohti talvikaudessa.

19 Liukkaudenvaroitusjärjestelmä tulisi ottaa mahdollisimman nopeasti käyttöön, sillä sen avulla pystytään määrittelemään hoitotoimenpiteet ja vähentämään kemikaalien käyttömäärää. Propyleeniglykolin suurimmat haitat ovat sen hajoamisen aiheuttama hapenkulutus sekä epämiellyttävä, makeahko haju. Hapettomissa olosuhteissa propyleeniglykolista saattaa syntyä haitallisia hajoamistuotteita. Aineen käyttö on suhteellisen vähäistä eikä sitä korvaavia aineita käytännössä ole. Kentältä tulevia hulevesiä tulisi säännöllisesti tarkkailla merkittävimmissä purkuojissa. Hulevedet tulisi kerätä kentän ympäriltä ojiin, joita pystytään tarkkailemaan. Hulevesien tarkkailu tulisi esittää karttamuodossa. Jos sotilaskoneet käyttävät kenttää useammin kuin hakemuksessa on esitetty (noin yksi laskeutuminen ja nousu päivässä), lentoaikoihin tulisi asettaa rajoituksia lähialueen asukkaille aiheutuvan merkittävän meluhaitan vuoksi. Lentomelualueet ovat F 18 Hornet koneella niin laajat, ettei niitä ole otettu huomioon lähialueiden rakentamisessa. Lentotoiminnan meluhaittoja on pyrittävä jatkossa seuraamaan, koska lentoaseman tulevista käyttömääristä ja käytettävästä lentokalustosta on monenlaisia arvioita. Ilmajoen kunta ja Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta Lentoaseman ulkopuolelle johdettavat kiitotien ja asematason vedet tulee johtaa siten, ettei niistä aiheudu kohtuutonta haittaa purkauspaikkojen alajuoksulla. Purkauspaikkojen tulee olla sellaisia, että veden laadun seuranta on mahdollista. Lentoasemalta tulevien vesien tarkkailun tulee olla erillään tuhkan täyttöalueilta tulevien vesien tarkkailusta. Tarkkailuun tulisi sisältyä ainakin sameus, happamuus, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus COD Cr sekä kokonaistyppi ja fosfori. Näytteenotto tulisi tehdä vähintään kerran vuodessa sellaisena ajankohtana, jolloin vesissä voi olla kenttäalueella käytettäviä kemikaaleja. Lentotoiminnan aiheuttamaa melua tulee vähentää mahdollisuuksien mukaan toiminnallisin menettelyin. Lentoliikenteen aiheuttamaa melua tulisi seurata aika ajoin mittauksin. Kemikaalien, polttonesteiden ja ongelmajätteiden säiliöitä sekä käsittely, purkaus ja lastauspaikkoja ja niiden rakenteita tulee tarkkailla säännöllisesti. Mahdolliset vauriot on korjattava viipymättä. Lentoaseman toimintaa koskeva vuosiraportti tulee toimittaa myös Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lausunnon antajilla ei ole huomautettavaa toiminnan aloittamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli siihen on erityistä perusteltua syytä.

20 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausunnoista. Hakija toteaa vastineessaan mm. seuraavaa: Glykolin käyttömäärää voidaan pitää erittäin alhaisena ja sen aiheuttamaa BOD kuormitusta vesiin vähäisenä, joten asematasolta tulevien valumavesien johtamista viemäriverkostoon tai käsittelyyn ei katsota tarpeelliseksi. Lentoasemalta vesiin tuleva typpikuormitus on merkittävästi alhaisempi kuin esim. Seinäjoen jätevedenpuhdistamon tai maatalouden. Lentoasemalta tuleva BOD kuormitus on nykytilanteessa samaa luokkaa Seinäjoen jätevedenpuhdistamon kanssa. Lentoasemalla on tavoitteena siirtyä ureaa ympäristöystävällisempiin aineisiin lähitulevaisuudessa, mikä vähentää BOD kuormitusta vesiin. Kiitotien laajennuksen yhteydessä vuonna 2009 kiitotien pinnoite uusitaan, minkä jälkeen vaihtoehtoiset liukkaudentorjuntakemikaalit (esim. asetaatit ja formiaatit) toimivat paremmin kuin vanhalla pinnoitteella. Urean käytöstä ei voida kokonaan luopua, koska erityisolosuhteissa (esim. jäätynyt kiitotie) urean käyttö on turvallisen kiitoradan ylläpitämiseksi tarpeellista. Liukkaudenvaroitusjärjestelmä rakennetaan vuonna 2009 kiitotien pinnoittamisen yhteydessä. Järjestelmä valvoo kiito ja rullausteiden pinnan olosuhteita. Kelianalysaattorin avulla voidaan määritellä erilaisten hoitotoimenpiteiden tarpeellisuus ja oikea ajoitus. Lentoaseman vaikutuksia vesiin esitetään seurattavaksi neljässä havaintopisteessä (esitetty piirustuksessa 20435.1): P1, avo oja Seinäjokeen (kiitotien eteläosan valumavedet vanhan kiitotien alueelta) P2, avo oja Seinäjokeen (kiitotien eteläosan valumavedet uuden kiitotien alueelta) P3, avo oja Letonojaan (kiitotien pohjoisosan valumavedet) P4, avo oja (asematason valumavedet). Havaintopisteistä otetaan vesinäytteet kaksi kertaa vuodessa: talvella ja keväällä lumen sulamisvesien aikaan. Näytteenoton yhteydessä määritetään virtaama. Vesistä tutkitaan Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa testauslaboratoriossa lämpötila, sameus, ph, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, kokonaishiili (TOC), biologinen hapenkulutus (BOD 7 ), kokonais ammonium ja nitraattityppi sekä kokonaisfosfori.

21 Lentoaseman alueella kiitotien pohjoispuolella olevasta pohjaveden havaintoputkesta PV1 esitetään otettavaksi näyte kolmen vuoden välein. Jos saadut tarkkailutulokset osoittavat merkittävää kuormitusta pohjaveteen, voidaan tarkkailuohjelmaa päivittää. Näytteenoton yhteydessä tehdään arvio putken toimivuudesta ja aistinvarainen arvio veden laadusta. Ennen näytteenottoa mitataan pohjaveden pinnan korkeus. Tarkkailutulokset toimitetaan niiden valmistuttua Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin sekä Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Tuloksista laaditaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä raportti, jossa esitetään yhteenveto tuloksista sekä liukkaudentorjunnassa ja lentokoneiden jäänestossa käytettyjen kemikaalien määrät. Raportti toimitetaan Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin sekä Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vastineen liitteenä on piirustus lentoasema alueen hulevesiviemäröinnistä kiitotien laajennusosalla. Olemassa olevan kiitotien alueelta hulevesivesiviemäreistä ei ole piirustuksia. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Rengonharju säätiölle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Seinäjoen lentoaseman toimintaan. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt maaperään sekä pohja ja pintavesiin 1. Asematasolla sekä polttonesteiden jakelupaikoilla on vuoden 2008 loppuun mennessä oltava tiivis asfaltti tai betonipinta, jonka rakenne on tarkastettava vähintään kerran vuodessa. Mahdolliset vauriot on korjattava viipymättä. (YSL 7, 8, 43 ) 2. Asematason laajennuksen yhteydessä on rakennettava lentokoneiden jäänpoistokäsittelyä varten alue, joka viemäröidään erikseen muusta asematasosta. Viemäri on varustettava näytteenottokaivolla ja sulkulaitteella. (YSL 7, 8, 43 ) 3. Polttonesteiden varastointi ja jakelualueilla muodostuvat hulevedet on vuoden 2008 loppuun mennessä johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerotuslaitteet on varustettava hälyttimillä. Viemäröintijärjestelmä on varustettava vuoto tai muun onnettomuustapauksen varalta sulkumekanismilla. Öljynerotuskaivot on tarkastettava säännöllisesti ja tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Viemäreiden sulkumenetelmän ja öl

22 jynerotuslaitteiden hälyttimien toimivuus on testattava vähintään kaksi kertaa vuodessa. (YSL 7, 8, 43, 46 ) 4. Kiitotien laajennuksen yhteydessä koko kiitotien alueelta tulevat hulevedet on mahdollisuuksien mukaan johdettava hallitusti kiitotien ympärillä oleviin ojiin siten, että kaikkien kiitotien alueelta tulevien hulevesien tarkkailu on mahdollista. Kiitotien laajennusalueelle rakennettavat hulevesiviemärit on varustettava näytteenottokaivoin tai vastaavin rakentein näytteenottoa varten. (YSL 43 ) 5. Kenttäalueen liukkaudentorjunta on suunniteltava ja järjestettävä niin, että kemikaalien käyttötarve on mahdollisimman vähäinen. Hakemuksen mukainen liukkaudenvaroitusjärjestelmä tulee ottaa käyttöön kiitotien laajennuksen käyttöönottamisen yhteydessä. Kemikaalien käytöstä aiheutuva kuormitus vesiin on selvitettävä laskennallisesti vuosittain. (YSL 43, 46 ) 6. Polttonesteet ja nestemäiset kemikaalit on varastoitava kaksoisvaippaisessa säiliössä tai valuma altaassa tai muutoin siten, ettei niitä pääse maaperään. Myös kiinteät kemikaalit, esim. liukkaudentorjunta aineet, on varastoitava niin, ettei niitä joudu maaperään. (YSL 7, 8, 43 ) 7. Lentoasemalla tapahtuva palo ja pelastustoimen harjoittelu on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista eikä haitallisten aineiden päästöjä vesistöön. (YSL 7, 8, 43 ) Melu 8. Yleisilmailuun kuuluva muu lentotoiminta kuin matkalennot sekä sotilasilmailu on kielletty lentoasemalla yöllä klo 22.00 7.00 poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta. (YSL 43, NaapL 17 ) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 9. Hyötykäyttökelpoiset jätteet (kuten pahvi, paperi ja metallijätteet) on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, jotka eivät ole ongelmajätteitä, voidaan toimittaa kaatopaikalle. Mikäli lentoasemalla otetaan vastaan EU:n ulkopuolelta tulevasta kansainvälisestä lentoliikenteestä syntyvää ruokajätettä, sen varastoinnissa ja käsittelyssä on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1774/2002. (YSL 43, 45, JL 6 ) 10. Ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä alustalla katetussa ja lukittavassa tai valvotussa tilassa. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä suoja

23 altaissa tai reunakorokkein varustetulla alustalla. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja tai pintavesiin ja viemäriin on estettävä. Ongelmajätteet (kuten jäteöljyt, öljyiset jätteet ja loisteputket) on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 3, 6, 15, JA 3 a, 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, VNA 1129/2001) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 11. Häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua vaaraa ympäristölle tai terveydelle tai joissa kemikaaleja, öljyjä tai muita aineita pääsee vuotamaan maaperään, pinta tai pohjavesiin tai viemäriin, on ilmoitettava viipymättä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 46, 62, YSA 30 ) 12. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on laitoksella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, öljyt ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset 13. Lentoaseman päästöjä vesiin on tarkkailtava vastineessa 17.5.2006 esitetyn suunnitelman mukaisesti neljässä havaintopisteessä (P1 P4). Lisäksi on kiitotien laajentamisen jälkeen tarkkailtava Seinäjoen veden laatua lentoaseman valumavesien purkukohdan ja Rengonkosken välillä yhdessä havaintopaikassa. Vesinäytteitä on otettava vähintään kaksi kertaa vuodessa ainakin talvella ja keväällä. Vesinäytteistä on määritettävä lämpötila, sameus, ph, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, kokonaishiili (TOC), biologinen hapenkulutus (BOD 7 ), kokonais, ammonium ja nitraattityppi sekä kokonaisfosfori. Näytteenoton yhteydessä on määritettävä virtaama. Pohjaveden korkeutta ja laatua lentoaseman alueella on tarkkailtava kolmen vuoden välein havaintoputkesta PV1 vastineessa 17.5.2006 esitetyn suunnitelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkistaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta ja tarkkailun kattavuutta. Tarkkailuun liittyvät näytteenotot, mittaukset ja kalibroinnit on suoritettava standardimenetelmien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen yleisesti käytössä oleva menetelmä) mukaisesti. (YSL 43, 46, 108 )

24 14. Lentoaseman lentotoimintaa koskeva melun leviämisselvitys on uusittava, jos lentotoiminnan määrässä, sen jakautumisessa eri vuorokaudenaikoihin tai lentoasemalla säännöllisesti liikennöivässä lentokalustossa tapahtuu merkittäviä, hakemuksessa esitetyistä ennusteista poikkeavia muutoksia. (YSL 43, 46 ) 15. Lentotoiminnasta aiheutuvat melutasot tulee selvittää ennalta arvioiden eniten melulle altistuvalla alueella olevan asuinrakennuksen piha alueella. Ensimmäinen mittausjakso tulee tehdä vuoden kuluessa kiitotien laajennuksen käyttöönoton jälkeen. Vastaava mittaus tulee toistaa samassa laajuudessa vuoden 2014 loppuun mennessä. Mittaustuloksina tulee ilmoittaa ainakin päiväaikainen (klo 7.00 22.00) ja yöaikainen (klo 22.00 7.00) melutaso L Aeq ja enimmäismelutaso L ASmax sekä L DEN. Mittausajankohdan tulee edustaa tavanomaista lentotoimintaa. Jatkuvatoimisen mittausjakson pituuden tulee olla vähintään seitsemän vuorokautta. Lentotoiminnasta mittausten aikana on esitettävä selvitys mittausraportissa. Mittaussuunnitelma on esitettävä Länsi Suomen ympäristökeskukselle vähintään kuukausi ennen mittauksia. Tulokset on toimitettava viimeistään kaksi kuukautta mittausten jälkeen Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Ilmajoen ja Seinäjoen ympäristönsuojeluviranomaisille. (YSL 5, 43, 46, NaapL 17 ) 16. Lentoaseman toiminnasta on pidettävä kirjaa, johon on merkittävä ainakin: lentoasemalle tulevat yhteydenotot lentomelusta sekä toimenpiteet, joihin niiden perusteella on ryhdytty liukkaudentorjunnassa käytettävien kemikaalien määrät ja käytön ajankohdat propyleeniglykolin käyttömäärä ja käytön ajankohdat jätteiden määrät luokiteltuina ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti ja jätteiden toimitusajat ja paikat tiedot poikkeuksellisista tilanteista, niiden syistä ja tehdyistä toimenpiteistä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. (YSL 46, JL 51, 52 ) 17. Lentoaseman toiminnasta on laadittava vuosittain raportti, joka sisältää yhteenvedon määräyksen 16 mukaisesta käyttöpäiväkirjasta sekä ainakin seuraavat tiedot: vuoroliikenteen ja säännöllisen sotilasilmailun kuvaus laskeutumisten määrä liikenne, yleis ja sotilasilmailussa matkustajamäärät liukkaudentorjunnassa käytettyjen kemikaalien aiheuttama teoreettinen kuormitus vesiin määräysten 13 15 mukaisten tarkkailujen ja selvitysten tulokset.

25 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Vuosiraportti on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Ilmajoen ja Seinäjoen ympäristönsuojeluviranomaisille. (YSL 46 ) Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jota Seinäjoen lentoaseman toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lentoaseman toiminnasta annetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten yleiset perustelut Lentotoiminnasta syntyvän melun ympäristövaikutuksia arvioitaessa ensisijaisena perusteena ovat olleet hakemuksessa esitetyt siviiliilmailun aiheuttamat laskennalliset melualueet, jotka on määritelty melun tunnuslukujen L Aeq ja L DEN avulla (liitteet 1 ja 2). Ottaen huomioon leviämisselvitykseen sisältyvät epävarmuudet sekä lentotapahtumien vähäinen määrä vuorokauden aikana, selvityksen mukaiset melualueet kuvaavat likimääräisesti niitä alueita, joilla lentomelu voidaan kokea häiritseväksi. Lentoaseman toiminnan ei arvioida aiheuttavan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua terveyshaittaa tai muuta merkittävää ympäristön pilaantumista. Yleisilmailua ja sotilasilmailua koskevat yöaikaisen toiminta ajan rajoitukset ovat tarpeen ja riittäviä, ettei toiminnasta kokonaisuutena arvioiden aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Melun leviämisselvityksen mukaan kiitotien jatkamisen jälkeen siviiliilmailun aiheuttamalla lentomelualueella, jossa melutaso L DEN ylittää 55 db, on asuinkäytössä olevia rakennuksia. Reittiliikenne lentoasemalla on kiitotien jatkamisen jälkeenkin melko vähäistä eikä yöaikainen toiminta olennaisesti lisäänny. Lentoja on vain muutamia yöaikaan. Kiitotien jatkaminen ei lisää yleisilmailua. Yleisilmailua har

26 joitetaan tällä hetkellä ja päätöksessä määrätyn mukaisesti myös jatkossa päivällä ja illalla. Siviili ilmailusta aiheutuva melualue, kun se arvioidaan ekvivalenttimelutasona L Aeq, on kiitotien jatkamisen jälkeen olennaisesti samanlainen kuin nykyisin. Sotilasilmailun aiheuttama melualue on melun leviämisselvityksen mukaan suurempi kuin siviili ilmailun aiheuttama melualue. Sotilaslentoliikenne on lähinnä satunnaista ja yksittäisiä lentoja, jotka päätöksessä rajataan päivä ja ilta aikaan. Sotilasilmailun aiheuttamaa meluhaittaa arvioitaessa on otettu huomioon lentotoiminnan määrä melun leviämisselvityksessä esitetyn melualueen ohella. Pohjaveden tarkkailu kenttäalueella on tarpeen, koska asfaltoidun kenttäalueen ulkopuolelle joutuvat liukkaudentorjunta aineet taikka kenttäalueella käsiteltävät polttoaineet voivat joutua maaperään ja edelleen pohjaveteen. Kenttäalueen lähellä ei ole tärkeää pohjavesialuetta eikä käytössä olevia talousvesikaivoja, joiden veden laatua öljy tai kemikaalit voisivat huonontaa. Länsi Suomen ympäristökeskus on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 268/1999 4 :n mukaisena yhteysviranomaisena kirjeessään 11.3.2005 Rengonharju säätiölle todennut, että ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 468/1994 mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole tarpeen, jos ympäristölupaa haetaan koko lentoasemalle eikä vain kiitotien jatkamiselle. Toiminnasta ei aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa vahinkoa. Lentoaseman lähellä ei ole luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita eikä tärkeää tai muuta vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Lentoaseman lähellä ei ole virkistysalueita. Kenttäalueen kunnossapidossa ja lentokoneiden jäänestossa ja poistossa käytettävien kemikaalien aiheuttama laskennallinen typpikuormitus vesiin on noin puolet Ilmajoen jätevedenpuhdistamon vuotuisesta typpikuormituksesta Seinäjokeen (22 25 t/a), noin 10 % Seinäjokeen vuonna tulleesta pistekuormituksesta (131 t/a) ja enintään muutamia prosentteja Seinäjokeen tulevasta typen kokonaiskuormituksesta (640 t/a). Liukkaudentorjunta aineiden aiheuttama kuormitus ei kohdistu suoraan Seinäjokeen, vaan myös lentoaseman ympärillä oleville suoalueille. Kenttäalueella käytettävien kemikaalien aiheuttama BOD kuormitus vesiin on noin kymmenkertainen Ilmajoen jätevedenpuhdistamon aiheuttamaan kuormitukseen verrattuna (4 t/a) ja noin kaksinkertainen Seinäjoen jätevedenpuhdistamon aiheuttamaan kuormitukseen (27 t/a) verrattuna. Kenttäalueella käytettävien kemikaalien vesistöön aiheuttaman kuormituksen ei arvioida aiheuttavan vesistön pilaantumista. Lento

27 asemalla käytettäviä liukkaudentorjunta aineita tai niiden käyttömääriä ei ole tarpeen rajoittaa. Lupamääräykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä toiminnassa syntyvien päästöjen ja niiden vaikutusten seuraamiseksi ovat tarpeen. Hakijalla on tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa lupamääräyksissä edellytetyt toimet. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Lupamääräykset päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupapäätökseen ei sisälly lentoaseman alueella oleva Oy Shell Ab:n lentopolttoaineiden varastointi ja jakelualue, jonka Oy Shell Ab ilmoittaa ympäristönsuojelun tietorekisteriin. Sen ympäristöluvan tarpeesta päättää Länsi Suomen ympäristökeskus erikseen. Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut Lupamääräys 1. Määräyksessä tarkoitettujen alueiden päällystäminen tiiviillä rakenteella ja päällysteen kunnosta huolehtiminen on tarpeen, jotta alueiden käytöstä ei aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Lupamääräys 2. Lentokoneiden jäänestossa ja poistossa käytettävä propyleeniglykolin vesiliuos kuluttaa vesiin joutuessaan happea, mikä voi aiheuttaa mm. hajuhaittaa ja hapettomuutta vesistössä. Tämänhetkiset propyleeniglykolin käyttömäärät ovat melko vähäisiä eikä ole tiedossa, että sen käyttö olisi aiheuttanut edellä kuvattuja haittoja. Asematasolta tulevat vedet johdetaan ojaan lentoaseman eteläpuolella metsätalouskäytössä olevalla alueella. Erillisen viemäröinnin järjestäminen ns. lentokoneiden pesupaikalle on mahdollista toteuttaa kohtuullisin kustannuksin asematason uudistamisen ja laajentamisen yhteydessä. Tällöin on tulevaisuudessa tarvittaessa mahdollista kerätä pesupaikalla syntyvät vedet esim. säiliöön ja kuljettaa ne muualle käsiteltäväksi taikka käsitellä ne paikan päällä ennen johtamista ojaan. Lupamääräys 3. Polttonesteiden varastointi ja jakelualueilla muodostuvien hulevesien johtaminen hälyttimillä varustettujen öljynerotuslaitteiden kautta on tarpeen, jotta ehkäistään öljyistä muutoin aiheutuva maaperän ja vesien pilaantumisvaara. Öljynerotuskaivojen tyhjentäminen ja kunnosta huolehtiminen on tarpeen niiden toimivuuden ylläpitämiseksi. Määräys ei koske Oy Shell Ab:n hallinnassa olevaa varasto ja jakelualuetta. Lupamääräys 4. Kiitotieltä ja asematasolta tulevien hulevesien kokoaminen ja hallittu johtaminen alueen ympärillä oleviin ojiin on tarpeen alueelta tulevan kuormituksen seuraamiseksi. Lupamääräys 5. Määräys on tarpeen, jotta lentoaseman liukkaudentorjunta täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimuk

28 set. Ympäristöhaittojen ehkäisemisen kannalta harjaus ja auraus ovat kenttäalueen liukkaudentorjunnassa kemikaaleja parempia vaihtoehtoja. Kemikaalien käyttö on kuitenkin välttämätöntä tietyissä sääolosuhteissa. Liukkaudenvaroitusjärjestelmän avulla pystytään minimoimaan liukkaudentorjuntaan käytettävien kemikaalien määrä ja täten myös kemikaalien käytöstä aiheutuva ympäristökuormitus. Ympäristönsuojelulain 5 :n perusteella toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Tässä tapauksessa, ottaen huomioon kemikaalien käyttömäärä, laskennallinen kuormituksen seuranta on riittävä. Liukkaudentorjuntaan käytettävistä kemikaaleista aiheutuvan kuormituksen seuraaminen on tarpeen myös valvonnan suorittamiseksi. Lupamääräys 6. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointia koskeva määräys on tarpeen maaperän ja vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys ei koske Oy Shell Ab:n varasto ja jakelualuetta. Lupamääräys 7. Paloharjoituksissa käytetään tällä hetkellä puuta ja sammutusaineena vettä. Jos harjoituksissa ryhdytään käyttämään öljyä, sammutusaineita tai muita kemikaaleja, harjoituspaikka on tarvittaessa sijoitettava tiiviille alustalle ja alueelta tulevista vesistä on erotettava öljy ennen niiden johtamista maastoon. Määräys on tarpeen maaperän ja vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 8. Yöaikaista lentotoimintaa koskeva rajoitus on tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Lisäksi ympäristönsuojelulain yleisperiaatteiden vaatimusten täyttymiseksi (4 ) toiminnan aiheuttamat haitalliset ympäristövaikutukset, tässä tapauksessa meluhaitta, tulee ehkäistä ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Yleisilmailu ja sotilasilmailu on lentoasemalla tällä hetkellä järjestetty niin, että se lopetetaan illalla viimeistään klo 22. Säännöllisen yöaikaisen toiminnan aloittaminen on toiminnan olennainen muutos, johon on saatava ympäristölupa. Määräys ei estä matkalentoja ja muuta välttämätöntä lentotoimintaa, kuten pelastustoimintaa. Lupamääräys 9. Jätteiden hyötykäyttöä koskeva lupamääräys on tarpeen lentoaseman toiminnasta syntyvien jätteiden hyödyntämisen varmistamiseksi. Jätelain 6 :n mukaan jäte tulee ensisijaisesti hyödyntää aineena ja toissijaisesti energiana. EU:n ulkopuolelta mahdollisesti tulevaa ruokajätettä koskeva määräys on tarpeen terveyshaitan ehkäisemiseksi. Lupamääräys 10. Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa öljynerottimiin kertyvä liete ja sen päälle kertyvä öljyinen vesi, jäteöljyt ja niitä sisältävät jätteet, kemikaalijätteet sekä käytöstä poistetut akut ja paristot ovat jäteasetuksen 3 a :n mukaisesti ym

29 päristöministeriön asetuksen (1129/2001) tarkoittamia ongelmajätteitä, joiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen käsittely on hyväksytty. Valtioneuvosto on antanut päätöksen öljyjätehuollosta (101/1997). Päätöksen 2 :n mukaan öljyjäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn öljyjätehuoltoon. Öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Päätöksen tarkoittamia uudistamiskelpoisia öljyjätteitä ovat muun muassa voimansiirto ja vaihteistoöljyt sekä lämmönsiirtoöljyt ja öljyiset kierrätettävät konepyyhkeet ja käytetyt öljytynnyrit. Lupamääräys 11. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. Valvontaviranomainen voi ilmoituksen saatuaan antaa tarpeellisia määräyksiä mm. ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, tarkkailusta ja tiedottamisesta. Lupamääräys 12. Häiriötilanteita koskeva määräys on annettu päästöjen minimoimiseksi ja enempien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 13. Tarkkailua koskeva määräys perustuu hakijan vastineessa esittämään tarkkailusuunnitelmaan. Seinäjoen veden laadun seuranta on tarpeen sen selvittämiseksi, onko lentoaseman toiminnasta aiheutuvilla päästöillä vaikutuksia vesistöön. Lentoasemalta tuleva BOD kuormitus on etenkin talvella ja keväällä merkittävä ja voi vaikuttaa joen veden laatuun. Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan muun muassa näytteenotto ja mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisia menetelmiä käyttäen. Lupamääräys 14. Kiitotien laajennuksen jälkeen harjoitettavan lentotoiminnan laajuuden ja käytettävän lentokaluston ennustaminen sisältää monia epävarmuuksia. Mikäli toiminta lentoasemalla on pääosin ennusteiden mukaista, lentomelualueiden selvittäminen ei ole tarpeen ennen lentoaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen esittämistä. Jos lentotoiminta lisääntyy ennustettua nopeammin taikka jos toiminnassa tapahtuu muita merkittäviä muutoksia, meluselvityksen laatiminen on tarpeen sen arvioimiseksi, onko kyseessä ympäristönsuojelulaissa tarkoitettu toiminnan olennainen muutos, johon on oltava ympäristölupa. Lupamääräys 15. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Melutilanteen seuranta mittaamalla on tarpeen lentomelun vaikutusten sekä melun leviämismallin tulosten arviointia varten lentoaseman toiminnan vilkastuessa kiitotien laajentamisen jälkeen.

30 Seurantatietojen avulla voidaan lisäksi arvioida päätöksen perusteiden oikeellisuutta ja asetettujen meluhaittoja rajoittavien toimenpiteiden riittävyyttä. Määräyksessä eniten melulle altistuvalla alueella tarkoitetaan hakemuksessa esitettyjä melun leviämismallilaskentaan perustuvia siviilija sotilaslentotoiminnan aiheuttamia melualueita, joissa melutaso L DEN ylittää 55 dba. Mittausjaksoon tulee sisältyä useita mittausvuorokausia niin, että mittauksiin sisältyy vaihtelevia sääolosuhteita ja mahdollisesti eri viikonpäivinä erilaista lentotoimintaa. Enimmäismelutason L ASmax mittaaminen on tarpeen, koska se kuvaa hyvin melun häiritsevyyttä, kun operaatioita lentoasemalle on päivittäin vähän. Lupamääräykset 16 ja 17. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamasta ympäristön kuormituksesta. Käyttöpäiväkirja ja vuosiraportointi ovat tarpeen päätöksen valvontaa varten. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Länsi Suomen ympäristökeskus Hakemusta on 4.5.2006 täydennetty kiitotien laajennusosan hulevesiviemäröintiä kuvaavilla kartoilla sekä tarkistetulla tarkkailusuunnitelmalla, joka sisältää pohjaveden tarkkailun sekä kenttäalueelta tulevien hulevesien tarkkailun. Tarkkailusta on annettu lupamääräys 13. Kiitotien laajentamisen yhteydessä myös asematasoa muutetaan. Samalla on lupamääräyksen 2 mukaisesti rakennettava lentokoneiden pesupaikka, joka viemäröidään muusta asematasosta erikseen. Lentoasemalta vesiin tulevan typpikuormitus on melko pieni ja jakautuu kiitotien eri puolille. Tarkkailutuloksista saadaan jatkossa tietoa kenttäalueen hulevesien aiheuttamasta kuormituksesta sekä hulevesien käsittelytarpeesta. Lentoaseman vesiin aiheuttama happea kuluttava kuormitus on sen sijaan melko suuri ja saattaa jatkossa aiheuttaa esim. hajuhaittaa lentoaseman lähiympäristössä, jolloin hulevesiä saattaa olla tarpeen kerätä tai käsitellä. Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta Päätöksessä ei ole ollut tarpeen antaa määräyksiä liukkaudentorjunnassa käytettävistä kemikaaleista. Kemikaalien aiheuttamaa laskennallista kuormitusta vesiin on kuitenkin vuosittain seurattava. Seinäjoen lentoaseman lähellä ei ole pohjavesiesiintymiä, joiden laatua pohjavesiin mahdollisesti pääsevät typpiyhdisteet voisivat huonontaa. Seinäjoen lentoasemalla ureaa käytetään jatkossakin selvästi alle 20 tonnia talvikaudessa. Urean käyttöä ei ole tarpeen rajoittaa pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi.

31 Lentoasemalta vesiin tulevan typpikuormitus on melko pieni ja jakautuu kiitotien eri puolille. Tarkkailutuloksista saadaan jatkossa tietoa kenttäalueen hulevesien aiheuttamasta kuormituksesta sekä hulevesien käsittelytarpeesta. Hakija on vastineessa esittänyt hulevesien tarkkailusuunnitelman, joka sisältää kenttäalueen vesien kulkeutumisreitit ja tarkkailupisteet myös karttamuodossa. Liukkaudenvaroitusjärjestelmä otetaan käyttöön kiitotien laajennuksen yhteydessä. Hakijan on esitettävä selvitys lentomelusta hakemuksen tarkistamisen yhteydessä tai jos toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia. Ilmajoen kunta ja Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta Hakija on vastineessa esittänyt tuhkan täyttöalueiden tarkkailusta erillisen kenttäalueen hulevesien tarkkailusuunnitelman. Lentoaseman vaikutuksista pintavesiin saadaan jatkossa tietoa, kun kenttäalueelta tulevia hulevesiä tarkkaillaan lupamääräyksen 13 mukaisesti. Lausunnossa esitetyt vaatimukset tarkkailusta on lupamääräyksessä otettu huomioon. Lentoliikenteen aiheuttaman melun mittaamisesta on annettu lupamääräys 15. Vaatimukset kemikaalien, polttonesteiden ja ongelmajätteiden varastoinnista sekä vuosiraportin toimittamisesta Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on otettu huomioon lupamääräyksissä 6, 10 ja 17. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamista varten 31.10.2016 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä lentotoiminnan aiheuttamaa melua koskeva melun leviämisselvitys, yhteenveto tarkkailutuloksista ja ehdotus tarkkailuohjelmaksi sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 :n mukaiset asiat. (YSL 55 )

32 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ja päätöksen täytäntöönpano Luvan saaja voi aloittaa hakemuksessa esitetyn laajennetun lentotoiminnan kiitotien jatkamisen jälkeen lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle 10 000 euron suuruisen vakuuden (esim. pankkitakaus) ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Mikäli edellä esitettyä 10 000 euron vakuutta ei aseteta, ei muutettua toimintaa saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. Päätöksen saatua lainvoiman Rengonharju säätiö voi hakea erillisellä hakemuksella Länsi Suomen ympäristökeskukselta vakuutta palautettavaksi. (YSL 100, 101 ) Perustelut Rengonharju säätiö on esittänyt, että kiitotie nykymitoissaan rajoittaa ATR lentokoneiden operointeja asettamalla painorajoituksia huonommissa sää ja keliolosuhteissa. Tämä vaarantaa liikenteen säännöllisyyden. Liikenne ja viestintäministeriö on myöntänyt Seinäjoen lentoasemalle valtion budjetista lentopaikkojen avustamiseen tarkoitettua määrärahaa 1,3 miljoonaa euroa, josta suurin osa käytetään kiitotien jatkamiseen. Ympäristön ennalleen saattaminen on mahdollista, jos päätös kumotaan tai lupamääräyksiä muutetaan, ja lentotoiminta lentoasemalla voidaan palauttaa nykyiselleen tai muuttaa määräysten mukaiseksi. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vakuuden määrä on riittävä kiitotien käytön lopettamiseksi, jos muutoksenhakutuomioistuin kumoaa päätöksen.

33 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 47, 52, 53, 55, 56, 62, 100, 101, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 18, 19, 36, 37 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) (3, 3 a, 5, 6, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 5 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 8 085 euroa. Perustelut Ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1238/2003) olevan maksutaulukon mukainen lentoaseman ympäristöluvan käsittelymaksu on 18 920 euroa. Jos asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärä (50 85 henkilötyöpäivää) pienempi, maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua alempana (12 298 euroa). Koska taulukon mukainen maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus määräytyy em. ympäristöministeriön asetuksen tuntitaksan, 38,50 euroa/h, ja asian käsittelyn vaatiman työmäärän, 210 tuntia, perusteella. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 105 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992)

34 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Liite 1. Melualueet L Aeq toiminnan laajentamisen jälkeen Liite 2. Melualueet L DEN toiminnan laajentamisen jälkeen Liite 3. Valitusosoitus Mika Seppälä Pekka Häkkinen Tuula Pirttimäki Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä ja Pekka Häkkinen sekä asiaan määrättynä sivutoimisena ympäristöneuvoksena Tuula Pirttimäki. Asian on esitellyt esittelijä Tuula Pirttimäki. TPI/ts

LIITE 2