Ilmastonmuutoksen haasteet suojelusuunnittelussa

Samankaltaiset tiedostot
Avustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet

Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuudet muutokseen sopeutumiseksi

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Zonation merialuesuunnittelussa

Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa - esiselvitys

Sää- ja ilmastonmuutosriskien arviointi Helsingille Ilmastonmuutos ja selvityksen lähestymistapa ANTTI MÄKELÄ

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Viljantuotannon haasteet

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa

Varsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos Juha Pöyry SYKE / Biodiversiteettikeskus

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Luonto- ja lintudirektiivien raportoinnit Ulla-Maija Liukko, SYKE Eliötyöryhmäseminaari, YM

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ekologiset yhteydet EU-tasolla

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutoksen vaikutus perhoslajistoon Juha Pöyry Syke / Luontoympäristökeskus

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Zonation-menetelmä TURVA-hankeen soiden arvottamisessa

MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPPIEN SEKÄ LAJIEN UHANALAISUUS SUOMESSA

välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien?

Zonation Esimerkkejä eri analyysityypeistä. Zonation-koulutus Suomen ympäristökeskus

Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Hulevesien laadun hallinta

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Lisääntyvät kasvinsuojeluriskit ilmaston muuttuessa, Kari Tiilikkala, MTT PesticideLife -hankkeen aloitusseminaari Jokioisilla 19.2.

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

Ilmastonmuutoksen etenemisen eri skenaariot ja satojen kehitys

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

Zonation Työkalu suojelusuunnitteluun

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta PÄIVÄTYÖKERÄYS

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Elinympäristöjen tilan edistäminen, uudet biotalousinvestoinnit ja metsien kestävä käyttö

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

Ilmaston ja sen muutoksen

Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

Mitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset jokien hydrologiaan ja pohjaeläinyhteisöihin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Lajit, suojelualueet, luonnonhoito ja ennallistaminen muuttuvassa ilmastossa: yleisestä tapauskohtaiseen

Idänsiilikäs (Borearctia menetriesii) -tutkimuksen tuloksia ja haasteita

ILMASTONMUUTOS JA LUONTO

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYKSEN PYSÄYTTÄMINEN VAATII EKOLOGISTEN KOMPENSAATIOIDEN VELVOITTAMISTA

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Suojelualueverkoston suunnittelu matemaattisena ongelmana Atte Moilanen

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Anni Arponen PerinneELOn pyöreän pöydän tutkimusseminaari

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Transkriptio:

Heini Kujala Helsingin yliopisto Ekologiset yhteydet 5 3.3.2009 Ilmastonmuutoksen haasteet suojelusuunnittelussa voidaanko tulevia muutoksia ennakoida?

Lämpenevä ilmasto laittaa lajit liikkeelle

Miten ilmasto vaikuttaa eliöihin? Vuodenaikaisuus Kasvukauden pituus Vuodenaikojen ajoittuminen Lämpötila Keskiarvot Ääriarvot Vaihtelu (Merenpinnan nousu) Sateisuus Keskiarvot Ääriarvot Vaihtelu Sään ääri-ilmiöt Myrskyt Tulvat Kuivuuskaudet Tulipalot CO 2 Ilmakehä Meret (Merten ph) Muuton tai levittäytymisen oikea-aikaisuus Mutualistiset vuorovaikutussuhteet ( mm. pölyttäjät, korallit ) Peto-saalissuhteet Loisten ja isäntien vuorovaikutussuhteet Tulokaslajit ja uudet taudit Fysiologinen stressi Hedelmällisyys Sukupuolijakauma (mm. tietyt matelijalajit ) Kilpailukyky Kalkkipitoisten rakenteiden muodostus (merissä)

Miten ilmasto vaikuttaa eliöihin? Vuodenaikaisuus Kasvukauden pituus Vuodenaikojen ajoittuminen Lämpötila Keskiarvot Ääriarvot Vaihtelu (Merenpinnen nousu) Sateisuus Keskiarvot Ääriarvot Vaihtelu Sään ääri-ilmiöt Myrskyt Tulvat Kuivuuskaudet Tulipalot CO 2 Ilmakehä Meret (Merten ph) Muuton tai levittäytymisen oikea-aikaisuus Mutualistiset vuorovaikutussuhteet ( mm. pölyttäjät, korallit ) Peto-saalissuhteet Loisten ja isäntien vuorovaikutussuhteet Tulokaslajit ja uudet taudit Fysiologinen stressi Hedelmällisyys Sukupuolijakauma (mm. tietyt matelijalajit ) Kilpailukyky Kalkkipitoisten rakenteiden muodostus (merissä) SOPEUDU SIIRRY HÄVIÄ

Levinneisyysalueiden siirtyminen Iso-Britannia Tutkituista 329 lajista 275 siirtyi pohjoisemmaksi 227 siirtyi ylemmäksi 100 Hickling ym. 2006 50 0 Birds Fish -50 Mammals Harvestmen Herptiles Butterflies Grasshoppers Longhorn-beetles Lacewngs Spiders Woodice Milipedes Aquatic-bugs Carabids Dragonflies Soldier-beetles -100

Minne lajit menevät? Mallien käyttäminen ennusteiden tekemisessä Kahdentyyppisiä malleja 1. Ekolokeropohjainen (Niche-based) Perustuvat pääasiallisesti lajin fysikaalis-kemiallisiin vaatimuksiin. Aineistovaatimukset kohtuullisia lajien määrä suuri. 2. Prosessipohjainen (Process-based) Huomioivat lajien bioottiset vaatimukset, esim. leviämiskyky, kilpailu, ravinto jne. Aineistovaatimukset suuria lajien määrä alhainen.

2008 2100

Levinneisyysalueiden mallintaminen Gain Overlap x Loss

Epävarmuus Mallien sisäinen epävarmuus Kasvihuonekaasupäästöjen kehittyminen Useita erilaisia skenaarioita ja malleja Ilmastoskenaariot Ilmastomallit Levinneisyysmallit

Epävarmuus Lajirikkaus Afrikan suurissa kansallispuistoissa Kaksi ilmastoskenaariota Yksi ilmastomalli Yksi levinneisyysmalli A2 B2 Park Biome Richness Spp lost Spp gained Turnover Spp lost Spp gained Turnover Kalahari Desert/xeric shrublands 45 25 6 19 23 7 16 Tassili N'Ajjer Desert/xeric shrublands 40 21 1 20 21 1 20 Etosha Flood grasslands/savanna 80 22 14 8 18 13 5 Bazaruto Mangroves 88 12 12 +0 7 10 +3 Addo Elephant Mediterranean forests 48 10 6 4 7 3 4 Mount Kenya Mont grasslands/savanna 50 18 25 +7 12 26 +14 Nyika Mont grasslands/savanna 97 5 10 +5 6 4 2 Kruger Trop grasslands/savanna 87 11 16 +5 10 18 +8 Serengeti Trop grasslands/savanna 120 7 6 1 6 3 3 Odzala-Koukoua Trop moist broadl forests 74 16 23 +7 12 19 +7 Salonga Trop moist broadl forests 80 36 28 7 20 25 +5 Thuiller ym. 2006b

Mallien käyttö Mallien käyttämiseen liittyy AINA epävarmuutta Epävarmuuksista huolimatta mallit tarjoavat erittäin tärkeää tietoa tulevien muutosten ymmärtämiseen tuleviin muutoksiin varautumiseen Mallien toimivuus ja käyttömahdollisuudet paranevat jatkuvasti

Araújo & New 2006 Konsensusmallit

Muuta huomioitavaa Mallit näyttävät vain suotuisan ilmaston sijainnin Monet muutkin asiat vaikuttavat lajien siirtymiskykyyn Lajin liikkumiskyky Erikoistumisaste Habitaatin pirstaloituminen, ym. Erityisesti jo nyt harvinaiset lajit näyttävät laahaavan perässä

Kaikki lajit eivät seuraa suotuisaa ilmastoa... Ilmasto suotuisa, laji esiintyy Ilmasto epäsuotuisa, lajia ei esiinny Ilmasto muuttunut suotuisaksi, laji ei esiinny Ilmasto muuttunut epäsuotuisaksi, laji esiintyy Warren ym. 2001

Lajien siirtymiskyvyllä suuri merkitys Nykyhetki 2080 Ei dispersaalia Täydellinen dispersaali Lehtipuiden lajirunsaus Euroopassa Thuiller ym. 2006c

Suojelualueet puskureina? Esimerkiksi Suomessa parhaat suojelualueet pohjoisessa Alueet suuria ja yhtenäisiä, kytkeytyvyys korkeaa Kuitenkin esim. maalinnuista juuri pohjoisten lajien populaatiot taantuneet 1970 jälkeen voimakkaimmin (kun ei huomioida perinnebiotooppien lajeja) Nämä populaatiomuutokset voidaan yhdistää ennustettuihin taantumiin ne lajit, joiden levinneisyysalue tulee ilmastonmuutoksen seurauksena kutistumaan Suomessa, taantuvat jo nyt. Samalla niillä lajeilla, joiden levinneisyysalue tulevaisuudessa kasvaa, on tällä hetkellä yleensä positiivinen populaatiotrendi.

Direktiivilajien suojelu vuonna 2080 Euroopan tasolla Suomen suojelualueverkoston merkitys kuitenkin vain kasvaa tulevaisuudessa Lajien siirtyessä kohti pohjoista yhä useampi esim. EU:n direktiivilaji levittäytyy Suomeen ja samalla katoaa eteläisemmiltä alueilta Eurooppaa Mallien avulle tehdyt ennusteet osoittavat, että tulevaisuudessa Suomi kantaa yhä suuremman vastuun EU:n direktiivilajien suojelusta yhdessä muiden pohjoismaiden ja Iso-Britannia kanssa.

Ekologisten yhteyksien merkitys kasvaa Suojelualueiden puskurointikyvystä ei toistaiseksi mitään näyttöä Pelkkä suojelualueiden määrän lisääminen ei ratkaise ongelmaa tarvitaan vihreitä käytäviä suojelualueiden ulkopuolelle Dispersal ability, intervening land use, and distance to the second protected area will determine whether a species can make the leap (Midgley ym. 2002).

Voidaan siirtymisreittejä mallintaa? 2000 2010 2020 2030 2040 2050 Williams ym. 2005 Ongelmat mallien resoluutio ja realistisuus

Entä lähteitä ja astinkiviä? Kytkeytyvyys on mahdollista laskea paitsi nykyisen levinneisyysalueen sisällä, myös nykyisen ja tulevan levinneisyysalueen välillä C o r e C o r e S o u r c e S t e p p i n g s t o n e Future Future Future Current Current Current

Yhteenvetona Mallit tarjoavat hyvän työvälineen tulevien muutosten ymmärtämiseen malleihin liittyvä epävarmuus pitää kuitenkin huomioida Hienoresoluutioista materiaalia ei ole toistaiseksi saatavilla epävarmuus kasvaa hienompaan resoluutioon ja tarkempiin aikajaksoihin siirryttäessä

Yhteenvetona Alueiden korvamerkitsemisen sijaan kannattaa toistaiseksi keskittyä yleisen kytkeytyvyyden parantamiseen myös suojelualueiden ulkopuolella

Yhteenvetona On huomioitava, että on paljon lajeja joita paraskaan kytkeytyneisyys ei tule auttamaan syitä monia, esim. huono dispersaalikyky tai suotuisan ilmaston häviäminen Näille lajeille tarvitaan muita suojelutoimia, jotka voivat myös olla hyvin kalliita

Kiitos! Mar Cabeza Atte Moilanen Risto A. Väisänen Diogo Alagador Miguel B. Araújo

Lähteet Araújo, M.B. and M. New (2006) Ensemble forecasting of species distributions. Trends in Ecology and Evolution, 22, 42-47. Hickling, R., D.B. Roy, J.K. Hill, R. Fox and C.D. Thomas (2006). The distributions of a wide range of taxonomic groups are expanding polewards. Global Change Biology 12, 450-455. Thuiller, W., O. Broennimann, G.O.Hughes, J.R.M.Alkemade, G.F. Midgley and F. Corsi (2006b). Vulnerability of African mammals to anthropogenic climate change under conservative land ransformation assumptions. Global Change Biology, 12, 424-440. Thuiller, W., S. Lavorel, M.T. Sykes and M.B. Araújo (2006c). Using niche-based modelling to assess the impact of climate change on tree functional diversity in Europe. Diversity and Distributions, 12, 49-60. Warren, M.S., Hill, J.K., Asher, T.J., Fox, R., Huntley, B., Roy, D.B., Telfer, M.G., Jeffcoate, S., Harding, P., Jeffcoate, G., Willis, S.G., Greatorex-Davies, J.N., Moss, D. and Thomas, C.D. (2001) Rapid responses of British butterflies to opposing forces of climate and habitat change. Nature, 414 (6859), 65-69. Williams, P.H., L. Hannah, S. Andelman, G.F. Midgley, M.B. Araújo, G.O. Hughes, L. Manne, E. Martinez-Meyer and R.G. Pearson (2005). Planning for climate change: identifying minimum-dispersal corridors for the Cape Proteaceae. Conservation Biology 19, 1063-1074.