KIRJALLINEN KYSYMYS 41/2006 vp Ammattikorkeakoulujen opetuksen resurssit Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulujen opetuksen resurssit puhuttavat niin opettajia kuin opiskelijoitakin. Opetustuntien määrä on laskenut ja opiskelijaryhmät ovat suurentuneet lähes kaikilla aloilla verrattuna vanhan opistoasteen vastaavaan tilanteeseen. Silti taloudellisia säästöjä ei ole saavutettu. Tulevaisuudessa ammatillista korkeakouluosaamista edustavien asiantuntijoiden opetuksen ja tietomäärän laatu vaikuttaa koko Suomen menestykseen sekä ammattiin valmistuneiden henkilökohtaiseen osaamiseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Minkälaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että ammattikorkeakoulujen opetustuntien riittävä määrä ja resurssit sekä opetuksen laatu varmistetaan nykyistä paremmin? Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2006 Heikki A. Ollila /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Heikki A. Ollilan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 41/2006 vp: Minkälaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että ammattikorkeakoulujen opetustuntien riittävä määrä ja resurssit sekä opetuksen laatu varmistetaan nykyistä paremmin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomessa toimii 29 ammattikorkeakoulua, jotka antavat opetusta kahdeksalla koulutusalalla. Ammattikorkeakoulututkinnon pituus on pääsääntöisesti 210 240 opintopistettä. Tutkinnon pituus on pysynyt samana koko ammattikorkeakoulujärjestelmän olemassaolon ajan. Ammattikorkeakoulujen antaman opetuksen muodot ja tavat vaihtelevat jonkin verran aloittain ja myös alojen sisällä. Joissakin ammattikorkeakouluissa luokka/lähiopetusta voi olla enemmän kuin joissakin toisissa. Koulutusta on kehitetty ottamalla käyttöön uusia opetustapoja ja -menetelmiä (esimerkiksi virtuaaliopetus). Tutkintoon vaadittavien perustaitojen lisäksi opiskelijoille on pyritty antamaan kieli-, viestintä- ja muita työelämässä tarvittavia valmiuksia. Vuonna 2004 ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevien opiskelijoiden määrä suhteessa päätoimisten opettajien määrään oli 22,8. Yliopistosektorilla suhdeluku oli 20,3. Ammattikorkeakouluissa suhdeluku vaihteli humanistisen ja kasvatusalan 17,2:sta matkailu-, ravitsemis- ja talousalan 29,0:aan. Ammattikorkeakoulujen muun kuin opetushenkilökunnan määrä oli 4 320 vuonna 2002 ja 4 789 vuonna 2005. Henkilöryhmittäin tarkasteltuna eniten on kasvanut t&k-henkilöstö, joka on lähes kaksinkertaistunut. Myös muun opetuksen tukitoiminnan henkilöstössä on tapahtunut kasvua 18,6 %, kuten opetuksen hallinnon henkilöstössäkin, joka on lisääntynyt 16,5 %. Muun henkilöstön määrä on puolestaan vähentynyt 19,5 %. Muiden henkilöstöryhmien koko on pysynyt lähes ennallaan kyseisinä vuosina. Ammattikorkeakouluissa aluekehitystä ja alueen yrityksiä palveleva soveltava tutkimus- ja kehitystoiminta on voimakkaasti laajentunut. Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehitystyötilaston mukaan vuonna 2004 ammattikorkeakoulujen t&k -toiminta oli laajuudeltaan 88,7 miljoonaa. Pääosa siitä toteutettiin ulkopuolisen rahoituksen turvin. Omarahoitusosuus oli 21,7 miljoonaa euroa, mikä on noin 3 % ammattikorkeakoulujen koko rahoituksesta. Tämä ei ole merkittävästi vaikuttanut opetuksen rahoitukseen, koska ammattikorkeakouluilla on valtionosuusrahoituksen lisäksi muitakin oman rahoituksen lähteitä. T&k-toiminta myös palvelee merkittävästi opetusta luomalla yhteyksiä yrityksiin ja työelämään sekä luomalla opettajille uutta osaamista. Ammattikorkeakouluilla on käytössään yhtenäinen ja yhdenmukainen valtakunnallinen opiskelijapalautejärjestelmä, OPALA. Järjestelmän avulla kerätään valmistuvilta opiskelijoilta palautetta mm. opetuksen ja ohjauksen sekä työharjoittelun onnistumisesta. Vuonna 2005 OPA- LA:an vastasi 16 175 opiskelijaa, mikä on 76,5 % kaikista valmistuneista. Vastanneista 74,1 % oli osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että opetus ammattikorkeakouluissa on ollut asiantuntevaa ja korkeatasoista. Ammattikorkeakoulujen toimintaa rahoitetaan pääosin julkisin varoin. Kustannuksiin osal- 2
Ministerin vastaus KK 41/2006 vp Heikki A. Ollila /kok listuvat sekä valtio että kunnat. Kullekin ammattikorkeakoululle määrätään laskennallinen yksikköhinta. Ammattikorkeakoulujen keskimääräinen yksikköhinta oli 5 566,5 euroa/opiskelija vuonna 2001 ja 6 480,6 euroa/opiskelija vuonna 2005. Opetusministeriö käy kevään aikana ammattikorkeakoulujen kanssa tavoitesopimusneuvottelut liittyen tavoitesopimuskauteen 2007 2009. Neuvottelujen yhteydessä keskustellaan myös opetukseen liittyvistä kysymyksistä. Ammattikorkeakoulut toteuttavat koulutustehtäväänsä saamansa yksikköhintarahoituksen puitteissa ottaen huomioon laissa määritellyn koulutustehtävänsä: "Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin." Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 41/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Heikki A. Ollila /saml: Vilka åtgärder avser regeringen vidta så att ett tillräckligt antal undervisningstimmar och resurserna för dem i yrkeshögskolorna samt undervisningens kvalitet säkras bättre än för närvarande? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Finland har 29 yrkeshögskolor. Yrkeshögskolorna ger undervisning inom åtta utbildningsområden. En yrkeshögskoleexamen omfattar i regel 210 240 studiepoäng. Omfattningen har varit densamma under hela den tid yrkeshögskolesystemet har funnits till. Formerna av undervisning och sätten att undervisa varierar i någon mån mellan och även inom utbildningsområdena. En del yrkeshögskolor kan ha mer klass/närundervisning än andra. Utbildningen har utvecklats genom att man tagit i bruk nya undervisningssätt och -metoder (t.ex. virtuell undervisning). Förutom de grundläggande färdigheterna som krävs för examen har man försökt ge de studerande språkliga, kommunikativa och andra färdigheter som behövs i arbetslivet. I förhållande till antalet lärare i huvudsyssla år 2004 var antalet studerande i utbildning som leder till en yrkeshögskoleexamen 22,8. Inom universitetssektorn var motsvarande tal 20,3. Talet varierade i yrkeshögskolorna från 17,2 inom det humanistiska och pedagogiska området till 29,0 inom turism-, kosthålls- och ekonomibranschen. Antalet andra anställda än undervisningspersonal i yrkeshögskolorna uppgick år 2002 till 4 320 och 2005 till 4 789. Sett till de olika personalgrupperna visar FoU-personalen den största ökningen, nästan en fördubbling. Även personalen för den övriga stödverksamheten för undervisningen visar en ökning, 18,6 %, och likaså t.ex. personalen för undervisningsförvaltningen, som ökat med 16,5 %. Däremot har den övriga personalen numerärt minskat med 19,5 %. Storleken på de övriga personalgrupperna har varit så gott som oförändrad under åren i fråga. Kraftigt expanderande sektorer i yrkeshögskolorna har varit regionutvecklingen samt den tilllämpade forsknings- och utvecklingsverksamhet som tjänar företag i regionen. Statistikcentralens FoU-statistik visar att yrkeshögskolornas FoUverksamhet 2004 hade en volym på 88,7 miljoner. Merparten genomfördes med extern finansiering. Självfinansieringen uppgick till 21,7 miljoner euro, vilket motsvarar ca 3 % av yrkeshögskolornas hela finansiering. Detta har inte markant inverkat på finansieringen för undervisningen, eftersom yrkeshögskolorna förutom statsandelsfinansiering också har andra självfinansieringskällor. FoU-verksamheten tjänar också i hög grad undervisningen genom att skapa kontakter till företag och arbetsliv samt ny kompetens för lärarna. Yrkeshögskolorna tillämpar ett enhetligt riksomfattande system för studerandekommentarer, OPALA. Med hjälp av systemet insamlas kommentarer och åsikter av studerande som just blir färdiga om bl.a. undervisningen och handledningen samt arbetspraktiken. År 2005 svarade 16 175 studerande på OPALA-frågorna, vilket är 76,5 % av alla som blev färdiga. Av dem som svarade var 74,1 % delvis eller helt av samma 4
Ministerns svar KK 41/2006 vp Heikki A. Ollila /kok åsikt om påståendet, att undervisningen i yrkeshögskolorna har varit sakkunnig och av hög klass. Yrkeshögskolornas verksamhet finansieras huvudsakligen med offentliga medel. Medfinansiärer är både staten och kommunerna. För varje yrkeshögskola bestäms ett kalkylerat pris per enhet. Det genomsnittliga priset per enhet, dvs. studerande, var 5 566,5 euro år 2001 och 6 480,6 euro år 2005. Undervisningsministeriet för under vårens lopp resultatavtalsförhandlingar med yrkeshögskolorna om avtalsperioden 2007 2009. Under förhandlingarna diskuteras även frågor som gäller undervisningen. Yrkeshögskolorna utför sitt utbildningsuppdrag med beaktande av sin utbildningsuppgift så som den anges i lag: "Yrkeshögskolorna har till uppgift att meddela sådan högskoleundervisning för yrkesinriktade expertuppgifter som baserar sig på arbetslivets och arbetslivsutvecklingens krav samt på forskning och konstnärliga utgångspunkter". Helsingfors den 28 februari 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 5