HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

Samankaltaiset tiedostot
HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2011

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VERKKOKOEKALASTUKSET 2005

HEINOLAN KONNIVEDEN REHEVÖITYMISTUTKIMUS VUONNA 2005

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2014

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2007

TAINIONVIRRAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2017

KYMIJOEN ALAOSAN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN PITKÄAIKAINEN TILA VUOSINA

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2013

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

ARTJÄRVEN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

TAINIONVIRRAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2014

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2014

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2005 KALASTUKSESTA

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2009

Anna-Liisa Holopainen & Hannu Huuskonen

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2017

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2006

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

KUULUTUS Esitys Mussalon D-laiturin rakentamisen ja ruoppaamisen kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2016

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2017

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2015

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2010

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2018

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2012

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

ESITYS HANKASALMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLISEKSI TARKKAILUOHJELMAKSI VUODESTA 2019 ALKAEN

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010

HEINOLAN ALUEEN VESISTÖJEN VEDENLAADUN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2008

RUOTSALAINEN-KONNIVESI -VESIALUEEN TILA VUONNA 2011

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

TAINIONVIRRAN KALATALOUSTARKKAILUOHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2014

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

2 TIEDUSTELUN TOTEUTUS 1 3 TULOKSET 3

Pälkäneveden Jouttesselän

KUULUTUS Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

TAINIONVIRRAN VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2015

LUOMIJÄRVEN VEDENLAADUN JA POHJAN KAIKULUOTAUSTUTKIMUKSET VUONNA 2018

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

Ilmoitus toiminnan lopettamisesta sekä hakemus. ympäristöluvan rauettamiseksi Stora Enso Packaging Oy Heinolan tehdas

HEINOLAN ALAPUOLISEN VESISTÖALUEEN TARKKAILUTUTKIMUKSET VUONNA 2005

Näytteenotto ja tulosten analysointi

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Näytteenottokerran tulokset

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Hiidenveden vedenlaatu

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

Esitys Karjosuon kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi vuodesta 2017 alkaen, Multia

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Transkriptio:

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Janne Raunio ISSN 1458-8064

TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden kalataloudellista tarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2005. Uusi tarkkailuohjelma sisältää verkkokoekalastukset, kalastustiedustelun ja pyydysten limoittumistutkimukset. Vuoden 2005 tarkkailu sisälsi verkkokoekalastukset ja limoittumistutkimukset. Tässä julkaisussa käsitellään limoittumistutkimuksien tulokset. Koehavaksia inkuboitiin neljällä koealalla, joista yksi sijaitsi vertailualueella Ruotsalaisella ja kolme muuta Konnivedellä eri etäisyyksillä pistekuormittajista. Koehavaksista mitattujen klorofylli a- ja kiintoainepitoisuuksien perusteella näytealojen erot olivat selviä ja myös tilastollisesti merkitseviä. Tosin klorofyllipitoisuuksien perusteella vain alojen 3 ja 4 erot olivat tilastollisesti merkitsevät. Sen sijaan kiintoainepitoisuuksissa selvimmin kuormitettujen alojen 2 ja 3 tulokset erosivat alojen 1 ja 4 aineistoista. Tulokset viittaavat siihen, että aloilla 2 ja 3 (Rautsaari-Saunasaaret) verkkojen limoittuminen on suurempaa kuin vertailualueella tai eteläisellä Konnivedellä. Tulokset viittasivat toisaalta myös siihen, että havaksien kiintoainepitoisuus saattaa ilmentää klorofylli a-pitoisuutta herkemmin vesistökuormituksen verkkojen limoittumisvaikutuksia.

SISÄLLYS sivu TIIVISTELMÄ SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3 TULOKSET 3 3.1 Näytepisteiden vedenlaatu 3 3.2 Havasten limoittuminen 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TARKKAILUN KEHITTÄMINEN 5 VIITTEET 6

1 JOHDANTO 8.12.2005 Itä-Suomen vesioikeus on 24.10.1994 antamassaan päätöksessä nro 79/94/1 edellyttänyt, että Heinolan kaupungin, Suomen kuitulevy Oy:n ja Enso-Gutzeit Oy:n (nykyisin Stora Enso Oyj Heinolan Flutingtehdas) on tarkkailtava jätevesien vaikutuksia kalastukseen ja kalakantoihin. Jätevedet lasketaan Jyrängönvirran alaosaan (kuva 1), josta vedet virtaavat edelleen Konniveteen. Konniveden kalataloudellista velvoitetarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2005 (Raunio 2005). Hämeen TE-keskus hyväksyi ohjelmaesityksen päätöksellään 8.12.2005 (Dnro 1550/5723/05). Uusi tarkkailuohjelma sisältää verkkokoekalastukset, pyydysten limoittumistutkimukset ja kalastustiedustelun. Konniveden kalataloudellisessa velvoitetarkkailussa ei ole ollut aikaisemmin limoittumistutkimuksia, mutta se päätettiin liittää tarkkailuohjelmaan, koska kalastustiedustelujen perusteella limoittuminen on Konnivedellä yksi keskeisimmistä kalastusta haittaavista tekijöistä (Raunio 2002). Vuoden 2005 tarkkailu koostui verkkokoekalastuksista ja pyydysten limoittumistutkimuksista. Tämä julkaisu käsittelee limoittumistutkimuksien tuloksia. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Pyydysten limoittumista tarkkaillaan neljällä koealalla, joista yksi sijaitsee vertailualueella Ruotsalaisella ja loput kolme Konnivedellä eri etäisyyksillä kuormituspisteistä (kuva 1). Limoittumistutkimukset tehdään ympäristöhallinnon suosittamalla menetelmällä (Mäkelä ym. 1992). Kullakin näytepisteellä inkuboitiin kerralla kolmea havaspanelia (solmuväli 12 mm). Havakset kiinnitettiin reunoistaan metallisiin kehikkoihin (0.5*0.5m). Havakset olivat vedessä kerralla yhden vuorokauden ajan. Inkubointijaksoja oli kesän 2005 aikana kaksi, jolloin yhtä alaa kohti näytemääräksi muodostui kuusi havasta. Kesän 2005 tutkimusajankohdat olivat 5.-6.7. ja 21.-22.8. Havaskehikot asetettiin kohojen avulla yhden metrin syvyyteen. Maastossa havasten inkubointipisteet pyrittiin valitsemaan mahdollisimman samankaltaisiksi, jotta tuloksiin tulisi mahdollisimman vähän muista kuin vedenlaadusta johtuvia eroja. Havaskehikot laskettiin ja nostettiin aina samassa järjestyksessä, jotta inkubointiaika olisi yhteneväinen koealojen välillä. Inkuboinnin jälkeen havakset säilöttiin de-ionisoidulla vedellä täytettyihin muovipurkkeihin, jotka pidettiin pimeässä analysointiin saakka. Kustakin havaksesta määritettiin klorofylli a- ja kiintoainepitoisuudet. Määritykset teetettiin Ewica laboratoriot Oy:ssä. Kukin havas punnittiin ennen ja jälkeen määrityksiä ja punnitusten keskiarvoa käytettiin tulosten laskennassa. Pitoisuudet on siten laskettu havasgrammaa kohden. Tulosten analysoinnissa käytettiin varianssianalyysiä (ANOVA). Koealojen välisissä parittaisissa vertailuissa käytettiin Tukeyn testiä.

Kuva 1. Koehavasten inkubointialueiden ja jätevesien purkupisteiden sijainti Konnivedellä. 2

3 TULOKSET 3.1 Näytepisteiden vedenlaatu Konniveden vedenlaatua seurataan usealla näytepisteellä (mm. Åkerberg 2004, liite 1). Tätä tutkimusta varten koostettiin vedenlaatutuloksia inkubointipisteitä lähimpänä olevilta näytepisteiltä (pisteet 00, 3, 8 ja 9). Vesianalyysituloksista huomioitiin päällys- (1 m) ja alusveden (pohja 1 m) tulokset. Vesianalyysitulosten perusteella näytepisteiden päällysveden ravinnepitoisuuksissa oli vain pieniä eroja (taulukko 1). Myös jätevesivaikusta ilmentävien sähkönjohtavuuden ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot olivat kesän näytteissä lähes yhteneväiset. Taulukko 1. Havasten inkubointipisteitä lähinnä olevien vedenlaadun näytepisteiden päällysveden (1 m) tulokset kesältä 2005 (keskiarvo ja suluissa keskihajonta). Ala 1 Ala 2 Ala 3 Ala 4 Sähkönjohtavuus ms m -1 7,2 7,4 (0,2) 7,3 7,5 Kok. P µg l -1 9,0 8,5 (2,1) 8 (1,4) 6 Kok. N µg l -1 470 (42,2) 540 (42,2) 495 (35,4) 500 (70,7) COD O 2 l -1 Mn mg 5,6 (0,2) 5,9 5,6 (0,07) 5,9 (0,3) Klorofylli a µg l -1 2,9 (0,07) 3,1 (0,6) 3,2 (0,14) 3,2 (1,1) Alusveden tuloksissa erot näytepisteiden välillä olivat kuitenkin selvemmät. Typen pitoisuudet olivat kuormittajia lähinnä olevalla Rautsaaren näytepisteellä noin kaksinkertaiset ja fosforin pitoisuudet noin viisinkertaiset vertailualueeseen nähden (taulukko 2). Myös korkeammat sähkönjohtavuuden arvot ilmensivät jätevesivaikutusta. Alusveden kemiallisessa hapenkulutuksessa oli sen sijaan vain melko pieniä alueellisia eroja. Taulukko 2. Havasten inkubointipisteitä lähinnä olevien vedenlaadun näytepisteiden alusveden (pohja -1 m) tulokset kesältä 2005 (keskiarvo ja suluissa keskihajonta). Ala 1 Ala 2 Ala 3 Ala 4 Sähkönjohtavuus ms m -1 7,2 (0,05) 13,2 (7,6) 7,6 (0,07) 7,6 (0,14) Kok. P µg l -1 6,0 30,0 (26,8) 7,0 6,5 (0,7) Kok. N µg l -1 515 (21,2) 1085 (728,3) 565 (7,07) 550 (14,4) COD O2 l -1 Mn mg 5,3 (0,3) 6,6 (0,8) 5,6 (0,14) 5,7 (0,4) 3

3.2 Havasten limoittuminen Koehavaksista mitattujen klorofylli a- ja kiintoainepitoisuuksien perusteella näytealojen erot olivat selviä (kuvat 1 ja 2). Ensimmäisenä inkubointijaksona keskimäärin korkeimmat pitoisuudet (sekä klorofylli a että kiintoaine) olivat koealan 3 (Saunassaaret) koehavaksissa ja vastaavasti alhaisimmat koealan 4 (Isosaari) havaksissa. Toisen inkubointijakson tulokset erosivat hieman ensimmäisestä sillä kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmat kuormituksen läheisellä koealalla 2 (Rautsaari), mutta klorofylli a pitoisuudet olivat jälleen korkeimmat koealan 3 havaksissa. Koealan 4 havaksissa oli tässäkin tapauksessa alimmat pitoisuudet kummankin muuttujan suhteen. 25 Chl-a Kiintoaine 20 µg/mg l -1 15 10 5 0 Ala 1 Ala 2 Ala 3 Ala 4 Kuva 1. Koehavasten limoittumisen (klorofylli a-, µg l -1 ja kiintoainepitoisuudet, mg l tulokset (keskiarvo ja keskihajonta) ensimmäisenä inkubointijaksona 5.-6.7.2005. 25 Chl-a Kiintoaine -1 ) 20 µg/mg l -1 15 10 5 0 Ala 1 Ala 2 Ala 3 Ala 4 4

Kuva 2. Koehavasten limoittumisen (klorofylli a-, µg l -1 ja kiintoainepitoisuudet, mg l -1 ) tulokset (keskiarvo ja keskihajonta) toisena inkubointijaksona 21.-22.7.2005. Varianssianalyysin perusteella erot havasten limoittumisesssa olivat myös tilastollisesti merkitseviä: klorofylli a: F 3, 16 = 5.2, p = 0.01** ja kiintoaine: F 3, 16 = 38.9, p < 0.001***. Klorofylli a aineistossa näytealojen ja ajankohtien välinen interaktio ei ollut tilastollisesti merkitsevä (F = 1.6, p = 0.21), mutta kiintoainepitoisuuksissa interaktio oli tilastollisesti merkitsevä (F = 19.3, p < 0.001***). Kiintoainepitoisuuksien ajallinen muutos ei siten ollut koealoilla samanlainen. Koealojen parittaisissa vertailuissa ainoa tilastollisesti merkitsevä ero klorofylli a -pitoisuuksissa oli koealojen 3 (Saunasaaret) ja 4 (Vuolenkoski) välillä (taulukko 2). Taulukko 2. Koehavasten klorofylli a pitoisuuksien alojen väliset parittaiset vertailut. ALA 1 ALA 2 ALA 3 ALA 4 ALA 1 1.00 ALA 2 1.00 1.00 ALA 3 0.31 0.26 1.00 ALA 4 0.18 0.21 0.006** 1.00 Koehavasten kiintoainepitoisuuksissa oli sen sijaan selvempiä alojen välisiä eroja (taulukko 3). Tulosten perusteella koealojen 1 ja 4 tulokset olivat samankaltaisia, mutta muuten erot alojen välillä olivat tilastollisesti merkitseviä. Taulukko 3. Koehavasten kiintoainepitoisuuksien alojen väliset parittaiset vertailut. ALA 1 ALA 2 ALA 3 ALA 4 ALA 1 1.00 ALA 2 0.001*** 1.00 ALA 3 <0.001*** 0.006** 1.00 ALA 4 0.85 < 0.001*** <0.001*** 1.00 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TARKKAILUN KEHITTÄMINEN Vesianalyysitulosten perusteella koealojen kesäaikaisessa päällysveden laadussa ei ollut juurikaan eroja. Alusveden tuloksissa koealojen väliset erot olivat kuitenkin melko selviä, sillä kuormittajia lähinnä olevalla näytepisteellä mm. ravinnepitoisuudet olivat selvästi korkeammat. Saunasaarten näytepisteellä (ala 3) myös alusveden vedenlaatu oli kuitenkin jo samankaltainen Ruotsalaisen ja Isosaaren näytepisteisiin verrattuna. Tulokset viittaavat siihen, että ainakin kesäaikana jätevedet eivät ole ehtineet vielä Rautsaaren näytepisteen kohdalla kunnolla sekoittua koko vesimassaan. 5

Havasten limoittumistulokset viittasivat siihen, että näytepisteiden havainnoissa tapahtui erityisesti kiintoainepitoisuuksien suhteen ajallisesti erilaisia muutoksia. Pitoisuuksien muutoksia tapahtui etenkin koealoilla 2 ja 3. Tulokset saattavat osin selittyä puunjalostusteollisuuden seisokin aiheuttamilla muutoksilla kuormitusmäärissä. Ensimmäisenä inkubointijaksona tehtaita oltiin jälleen käynnistämässä, joten kuormitus oli tuolloin todennäköisesti pienempää kuin toisena inkubointijaksona. Alan 2 kiintoaine- ja klorofyllipitoisuudet olivat toisena jaksona ensimmäistä korkeammat kun taas aloilla 1 ja 4 ei tapahtunut etenkään kiintoainepitoisuuksissa juurikaan muutoksia. Klorofyllipitoisuuksien perusteella vain alojen 3 ja 4 erot olivat tilastollisesti merkitsevät. Sen sijaan kiintoainepitoisuuksissa selvimmin kuormitettujen alojen 2 ja 3 tulokset erosivat alojen 1 ja 4 aineistoista. Tulokset viittaavat siihen, että aloilla 2 ja 3 (Rautsaari-Saunasaaret) verkkojen limoittuminen on suurempaa kuin vertailualueella tai eteläisellä Konnivedellä. Tulokset viittaavat toisaalta myös siihen, että havaksien kiintoainepitoisuus saattaa ilmentää klorofylli a-pitoisuutta herkemmin vesistökuormituksen verkkojen limoittumisvaikutuksia. Ongelmaksi kummankin muuttujan suhteen näyttäisi Konniveden tarkkailun suhteen muodostuvan inkubointisyvyys. Vesianalyysitulosten perusteella jätevesivaikutus on todettavissa lähinnä vain alusveden havainnoista, mutta koehavaksia inkuboidaan kuitenkin päällysvedessä (ks. Mäkelä ym. 1992). Jätevesien verkkoja limoittavasta vaikutuksesta saataisiin todennäköisesti luotettavampi kuva jos havaksia inkuboitaisiin pohjan lähellä, missä kalastajat yleisimminkin verkkojaan pitävät. Tässä tapauksessa analyyseistä voitaisiin myös jättää pois klorofylli a-pitoisuus. VIITTEET Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T. 1992. Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja B 10, 87 s. Raunio, J. 2002. Heinolan alapuolisen Konniveden kalataloustarkkailu kyselytutkimus vuoden 2001 kalastuksesta. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 101, 12 s. Raunio, J. 2005. Heinolan Konniveden kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma. Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 7 s. 6