Tekninen lautakunta 119 03.04.2013 Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 440/10.03.01.10.00/2013 TEKLA 119 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Kari Hartikainen, puh. 040 521 5504 Metsätalouspäällikkö Risto Laukas, puh. 0400 257 165 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Suomen metsäkeskuksen laatimat metsäsuunnitelmavaihtoehdot 1, 2 ja 3, viheralueiden hoitoluokituskartat, palautteet asukastilaisuuksista vastauksineen, vastaukset kirjallisiin kysymyksiin ja metsäsuunnittelun periaatteet ja tavoitteet ovat nähtävillä teknisen lautakunnan huoneessa kokouksen aikana ja ennen kokousta teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimessa. Suomen metsäkeskus on laatinut ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille metsäsuunnitelman vuosille 2013 2022. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä 1536,6 hehtaaria. Metsämaata on 1384,8 ha, kitumaata 12, ha, joutomaata 3,1 ha ja muita alueita 88,0 ha. Suunnittelutyötä on ohjannut ja valvonut teknisen johtajan Jussi Salon 31.1.2012 nimittämä metsäsuunnittelun ohjausryhmä, jonka kokoonpano on ollut seuraava: Kari Hartikainen, puheenjohtaja, kiinteistö ja mittaustoimi Pia Mantere, kaupunginkanslia Tarja Luukkonen, kaavoitus Toni Pöntelin, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Hannu Tolonen, palvelutuotanto Risto Laukas, kiinteistö- ja mittaustoimi Arto Hyvärinen, sihteeri, suunnittelijan edustaja Metsäsuunnittelun työryhmä on laatinut suunnittelulle periaatteet ja tavoitteet. Keskeisin periaate on ollut laatia ekologisesti, ekonomisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä tukeva metsäsuunnitelma. Haja-alueiden metsäsuunnittelun alkamisesta on tiedotettu tiedotteella 30.3.2012. Asukkaita on kuultu kahdessa asukastilaisuudessa kaupungintalolla 5.11.2012 ja 28.11.2012. Lisäksi suunnitelmaehdotukset ovat olleet nähtävillä teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimessa sekä kaupungin kotisivuilla. Asukkaat ja sidosryhmät ovat voineet jättää palautetta asukastilaisuuksissa ja
niiden jälkeen kirjallisesti tai sähköpostilla 15.12.2012 mennessä. Työryhmä on käsitellyt kaikki palautteet ja kirjallisiin kysymyksiin on toimitettu kirjallinen vastaus. Palautteet, kysymykset ja vastaukset ovat nähtävillä oheismateriaalissa. Metsät on luokiteltu suunnittelun yhteydessä viheralueiden hoitoluokkiin ja luokittelun tulos on seuraava: Ha % C1 Lähimetsät 46,1 3,1 C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsä 342,4 22,9 C3 Suojametsä 2,4 0,02 C4 Talousmetsä 929,3 62,2 C5 Arvometsä 3,6 0,2 E Erityisalue 38,6 2,6 S Suojelualue 103,6 6,9 R Maankäytön muutosalue 27,7 1,9 Viheralueiden hoitoluokitus määrittää metsikön ensisijaisen hoidon ja käytön painotuksen ja tämä ohjaa käytettävät hoito- ja hakkuutoimenpiteet metsikölle. Viheralueiden hoitoluokituksen S-alueita on yhteensä 103,6 ha eli 6,9 % pinta-alasta. Tähän sisältyvät seuraavat alueet: Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, muut arvokkaat elinympäristöt, Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit ja suojelukohteet kuten tulevat ns. METSO-kohteet. Lisäksi on huomioitu uhanalaisia ja silmälläpidettäviä kasveja ja eläimiä 10 kuviolla. Alla on vertailtu suunnittelualueen metsien kehitysluokkajakautuman prosenttiosuuksia edellisen suunnitelman jakautumaan ja tavoitejakautumaan: nyt edellinen tavoite A0,S0,T1,T2,Y1 14,8 24 25 02 25,2 29 30 03 31,8 25 30 04, 05 28,0 22 15 (Kehitysluokkien lyhenteet avattuna: AO = Aukea ala SO = Siemenpuumetsikkö T1 ja T2 = Taimikot Y1 = Ylispuustoinen taimikko 02 = Nuori kasvatusmetsikkö 03 = Varttunut kasvatusmetsikkö 04 = Uudistuskypsä metsikkö 05 = Suojuspuumetsikkö)
Kehitysluokkajakautuma painottuu uudistuskypsiin metsiin eli luokkiin 04 ja 05. Tämä on huomioitu tulevan talouskauden toimenpiteitä suunniteltaessa. Vanhojen metsien tuhoriski kasvaa ja tämän takia niiden määrää ei ole tarkoituksenmukaista kasvattaa nykyisestä. Erilaisia tuhoja oli yhteensä havaittu 40 kuviolla yhteispinta-alaltaan 63,65 hehtaarina alalla. Suomen metsäkeskus ja työryhmä ovat laatineet kolme vaihtoehtoista metsäsuunnitelmaa, vaihtoehdot 1, 2 ja 3. Kaikki kolme vaihtoehtoa täyttävät kestävän kehityksen kriteerit. Suunnitelma-alueen metsien kehitysluokkarakenne on painottunut uudistuskypsiin metsiin, mutta metsien kasvu on edelleen varsin hyvä eli 6,6 kuutiometriä keskimäärin hehtaarilla. Metsien kehitys on ollut hyvä kuluneella kymmenvuotiskaudella, sillä puumäärä hehtaarilla on noussut 127 kuutiosta 162 kuutioon. Hehtaaripuumäärän kohotessa lähelle 200 kuutiota metsätuhojen mahdollisuus voi alkaa kasvaa, siksi ei ole viisasta kasvattaa puumäärää enää lisää. Huomattavan suuresta tämän hetkisestä hehtaarikohtaisesta puumäärästä voi päätellä, että hakkuusuunnite on arvioitu hieman liian pieneksi edellisellä kymmenvuotiskaudella. Metsäsuunnitelmavaihtoehtojen kuvaukset: METSÄSUUNNITELMAVAIHTOEHTO 1 Metsäsuunnitelmassa ehdotetut hakkuut kymmenvuotiskaudelle 2013-2022 ovat n. 44 300 m 3 ja puuston kasvu n. 97 500 m 3 eli hakkuusuunnite on n. 45 % kasvusta. Tällä hakkuuohjelmalla toteutettu metsien käsittely merkitsisi n. 1,395 miljoonan euron hakkuutuloja kymmenvuotiskauden aikana ennen metsänhoitotyö- ym. kuluja. Tällä hakkuuohjelmalla vanhimpien puustojen (ns. uudistuskypsien metsien) osuus nousisi nykyisestä n. 28 %:sta n. 36 %:iin. Taimikoiden osuus laskisi nykyisestä n. 15 %:sta n. 12 %:iin. Tämän hakkuuohjelman pohjalta toteutettu metsäsuunnitelma merkitsisi, että taloudellisesti ajatellen metsät olisivat vajaakäytössä ja hakkuiden kautta saatava kantorahatulo jäisi mahdollisuuksiin nähden niukaksi. METSÄSUUNNITELMAVAIHTOEHTO 2 Metsäsuunnitelman vaihtoehdossa 2 ehdotetut hakkuut
suunnitelmakauden 2013-2022 aikana olisivat n. 72 000 m 3 ja puuston kasvu vastaavana aikana n. 95 200 m 3 eli hakkuusuunnite olisi n. 75,6 % kasvusta. Tässä suunnitelmavaihtoehdossa toteutettu hakkuuohjelma tarkoittaisi kymmenvuotiskauden aikana n. 2,668 miljoonan euron hakkuutuloja ennen metsähoito- ym. kuluja. Hakkuuohjelman toteuttaminen säilyttäisi vanhimpien puustojen osuuden lähes ennallaan (n. 27 % pinta-alasta). Taimikoiden osuus nousisi nykyisestä n. 15 %:sta n. 21 %:iin. Suunnitelmavaihtoehdoista tämä on kaikkein tasapainoisin. Hakkuumahdollisuudet säilyvät hyvinä suunnitelmakauden jälkeenkin. Taimikoiden osuus kasvaa maltillisesti ja uudistuskypsien metsien osuus säilyy lähes ennallaan. Puustopääoma säilyy tasapainossa suunnittelukauden ajan. METSÄSUUNNITELMAVAIHTOEHTO 3 Tässä vaihtoehdossa kymmenvuotiskauden 2013-2022 hakkuusuunnite olisi n. 79 400 m 3 ja puuston kasvu vastaavana ajanjaksona n. 94 500 m 3 eli hakkuusuunnite olisi n. 84 % kasvusta. Tämän hakkuuohjelman toteutuminen merkitsisi n. 2,99 miljoonan euron hakkuutuloja suunnitelmakauden aikana ennen metsähoitoym. menoja. Hakkuusuunnitteen toteutuessa uudistuskypsien metsien määrä vähenisi nykyisestä n. 28 %:sta n. 25 %:iin. Vastaavasti taimikoiden osuus kasvaisi nykyisestä n. 15 %:sta n. 22 %:iin. Tässä suunnitelmavaihtoehdossa hakkuumahdollisuudet ovat täysimittaisessa käytössä ja hakkuita pitäisi tehostaa myös virkistysja ulkoilukäyttöön varatuilla alueilla. Tämän suunnitelmavaihtoehdon hakkuusuunnitteen toteutuessa puustopääoma tulisi hieman laskemaan talouskauden aikana. Kiinteistö- ja mittaustoimi esittää, että tekninen lautakunta hyväksyy Suomen metsäkeskuksen laatiman metsäsuunnitelmavaihtoehdon 2 ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsäsuunnitelmaksi vuosille 2013 2022 ja oikeuttaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimen hoitamaan ja hakkaamaan metsiä sen mukaisesti. (Kari Hartikainen) Tj vs. Tekninen lautakunta hyväksyy Suomen metsäkeskuksen laatiman metsäsuunnitelmavaihtoehdon 2 ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsäsuunnitelmaksi vuosille 2013 2022 ja oikeuttaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimen hoitamaan ja hakkaamaan metsiä sen mukaisesti.
Tekla Hyväksyttiin. Varapuheenjohtaja Junttila jätti seuraavansisältöisen ponnen: Ulkoilu-, lähi- ja virkistysmetsissä säästetään mahdollisimman paljon pienpuustoa; pensaita ja erikokoisia ja erilajisia puita. Junttilan pontta ei kannatettu, joten se raukesi.