Kemin kaivoksen patojen patoturvallisuusselvitys

YHPJAOS b dm.4. 01 a 38i 31.3.2014 OUTOKUMPU CHROME OY Kemin kaivoksen patojen patoturvallisuusselvitys PATOSORTUMAN VAHINGONVAARASELVITYS Elijärven kaivoksen rikastushiekka -altaiden ja selkeytysaltaiden padot 16X189850 P Ö Y R Y Engineering balanced sustainability

0 P Ö Y R Y 1 SI SÄL T Ö 1 PERUSTIEDOT... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Rikastushiekka-altaiden padot... 3 1.3 Selkeytysaltaiden padot... 6 1.4 Altaiden virtausjärjestelyt... 8 2 SELVITYS PADOTTAVAN MATERIAALIN LAADUSTA... 8 2.1 Rikastushiekka -allas... 8 3 PATOMURTUMATAPAUKSET... 9 3.1 VEI: Rikastushiekka -altaan murtuma pohjoiseen kohti avolouhosta... 10 3.2 VE2: Rikastushiekka -altaan murtuma itään... 11 3.3 VE3: Rikastushiekka -altaan murtuma etelään selkeytysaltaiden suuntaan ja sen seurauksena mahdollinen selkeytysaltaiden patomurtuma... 11 3.4 VE 4: Rikastushiekka -altaan ja Selkeytysaltaan 4 murtuma patojen väliseen avouomaan... 12 4 PATOMURTUMAN TERVEY S - JA YMPÄRISTÖVAL K UTUK SET... 13 4.1 Alueen luonto - ja ympäristökohteet... 13 4.2 VE 1: Rikastushiekka -altaan murtuminen pohjoiseen kohti avo -louhosta... 16 4.3 VE2: Rikastushiekka -altaan murtuminen itään kohti Kirvesaapaa... 17 4.4 VE 3: Rikastushiekka -altaan murtuma etelään selkeytysaltaiden suuntaan ja sen seurauksena mahdollinen selkeytysaltaiden patomurtuma... 17 4.5 VE4: Rikastushiekka -altaan ja Selkeytysaltaan murtuma patojen väliseen avouomaan... 19 5 TOIMENPITEET PATOMURTUMAN SATTUESSA... 19 6 VAHINGONVAARAN VAIKUTUS PATOLUOKITUKSEEN... 20 7 JÄTEALUEEN LUOKITUS KAIVANNAISJÄTEASETUKSEN MUKAAN... 20 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Pohjoinen patosortuma Itäinen patosortuma Eteläinen patosortuma

P Ö Y R Y Yhteystiedot 2 Tutkijantie 2 A FI-90590 OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Tel. +358 10 33 33280 Fax+358 10 33 28250 www.p oyry. fi Pöyry Finland Oy FM Minna Mäki-Asiala Dl Marko Lehmik angas MMM Lasse Rantala

P Ö Y R Y 3 1 PERUSTIEDOT 1.1 Yleistä Kemin kaivoksen patosortuman vahingonvaaraa on tarkasteltu vuonna 2001 laaditussa vahingonvaaraselvityksessä (PSV Maa ja Vesi Oy /31.1.2001). Rikastushiekka-altaan 7 rakentamisen jälkeen on altaalle laadittu Geobotnia Oy:n toimesta Tukesin 10.10.2003 hyväksymä turvallisuustarkkailuohjelma, jossa 2001 laaditun vahingonvaaraselvityksen on todettu olevan olennaisilta osiltaan käyttökelpoinen altaan 7 osalta. Kainuun ELY-keskuksen patoturvallisuusviranomainen on edellyttänyt (muistio 31.5.2013), että vahingonvaaraselvitys on päivitettävä. Kemin kaivoksen jätehuoltosuunnitelman päivitys on käsiteltävänä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa ja viranomainen on todennut, ettei hakemuksesta käy ilmi riittävän hyvin miten allas 7 on huomioitu patosortuman terveys j a ympäristövaikutusten osalta. Outokumpu on esittänyt täydentävänsä jätehuoltosuunnitelman päivitystä vahingonvaaraselvityksellä maaliskuun 2014 loppuun mennessä. Patoturvallisuuslain ja -asetuksen mukaan padosta aiheutuvan vahingonvaaran selvittämiseksi 1-luo kan p adon omis tajan on laad ittava vahingo nvaarasel vitys pad osta ihmisille ja omaisuudelle sekä ympäristölle aihetuvasta vahingonvaarasta. patoturvallisuusviranomainen voi päättää, että vahingonvaaraselvitys on tehtävä muusta kuin 1-luokan padosta, jos tämä on tarpeen padon luokittelua tai luokan muuttamistarpeen arvio itnia vart en. Vahingo nvaaraselvi tyksessä t ulee kuvata veden tai muun padotun aineen leviäminen pad on sortuessa koh dista, joissa sortumasta aiheutuu suurin vahingonvaara. Tämä vahingonvaara-arvio on laadittu Outok umpu Ch ro me Oy:n toimeksiannosta täyttämään kaivannaisjäteasetuksen ja patoturvallisuuslain mukaiset velvoitteet. Suunnitelma liitetään kemin kaivoksen patoturvallisuusasiakirjoihin ja toimitetaan täydennyksenä Kemin kaivoksen jätehuoltosuunnitelmaan sekä Kainuun ELYkeskuksen patoturvallisuusviranomaiselle. 1.2 Rikastushiekka -altaiden padot Outokump u Chrome Oy on l ouhinut kromimalmia Kemin kaivoksessaan vuodes ta 1966 lähtien. Alkuvaiheissa louhinta on suoritettu avolouhoksena, josta myö hemmi n on siirrytty maanalaiseen louhintaan. Rikastushiekk aa syntyy nykyisillä tuot antomäärillä noin 1,2 Mt/vuosi. Kaivoksen rikastushiekka-altaat sijaitsevat kaivoksen välittömässä läheisyydessä. Rikastuksessa synt yvä rikastushiekka pumpataan vesilieteseoksena rikastushiekka-altaaseen. Rikastushiekka-altaita alueella on kaikkiaan neljä (altaat 1, 2/3, 6 ja 7), joista tällä hetkellä on käytössä allas 7 (Kuva 1). Allas 1 on peitetty ja maisemoitu. Altaat 2/3 ja 6 ovat lopputäyttövaiheessa, jonka jälkeen ne peitetään ja maisemoidaan. Altaan 7 täyttötilavuus ensimmäisessä vaiheessa on noin 4,7 Mm3 ja toisessa 11,4 Mm3. Ens immäi sen vai heen HW -t as o on + 27,0 0 (N43) ja suunniteltu korotettu HW -taso +33,50 (N43). Suunniteltu korotuksen jälkeinen padotustaso on noin 10 metriä ympäröivää maastoa korkeammalla.

GPÖff,Y R Y Kuva 1 Outokumpu Chrome Oy, Elijärven kaivosalue. (Poh jaka rtta @ MML 2 014) Tällä hetkellä altaassa 7 on rikastushiekkaa noin 2,4 Mt ja vapaata vettä noin 2 Mm3. Altaan padotustaso on 4 m ympäröivää maastoa korkeammalla. Altaan vedenpinnan taso o n täll ä hetkellä noin +25,5 (N43). Laskennallisesti on arvioitu, että nyk yisillä padon korkeuksilla altaalla on käyttöaikaa jäljellä HW-tasosta laskettuna reilu4 vuotta, jos kaikki tulevina vuosina syntyvä rikastushiekka pumpattaisiin altaaseen 7. Todellinen altaan 7 ensimmäisen vaiheen käyttöikä on HW-tason mukaan laskettua pidempi. Rikastushiekka altaat on rajattu reunapadoilla. Läjitysalueen reunapatojen enimmäiskorkeus on 7 metriä ja patotyyppinä on maapato. Suunnitellun korotuksen jälkeen pato jen kork eus tulee olemaan 12,8 metriä. Käytössä olevan rikastushiekan läjitysalueen kokonaispinta-ala on noin 250 ha, josta altaan 7 pinta-ala on noin 100 ha (Kuva 2). Copyright 0 Pöyry Finland Oy

G P Ö Y R Y AI TAAT 1 _ Nk- 2 J A 3 C,' LLAS 1 1.33 6A ALLAS 7,. 1 0 1 o ] U. ' Y. l AI KYAICE1 1N 37 0 11 1 X 0, tei N SF331EY1YS / YAPASTOALLA5 ALLAS 4 A. 4 5 1 2 0 0. ' Y. 5. 2 3 1. ' 1N.23 A ALLAS 5 A. m A Y Y..2300 r MY.23 tt YEp )I SEJEYTIS- / VWA510kLAS 1 10 000 Kuva 2 Patojen sijoittuminen Elijärven selkeytysaltailla (Geobotnia Oy). kaivoksen rikastushiekka-altailla ja Yhteenveto kaivannaisjätettä padottavista rakenteista on esitetty taulukossa 1 ja 2. Taulukko 1 Yhteenveto kaivannaisjätettä padottavista rakenteista nykytilanteessa altaassa 7. M M = NNET= Rikastushiekkaallas 7, Pato 8 3450 Louherunkoinen moreenitiivisteinen pato 8 7 n. +29 1:2/1:1.5 Rikastushiekkaallas 7, Pato 4 (akaan 2-3 vanha pato) 800 Vyöhykepato 1:1 5 5 n +35, (moreeni/louhe). /porrastettu

0 P Ö Y R Y Taulukko 2 Yhteenveto kaivannaisjätettä padottavista rakenteista korotuksen jälkeen altaassa 7. 6 pituus (m) materiaali & leveys m) suurin (N43) kaltevuudet tyyppi korkeus (m) Rikastushiekkaallas 7, Pato 8 Louherunkoinen 3450 moreenitiivisteinen pato 8 12,8 n. +35,5 1:2/1:1,5 Rikastushiekkaallas 7, Pato 4 (altaan 2-3 vanha pato) 800 Vyöhykepato (moreeni /louhe) 6 n. +35 1:1,5 /porrastettu 1.3 Selkeytysaltaiden padot Rikastushiekka altaiden eteläpuolella sijaitsevat selkeytysaltaat (allas 4 ja allas 5, Kuva 3), joihin johdetaan vedet rikastushiekka-altaasta 7. Selkeytysaltaiden yhteistilavuus on noin 1,1 Mm3 HW- tasoista laskettuna Selkeytysaltaan padon harjan taso on +25 ja HW - taso +23 (N43,2 ha. HW - taso voi hetkellisesti ylittyä toiminnan aikana, minkä seurauksena laskelmissa on käyt et ty altaille 4 ja 5 yhteenlaskettua vesimäärää 1,2 Mm3.

P Ö Y R Y 7 Kuva 3 Elijärven kaivoksen selkeytysaltaat (allas 5 ja 4). kuvassa kaivoksen oma korkeusjärjestelmä. Yhteenveto vettä padottavista rakenteista (Taulukko 3): Taulukko 3 Yhteenveto vettä padottavista rakenteista. Selkeytysaltaan pato 1 pituus (M) materiaali & leveys (m) (N43) tyyppi 2000 Moreenipato 4 n. +25 M m m = M U S E = 1:3/1:3 Selkeytysaltaan pato 2 1800 Moreenipato 4 n. +25 1:3/1:3 Louherunkoinen Välipato, pato 6 1050 moreenitiivisteinen pato 4 n.+24 1:3/1:3

P Ö Y R Y 1.4 Altaiden virtausjärjestelyt Rikastushiekka-altaasta 7 vapaa vesi johdetaan altaan eteläpuolella sijaitseviin selkeytysaltaisiin (altaat 4 ja 5). Alt aissa oleva vesi kierrätet ään takaisin prosessiin ja sieltä edelleen rikastushiekan mukana rikastushiekka-altaille. Vuotuinen prosessiveden tarve on noin 2,5 Min3. Altaille pumpataan lisäksi kaivoksen kuivanapitovesiä. Selkeytysaltailta johdetaan ylimääräiset vedet purkuvesistönä toimivaan Iso- Ruonaojaan. Ulosjohdettavat vesimäärät ovat vaihdelleet vuosittain suuresti (100 000...3 000 000 m3), ollen tyypillisesti noin 1 000 000 m3/vuosi. Vuonna 2012 altailta juoksutettava vesimäärä oli poikkeuksellisen suuri (3 000 000 m3). Vuosi 2012 oli erittäin sateinen, mikä lisäsi altailta juoksutettavan veden määrää. 8 2 SELVITYS PADOTTAVAN MATERIAALIN LAADUSTA 2.1 Rikastushiekka-allas Rikastushiekan varastointialtaassa kiinteän aineksen ja nestemäisen aineksen määrät ja suhteelliset osuudet vaihtelevat käyttötilanteen mukaan. Rikastushiekan mineraloginen koostumus vaihtelee malmioittain yleisimpien mineraalien ollessa kromiitti, kloriitti, tremoliitti, serpentiini, talkki ja flogopiitti. Hiekka on jauhettu rikastusprosessissa siten, että 94 % on raekooltaan alle 0,5 mm ja 50 % alle 0,063 mm. Rikastushiekassa on keskimäärin kromia 6-7 %, nikkeliä 0,1 % ja sinkkiä 0,01 %. Sinkistä ja nikkelistä pääosa on kromiitissa, sulfideihin sitoutuneiden metallien osuus on pieni. Kaivoksen ympäristölupapäätöksen ja tarkkailusuunnitelman mukaisesti on selvitettävä rikastushiekan koostumus ja liukoisuus kahdesti vuodessa - puolivuosinäytteistä. Rikastushiekkanäytteiden liukoisuudet laimennus-suhteilla 2 ja 10 on esitetty seuraavassa Taulukossa 4. Selvitykset osoittavat, että analysoiduissa näytteissä rikastushiekan metallien liukoisuus on erittäin vähäistä eikä niiden koostumus käytännössä vaihtele merkittävästi johtuen tasalaatuisesta malmista ja rikastusprosessista. Taulukko 4 Rikastushiekka näytteiden liukoisuudet vuosina 2003-2013. US = 2 liukoisuus m k LJS = 10 liukoisuus m k Cr Ni Zn Cr Ni Zn 212003 0,38 < 0,01 < 0,04 0,58 < 0,05 < 0,2 112004 0,10 0,01 <0,04 0,20 <0,05 <0,2 2/2004 0,13 < 0,01 < 0,04 0,22 < 0,05 < 0,2 1/2005 0,04 < 0,01 < 0,04 0,12 < 0,05 < 0,2 212005 0,18 < 0,01 < 0,04 0,28 < 0,05 < 0,2 112006 0,09 < 0,01 < 0,04 0,20 < 0,05 < 0,2 2/2006 0,10 < 0,01 < 0,04 0,20 < 0,05 < 0,2 1/2007 0,02 < 0,01 < 0,04 0,43 < 0,05 < 0 2 2/2007 0,08 < 0,01 < 0,04 0,14 < 0,05 < 0,2 1/2008 0,08 < 0,01 < 0,04 0,08 < 0,01 < 0,2 2/2008 0,10 < 0,01 < 0,04 0,14 < 0,05 < 0,2 112009 0,05 <0,01 <0,04 0,10 <0,05 <0,2 2/2009 0,08 < 0,01 < 0,04 0,17 < 0.05 < 0,2 1/2010 0,03 < 0,01 < 0,04 0,08 < 0,05 < 0,2 212010 0,04 0,02 <0,04 0,93 0,15 <0,2 1/2011 0,19 0,04 <0,04 0,19 0,1 <0,2 2/2011 0,03 0,05 <0,02 0,1 0,31 <0,2 1/2012 0,07 0,02 <0,04 0,12 0,02 <0,2 - - - - - - 1/2013 0,05 0,005 <0,04 0,06 0,01 <0,2 212013 0,09 0,004 0,008 0,05 0,03 0,02?/2012 näytettä ei otettu tuotannon katkonalsuueen vuoks

P Ö Y R Y 9 Iso-Ruonaojan ja selkeytysaltaan veden laatu Taulukko 5 on kerätty tiedot keskimääräisestä veden laadusta vuosina 2003-2012 otetuista vesinäytteistä selkeytysaltaan 5 vedestä sekä kaivosalueen ylä- ja alapuolisesta vedestä. Taulukko 5 Veden keskimääräinen laatu Iso vuosina 2003-2012. -Ruonaojassa kaivoksen ylä-ja alapuolella Kiintoaine mg/i 3,2 2,3 5,7 2,5 mg/1 25,7 6 16,1-9,6 Kok.P p911 24,6 16 52,7 28,1 P04-P pg/i 10,8 4 36,9 26,1 Kok.N pg/i 646,7 1 875 1289,7 643,0 NH4-N pg/i 29,5 287 297,1 267,6 N 0 23 -N pg/1 17,7 1197 463,9 446,2 Ca mg/1 4,3 25,3 23,1 18,8 Fe pg/i 3649,0 44 3802,0 153,0 Zn kok pgll 13,5 18,7 11,5-2,1 Zn Iiuk Ng11-3,8 Cr kok. pg/1 1,8 1,0 2,6 0,8 Cr Iiuk. pg/1 0,9 1,0 1,0 0,1 Ni kok pg/i 1,4 5,2 5,2 3,8 Ni liuk. Ng/1 1,8 4,9 3,4 1,6 Selkeytysaltaan vedessä olevien yhd isteiden pitoisuu den ovat suhteell isen pieniä, eikä niistä ole purkautuessaan toksista riskiä ihmisille, eläimille tai ympäristölle. Typpipitoisuus on verrattain korkea, mi kä j oh tu u räjähdysaineista peräisin olevista typpijäämistä. Kiintoainespitoisuus altaiden vedessä vastaa luonnonvesistä puroille tyypillistä kiintoainesmäärää. 3 PATOMURTUMATAPAUKSET Patomurtumatapaukset on arvioitu kolmeen suuntaan kohdista, joista vahingonvaara on arvioitu olevan suurin. Outokumpu Chrome Oy:n Kemin kaivoksen rikastushiekka-altaan 7 allaspatojen todennäköisin sortumistapa on sisäisestä eroosiosta aiheutuva vuoto ja sortuma. Sortuma voi tapahtua rikastushiekka-altaan pohjoispuolelle, jolloin rikastushiekan ja veden seos leviäisi kaivokselle ja erityisesti avolouhoksille päin (VEI). Lähin asutus tässä suunnassa on noin 2,2 km päässä. Toinen tarkasteltu sortumapaikka sijaitsee altaan itäreunalla, jolloin rikastushiekan ja veden seosta pääsisi purkautumaan Kirvesaavan Natura-alueelle päin (VE2). Lisäksi vahingonvaara-arviossa on tarkasteltu tilannetta, jossa rikastushiekka-altaan pato sortuu

P Ö Y R Y 10 eteläisestä patojaksosta ja vuotaessaan selkeytysaltaaseen murt uma sorruttaa myös selkeytysaltaan padon (ns. domi nomu rtuma), koska purkautuva ainemäärä ylittää kyseisellä hetkellä jälkiselkeytysaltaan käytössä olevan hätävarastokapasiteetin ylivirtauksen seurauksena (VE3). Patojen murtu minen allasalueen länsipuolelle on käytännössä mahdotonta, sillä siellä sijaitsevat lopputäyttövaiheessa olevat altaan, jotka tukevat patorakenteita, joten padon 4 murtumista ei pääse tapahtumaan. Laskennassa on arvioi tu altaista purkautuvan veden määräksi 2 Mm3. Ympäristöön purkautuvan veden ja rikastushiekan leviämistä on tarkasteltu tilanteessa, jossa ympäristössä vallitsee tulva-aikainen vedenpinnan korkeus. Rikastushiekan leviämisen arvioinnissa lähtöolettamus on ollut, että padon murtumatilanteessa rikastushiekkaa purkautuu altaasta asettuen sortuman jälkeen altaassa keskimäärin 2-3,5 % kaltevuuskulmaan. Murtumakohdasta ympäristöön veden mukana purkautuvan rikastushiekka-alueen suurin leviämisetäisyys on laskettu 1 % kaltevuuskulman mukaan. Näiden olettamusten perusteella on arvioitu ulos purkautuvan rikastushiekan määrä siten, että altaan ulkopuolella rikastushiekan tilavuus vastaa altaasta purkautunutta määrää ja murtumakohdalla pintojen tasot yhtyvät. Murt umat ilanteessa rik astu shi ekka käyttäytyy Bi nghamin plastis en nest een tavoin eli neste käyttäytyy kuin Newtonia neste, mutta liikkeelle lähtö edellyttää rikastushiekan jäännösleikkauslujuutta suu remman leikkausjännityksen. Jäännösleikkauslujuuteen vaikuttaa purkautuvan rikastushiekan määrä ja jäännösleikkauslujuus riippuu mm. rikastushiekan huokoisuudesta ja raekoostumuksesta. Rikastushiekan purkautumiseen ja leviämiseen vaik utt aa Bin ghamin plastinen viskositeetti, joka riippuu rikastushiekan laadusta sekä vesipitoisuudesta. Plastinen viskositeetti vaihtelee altaan eri osissa ja syvyystasoilla. Rikastushiekan tyypillinen jäännösleikkauslujuuden arvo vaihtelee noin 1-7 kpa ja Binghamin plastinen viskositeetti välillä 0,02...4,8 kpaxs'. 3.1 VEl: Rikastushiekka-altaan murtuma pohjoiseen kohti avolouhosta Rikastushiekka-altaan 7 patomurtuma tapahtuu altaan pohjoisella patojaksolla, jolloin purkautuva rikastushiekka ja vapaa vesi purkautuvat kaivosalueelle. Patosortumatapauksessa rikastushiekka-altaasta 7 purkautuvan veden määrä on arvioitu olevan 2,0 Mm3. Tulevaisuudessa altaassa oleva vesimäärä tulee vähenemään ja vastaavasti rikastushiekan määrä kasvaa Mallinnuksen mukaan purkautuva vesi kerääntyy pääasiallisesti kaivosalueella olevalle vanhalle avolouhokselle (Viianmaan avolouhos), jota tällä hetkellä käytetään poraukseen otettavan veden säilytysalueena. Arviot alueille purkautuvista ja varastoituvista vesi- ja rikastushiekkamääristä on esitetty alla: pohjoispuoleiseen maast oon. Rikastushiekkaa purkautuisi noin 240 000 m3 kaivoksen välittömään läheisyyteen. Murtumatapauksessa Vii anmaan noin 1...1,5 Mm3 vettä avolouhokseen mah tuu arviolta Ylivuotona Elijärven avolouhokseen purkautuu arviolta 0, 4... 1 Mm3

P Ö Y R Y 11 Elijärven avolouhoksessa sijaitsee käynti maanalaiseen kaivostunneliin. Kyseisessä avolouhoksessa vesipinta nousisi noin 45,2 metriä, jolloin vesipinta jäisi 90 m kaivostunnelin suuaukon alapuolelle. Tulva-alue ja purkautuvan rikastushiekan leviäminen on esitetty liitteessä 1. Liitteessä purkautuvan rikastushiekan määrä on arvioitu altaan korotuksen jälkeisen rikastushiekan täyttötason mukaan. 3.2 VE 2: Rikastushiekka -altaan murtuma itään Rikastushiekka-altaan 7 patomurtuma itäisellä patojaksolla aiheuttaisi vapaan veden purkautumisen läheiselle Kirves aavan soidensuojelualueelle. Murtumatilanteessa osa vedestä purkautuisi välittömästi Iso-Ruonaojaa pitkin ojan alajuoksulle päin. Purkautuva rikastushiekka leviää purkautumatilanteessa kaivoksen välittömään läheisyyteen. Arviolta rikastushiekkaa purkautuisi noin 300 000 m3. Murtumatilanteessa on oletettu, että altaasta purkautuvan veden määrä (arviolta 2,0 M m ) purkautuisi ympäristöön patomurtuman seurauksena. Tulva-alue ja purkautuvan rikastushiekan leviäminen on esitetty liitteessä 2. Liitteessä purkautuvan rikastushiekan määrä on arvioitu altaan korotuksen jälkeisen rikastushiekan täyttötason mukaan. 3.3 VE 3: Rikastushiekka -altaan murtuma etelään sel keytysaltaid en suuntaan ja sen seurauksena mahdollinen sel keytysaltaid en patomu rtu ma Rikastushiekka-altaan 7 pato murt uma eteläisessä patojaksossa voi aiheuttaa domino murtuman todennäköisimmin korotuksen jälkeen. Nykytilanteessa altaasta purkautuva vesi virtaisi pääosin altaiden välissä olevaa avouomaa pitkin (kappale 3.4). Rikastushiekka-altaan korotuksen jälkeen patomurtuma altaan 7 eteläisessä patojaksossa aiheuttaisi rikastu shiekan ja vapaan veden purkaut umi sen selk eytysal taas een 4. Tämä nostaisi selkeytysaltaan 4 vedenpintaa, jolloin vesi tulvisi padon 6 (välipato) yli selkeytysaltaaseen 5. Laserkeilausaineiston perusteella välipadon harjan taso on matalimmilta osin lähes metrin alempana kui n selkeytysaltaan 4 reunapato ja lähes 0,5 m alempana kuin selkeytysaltaan 5 reunapato. Kasvava vesimäärä altaissa 4 ja 5 johtaisi ylivuotoon altaan 5 reunapadon yli altaan eteläosassa, missä padon harj an t aso on alimmillaan. Tarkastelu on tehty olettaen, että altaan 7 pato murt uman aloittama dominoefekti aiheutt aa pat omu rtu man al taan 5 eteläisessä patojaksossa ai heuttaen tulva-aallon Iso- Ruonaojaan. Patomurtumatilanteessa vesipinta altaissa 4 ja 5 laskee tasaisesti välipadon harjan tasolle saakka. Välipato on louherunkoinen, joten veden ylivirtaus altaiden välillä ei todennäköisimmin aiheuta padon murtumista, koska vesipaine on padon molemmin puolin. Tulva-aaltolaskenta on tehty olettaen, että patojen domino murtuman kautta purkautuvaa vettä olisi enimmillään 2,5 Mm3. Patomurtumasta aiheutuva tulva-aallon leviäminen on kuvattu tarkemmin liitteessä 3. Tässä vaihtoehdossa purkautuva rikastushiekka pidättyisi pääosin selkeytysaltaan 4 alueelle. Dominoefektistä johtuen kaikki altaissa vapaana oleva vesi ei pääsisi purkautumaan samalla hetkellä, mikä vaimentaa Iso-Ruonaojaan kohdistuvaa tulva-aaltoa. VE3 on tarkasteltu tilanteessa, jossa rikastushiekka - altaan padot on korotettu suunniteltuun korkeuteen (+35,5 N43), jolloin altaan 7 ja jälkisel keytysaltaan välissä on yhtenäinen patorakenne nykyisten erillisten patojen sijaan (Ku va 4). Tämä on käytännössä ainoa

0 P Ö Y R Y 12 todennäköinen mahdollisuus, jolloin merkittävää Dominoefektiä voi esiintyä altaiden 4, 5 ja 7 osalta. 3.4 VE 4: Rikastushiekka -altaan ja Selkeytysaltaan 4 murtuma patojen väliseen avouo maan. Nykyisellä rikastushiekka-altaan täyttötasolla patomu rtuman tapahtuessa altaan eteläreunalla, rikastushiekka ja vapaa vesi purkautuvat kohti jälkiselkeytysallasta 4. Tämä voi aih euttaa myös jälkiselkeyt ysaltaan pad on murtumisen, vaikka pääosin vapaa vesi virtaisi patojen välissä olevaa avouomaa pitkin altaid en itäpuolella kulkevaan Iso- Ruonaojaan (Kuva 4). Kuva 4 Selkeytysaltaan 4 pohjoinen patojakso (vanha pato ) ja rikastushiekka altaan eteläinen patojakso. Kuvasta on havaittavissa patojen väliin jäävä " uoma". Altaiden itäpuolella vesipinta nousee Iso-Ruonaojassa ja mahdollisesti vesipinta nousee myös Kirvesaavan lounaisosaan, kuten vaihtoehdossa VE2. Tulva-aalto leviäisi Iso- Ruonaojaa pitkin alajuoksulle päin, mutta tulva-aallon vaikutus olisi VE3 pienempi. Tulva-aallon eteneminen vaimenee patojen välisessä uomassa sekä altaan itäpuolella veden levitessä maastoon. Edellä mainituista syistä johtuen vaihtoehdosta 4 ei esitetä erillistä mallinnusta.

P Ö Y R Y 13 4 PATO M UR TUM AN TE RV E Y S - J A YM P Ä R IS TÖ V AIKUTUKS E T 4.1 Alueen luonto - ja ympäristökohteet Tiedot luontotyypin, eläimistön ja muun ympäristön osalta perustuvat aiempiin havaintoihin ja tutkimuksiin. Suojelualueet Kaivosalueen itä-koillispuolella sijaitsee Natura-alue Kirvesaapa (FI130050; 1 827 ha), josta osa kuuluu soidensuojeluohjelmaan (Kirvesaapa SS0120486). Kirvesaapa on laaja ja paikoitellen hyvin vetinen aapasuo, joka on tyypiltään saranevaa, lyhytkortista nevaa ja rimpinevaa. Suolla on joitakin metsäisiä, soistuvia saarekkeita, paikoitellen esiintyy koivuvaltaista korpea. Kirvesaapa kuuluu Pohjois-Pohjanmaan aapasoihin. Lisäksi Iso-Ruonaojan varrella, n. 5,8 km patoaltaan etelä-lounaispuolella sijaitsee pieni yksityinen suojelualue Iso-Ruonaojanpurolehto (YSA123117; 3,1 ha). Huomioitavien kasvilajien esiintymät Vahingonvaaraselvitystä päivittäessä ajantasaistettiin tiedot potentiaalisella tulvaalueella sijaitsevista huomioitavien kasvilajien tiedossa olevista esiintymistä. Uhanalaistiedot tarkistettiin Lapin ELY-keskuksen Eliölajit-tietojärjestelmästä 30.1.2014. Arvioidulta tulva-alueelta havaittujen suojelullisesti tai muutoin huomioitavien kasvilajien esiintymät suojelustatuksineen on esitetty taulukossa 5. Tauluk koon o n erit elty myös lajien t yypil liset kasvup aikat. Kasvi esiint ymien sijainnit Iso-Ruonaojan läheisyydessä on esitetty kartalla kuvassa 6. Copyright 0 Pöyry Finland Oy

P Ö Y R Y Taulukko 5. Tulvavaara -alueella havaitut suojeltavat tai muutoin huomioitavat kasvilajit, niiden suojelustatus ja tyypilliset elinympäristöt. 14 laji s elustatus Artemisiacampestris subs p.b ottnica perämerenmaruna Dactylorhiza incarnata subsp. cruenta Hamatocaulisvernicosus Hammarbyapaludosa Irispseudocorus Malaxis monophyllos Perslcariofoliosa verikämmekkä kiiltosirppisammal suovalkku kurjenmiekka sääskenvalkku lietetatar dire ktiivi IV, rauhoitettu, valtakunnallisesti uhanalainen (CR), erityisesti suojeltava x X Suomen kansainvälinen vastuulaji rauhoite ttu, valtakunnallise sti uhanalainen (VU) rauhoite ttu, valtakunnallise sti uhanalainen (VU), Suomen x X kansainvälinen vastuulaii rauho itettu,s ilmälläp id e ttävä NT) alueellisesti uhanalainen (RT- 3C) rauhoite ttu, valtakunnallise sti uhanalainen (EN), erityisesti suoje ltava direktiivi IV, rauhoitettu, valtakunnallisesti uhanalainen (EN), Suomen kansainvälinen vastuulaji Primulanutans subsp.finmarchica r u i j a n e s i k k o dire ktiivi IV, rauhoitettu, valtakunnallisesti uhanalainen Tussilagofarfaro leskenlehti (VU), Suomen kansainvälinen vas tuuali 1alueellisesti uhanalainen (RT- 3C) X x x x x X X x x X X X

P Ö Y R Y 15 Eiyin r Suure' Kem,oesavaa r a,,.., Elryarrra HmF;rm;s.3 e i ` ~ 7urvue {xq/ KCara 3ijkakangas ` KiJAänjårvi ewsra-aarw [ "s uo H-,, alrvaa \ t i kku-bediln ijy a',7 (1) kw}enmiekka (1) Skenlehti (3) h e ~ (1) o peråmerenmawla (1) nti(anesikko (1) säåskenvalkku (2) soovåkku (1) #,} Kuva 6 Iso -Ruonaojan ja kaivoksen läheisyydessä havaittujen suojeltavien tai muutoin huomioitavien kasvilajien esiintymät. Tulva-alueen läheisyydessä on tiedossa useita huomioitavien kasvilajien esiintymiä. Tiuki mmin suojeltuja ovat luontodirektiivin liitteen IV lajit (perämerenmaruna, lietetatar, ruijanesikko) sekä erityisesti suojeltavat lajit (perämerenmaruna, sääskenvalkku), si llä näiden lajien osalta o vat kasvi yksilöid en lisäks i suojelt uja myös lajien kasvupaikat. Direktiivilajien osalta suojeluvelvoite on automaattinen. Erityisesti suojeltavien lajien osalta on kiellettyä lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen ja heikentäminen; kielto tulee voimaan ELY-keskuksen tekemän rajauspäätöksen jälkeen. Näiden lajien esiintymisalueet eivät sijoitu tulva-alueelle.

G P Ö Y R Y 16 Valtaosa huomioitavista lajeista on luonnostaan kosteiden tai kausikosteiden kasvupaikkojen lajistoa. Lajeis ta val taos a on ran takasvej a, j ou ko ss a on myös useita suokasveja sekä kaksi matalassa vedessä viihtyvää lajia. Kuivempaa k asvualustaa vaatii lähinnä perämerenmaruna, jota sitäkin esiintyy myös ranta-alueilla. Kosteiden kasvupaikkojen lajis to, erityisesti ranta-alueiden kasvit sekä vesikasvit ovat tottuneet vedenpinnan vaihteluihin. Kasvien kannalta kriittistä ei ole tulva itsessään, vaan tulvan kesto. Vahingonvaaraselvityksessä arvioidun lyhytkestoisen tulvan ei arvioida aiheuttavan tulvan alle jäävi lle kasviesiintymille merkittävää haittaa. Toki kasveilla on elinkierrossaan kriittisempiä kasvuvaiheita, joihin osuva tulva voisi haitata esim. kukkimista ja sitä kautta kasvin menestymistä. Pidempään kasvupaikalla seisova vesi puolestaan voisi olla haitallisempaa. Kasviesiintymä voisi jopa tuhoutua, mikäli vesi seisoisi paikalla pid empään t ai maa ei tulvan jälk een esim. sääoloista johtuen kuivuisi ja alkaisi imeä vettä. Tul vavesi ei ole kemialliselta koostumukseltaan kasveille haitallista. Mahdollinen rikastushiekasta peräisin oleva kiintoaines jäisi pääosin lähelle patoaltaita. Eläimistö Suoalueen lintulajisto on edustava. Uhanalaisia eläimiä alueella ovat sinisuohaukka sekä helmipöllö. Lisäksi alueella elävä suokukko luokitellaan erittäin uhanalaiseksi avoimien alueiden sulkeutumisen sekä ojituksen ja turpeenoton seurauksena. Hepolahti on huomionarvoinen vesilintujen pesimäalue, joka on tärkeä lähinnä lintujen runsauden vuoksi. Muu ympäristö Iso-Ruonaojan laskukohdalla mereen olevan Hepolahden rannat on arvokkaan linnustonsa puolesta osoitettu yleiskaavaesityksessä virkistysalueeksi. 4.2 V E l : Rikastushiekka - altaan murtuminen pohjoiseen kohti avo-louhosta Mahdollisen pat omu rtu man tapahtuessa rikastushiekka-altaan 7 pohjoisessa patojaksossa (Liite 1), purkautuisi vapaana oleva vesi kaivosalueen pohjoisosiin ja sieltä edelleen Viian maan avo- lou hok seen, j oka on t äl lä hetkellä täytetty osittain vedellä porauksen vedenottoa varten. Vesimäärä, joka ei mahtuisi varastoitumaan Viianmaan avolouhokseen, kulkeutuu ylivuotona Elijärven avolouhokseen kasvattaen vesisyvyyden maksimissaan noin 45 metriin. Kaivosalueella tulva-aallon alle ei jää mallinnuksen mukaan rakennuksia, mutta vedenpinta saattaa nousta lähelle Forcit:n emulsioaseman piha-aluetta. Elijärven avolouhokseen valunut vesi ei pääse nousemaan tasolle, jossa siitä olisi haittaa maanalaisen kaivoksen kululle, ts. vesi ei tavoita maanalaisen kaivoksen suuaukkoa. Rikastushiekan leviäminen rajautuu suppeammalle alueelle kuin purkautuva vesi. Rikastushiekan leviämisestä ei ole merkittävää haittaa ympäristölle ja sen leviäminen rajoittuu kaivosalueelle. Kaivosalueella työskentelee ihmisiä ja patoalueella voi satunnaisesti olla työntekijöitä tarkastus- tai huoltotöissä. Padon murtumisesta ei kuitenkaan aiheudu välitöntä vaaraa ihmisille. Vaikutukset ympäristöön rajoittuvat kaivospiirin alueelle ja vähäisin osin kaivospiirin välittömässä läheisyydessä yksityisomistuksessa olevalle metsätalousmaalle. Taloudelliset vahingot kohdistuvat pääosin kaivosalueelle.

P Ö Y R Y Tulva-alue sekä arvioitu rikastushiekan leviämisalue on esitetty liitteessä 1. 17 4.3 VE 2 : Rikastushiekka -altaan murtuminen itään kohti Kirvesaapaa Mahdollisen murtuman tapahtuessa rikastushiekka-altaan 7 itäisessä patojaksossa, tulvisi altaassa vapaana oleva vesi koilliseen kohti Kirvesaavan Natura-aluetta. Rikastushiekkaa murtumatapauksessa leviää altaan ulkopuolelle noin 0,3 Mm3. Rikastushiekka purkautuu altaan välittömään läheisyyteen eikä rikastushiekan pääasiallinen leviämisalue ulotu juurikaan suoalueelle (Liite 2 ja kuva 1). Vapaan veden mukana kiintoainesta leviää kartassa esitettyä laajemmalle alueelle, joka laskeutuu suoalueelle. Tulvamallinnus on tehty vas taamaan pahinta mahdollista tilannetta, jossa altaasta purkautuvan vapaan veden määrä on 2 Mm3. Vedestä osa purkautuisi välittömästi Iso- Ruo nao jaan ja sitä kautta alajuoksulle ja aina edelleen mereen asti. Tulva-aallon mukana leviävä hienojakoinen kiintoaines laskeutuu tulvan leviämisalueella koko Iso- Ruonaojan matkalle ja pidättyy erityisesti luontaisiin suvantopaikkoihin, sekä Hepo lahd en alueelle ja merialu een edu stal le. Sedimentoituneen hienoaineksen määrä vastaa normaalia noin muutaman vuoden aikana kertyvää kiintoaines määrää. Iso-Ruonaojan kautta tapahtuva välitön veden purkautuminen vähentää Kirvesaavan Natura-alueelle tulvivan veden määrää. Vesisyvyys suoalueen lounaisosassa kasvaisi maksimissaan noin 1,0 metriin ja tulvan suurin arvioitu leviämisalue on noin 250 ha, mikä on noin 13 % koko suojelualueen pinta-alasta. Tulvavettä pidättyy osittain suoalueelle, mutta pääosin suoalueelle padottunut vesi poistuu hiljalleen ojia pitkin Iso- Ruonaojan suuntaan ja näin ollen tulvavedestä ei kohdistu Kirvesaavan suojelualueelle pitkäaikaista tai pysyvää haittaa. Padon murtumisesta ei aiheudu välitöntä vaaraa ihmisille, sillä kaivosalueen itäpuolella ei sijaitse rakennuksia ja mahdollisten huoltotöiden vuoksi patoalueella on vain satunnaisesti työntekijöitä. Padon murtumisen vaikutukset kohdistuvat lähinnä ympäristöön ja suoalueen kasvillisuuteen. Vedenpinnan korkeuden nousu suoalueella on kuitenkin lyhytaikaista. Alueella ei myöskään sijaitse pohjavedenottoalueita. Taloudelliset vahingot kohdistuvat pääasiassa kaivospiirin alueelle. Laskennallisesti vesistöön purkautuvan veden mukana kohdistuva kuormitus olisi kiintoaineen osalta 4600 kg, kokonaistypen 3750 kg, kokonaisfosforin 32 kg, kalsiumin 506 kg ja raudan osalta 88 kg, mikä vastaa kaksinkertaista määrä kaivoksen keskimääräisestä selkeytysaltaiden ylijuoksutusveden vuotuisesta kuormituksesta. Muiden aineiden pitoisuuksien osalta pitoisuuden pysyvät normaaleissa arvoissa. Tulva-alue sekä arvioitu rikastushiekan leviämisalue on esitetty liitteessä 2. 4.4 VE 3: Rikastushiekka -altaan murtuma etelään selkeytysaltaiden suuntaan ja sen seurauksena mahdollinen sel keytysaltaid en pato murtuma Altaan vapaa vesi purkautuisi Iso-Ruonaojaan ja sen välittömään ympäristöön, kohti Perämeren Hepolahtea mahdollisen patomurtuman tapahtuessa etelään selkeytysaltaiden suuntaan, minkä seurauksena selkeytysaltaan pato sortuisi (Liite 3). Mallinnuksessa oletetaan dominosortuman kautta arviolta noin 2,5 Mm3 vesimäärän purkautuvan Iso- Ruonaojaan. Tulva-aalto kasvattaisi nopeasti ja välillisesti alueen ojien sekä itse Iso- Ruonaojan virtaamaa.

P Ö Y R Y 18 Iso-Ru onaojan läheinen ympäri stö on suhteellisen tasaista. Korkeusero allasalueen ja Perämeren välil lä on noin 23 metriä j a keskimääräinen pituuskaltevuus on 0,3 %. Välit tömästi patomurtu mako hdan alap uolella vesi leviää laajalle alueelle vaimentaen tulva-aaltoa. Tulva-aallon edetessä Iso-Ruonaojaa pitkin kohti Kivijärveä tulva-aalto padottuu Honkajärventietä vasten. Tämän seurauksena vettä pääsee purkautumaan Vähä- Ruonaojaan suu ntaan arvi olta noin 400 000 m3. Loppuvesimäärä purkautuu Iso- Ruonaojaa pitkin mereen. Virtausmatka Vähä-Ruonaojaan on metsäojien kautta noin 2,5 km, joten tulvavirtaamahuippu vai men ee ennen Vähä-Ruonaojaa noin 80 m3/s 4 45 m3/s. Tulvavirtaamahui ppu Vähä-Ruonaoj an loppupäässä o n noin 20 m3/s. Vähä-Ruonaojan keskivirtaama on noin 0,26 m3/s ja keskiylivirtaama noin 1,8 m3/s (Vesistömalli, ympäristöhallinto). Purkautuva vesimäärä vastaa vesimääränä noin 2-3 vuorokautta kestävää keskiylivirtaamatilannetta. Patomurtuman aiheuttama virtaaman kasvu aiheuttaa vedenpinnan nousua Vähä-Ruonaojan lähialueella. Tulva- alueel la Väh ä-ruon aojan varrel la sij aitsee asutusta. Vedenpi nnan no usu tul vaalueella aiheuttaa mahdollisesti talojen rakenteiden kaatumista. Vedenpinnan taso ja virtausnopeus rakennusten alueella eivät nouse tasolle, josta aiheutuisi vaaraa ihmishengille. Tulva-aalto saavuttaa rakennukset noin 6-10 tunnin kuluessa patosortuman jälkeen. Vähä-Ruonaojasta vesi purkautuu Stora Enson makeanvedenal taaseen, miss ä vedenpinta nousis i enimmillään noin 0,5...0,7 m. Altaan vedenlaadussa voi patomurtumasta johtuvan veden purkautumisen seurauksena ilmetä muutoksia, mikä voi haitata tehtaan toimintaa. Iso-Ruonaojan keskivirtaama on noin 0,6 m3/s ja keskiylivirtaama noin 4,4 m3/s (Vesistömalli, ympäristöhallinto). Honkajärventien alapuolella tulva-aallon virtaamahuippu on noin 120 m3/s. Tulva-aalto vaimenee huomattavasti Iso-Ruonaojan matkalla. Seuraava merkittävä padotuskohta on rautatiesilta, missä tulva saavuttaa makimitason noin 6 h patosortuman jälkeen. Vesi ei kuitenkaan nouse ratasillan tai - penkereen yli, suurin tulvakorkeus radan yläpuo lel la jää noin 2 m ratapenkereen yläpinnasta. Suurin virtaama ratasillan kohdalla on noin 75 m3/s. Tulva-aalto saavuttaa Eteläntien (vanha 4-tie) noin 7 tunnin kuluessa patosortuman jälkeen. Mallinnuksen perusteella vettä purkautuu tien yli noin 200 m leveydeltä, laskennallinen vesisyvyys sillan kohdalla on noin 0,1 m j a tien kohdalla sillan kaakkoispuolella noin 0,3 m. Ylivirtaus tien yli kestää noin 6 tuntia. Suurin virtaama Etelätien kohdalla on noin 70 m3/s. Vesi tulvii myös VT 4:n yli. Enimmillään VT4:n kohdalla on vettä noin 0,3 m. Vesi leviää tien suuntaisesti noin 500 m matkalle. Ylivirtaus VT4:n yli kestää noin 2 tuntia. Suurin virtaama VT4:n kohdalla on noin 60 m3/s. Tulva-aalto voi aiheuttaa vahinkoa silta- ja tierakenteille. Suuri virtaus voi sorruttaa maaluiskia siltarakenteiden ympäriltä ja siten aiheuttaa vahinkoa myös siltarakenteille. Ylivirtaus tiepenkereen yli voi vaurioittaa tierakenteita ja pahimmillaan aiheuttaa paikallisia tiepenkereiden sortumia. Välillisesti tulvan nousu teillä voi aiheuttaa vaaraa ihmisille esimerkiksi liikenneonnettomuuden seurauksena. Vedenpinta ei kuitenkaan nouse äkillisesti tulvaaaltona. Esimerkiksi Eteläntien (vanha 4-tie) tulvan nousu huippuunsa kestää noin 2 tuntia siitä, kun vesipinta tien kohdalla alkaa nousta. Iso-Ruonaojan tulva-alueella ei sijaitse asutusta tai vapaa-ajan asutusta, joten tulvaalueella ei pysyvästi asu tai oleskele ihmisiä. Copyright 0 Pöyry Finland Oy

ci PÖff, Y R Y 19 Ympäristölle aiheutuva vahingonvaara voi olla merkittävä lähinnä linnustolle, mikäli patomu rtuma tapahtuu pesimäkaudella. Alueen kasvillisuus ei kärsi lyhytaikaisesta vedenpinnan nousustavedet purkautuvat lopultaperämeren Hepolahteen. Tulva-aallon mukana leviävä hienojakoinen kiintoaines laskeutuu tulvan leviämisalueella koko Iso-Ruonaojan matkalle ja pidättyy erityisesti luontaisiin suvantopaikkoihin, sekä Hepolahden alueelle ja merialueen edustalle. Sedimentoituneen hienoaineksen määrä vastaa normaalia noin muutaman vuoden aikana kertyvää kiintoaines määrää. Tulva-alue ja tulva-aallon eteneminen on esitetty liitteessä 3. Purkautuvan veden määrän vaikutus vahingonvaaraan Mikäli patomurtumassa purkautuvan veden määrä on 1,5 Mm3, Vähä-Ruonaojan suuntaan purkautuva mallinnettu vesimäärä olisi noin 60 000 m3. Tämä on noin kymmenesosa edellä arvio idusta Vähä- Ruonaojaan purkautuvast a vesimääräs tä, jolloin vahingonvaara Vähä-Ruonaojan alueella on selvästi edellä arvioitua pienempi. Tällöin patomurtumasta johtuva vedenpinnan nousu ja virtaaman kasvu Vähä-Ruonaojassa olisi merkittävästi vähäisempi, jolloin myöskään kiinteistöille aiheutuvaa vahinkoa ei pääsisi tapahtumaan. Käyt än nö ss ä tämä tarkoittaisi sitä, että rikastushiekka-altaassa vapaan veden määrä tulisi pitää mahdollisimman pienenä. Vapaan veden määrän pitäminen pienenä rikastushiekka-altaassa vaikuttaa myös mahdollisen domin osort uman todennäköisyyteen lopputilanteessa. Tällöin jälkiselkeytysaltaaseen purkautuva vesimäärä ei aiheuta ylivirtausta selkeytysaltaan padon yli ja todennäköisyys padon sortumalle pienenee. 4.5 VE 4: Rikastushiekka -altaan ja Selk eytysalt aan murtuma patojen väliseen avouomaan. Patomurtumassa altaissa 4 ja 7 oleva vapaa vesi purkautuisi rikastushiekka -altaan 7 ja selkeytysaltaan 4 välissä olevaa avouomaa pitkin allasalueen itäpuolelle Iso- Ruonaojaan. Patomurtumatilanteessa ympäristöön purkautuisi 2 Mm3 vettä. Tulva-aallon vaikutus jäisi huomattavasti VE 3 pienemmäksi, mutta muilta osin sen voidaan olettaa käyttäytyvän samalla tavalla kuin vaihtoehdossa 3. 5 TOIMENPITEET PATOMURTUMAN SATTUESSA Alueen maasto nmu odo ist a j oht uen patomurt umasta sattuessa, purkautuvien vesiä on käytännössä mahdoton pidättää allasalueen läheisyyteen. Vahingonvaaran kannalta pahin tilanne on tapaus VE3, missä tapahtuu altaiden dominosortuma ja tulvavedet purkautuvat Is o-ruonaojaan. Ensisij aisesti patomurtuman tapahtuessa tulee varautua varoitt amaan tulva- alueen ihmisiä sekä katkaista liikenne tulva-alueen pääteiltä. Varotoimenpiteiksi esitetään: - Liikenteen katkaisu ja ohjaus Eteläntielle ja VT4:lle. - Tiedottaminen VR:n junaliikenteen valvontaan junanopeuksien hidastamiseksi tai liikenteen katkaisemiseksi ja kohdetarkastuksen järjestämiseksi. - Asukkaiden varoittaminen Vähä-Ruonaojan varressa Varoaika patomurtumasta siihen, kun tulva-aalto saavuttaa riskialueet on pitkä, yli 6 tuntia.

0 P Ö Y R Y 20 6 VAHINGONVAARAN VAIKUTUS PATOLUOKITUKSEEN Patoturvallisuus lain (494/2009) 11 säädetään : " Pato sijoitetaan vahingonvaaran perusteella johonkin seuraavista luokista: 1) 1-luokan pato, joka onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaran ihmishengelle ja terveydelle taikka huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle; 2) 2-luokan pato, joka onnettomuuden sattuessa saattaa aiheuttaa vaaran terveydelle taikka vähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle; 3) 3-luokan pato, joka onnettomuuden sattuessa saattaa aiheuttaa vain vähäistä vaaraa. Luokittelua ei tarvitse tehdä, jos patoturvallisuusviranomainen katsoo, että padoista ei aiheudu vaaraa. Tällaiseen patoon sovelletaan kuitenkin, mitä 15 :ssä säädetään padon kunnossapidosta, 16 :ssä padon käytöstä, 24 :ssä onnettomuuksien ehkäisemisestä ja 6 luvussa näiden säädösten valvonnasta. " Tällä hetkellä Outokumpu Chrome Oy:n Elijärven kaivoksen nykyiset padot on luokiteltu seuraavasti: Selkeytysaltaanpadot : 2-luokanpatoja Rikastushiekka -altaiden: 2-luokan padot Rikastushiekka- ja selkeytysaltaiden padot ehdotetaan edelleen luokiteltavan 2-luokan padoiksi, koska vahingonvaara-arvion mukaisesti tulva-alueella ei ole välitöntä vaaraa ihmishengille eikä pato -onnettomuus aiheuta huomattavaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle. 7 JÄTEALUEEN LUOK ITUS K AIVANNAISJÄTEASETUKSEN MUK AAN Valtioneuvoston kaivannaisjäteasetuksen ( 190/2013) 4 mukaisesti on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaan laadittava selvitys kaivannaisjätteen jätealueesta suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi tai muuksi kaivannaisjätteen jätealueeksi. Kaivannaisjäteasetuksen liitteessä 2 määritellään menettelyt ja raja-arvot, joita on noudatettava jätealueen luokittelussa suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi kaivannaisjätteen jätealueeksi. Luokittelussa on huomioitava seuraavat tekijät: Jätealueen rakenteelliseen vakavuuteen tai virheelliseen toimintaan liittyvä ympäristölle tai ihmisen terveydelle aiheutuva vaara Jätealueelle sijoitettavien vaarallisten jätteiden määrä; tai Jätealueelle sijoitettavien ympäristölle tai terveydelle vaarallisten kemikaalien määrä Kemin kaivoksella ei jätealueelle sijoiteta vaarallisia jätteitä, eikä kemikaaleja, joten luokittelua tarkastellaan ainoastaan jätealueen rakenteellisen vakavuuden tai virheelliseen toimintaan liittyvän vaaran näkökulmasta, jota tarkastellaan kaivannaisjäteasetuksen liitteen 2 kohdan A mukaisesti.

G P Ö Y R Y Arvioitaessa Kemin kaivoksen rikastushiekka-altaiden ja selkeytysaltaiden vahingonvaaraa kaivannaisjäteasetuksen liitteen 2 A mukaisesti, ei aluetta luokitella suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi liitteen määritelmien mukaisesti: "Ihmishenkien menet ys ten ja ihmisen terveyd elle aiheutuvan vaaran katsotaan olevan mitätön tai sitä ei p id et ä merkittävänä, jos muiden vaikutuksille mahdollisesti altistuvien ihmisten kuin alueelle työskentelevien henkilöiden ei oleteta oleskelevan mahdollisella vaikutusalueella pysyvästi tai pid empiä ajanjaksoja. Merkittävänä vaarana ihmisen terveydelle on pidettävä sellaisia henkilövahinkoja, jotka aiheuttavat työkyvyttömyyttätai pitkäaikaista terveyden huonontumista. Ympäristölle aiheutuvaa vaaraa ei pidetä merkittävänä, jos: i. mahdollisen epäpuhtauslähteen päästöjen voimakkuus vähenee merkittävästi lyhyen ajan kuluessa ii. jätealueella tapahtunut toimintahäiriö tai vahinko ei aiheuta pysyvää tai pitkäaikaista vaaraa tai haittaa ympäristölle. iii. Vaikutuksille altistunut ympäristö voidaan ennallistaa vähäisin kunnostamis - ja ennallistamistoimin. Ihmishenkien menetys tai ihmisen terveydelle tai ympäristölle aiheutuvaa vaaraa määriteltäessä on otettava huomioon mahdollisten vaikutusten laajuudesta tehdyt erityiset arvioita lähde - kulkeutumisreittivastaanottajaketjun yhteydessä. Jos lähteen ha vastaanottajan välillä ei ole kulkeutumisreittiä, jätealuetta ei luokitella suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi kaivannaisjätteen jätealueeksi rakenteellisen vakauden heikkenemisestä tai virheellisestä toiminnasta johtuvan vahingon perusteella." ( 190/2013 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteestä, Liite 2) Kemin kaivoksen alueen lähin asutun on noin 2 km päässä kaivoalueesta. Vähä- Ruonaojan alajuoksulla sijaitsee runsaasti asutusta. Patomurtumatapauksessa kaivoksen välittömässä läheisyydessä purkautuvan veden määrä tai lietteen pinnan nousu sekä virtausnopeus ylittävät niille kaivannaisjäteasetuksen liitteessä 2 kohdassa A 3 asetetut arvot. Asutuksen alueella vedenpinnan nousu on enintään 70 cm ja virtausnopeus <0,5 m/s. Tulva-aallon siirtymisaika alajuoksulle on ajallisesti niin pitkä, että tulva-aalto vaimenee, eikä siitä aiheudu vaara ihmishengille. Kemin kaivoksen rikastushiekka- ja selkeytysaltaiden vedessä on ainoastaan typpiyhdisteitä selkeästi enemmän kuin Iso- Ruonaojan vedessä kaivosalueen alapuolella (taulukko 5). Rikastusprosessissa ei käytetä kemikaaleja ja malmi on niukkaliukoista oksidimalmia, mikä näkyy veden hyvässä laadussa. Mahdollisen patosortuman aiheuttaman veden laadun aiheuttama haittavaikutus on vähäinen ja tulvaveden haittavaikutus poistuu lyhyen ajan kuluessa. Mahdollisen patosortuman aiheuttaman rikastushiekan leviäminen rajoittuu pääasiassa kaivosalueen välittömään läheisyyteen ja kiintoaineen vaikutuksille altistunut ympäristö voidaan tarvittaessa ennallistaa vähäisin kunnostamis - ja ennallistamistoimin. Näiden kohtien perusteella esitetään, että Kemin kaivoksen kaivannaisjätealuetta ei luokitella kaivannaisjäteasetuksen mukaisesti suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi kaivannaisjätteen jätealueeksi. 21

Water ddespihsih 050-1mm 1.- 1mm 1.50-2Wm 2W o-ss001 2.50-30m 1W-2 501 3W -4.5001 >4.W0 0 0 E

Water depths 0.00-0.50m. 0.50-100m 1.00-1.50m 1.50-2.00m 2.00-2.50m 2.50-3.00m 2.50-3.50m 3.50-4.00m >4.00m K w i M ~ o u P K t l b * n l f l J t Outokumpu Chrorne Oy Palnsnwma altaiden it2isella puolalla 1:10000 J P Ö N R V Å O, e F * 1. 10011 OULU %^ M.Maa-Aeal ^ 20011014 16X189850 naxeh spakuw

PYrlaubnaaneM1l,Nb-Rui5san. Penabwan veden maata n. 400000 me SornumaMOMa allaan pa0osxa~ 1 h TULVAHUIPUN TAPPNTUMISAJKA PADON MURTUMAHETNESTA Water depths 0.00-awm 050-1.Wm e " Aä n50..70 an 1 5 0. ~ 2W- 2.50m 2 40 3Wm 250.350m >4Wm E Ybtln elalywy prolely 40500