88. Tiede Suomen Akatemian momenteilta 29.88.50 ja 29.88.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 2003 hyväksyä sitoumuksia 148 090 000 euron arvosta. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta. S e l v i t y s o s a : Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti: Myöntämisvaltuus Menot, milj. Vuosi milj. 2002 2003 2004 2005 2006 1998 99,2 0,8 1999 112,7 25,0 2000 112,7 27,5 23,2 20,4 2001 140,4 44,4 39,3 23,9 12,6 2002 148,1 23,9 53,6 41,5 21,9 7,2 2003 148,1 21,8 51,8 44,4 30,0 Yhteensä 121,6 137,9 137,6 78,9 37,2 Tieteellisen tutkimuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston vuosiksi 1999 2004 hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (VNp 29.12.1999) sekä valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjauksiin. Tavoitteena on jatkaa edelleen suomalaisen tieteen tason, laajuuden, näkyvyyden ja vaikuttavuuden myönteistä kehitystä ja edistää tehokkaan ja tasapainoisen tutkimusjärjestelmän kehittämistä. Tutkimuksen vaikuttavuuden sekä koko tutkimusjärjestelmän tilan ja toimivuuden arviointia, tarvittavaa tietopohjaa ja arviointimenetelmiä kehitetään. Tutkimuspanostus suunnataan ensisijaisesti laadun perusteella valikoituihin kohteisiin ja turvataan uusien tutkimusalojen käynnistyminen. Tutkijakoulujärjestelmää vahvistetaan. Edistetään tutkimustulosten kaupallistamista ja uusien liiketoimintojen syntyä sekä teknologian käyttöä ja hyödyntämistä talouden ja työllisyyden hyväksi samoin kuin tieteellisen tiedon julkistamista kansalaisten käyttöön. Huolehditaan tutkimuksen tukipalvelujen korkean tason säilymisestä ja palvelujen kehittämisestä. Tietohuollon instituutioita kehitetään siten, että ne voivat hyödyntää uusinta teknologiaa ja tarjota tietoyhteiskunnan edellyttämät korkeatasoiset palvelut sekä turvata kansallisen henkisen perinnön säilymisen. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Talousarvioesityksessä keskeisten tutkimusorganisaatioiden rahoitus kasvaa ensi vuonna yhteensä 11,7 miljoonaa Kasvua kuluvaan vuoteen verrattuna tulee lähinnä yliopistojen toimintamenojen lakisääteisten määrärahojen kasvattamisesta. Tutkimuksen rahoitusorganisaatioiden kohdalla sen sijaan muutokset ovat marginaalisia. Sen sijaan muu tutkimusrahoitus supistuu noin 6 miljoonaa Nämä ovat lähinnä ministeriöiden sitomattomia tutkimusvaroja. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusmäärärahat vähenevät 8 miljoonalla eurolla ja sairaalatutkimukseen kohdennettuja erityisvaltionosuuksia on siirretty koulutukseen. Suurin lisäys 3,1 miljoonaa euroa kohdistuu sisäasiainministeriön osaamiskeskusohjelmaan. Kokonaisuudessaan vuoden 2003 tutkimusrahoituksen volyymi on arviolta noin 1 405 miljoonaa Kasvua kuluvan vuoden tasosta on nimellisesti alle yhden prosentin. Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan kannanottoihin tutkimuksen rahoituksesta ja korostaa sitä, että hyvin kohdennetut julkiset tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit lisäävät vastaavasti yksityisen sektorin tutkimuspanostusta, nopeuttavat talouden kasvua ja parantavat elinkeinoelämän kilpailukykyä. Valiokunta pitää välttämättömänä tutkimusrahoituksen vahvistamista edelleen. Pidemmällä aikavälillä julkisen rahoituksen nykyinen taso ei riitä. Valtion tulee johdonmukai- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
sesti vahvistaa julkisen rahoituksen osuutta, jotta Suomi voi tulevaisuudessakin olla maailman kärjessä tutkimuksen ja innovaatioiden alueella. 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 104 000 S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on asettanut Suomen Akatemialle talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Suomen Akatemian tavoitteena on, että suomalainen tutkimus on korkeatasoista, monimuotoista ja uusiutumiskykyistä. Akatemia kohdentaa pääosan voimavaroistaan korkeatasoisten tutkimushankkeiden ja -ohjelmien sekä tutkimuksen huippuyksiköiden rahoitukseen ja huolehtii rahoituksensa kattavuudesta ja pitkäjänteisyydestä niin, että hankkeiden tutkimusedellytykset on riittävästi turvattu. Suomen Akatemian tavoitteena on, että tutkijankoulutus on korkeatasoista ja tehokasta sekä ammattitutkijoiden uramahdollisuudet ovat kilpailukykyisiä. Akatemia tukee tutkijakoulujen toimintaa ja edistää tohtorin tutkinnoille asetettujen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamista. Painopiste on tohtorin tutkinnon jälkeisen ammattimaisen tutkijanuran edistämisessä, erityisesti nuorten tutkijoiden ja naisten tutkijanuramahdollisuuksien parantamisessa. Suomen Akatemian tavoitteena on, että tutkimusta hyödynnetään laajasti kulttuurin, hyvinvoinnin ja talouden parhaaksi. Akatemia suuntaa yhdessä muiden rahoittajien kanssa voimavaroja tärkeille tutkimusaloille ja edistää tutkimustulosten tehokasta hyödyntämistä sekä yhteiskunnan että elinkeinoelämän tarpeisiin. Suomen Akatemian tavoitteena on kehittää jatkuvasti toimintaansa tehostaakseen keskeisten tavoitteiden toteutumista. Akatemia seuraa ja arvioi oman toimintansa laatua ja tehokkuutta. Päätöksenteon luotettavuutta sekä tutkimushankkeiden arviointi- ja asiantuntijamenettelyjä kehitetään edelleen. Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.88.50 ja 29.88.53 määrärahoja. Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön päätökseen Suomen Akatemian eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1109/1993). Arkistolaitoksen arvioidaan tuottavan mm. seuraavat palvelut ja suoritteet: Bruttomenot 26 309 150 Maksullisen toiminnan erillismenot 25 000 Yhteishankkeet 113 150 Muut toimintamenot 26 171 000 Bruttotulot 205 150 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 25 000 Muut tulot 180 150 yhteishankkeet 113 150 muut tulot 67 000 Nettomenot 26 104 000 2003 talousarvio 26 104 000 2002 talousarvio 26 131 000 2001 tilinpäätös 24 841 189 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 792 000 S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä arkistolaitokselle Arkistolaitoksen päätulosalueet ovat arkistoaineksen säilyttäminen ja käytettävyyden kehittäminen, tietopalvelu sekä arkistotoimen yleinen kehittäminen ja ohjaus. Arkistoainesten hallintaa ja tietopalvelua palveleva arkistotietokanta on pääosin käytössä. Digitointitoimintaa kehitetään ja verkkopalvelujen kehittämisessä ollaan yhteistyössä kirjasto- ja museolaitoksen kanssa. Arkistotoimen ohjauksessa painopisteinä ovat viranomaisten tuottamien sähköisten asiakirjojen käsittelyn ja säilytyksen ohjeistaminen erityisesti pitkäaikaissäilytyksen osalta sekä arkistoaineistojen arvonmäärityksen ja seulonnan kriteereiden kehittäminen sekä arkistokoulutus. Maksullisen palvelutoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden tuottotavoite on 5 000 2001 toteutuma 2002 2003 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Tutkijakäynnit 81 126 78 000 78 000 Annetut todistukset ja selvitykset 18 052 19 000 19 000 Järjestetyt arkistot (hyllymetriä) 1 583 1 500 1 500 Annettu koulutus (luentotunteja) 1 040 700 700 Bruttomenot 13 382 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 500 000 Muut toimintamenot 12 882 000 Bruttotulot 590 000 Maksullisen toiminnan tulot 590 000 julkisoikeudelliset suoritteet 131 000 muut suoritteet 459 000 Nettomenot 12 792 000 2003 talousarvio 12 792 000 2002 talousarvio 12 780 000 2001 tilinpäätös 12 119 286 23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 509 000 S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä tutkimuskeskukselle Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen keskeisimpiä tehtäviä ovat tutkimus, suuret sanakirjatyöt ja kielenhuolto. Tutkimuksen keskeisiä aloja ovat nykypuhekielen, viranomaisten tekstien ja muiden institutionaalisten tekstien sekä nimistön tutkimus. Sähköisiä suomen kielen ja suomenruotsin tekstipankkeja laajennetaan ja niiden käytettävyyttä kehitetään. Suomen kielen nauhoitearkiston digitalisointia jatketaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.88.53 määrärahoja. Maksullisen palvelutoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden tuottotavoite on 3 300 Bruttomenot 3 051 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 400 000 Muut toimintamenot 2 651 000 Bruttotulot 542 000 Maksullisen toiminnan tulot 500 000 julkisoikeudelliset suoritteet 82 000 muut suoritteet 418 000 Muut tulot 42 000 Nettomenot 2 509 000 2003 talousarvio 2 509 000 2002 talousarvio 2 509 000 2001 tilinpäätös 2 345 212 24. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha Momentille myönnetään 1 451 000 S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti Varastokirjastolle vuodelle 2003 seuraavat tulostavoitteet: Varastokirjaston keskeisenä tavoitteena on tilan vapauttaminen muissa kirjastoissa. Kirjasto ottaa vastaan kirjastojen siirtotarpeiden edellyttämän määrän aineistoa. Vastaanotettu aineisto käsitellään yleensä kuuden kuukauden kuluessa saapumisesta. Kaukopalvelutilaukset toimitetaan vuorokauden sisällä. Kirjasto kehittää elektronisia aineistonvälityspalveluita ja osallistuu kaukopalvelun kehittämishankkeisiin. Palveluiden maksullisuudessa säilytetään nykyinen käytäntö. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 200 000 euroa hankintoihin. 2003 talousarvio 1 451 000 2002 talousarvio 1 251 000 2001 tilinpäätös 1 292 188 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha Momentille myönnetään 400 000 Määrärahaa saa käyttää historiateossarjojen ja elämäkertojen laadinta- ja hankintamenojen sekä laadintamenoihin myönnettävien avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
J. K. Paasikiven elämäkerran laatiminen 44 000 J. V. Snellman 200 vuotta -hanke 280 000 Eräiden muiden teosten laadinta- ja hankintamenoihin 76 000 Yhteensä 400 000 2003 talousarvio 400 000 2002 talousarvio 400 000 2001 tilinpäätös 398 605 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 77 649 000 Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista, apurahoista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä sekä kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liittyvien laitehankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 16 462 000 euroa aikaisempina vuosina tapahtuneen myöntövaltuuden kasvun johdosta. Määrärahaan sisältyy 1 822 000 euroa yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden rahoitukseen, mitä vastaavat tulot kertyvät momentille 12.29.99. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 9 / 2 0 0 2 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 1 486 000 euroa talousarvioesityksen 76 163 000 euroon nähden aiheutuu yhteisrahoitteisesta pohjoismaisesta huippuyksikköohjelmasta, jota Suomen Akatemia hallinnoi. 2003 talousarvio 77 649 000 2002 talousarvio 59 701 000 2001 tilinpäätös 52 558 727 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 75 739 000 Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä sekä kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin sekä yleiskustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös tieteen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta annetun lain (998/1974) mukaisten menojen, kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää 10 000 euroa Suomen teknologiapalkintosäätiön peruspääoman maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 50 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen tutkimus-, keruu- ja sanakirjahankkeisiin sekä em. hankkeista aiheutuvien muiden kulutusmenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen 62 040 000 Yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta annetun lain (998/1974) mukaisiin menoihin 3 415 000 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintaan 2 023 000 Tutkimusinstituuttien ja -laitosten, Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin 6 343 200 Turvallisuuspolitiikan tutkimukseen 353 000 Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin 605 000 Muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin 949 800 Suomen teknologiapalkintosäätiön 10 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
peruspääoman maksamiseen Yhteensä 75 739 000 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 9 / 2 0 0 2 v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys 3 121 000 euroa talousarvioesityksen 75 739 000 euroon nähden aiheutuu momentin 12.29.88 tuloarvion pienentymisestä. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja koskeviin lukuryhmäperusteluihin viitaten momentille palautetaan hallituksen esityksessä talousarvioesityksen täydentämisestä (HE 249/2002 vp) vähennettäväksi ehdotettu 3 121 000 2003 talousarvio 75 739 000 2002 talousarvio 76 189 000 2001 tilinpäätös 75 927 147 (54.) Eräät avustukset (kiinteä määräraha) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2002 talousarvio 1 123 000 2001 tilinpäätös 1 122 654 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 10 261 000 Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC) ja Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 112 000 euroa jäsenmaksujen korotusten johdosta. Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti. 2003 talousarvio 10 261 000 2002 talousarvio 9 149 000 2002 II lisätalousarvio 804 000 2001 tilinpäätös 9 148 860 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5