Hyväksytty yhteistyötoimikunnassa 20.11.2014 Hyväksytty johtokunnassa 28.11.2014 Dnro 1495/00.01.02.00/2014 TULOSSOPIMUS 2015
Sisällysluettelo 1 Sairaalan strategia ja toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset...3 1.1 Toiminta-ajatus, säädöspohja ja asiakkuus...3 1.2 Sairaalan strategia ja arviointitavat...5 1.3 Toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset...5 2 Tulostavoitteet vuodelle 2015...5 2.1 Vaikuttavuus...6 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus...6 2.2.1 Tuotokset ja laadunhallinta...6 2.2.2 Toiminnallinen tehokkuus... 10 2.2.2.1 Taloudellisuus... 10 2.2.2.2 Tuottavuus... 11 2.2.2.3 Kannattavuus... 12 2.2.2.4 Taloudelliset voimavarat... 13 2.2.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 14 3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta... 19 3.1 Oikeuspsykiatrian klinikan /Niuvanniemen sairaalan keskeiset tutkimushankkeet... 19 3.2 Erilliset tutkimus- ja kehittämisprojektit... 20 3.2.1 Sairaalan maksullisen toiminnan tuotoilla kustannettavat hankkeet sekä rakennusten peruskorjaukset... 20 3.2.2 Terveystieteellisen tutkimustoiminnan osarahoitus momentilta 33.01.04... 20 3.2.3 Kansainvälinen yhteistyö ja muu yhteistyö... 21 4 Tulossopimuksen toteutumisen arviointisuunnitelma... 21 Liitteet: Liite 1, Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat ja tunnusluvut 1A, 1B vuosina 2013 2015 Liite 2 Maksullisen toiminnan palkkojen budjetointi Liite 3 Henkilöstövoimavarat vuodelle 2015 Liite 4 Henkilöstörakenteen ja osaamisen kehittäminen Liite 5a, Virkajärjestelyesitykset 5b, 5c vuodelle 2015 Liite 6 Tutkimustoiminnan ja erikoislääkärikoulutuksen tulo- ja menoarvio vuodelle 2015 Liite 7 Terveystieteellisen tutkimustoiminnan projektit vuonna 2015 Liite 8 Opetus-EVO-rahoitusta vastaavan rahoituksen perusteet Liite 9 Oikeuspsykiatrian klinikan julkaisut vuosina 2011 2014/Impact- ja EVO-pisteet Liite 10 Niuvanniemen sairaalan/itä-suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikan tutkimussuunnitelma vuodelle 2015 Liite 11 Oikeuspsykiatrian klinikan julkaisut vuonna 2015/Impactpisteet Liite 12 Kuvaus kansainvälisen yhteistyön sisällöstä Liite 13 Niuvanniemen sairaalan tulospalkkiomatriisi 2015 Tulossopimus 2015
3 (22) Tulossopimus 1 Sairaalan strategia ja toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset 1.1 Toiminta-ajatus, säädöspohja ja asiakkuus Niuvanniemen sairaala vastaa korkealaatuisten valtakunnallisten oikeuspsykiatristen erityistason sairaanhoidollisten palvelujen ja mielentilatutkimusten tuottamisesta, toimii Itä- Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana sekä vastaa osaltaan oikeuspsykiatrian alan sairaanhoitohenkilöstön työpaikkakoulutuksesta ja kehittämistoiminnasta. Sairaala kouluttaa oikeuspsykiatrian erikoislääkäreitä, joita vuosittain valmistuu 1 3. Sairaalan tehtävistä säädetään laissa ja asetuksessa valtion mielisairaaloista sekä mielenterveyslaissa ja -asetuksessa. Sairaalan ja sen virkamiesten toimintaa valvovat Itä- Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA), Eduskunnan oikeusasiamies sekä Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Sairaala toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulosohjauksessa nettobudjetoituna valtion laitoksena. STM:n asettama johtokunta toimii työnantajan edustajana. Sairaalan palvelussuhteet ovat valtion virkasuhteita. Sairaanhoidollisia palveluja tuotetaan sairaanhoitopiireille ja kunnille, ja mielentilatutkimuksia tehdään valtion lukuun THL:n pyynnöstä tuomioistuimen määräämille henkilöille. Sairaalassa olevat mielentilatutkimuspotilaat ovat pääasiassa vakavista henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista syytteessä olevia tutkintavankeja. Sairaalassa hoidettavana olevat potilaat ovat mielenterveyslain mukaisesti tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa olevia aikuispotilaita ja alaikäisten hoitoyksikössä alle 18-vuotiaita potilaita. Lokakuun alussa 2014 148 (51 %) potilaista oli mielisairaudesta johtuvan syyntakeettomuuden vuoksi rikoksesta tuomitsematta jätettyjä henkilöitä. 129 (44 %) oli vaarallisuuden ja/tai vaikeahoitoisuuden takia sairaanhoitopiirin hakemuksesta sairaalaan otettuja potilaita. Mielentilatutkimuksessa oli 14 henkilöä (5 % potilaista). Alaikäiset potilaat ovat pääasiassa kunnallisten hoitoyksiköiden lähettämiä. Yli 80 % sairaalassa hoidettavana olevista potilaista sairastaa skitsofreniaa. Potilaiden erityisongelmina korostuvat kyvyttömyys hallita väkivaltaista käyttäytymistä sekä päihdeongelmat. Sairaalassa on tehty viime vuosina 45 50 mielentilatutkimusta/vuosi, mikä on kysyntää vastaava määrä. Sairaalan vuotuinen hoitopotilaiden vaihtuvuus on ollut 30 50. Taulukko 1 Potilasvaihto aikuisosastoilla v. 2011 2013 sekä 30.9.2014 mennessä Vuosi Sisäänkirjoitetut Poistetut Aikuisos. käyttöaste krpopopot -pot vvh- yht kr- vvh yht mtt % 2011 14 24 38 18 17 35 47 96,6 2012 17 18 35 23 20 43 53 96,3 2013 23 22 45 21 27 48 53 94,5 30.9.2014 21 13 34 14 12 26 42 Tulossopimus 2015
4 (22) Potilasvaihto alaikäisten osastolla v. 2011 2013 sekä 30.9.2014 mennessä Vuosi Sisäänkirjoitetut Poistetut Nuoriso-os. käyttöaste krpopopot -pot vvh- yht kr- vvh yht mtt % 2011-2 2 5 5 1 101,5 2012-10 10 1 7 8-98,6 2013 1 7 8 1 5 6 1 103,9 30.9.2014 1 4 5-3 3 1 kr-pot = kriminaalipotilas vvh-pot = vaarallinen ja/tai vaikeahoitoinen potilas mtt = mielentilatutkimukset Sairaalan potilaita voidaan kuvata toimintakyvyn yleisen arvioinnin mittarilla (General Assessment of Functioning, GAF), jonka mukainen potilasjakauma esitetään alla. Alimman hoitoisuuden ryhmä vaatii eniten hoitohenkilöstöä. Taulukko 2. GAF-mittari (sisältää myös nuoriso-osaston) 30.9.2014 tilanteen mukaan 1 10 11 20 21 30 31 40 41 50 51 100 GAF jatkuvasti vaarallinen itselleen/muille tai kyvytön huolehtimaan hygieniasta tai itsemurhayrityksiä jonkin verran vaarallinen itselleen/muille tai ajoittain ei huolehdi hygieniasta tai kommunikointi hyvin vakavasti huonontunut harhat vaikuttavat käyttäytymiseen tai kommunikaatio/arviointikyky vakavasti huonontunut tai toimintakyvyttömyys lähes kaikilla elämänalueilla huonontunut todellisuudentaju/kommunikointi tai vakavasti huonontunut toiminta useilla alueilla, kuten arvostelukyky, ajattelu vakavia oireita tai sosiaalisen toiminnan vakava huononeminen keskivaikeista oireista erinomaiseen toimintakykyyn ei arvioitu (uusi potilas, mielentilatutkimus) 2011 % N = 285 2012 % N = 287 2013 % N=277 30.9.2014 % N = 291 20,0 27,52 29,60 24,05 48,07 43,55 46,57 51,20 24,56 20,90 18,05 16,49 3,51 2,09 3,97 3,09 0,71 0,34 0,36 - - - - - 3,15 5,57 1,44 5,15 Tulossopimus 2015
5 (22) 1.2 Sairaalan strategia ja arviointitavat Valtion mielisairaalan strategia noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen strategiaa. Sairaalan tulosohjaus toteutetaan THL:n Valtion palvelut -osastossa. Tulosohjausta kehitetään painottaen strategista ohjausta. Sairaalan strategia sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta ovat osa THL:n strategiaa sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Sairaalassa hoidetaan ensisijaisesti oikeuspsykiatrisia aikuispotilaita sekä vaikeahoitoisia alaikäisiä ja tehdään merkittävä osa maan mielentilatutkimuksista. Sairaala varautuu velvoitteisen avohoidon järjestämiseen sekä aikuispotilaiden tahdosta riippumattoman hoidon laajentumiseen. Sairaalan virkamiesten asiantuntemus on käytettävissä lain muutosten valmistelutyössä. Sairaala toimii opetussairaalana vastaten alan erikoislääkärikoulutuksesta. Sairaala on kansainvälisesti arvostettu sekä tutkimustoiminnan että vahvasti tutkimukseen ja näyttöön perustuvien hoitokäytäntöjen ansiosta. Sairaalan tarjoamien palvelujen hinta-laatusuhde on kilpailukykyinen ja henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan. Sairaalan strategia arvioidaan vuosittain ja lisäksi, erityisesti kysynnän muuttuessa ja säätelevien normien ja valmiuksien muuttuessa toimintaympäristössä. Sairaalan toimintaa arvioidaan tulosohjausmenettelyssä, ulkoisella auditoinnilla ja sisäisellä laadunvalvonnalla. 1.3 Toimintaan vaikuttavat keskeiset muutokset Hallituksen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisesti sairaalan on edelleen huolehdittava toimintansa tuloksellisuuden parantamisesta. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskeva uudistus saattaa vaikuttaa sairaalan hallinnolliseen asemaan ja palvelujen kysyntään. Sairaalan toimintaympäristö saattaa muuttua keskeisesti, mikäli oikeuspsykiatristen potilaiden hoidon järjestämis- ja kustannusvastuu muuttuu nykyisestään. Toiminnan luonteeseen tulevat toteutuessaan vaikuttamaan mielenterveyslain muutokset, joilla säädettäisiin oikeuspsykiatrisen potilaan velvoitteisesta avohoidosta ja laajennettaisiin tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen kriteereitä aikuisikäisillä. Sairaalan toiminta selkiintyy, mikäli säädetään lailla erikseen oikeuspsykiatrisesta tutkimuksesta ja hoidosta tai korjataan mielenterveyslakia tarkoituksenmukaisella tavalla (rikoksesta epäillyn mielentilatutkimus, hoitoonmääräämisen toimivalta). Sairaalan toimialariippumattomat ICT-palvelut siirtyvät vuosien 2014 2015 kuluessa valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin vastuulle. Siirrettävien palveluiden ohella siirretään myös vastaava määrä tehtäviä ja henkilöitä sairaalasta Valtorille. Sairaalan lähiverkko ja tietoliikenneyhteydet, koneet ja laitteet ja pääosa ohjelmistolisensseistä sekä palvelu- ja leasing-sopimuksista siirtyvät Valtorin hallintaan ja omaisuudeksi. Siirtymävaihe alkoi 1.11.2014 ja varsinainen palvelutuotanto käynnistyy 1.8.2015. 2 Tulostavoitteet vuodelle 2015 Tulostavoitteiden toteutumista, vaikuttavuutta ja palvelukykyä arvioidaan mielentilatutkimusten osalta seuraamalla resurssisijoitusta verrattuna muihin tutkimuspaikkoihin, seuraamalla THL:n oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnan ratkaisuja sekä kohdentamalla strukturoituja kyselyjä käräjätuomareille. Vaikuttavuutta ja palvelukykyä arvioidaan tekemällä vuosittain sairaalan palveluja koskeva kysely ostajille, seuraamalla potilasvalinnan tarkoituksenmukaisuutta, seuraamalla hoitosuositusten toteutumista sekä keräämällä palautteet hoidossa ja mielentilatutkimuksessa olevilta potilailta. Seurannan ja arvioinnin vahvuutena on sairaalan/klinikan tottuneisuus tutkimustyöhön kliinisen työn rinnalla sekä palvelujärjestelmän laadunhallintaohjelma. Uhkana tavoitteita ja vaikuttavuutta arvioitaessa voivat olla muualla tehtävät palvelujärjestelmän muutokset Tulossopimus 2015
6 (22) 2.1 Vaikuttavuus ja mahdollisesti tapahtuvat maksujärjestelmän muutokset. Arviointia on mahdollisuus kehittää mm. kyselyjen tulosten perusteella. Vaikuttavuutta on vaikea mitata, koska potentiaalit mittarit ulottuvat muille hallinnonaloille. Rikoksia tehneiden syyntakeettomien henkilöiden uusintarikokset tapahtuvat usein pian sairaalahoidon loppumisen jälkeen, osittain siksi, ettei lainsäädäntö anna mahdollisuutta huolenpitoon avohoidossa. Oikeuspsykiatrinen hoito, joka sisältää sairauteen liittyvän vaarallisuuden arvioimista, vaikuttaa uusintarikoksia ehkäisevästi. Oikeuspsykiatrisella asiantuntemuksella ja tutkimustulosten perusteella pyritään selvittämään, olisiko hoidon vaikuttavuus nykyistä parempi, jos säädöksiä kehitetään. Oikeuspsykiatrisiksi päätyneiden potilaiden rikokset ovat vakavia, tavallisesti toisen henkeen tai terveyteen kohdistuvia tekoja. Oikeuspsykiatrisen hoidon avulla estetään vuosittain useiden kymmenien henkilöiden heitteille jääminen ja/tai epätarkoituksenmukainen ajelehtiminen terveydenhuoltojärjestelmän, vankeinhoidon ja sosiaalitoimen välimaastossa. Koska valtaosa potilaista sairastaa skitsofreniaa, seurataan suomalaisen käypähoitosuosituksen keskeisten muuttujien toteutumista hoidon aikana. Psyykenlääkkeiden kansainvälisesti käytössä olevien hoitosuositusten toteutumista seurataan myös (antipsykootit, bentsodiatsepiinit). Suosituksen mukaisen hoidon toteutuminen kuvaa vaikuttavuutta, koska ao. menetelmien suositeltavuus perustuu vaikuttavuuteen. Hoidon vaikuttavuutta voidaan kuvata myös potilaiden kliinisen tilan mittareilla, joita tullaan kehittämään potilaskohtaisen mittaamisen suuntaan. Taulukossa 3 esitetään GAF-mittarin mukaisesti potilaiden tilanmuutos vertaamalla vuosina 2012 2014 sairaalaan otettuja ja sairaalasta poistettuja potilaita keskiarvoin. Kysymyksessä eivät ole keskenään samat potilaat. Uusintarikollisuuden mittaaminen vaikuttavuusindikaattorina on vaikeaa, koska suurin osa avohoitoon siirtyvistä potilaista siirtyy ensin kuntayhtymien sairaaloihin, ja vasta sieltä avohoitoon. Siten tämä indikaattori kuvastaisi enemmän kuntayhtymien sairaaloissa tehtyä riskiarviota sekä avohoidon toimivuutta kuin valtion sairaalassa tapahtunutta arviota potilaan valmiudesta selviytyä avohoidossa. Taulukko 3 Tulo-GAF ka. Lähtö-GAF ka. kr-pot. vvh-pot. kr-pot. vvh-pot. 31.10.2012 11 9 28 18 31.10.2013 12 9 18 18 30.9.2014 12 11 21 17 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 2.2.1 Tuotokset ja laadunhallinta Tulossopimus 2015 Vuonna 2015 arvioidaan hoitopäiviä kertyvän yhteensä 101 032. Hoitopäivät ja mielentilatutkimukset vuosina 2013 2015 Aikuisosastot Tot. 2013 Arvio 2014 Tav. 2015 Välitöntä/henkilökohtaista valvontaa 1 794 1 825 1 825 vaativan potilaan hoito, väh. 6 h/vrk
Vaarallisen ja/tai vaikeahoitoisen potilaan alkuvaiheen hoito, 3 12kk 4 087 5 475 4 015 Tutkimus- ja hoito-osastot 38 211 34 675 35 770 Pitkäaikaiskuntoutusosastot 48 746 52 560 51 465 Mielentilatutkimuspäivät 3 093 2 920 3 285 Yhteensä 95 931 97 455 96 360 7 (22) Mielentilatutkimukset, kpl 53 40 (30.9.2014) 55 Alaikäisten hoito-osasto Tot. 2013 Arvio 2014 Tav. 2015 Hoitopäivät 4 532 4 562 4 562 Mielentilatutkimuspäivät 16 58 110 Yhteensä 4 548 4 620 4 672 Mielentilatutkimukset, kpl 1 1 (30.9.2014) 2 Sairaalan käyttöaste lasketaan seuraavasti: Hoitopäivien määrä/kapasiteetti Hoitopäivien määrä = laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät vuodessa Kapasiteetti = vahvistetun sairaansijamäärän mukaiset hoitopäivät vuodessa Aikuisosastojen käyttöasteen kehitys vuosina 2013 2015 (sairaansijat vuosina 2014 ja 2015: 283) Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % Muutos, %- tavoite toteuma yksikköä 2013 95 931 103 660 94,02 92,56-3,15 2014 (arvio) 97 455 103 295 91,17 94,35 +1,79 2015 96 360 103 295 93,29 - - Alaikäisten hoito-osaston käyttöasteen kehitys vuosina 2013 2015. Vuodesta 2014 alkaen alaikäisten hoito-osastolla on 13 sairaansijaa. Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % Muutos, %- tavoite toteuma yksikköä 2013 2014 (arvio) 4 548 4 620 4 380 4 745 96,67 98,47 103,82 97,37 +5,23-6,45 2015 4 672 4 745 98,47 - - Sairaalan käyttöasteen kehitys vuosina 2013 2015 Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste, % Muutos, %- tavoite toteuma yksikköä 2013 2014 (arvio) 100 479 102 075 108 040 108 040 94,12 91,49 93,01 94,48-2,82 +1,47 2015 101 032 108 040 93,52 - - Tulossopimus 2015
8 (22) Laatu ja potilasturvallisuus Sairaalalla on voimassa oleva sopimus sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman SHQS-laadunhallintaohjelman käytöstä ja siihen liittyvästä laaduntunnustusauditoinnista Qualifaction (entinen Qualitor Oy) kanssa. Laaduntunnustukseen liittyvä laaja uusinta-auditointi suoritettiin 27. 28.10.2014. Ylläpitoauditoinnit suoritetaan ulkoisten auditoijien toimesta vuosittain. Laadunhallinta on kymmenessä vuodessa integroitunut osaksi sairaalan toimintaprosesseja. Sairaalassa on terveydenhuoltolain (30.12.2012/1326) mukainen laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma, joka sisältää menettelytavat ja käytännöt, joiden avulla pyritään ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään sairaalan toiminnan hyvää laatua ja potilasturvallisuutta kaikilla tasoilla ja toimintayksiköissä. Potilasturvallisuuden verkkokoulutus on ollut käytössä vuoden 2013 alusta ja sairaalaan on perustettu potilasturvaryhmä, joka vastaa erillisistä potilasturvallisuusselvitysprosessista. Sisäisten auditoijien raportteja käytetään sairaalan johdon työvälineinä. Sisäiset auditoinnit ovat samalla osa sairaalan sisäistä valvontaa. Vuonna 2015 laadunhallinnan tukemiseksi otetaan käyttöön sähköinen toimintajärjestelmä (IMS). Tavoitteena on lisäksi integroida riskienhallinta osaksi laatujärjestelmää. Vanhan Vaasan sairaalan kanssa jatketaan vuosittain vuonna 2009 aloitettua vertailukehittämistä (benchmarking-vertailua). Vuosina 2012-2014 on vertailtu myös sairaaloiden henkilöstömääriä ja tuottavuutta. Kehittämisen tarvetta on todettu olevan sairaalan toimintaprosesseissa, koska henkilöstömäärät ovat Niuvanniemessä suhteellisesti suuremmat erityisesti esimies- ja hallintotehtävissä. Alla esitetään luettelo Niuvanniemen sairaalan toimintamittariston rakenne-, prosessi-, vaikuttavuus-, henkilöstö- ja ympäristömittareista. Useimmat mittareiden tiedot ja niiden seuranta ovat olleet jo systemaattisessa käytössä ja niiden perusteella päätetään mahdollisista toimenpiteistä. Niuvanniemen sairaalan toimintamittaristo Rakennemittarit 2012 2013 1 Hoitajaa/sairaansija (oh+aoh+sh+msh+tt) (vakinaiset virat) koko sairaala/ aikuisosastot 2 Htv/sairaansija (oh+aoh+sh+msh+tt) koko sairaala/aik.osastot 3 Sairaanhoitajat/mielisairaanhoitajat (vakinaiset virat) koko sairaala 1,22/1,13 aik.os. 1,34/1,24 aik.os. 39 % sh 61 % msh 1,22/1,13 aik.os. 1,29/1,19 aik.os. 41 % sh 59 % msh Tilanne 30.9.2014 1,21/1,13 aik.os. Tavoite 2015 1,21/1,13 1,2/1,12 aik.os. 1,2/1,12 aik.os. 46,4 % sh 49 % sh 53,6 % msh 51 % msh Prosessimittarit 2012 2013 Tilanne 30.9.2014 1 Keskimääräinen hoitoaika/uloskirj. * kriminaali (aikuisosastot) 9 v 5 kk 14 v 1 kk 9 v * vaikeahoitoinen (aikuisosastot) 5 v 8 kk 5 v 7 kk 7 v 2 kk 2 Eristysvuorokaudet (aikuisosastot) 5619 4604 3060 3 Siirrot suljetummalle osastolle 4 Kantelut ja muistutukset 50 64 25 5 Leposide-eristysvuorokaudet (ai- 712 382 233 kuisos.) 6 Lääkkeenantovirheet 42 (Excel-tilasto 59 (läheltä piti 3, 37 (läheltä piti 3, Tavoite 2015 Tulossopimus 2015
9 (22) 3, HaiPro 1.3. tapahtui 56) tapahtui 34) alk. 39. Läheltä piti 3, tapahtui 36). 7 Vartiointipalveluostot ( /v.) 70 259 63 730 19 250 < 30 000 8 Työterapiakerrat työ- taide- ja toimintaterapiapisteissä 25 575 27 913 21 037 25 000 9 Hoitoneuvottelut (omaiset, verkosto) 95 39 10 Sairaalan käyttöaste 95,83 93,01 95,30 93,52 11 Mielentilatutkimusten määrä (koko sla) 12 Mielentilatutkimuksen keskim. kestoaika 13 Mielentilatutkimusten suhteellinen osuus Suomessa 14 Mielenterveyslain mukaiset valitukset Vaikuttavuusmittarit 52 kpl 54 kpl 40 kpl 57 kpl 58 pv 59 pv 54 pv 59 pv 46,4 % 52,5 % 52 % > 50 % 33 41 30 Tilanne 30.9.2014 2012 2013 1 Potilasvaihto: sairaalasta lähteneet / sairaansijat 29/284 54/277 54/296 2 Luvatta poistuneet potilaat 4 1 6 0 3 Väkivaltatapahtumat seurantajaksolla 4 Väkivaltatilanteiden jälkipuinti potilaiden kanssa Henkilöstömittarit 1 Väkivaltatilanteiden jälkipuinti henkilökunnan kesken (Kuopion Kriisikeskus) Grasse: Hk 57 Pot. 26 HaiPro 1.3. alk: Toinen potilas/potilas itse: 164 (läheltä piti 73, tapahtui 91) Henkilökunta: 321 (läheltä piti 110, kohdistui 211) Toinen potilas/potilas itse: 176 (läheltä piti 63, tapahtui 113) Henkilökunta: 355 (läheltä piti 130, tapahtui 225) 2012 2013 Toinen potilas/potilas itse: 164 (läheltä piti 65, tapahtui 99) Henkilökunta: 284 (läheltä piti 81, tapahtui 203) Tilanne 30.9.2014 2 0 3 Tavoite 2015 < 300 80 % Tavoite 2015 2 Työtapaturmien määrä 53 kpl 54 kpl 53 kpl 0 kpl 3 1-3 sairauspäivän tapausten %- 64,2 % 65,2 % 62 % osuus kaikista sairaustapauksista 4 Sairauspoissaolopäivät/htv 16,2 16,0 13,62 13,0 5 Sairauspoissaoloprosentti 6,5 6,4 5,7 6 Henkilötyövuodet 587 574 408,5 550 7 8 Määräaikaiset virkasuhteet, lkm (osuus %), vuoden lopussa (tiedot Tahti-raportointijärjestelmästä) Henkilöstön lisä- ja ylityöt (ylityöpäivät/htv) 18,91 % 15,53 % 14 % 5,88 5,07 5,99 5,0 9 Henkilöstön täydennyskoulutus /htv 570 732 517 600 10 Työtyytyväisyysindeksi - 3,47-3,50 Ympäristö-/talousmittarit 2012 2013 Tilanne 30.9.2014 Tavoite 2015 Tulossopimus 2015
10 (22) 1 2 Sähkönkulutus (MWh) 2 640 2 655 1 903 < 2 600 Matkustamiskulut ( ) 242 510 280 362 128 518 < 240 000 Laadunhallintaan liittyen sairaala tekee palvelun ostajille asiakaskyselyn vuosittain. Alla olevassa taulukossa esitetään asiakastyytyväisyyden tuloksia viime vuosilta ja asetetaan tavoitearvot vuodelle 2015. Taulukossa ilmaistaan lähetettyjen kyselylomakkeiden määrä, vastaajien osuus ja keskeisten kysyttyjen parametrien tulokset (asteikolla 1 5 puolivälin ylittävien/alittavien vastausten prosentuaalinen osuus. Asiakastyytyväisyysindeksi muodostuu kysymysten keskiarvosta lukuun ottamatta kysymystä 4. Keskeisin tavoite on, että oikeuspsykiatrinen osaaminen säilyy tärkeimpänä selittävänä tekijänä hyvälle laadulle, koska sairaala on erityistason hoitopaikka. Hoitopäivän hintakehitystä seurataan tarkoin, ja kilpailukyky pyritään turvaamaan strategisesti oikeilla ratkaisuilla. Vuonna 2014 saavutettiin asetetut tavoitteet. Jatkohoitoon lähettämisen prosessia on syytä kehittää. Asiakaskysely palvelunostajille: 2011 2012 2013 2014 tav. 2015 Lähetettyjä (kpl) 52 49 48 45 Vastaajia (%) 46,15 57,14 47,91 53,3 > 50 % 1) Palvelujen laatu 1 5 (huono erinomainen) > 3:100 % >3:100 % >3:100% > 3:100 % > 3:100 % 2) Hoitoonpääsyn sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) > 3:87 % > 3:95 % > 4:94 % > 3:99 % > 3:95 % 3) Jatkohoitoon lähettämisen sujuvuus 1 5 (kankea sujuva) > 3:80 % > 3:74 % > 3:83 % > 3:88 % > 3:80 % 4) Potilaiden terveydentilan koheneminen 1 5 (tyytymätön tyytyväinen) > 3:75 % > 3:80 % > 3:67 % > 3:94 % > 3:80 % 5) Hoitopäivän hinta 1 5 (edullinen liian korkea) 1 5 (liian korkea edullinen ) >3:31 % > 3: 50% > 3:33 % > 3:33 % > 3: 50% 6) Yleisarvosana hintalaatusuhteesta 1 5 (huono hyvä) - tärkeimpänä selittävänä tekijänä on pidetty oikeuspsykiatrista osaamista >3:79 % > 3:90 % > 3:83 % > 3:94 % > 3:90 % Asiakastyytyväisyysindeksi 3,9 4,06 4,05 3,95 4,2 2.2.2 Toiminnallinen tehokkuus 2.2.2.1 Taloudellisuus Tulossopimus 2015 Sairaalan taloudellisuutta mitataan hoitopäivän keskimääräisellä yksikkökustannuksella seuraavasti: Kokonaiskustannukset/hoitopäivien määrä
11 (22) Kokonaiskustannukset = kaikki sairaalan kustannukset - yliopisto-opetuksen ja tutkimustoiminnan kustannukset Hoitopäivien määrä = laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät Toiminta on taloudellista silloin, kun suoritteet tuotetaan mahdollisimman pienin yksikkökustannuksin. Taloudellisuus = Kokonaiskustannukset yliopisto-opetus- ja tutkimuskustannukset Hoitopäivien määrä Taloudellisuuden paraneminen merkitään +merkillä. Aikuisosastojen taloudellisuuden kehitys vuosina 2013 2015 Vuosi 2013 2014 (arvio) 2015 Kokonaiskustannukset 34 543 455 34 728 317 35 360 751 Hoitopäivät 95 931 97 455 96 360 Taloudellisuus, euroa/vrk tavoite toteuma 369,82 360,09 369,90 356,36 366,97 - Muutos, % ed. vuoteen -4,89 +1,04 - Alaikäisten hoito-osaston taloudellisuuden kehitys vuosina 2013 2015 Vuosi 2013 2014 (arvio) 2015 Kokonaiskustannukset 3 946 247 3 995 106 4 132 705 Hoitopäivät 4 548 4 620 4 672 Taloudellisuus, euroa/vrk tavoite toteuma 910,52 867,69 849,70 864,75 884,57 - Muutos, % ed. vuoteen -2,30 +0,34 - Taloudellisuuden kehitys vuosina 2013 2015, sairaala yhteensä Vuosi 2013 2014 (arvio) 2015 Kokonaiskustannukset 38 489 702 38 723 423 39 493 456 Hoitopäivät 100 479 102 075 101 032 Taloudellisuus, euroa/vrk tavoite toteuma 392,33 383,07 392,58 379,37 390,90 - Muutos, % ed. vuoteen -5,14 +0,97-2.2.2.2 Tuottavuus Sairaalan tuottavuutta mitataan seuraavasti: Hoitopäivien määrä/henkilötyövuodet Hoitopäivien määrä = laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät Henkilötyövuodet = koko henkilöstö, vakinainen henkilöstö, määräaikaiset virkasuhteet + sijaiset yliopisto-opetukseen ja tutkimustoimintaan kohdistuvat henkilötyövuodet. Toiminta on tuottavaa silloin, kun mahdollisimman suuri suoritemäärä tuotetaan käytettävissä olevin henkilöstöresurssein. Tuottavuus = Hoitopäivien määrä (vrk) Henkilötyövuodet (htv) Tulossopimus 2015
12 (22) Aikuisosastojen tuottavuuden kehitys vuosina 2013-2015 Vuosi Hoitopäivät Henkilötyö- Tuottavuus Muutos, % vuodet tavoite toteuma ed. vuoteen 2013 95 931 518,62 182,65 184,98-0,46 2014 (arvio) 97 455 495,80 185,88 196,57 +6,27 2015 96 360 494,01 195,06 - - Alaikäisten hoito-osaston tuottavuuden kehitys vuosina 2013 2015 Vuodesta 2014 alkaen osastolla on 13 sairaansijaa. Vuosi Hoitopäivät Henkilötyö- Tuottavuus Muutos % vuodet tavoite toteuma ed. vuoteen 2013 4 548 51,23 78,05 88,78-0,90 2014 (arvio) 4 620 49,00 86,12 94,29 +6,21 2015 4 672 52,75 88,57 - - Tuottavuuden kehitys vuosina 2013-2015, maksullinen toiminta yhteensä Vuosi Hoitopäivät Henkilötyö- Tuottavuus Muutos, % vuodet tavoite toteuma ed. vuoteen 2013 100 479 569,85 172,99 176,33-0,86 2014 (arvio) 102 075 544,80 176,23 187,37 +6,26 2015 101 032 546,76 184,79 - - 2.2.2.3 Kannattavuus Sairaalan suoritteet hinnoitellaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1132/2001) mukaan liiketaloudellisin perustein. Sairaala huolehtii siitä, että sen maksullinen toiminta kokonaisuutena on kannattavaa eli suoritemyynnistä saatavat tuotot kattavat maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset. Maksullisen toiminnan tavoitteena on, että kustannukset katetaan tuotoilla ilman voiton tavoittelua. Sairaala seuraa kustannusvastaavuuden kehitystä varainhoitovuoden kuluessa ja tasapainottaa talouden ohjauksella kustannukset vastaamaan tuottoja. Merkittävän ylijäämän tilanteessa sairaala palauttaa sairaanhoitopiireille/kunnille ylijäämän vuosihyvityksenä palveluostojen suhteessa ennen lopullista tilinpäätöstä. Perustellussa tilanteessa (esim. yllättävä potilaiden voimakas vähentyminen loppuvuodesta) voidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sairaalan kesken erikseen sopia edellisen vuoden maksullisen toiminnan ylijäämän käytöstä menojen kattamiseen. Edellytyksenä tällaiselle sopimiselle on, että maksullinen toiminta on vähintään kolmen vuoden tarkastelujaksolla kannattavaa. Sairaala ja THL yhdessä huolehtivat siitä, että maksullisen ja maksuttoman toiminnan määrärahojen siirtyvät erät ja niiden mahdollinen käyttö pystytään kirjanpidossa erottamaan toisistaan. Vuodelle 2015 laaditun taloussuunnitelman mukaan sairaalan maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset ovat aikuisosastoilla 35 360 751 euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on 1 471 680 euroa; budjetoidut tuotot ovat 35 393 740 euroa, ja nettotulos on 32 989 euroa ylijäämäinen. Tulossopimus 2015
13 (22) Alaikäisten hoito-osaston kokonaiskustannukset vuonna 2015 ovat taloussuunnitelman mukaan 4 132 705 euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on 79 750 euroa, ja budjetoidut tuotot ovat 4 139 930 euroa. Nettotulos on 7 225 euroa ylijäämäinen. Mikäli alaikäisten hoito-osaston palvelujen kysynnässä tapahtuisi merkittävä vähentyminen, on sairaalalla mahdollisuus käyttää valtion talousarviorahoitusta momentilta 33.01.04 alijäämän kattamiseen. Liitteissä 1, 1A ja 1B ovat maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat ja tunnusluvut vuosille 2013 2015. 2.2.2.4 Taloudelliset voimavarat Maksullisen toiminnan rahoitus Sairaalan toiminta on lähes kokonaisuudessaan nettobudjetoitua maksullista toimintaa, jonka rahoitus perustuu potilaiden kotikunnilta/sairaanhoitopiireiltä perittäviin hoitomaksuihin. Valtio vastaa mielentilatutkimusten kustannuksista, jotka laskutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Maksullisen toiminnan suoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein siten, että sairaalan maksullinen toiminta on kokonaisuutena kannattavaa. Sairaalan johtokunta on päättänyt asettaa vuodelle 2015 seuraavat suoritehinnat. Hoitopäivähinnat (euroa) vuosina 2013-2015 Välitöntä/henkilökohtaista valvontaa vaativan potilaan hoito, väh. 6 h/vrk 2013 2014 2015 718 731 718 Vaarallisen ja/tai vaikeahoitoisen potilaan alkuvaiheen 671 683 671 hoito, 3 12 kk Tutkimus- ja hoito-osastot 375 382 375 Pitkäaikaiskuntoutusosastot 303 308 303 Alaikäisten hoito-osasto 919 859 890 Mielentilatutkimukset, aikuisosastot 419 415 448 Mielentilatutkimukset, alaikäisten hoito-osasto 599 598 725 Sairaalan maksullisen toiminnan taloussuunnitelma vuodelle 2015 ilmenee tämän tulossopimuksen liitteinä 1, 1A ja 1B olevista kustannusvastaavuuslaskelmista sekä liitteestä 2 (maksullisen toiminnan palkkabudjetti). Yliopisto-opetuksen ja terveystieteellisen tutkimuksen talousarvio Valtion talousarviosta sairaalan maksuttomaan toimintaan myönnettävä määräraha käytetään pääasiassa tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden toimintamenojen maksamiseen. Oikeuspsykiatrian professorin viran haltija on velvollinen eri korvausta vastaan toimimaan Niuvanniemen sairaalan sivutoimisena ylilääkärinä (OPM asetus nro 286, 18.3.1983). Yliopisto-opetukseen ja terveystieteelliseen tutkimukseen sairaalalla on käytettävissä yhteensä 565 938 euroa, joka jakautuu seuraavasti: Tulossopimus 2015
14 (22) Yliopisto-opetuksen ja terveystieteellisen tutkimuksen rahoitus 2013 TUSO 2014 TUSO 2015 TUSO Yliopisto-opetus Momentilta 33.01.04 rahoitettavaan 64 700 43 349 43 349 osaan, liite 8 Yliopisto-opetus yhteensä 64 700 43 349 43 349 Terveystieteellinen tutkimus Haettu tutkimusrahoitusta KYS-Ervalta, liite 9 91 567 97 500 211 938 Momentilta 33.01.04 rahoitettava osuus 331 300 352 651 310 651 Terveystieteellinen tutkimus yhteensä 422 867 450 151 522 589 Yhteensä 487 567 493 500 565 938 Terveydenhuoltolain yliopistotasoisen tutkimuksen rahoitusta koskevat säännökset astuivat voimaan vuoden 2012 alusta alkaen. Uuden lain mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirin tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella eikä EVO-pisteitä oteta enää huomioon. Yliopisto-opetuksen ja terveystieteellisen tutkimuksen talousarviot ovat liitteessä 6. Valtion talousarvion momentin 33.01.04 rahoituksen yhteenveto Yhteenveto Euroa Yliopisto-opetus, oikeuspsykiatrian erikoislääkäreiden tutkintopisteitä 43 349 vastaava korvaus Terveystieteellisen tutkimustoiminnan rahoitus 310 651 Yhteensä 354 000 Sairaalan esitys (354 000 ) perustuu laskelmaan, jossa valtion talousarviossa 2015 valtion mielisairaaloille myönnetystä määrärahasta (590 000 ) ehdotetaan Niuvanniemen sairaalalle potilaspaikkojen suhteessa 60 %. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ottanut vuosien 2011, 2012, 2013 ja 2014 määrärahoista osan sairaaloiden ohjauksesta aiheutuvien kulujen kattamiseen. 2.2.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulossopimus 2015 Sairaalan henkilötyövuositavoite vuodelle 2015 on yhteensä 550 htv. Maksullisen toiminnan osuus on 546,76 htv. ERVA:n ja valtion talousarvion kautta rahoitetaan yhteensä 3,24 henkilötyövuotta yliopisto-opetukseen ja terveystieteelliseen tutkimukseen. Vakinaisia virkoja sairaalassa on ennen esitettyjä virkajärjestelyjä 538,5. Virkojen laatu ja määrä pyritään pitämään sellaisena, että sairaalassa voidaan tuottaa valtakunnallisia oikeuspsykiatrisia erityistason sairaanhoitopalveluja ottaen huomioon potilas- ja työturvallisuuden asettamat vaatimukset. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota toimenkuvien kehitykseen ja hoidon tutkimusnäytön tuloksiin. Mielisairaanhoitajan virkoja muutetaan pääasiassa sairaanhoitajan viroiksi siten kuin tulossopimuksella on vuodesta 2007 alkaen sovittu. Virkajärjestelyesitykset perusteluineen vuodelle 2015 ovat liitteissä 5a, 5b, 5c. Mielisairaanhoitajan virkanimike muutetaan lähihoitajan virkanimikkeeksi niillä henkilöillä, joilla on lähihoitajan tutkinto. Nimikemuutos ei sinällään aiheuta muutoksia palkkaukseen.
15 (22) Sairaalan käytössä olevat virat, tarvittavien määräaikaisten virkasuhteiden arvioitu määrä sekä henkilötyövuosisuunnitelma vuodelle 2015 esitetään liitteessä 3. Henkilöstö Sairaalan vahvuus on pysyvä henkilöstö, jonka työkokemusta voidaan hyödyntää sairaalan perustehtävän mukaisessa toiminnassa. Sairaalan toiminnan kannalta uhkana on terveydenhuoltohenkilöstön työvoimapula. Toisaalta valtion kannustava palkkausjärjestelmä, alan ammatillisten oppilaitosten opiskelijamäärien lisääminen sekä henkilöstörekrytoinnin kehittäminen ovat henkilöstövoimavaroihin liittyvä mahdollisuus. Henkilöstökustannusten ajantasaisseuranta mahdollistaa henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen. Henkilöstövoimavarojen käyttöä, osaamista sekä johtamista arvioidaan ja kehitetään tutkimusnäyttöön perustuen. Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärä sisältää kaikki lyhyenkin ajan kyseisenä vuonna sairaalan palveluksessa olleet henkilöt. Vuosi 2012 2013 2014 *) 2015 Henkilöiden Muutos edelliseeliseen Htv Muutos edel- Htv Htv lkm vuoteen, % vuoteen, % miehet naiset 780-2,9 587-1,3 255 332 746-4,4 574-2,2 240 334 550 550 *) arvio Vuonna 2015 sairaalan kokonaishenkilötyövuositavoite on 550. Maksullisen toiminnan tuottavuutta pyritään parantamaan työyksiköiden välisen yhteistyön lisäämisellä, henkilöstöresurssien seurannan parantamisella ja sijaisten käytön vähentämisellä. Sijaisten käytön tarvetta pienennetään muun muassa aktiivisella johtamisella, työtapojen tarkastelulla, henkilökunnan liikkuvuuden lisäämisellä työyksiköiden välillä ja sairauspoissaolojen vähenemisellä. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön ammatillista osaamista ylläpidetään ja kehitetään oikeuspsykiatrisen sairaanhoidon ja hoitotyön erityispiirteet ja -vaatimukset huomioon ottaen. Terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan sekä perehtymään alansa säännöksiin ja määräyksiin. Soveltuvin osin nämä seikat koskevat kaikkia sairaalan työntekijöitä. Työnantajana sairaala huolehtii siitä, että ammatillinen täydennyskoulutus on työntekijän peruskoulutus, työn vaativuus ja toimenkuva huomioon ottaen riittävää ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kohdalla Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset suositukset täyttävää. Koulutusstrategiaa tarkennetaan terveydenhuollon täydennyskoulutusta koskevien suositusten mukaisesti. Työyksiköt esittävät koulutustarpeensa toimintasuunnitelmassa. Tulossopimus 2015
16 (22) Koulutustasoindeksi Vuosi Miehet Naiset Yhteensä 2011 4,14 4,46 4,32 2012 4,20 4,66 4,46 2013 4,27 4,78 4,57 Henkilöstön koulutustasoindeksi on noussut hieman aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tavoitteena on nostaa henkilöstön koulutustasoa lähemmäksi valtionsektorin koulutustasoindeksin keskiarvoa (vuonna 2013; 5,2 Tahti raportointijärjestelmä). Tavoitteeseen pyritään mm. virkajärjestelyillä (vapautuvia mielisairaanhoitajan virkoja muutetaan pääsääntöisesti sairaanhoitajan viroiksi). Henkilöstöä kannustetaan hakeutumaan tutkintoon tähtäävään jatkokoulutukseen. Liitteessä 4 on esitetty henkilöstörakenteen ja osaamisen kehittyminen ja tulostavoitteet vuosille 2014-2015. Tutkintoon tähtäävää koulutusta pyritään tukemaan työaikajärjestelyin etukäteen sovittavan suunnitelman mukaisesti (koulutustyöryhmä). Henkilöstökoulutus ja työnohjaus (Kustannuksiin ei sisälly työajan käytön kustannuksia). Vuosi Euroa/ Euroa/ Muutos edelliseen vuosi htv vuoteen, % 2012 334 851 570-14,4 2013 419 805 732 28,4 2014 2015 211 101 tilanne 30.9.2014 334 800 517 600-29,37 16,05 Koulutus on olennainen osa sairaalan perustehtävään liittyvää toimintaa ja sen hyödyntämiseen tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota. Henkilöstön kehittämiseen voidaan käyttää koulutuksen lisäksi myös muita keinoja, kuten perehdyttämistä, mentorointia, työkiertoa ja työn sisällön rikastamista, opintomatkoja, ryhmätyöskentelyä, suunnittelu- ja kehityskeskusteluja sekä työssä oppimista. Sairaalassa tehdyn tutkimuksen tuloksia hyödynnetään oikeuspsykiatrisen perustehtävän mukaisen hoitotyön osaamisen varmistamiseksi. Koulutuksen seurantaan luotua rekisteriä hyödynnetään niin, että henkilökunnan koulutukset jakautuisivat nykyistä tasaisemmin. Sen perusteella voidaan asettaa entistä tarkempia määrällisiä tavoitteita henkilöstökoulutukselle vuodelle 2015. Koulutusten painopistealueet vuodelle 2015 ovat: 1. Sairaala tukee sellaisten psykologisten/psykososiaalisten taitojen koulutuksia, joiden tuottama osaaminen käypä hoito-suositusten perusteella on tarkoituksenmukaista sairaalassa hoidettaville potilaille. Psykologisten valmiuksien koulutus sairaalan sisäisenä toimintana: psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset (Hoitosuhde I ja II), kognitiivisen psykoterapian perus- ja jatkokoulutus sekä päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus. Tulossopimus 2015
17 (22) 2. Biologinen ja farmakologinen koulutus: lääkehoitokoulutus, somaattisen hoidon osaamisen ylläpito. 3. Pakkokeinojen vähentäminen: kansainvälinen yhteistyö ja vertailu, tuetaan sairaalan sisäisellä valmentamisella. 4. Hoitohenkilöstön oikeuspsykiatrinen koulutus. Oikeuspsykiatrian klinikassa annettava erikoislääkärikoulutus perustuu opetussuunnitelmaan. Tavoitteena on, että keskimäärin vähintään yksi henkilö valmistuu vuosittain oikeuspsykiatrian erikoislääkäriksi. Henkilöstöhallinnon toteutuminen tapahtuu sairaalassa laadittua johtosääntöä sekä henkilöstöstrategiaa noudattaen. Sairaalassa on käytössä henkilöstötilinpäätös, jonka tietoja hyödynnetään henkilöstön kehittämiseksi. Sairaalan johto arvioi henkilöstöstrategian toteutumista vuosittain henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Työtyytyväisyyttä koskeva kyselytutkimus ja esimiesbarometri tehdään vuorovuosin. Työyhteisöjen kehittymistä tuetaan säännöllisin henkilökuntaneuvotteluin, esimiesten pitämin kehityskeskusteluin sekä työyhteisössä tapahtuvin koulutuksin ja työnohjauksin. 5. Turvallisuuteen liittyvät koulutukset: aggressiivisen potilaan kohtaamisen koulutus (AKO), ensiapukoulutus, turvakorttikoulutus, ergonomiakoulutus. 6. Ammatilliset täydennyskoulutukset: talous- ja henkilöstöhallinnon koulutukset, Kiekukoulutus, Mediatri-koulutus ja muu tarvittava ammatillinen täydennyskoulutus. Työnohjausjärjestelmä Sairaalan työnohjausta koordinoi työnohjaustyöryhmä, joka seuraa työnohjaukseen käytettäviä kokonaiskustannuksia suunnitelmina ja toteumina. Työnohjausjärjestelmä toimii oman strategiasuunnitelman mukaisesti. Työnohjaus järjestetään pääasiassa sairaalan sisäisenä toimintana. Siksi sairaalan omia työnohjaajaresursseja on lisätty siten, että yksi työnohjaaja nimikkeellä toimiva työnohjaaja käyttää tähän toimintaan puolet työajastaan. Lisäksi viisi 3-vuotisen työnohjaajakoulutuksen suorittanutta henkilöä käyttää 40 % työajastaan työnohjaajan tehtäviin. Heidän tehtäviinsä kuuluu työnohjauksen lisäksi yhdessä toimintayksiköiden kanssa työnohjauksen organisointi ja työnohjaajina toimivien kouluttaminen Niuvanniemen sairaalassa. Sairaalan ulkopuolelta ostettavista työnohjauksista tehdään kirjalliset sopimukset ja toimintaa arvioidaan vuosittain. Tietyillä ryhmillä jatkuu ulkopuolinen työnohjaus. Työhyvinvointia tukeva toiminta Sairaalassa kehitetään työhyvinvointia Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelutkokonaisuuden mukaisesti. Työhyvinvointia kehittävinä osapuolina toimivat johtoryhmä, työsuojelutoimikunta sekä TYHY-ryhmä. Valtiokonttori antaa tarvittaessa tukea ja ohjausta kehittämistyön toteuttamiselle. Kehittämistyöhön varataan sekä henkilö- että taloudellisia resursseja. Työhyvinvointitavoitteet on kirjattu Niuvanniemen sairaalan vuosille 2013 2015 laadittuun henkilöstön työhyvinvointisuunnitelmaan. Hyvän perustan työhyvinvoinnille on antanut laadunhallintaan liittyvien työprosessien selkeyttäminen. Johtosääntö ja ajan tasalla olevat toimenkuvat palvelevat työprosessien sujuvuutta. Työhyvinvointiin panostetaan koulutuksen, työnohjauksen, työterveyshuollon ja monipuolisten osallistumismahdollisuuksien kautta. Työhyvinvoinnin kehittämisen toimenpiteitä vuodelle 2015 ovat muun muassa työpaikkaruokailun käytön lisääminen, savuton työaika ja hoito-osastojen työvuorojen tasainen kuormitus. Sairaalassa noudatetaan terveellisiä työvuoroja ja suunnittelussa hyödynnetään Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä to- Tulossopimus 2015
teutetun projektin tuloksia. Työturvallisuuden ja hoidollisuuden tasapainoa arvioidaan jatkuvasti yhteistyössä henkilöstön kanssa. 18 (22) Työhyvinvoinnin mittareina toimivat henkilöstötilinpäätös, työtyytyväisyyskyselyn ja esimiesbarometrin tulokset, hoitohenkilöstön osaamisen arviointi ja kehittäminen sekä työterveyshuollon interventiot. Sairauspoissaolot ja työtapaturmapoissaolot Sairauspoissaolopäivien määrä ajanjaksolla 1.1. 30.9.2014 on ollut 13,62 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Vähennystä on tapahtunut vajaat 2,7 työpäivää henkilötyövuotta kohden verrattuna vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna. Yleisin sairauspoissaolojen syy on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, jotka muodostavat 42 % työterveyshuollon kautta myönnetyistä sairauspoissaoloista. Toiseksi eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat hengityselinten sairaudet (14,0 %) ja kolmanneksi eniten vammat yms. (13,8 %). Vuoden 2015 tavoitteena on, että sairauspoissaolopäiviä olisi enintään 13 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisevällä toiminnalla, varhaisella tuella, verkostoneuvottelujen käytön tunnetuksi tekemisellä, esimiestoiminnan parantamisella, kuntoutuksella ja työkokeiluilla sekä erilaisilla työaikajärjestelyillä. Vuoden 2015 työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa panostetaan erityisesti työterveyshuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön työhönpaluun tukemisessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen, sekä ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Lähiesimiehen rooli työterveyshuoltoon päin on tärkeä. Työtapaturmista johtuvien poissaolojen määrä on noussut huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten sairauspoissaolopäiviä aiheutui sairaala alueella sattuneista työtapaturmista (46 %) ja toiseksi eniten työmatkalla sattuneista työtapaturmista (36 prosenttia). Sairaala alueella sattuneet työtapaturmat ovat olleet piha-alueilla tai portaissa tapahtuneita liukastumisia ja kaatumisia. Vuonna 2015 tavoitteena on, että työtapaturmista johtuvia poissaoloja ei olisi yhtään. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisevällä toiminnalla, henkilökunnan koulutuksella, läheltä piti -tilanteiden tarkalla dokumentoinnilla ja analysoinnilla. Taulukon sairauspoissaolot työpäivinä ja työtapaturmapoissaolot kalenteripäivinä. Vuosi Sairauspoissaolopäivät/ htv Muutos edelliseen vuoteen, % Työtapaturmapoissaolot, kalenteripäivät/htv Muutos edelliseen vuoteen, % 2012 16,2-16,1 0,6-64,7 2013 16,0-1,24 0,6 0 2014 13,62 Tilanne 30.9.2014-14,86 1,05 Tilanne 30.9.2014 75,0 Tulossopimus 2015
19 (22) Työtapaturman syy 1.1. 30.9.2014 Tapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä/prosentteina kokonaismäärästä Potilaan aiheuttama 35 kp (8,1 %) Sairaala alueella 197 kp (45,8 %) Toimintayksikössä 37 kp (8,6 %) Työmatkalla 157 kp (36,5 %) Tyhy-iltapäivä 4 kp (0,9 %) Yhteensä 430 kalenteripäivää (kp) Tulospalkkiojärjestelmä Sairaalan strategiassa yhdeksi kriittiseksi menestystekijäksi on arvioitu kilpailukykyinen palkkaus ja kannustava palkkausjärjestelmä. Tällä tavoitteella pyritään vastaamaan kiristyvään kilpailuun osaavasta henkilökunnasta. Tärkeä osa tässä kehittämisessä on ollut valtion uusi palkkausjärjestelmä, joka on sairaalassa otettu kokonaisuudessaan käyttöön. Palkitsemisjärjestelmän edelleen kehittämiseksi ja johtamisjärjestelmän terävöittämiseksi sairaalassa toteutettiin tulospalkkiojärjestelmän kehittämishanke vuosien 2009 ja 2010 aikana. Tulospalkkiojärjestelmä on valmisteltu valtiovarainministeriön ohjeistuksen (Tulospalkkiohankkeen loppuraportti, Valtion työmarkkinalaitos, 31.8.2007) mukaisesti yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan edustajien kesken. Järjestelmä otettiin sairaalassa käyttöön vuonna 2011. Sairaalan tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet vuodelle 2015 esitetään tämän tulossopimuksen liitteessä 13. Sairaala esittää, että THL hyväksyy tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet vuodelle 2015. 3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 3.1 Oikeuspsykiatrian klinikan/niuvanniemen sairaalan keskeiset tutkimushankkeet Niuvanniemen sairaalassa tutkimustoiminta jakaantuu neljään pääalueeseen. 1. Oikeuspsykiatristen potilaiden hoitokäytäntöjen ja hoidon vaikuttavuuden tutkiminen (muun muassa selvitetään, kuinka suuri osa kriminaalipotilaista poistetaan kuntayhtymän sairaaloista ilman asianmukaista ilmoitusta ja lupaa THL:stä, kuinka suuri on potilaiden kuolleisuus sairaalassa ja avohoidossa, kuinka suuri osa syyllistyy uuteen vakavaan rikokseen, mitkä seikat myötävaikuttavat väkivaltaiseen käyttäytymiseen sairaalahoidon aikana, pakkotoimien vähentämiseen liittyvät tutkimukset). 2. Epidemiologiset tutkimukset hoitojen vaikuttavuudesta: Erityisesti farmakoepidemiologisilla tutkimuksilla saadaan aivan uutta tietoa mm. antipsykoottihoitojen vaikuttavuudesta koko Suomen kattavassa potilasjoukossa. Vaikuttavuustutkimusten tuloksia on julkaistu korkeatasoisimmissa kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa, ja tuloksilla on ollut vaikutusta mm. skitsofrenian Käypä hoito suositukseen Suomessa. 3. Satunnaistetut kontrolloidut interventiotutkimukset: Tutkimukset ovat painottuneet hoitoresistentin skitsofrenian ja huumeriippuvuuksien farmakologiseen hoitoon. Erityisesti amfetamiiniriippuvuus on merkittävä väkivaltakäyttäytymiselle altistava tekijä, ja tarkoituksena on pyrkiä löytämään uusia tehokkaampia hoitoja, joilla voitaisiin vaikuttaa väkivaltakäyttäytymiseen jo ehkäisevällä tasolla. Tulossopimus 2015
20 (22) 4. Mielenterveyden häiriöiden ja väkivaltakäyttäytymisen etiologian ja neurobiologian tutkiminen: Näillä tutkimuksilla ei ole odotettavissa välitöntä hyötyä suomalaisten oikeuspsykiatristen potilaiden hoidossa, vaan tarkoituksena on tuottaa tutkimustietoa maailmanlaajuisen tutkijayhteisön hyödyksi. Käytännön sovellutuksia on odotettavissa vasta vuosien kuluttua. Niuvanniemen sairaalan tutkimustoiminnan strateginen suunnittelu ja organisointi ovat professoriylilääkärin vastuulla. Tutkimustoiminnan suunnitelma ja rahoitus on määritelty tulossopimuksessa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on ollut täysin läpinäkyvää. Niuvanniemen sairaalan/itä-suomen yliopiston oikeuspsykiatrian klinikan tutkimustoimintaa pyritään painottamaan kliinisesti relevantteihin interventio- ja seurantatutkimuksiin. Tavoitteena on yhden väitöskirjan valmistuminen vuoden 2015 aikana. Opetustoiminnan tehtävänä on perusopetuksen antaminen lääketieteen opiskelijoille sekä erikoistumiskoulutuksen antaminen psykiatriaan ja oikeuspsykiatriaan erikoistuville lääkäreille. Liitteessä 10 on esitetty kuvaus tutkimushankkeiden sisällöstä ja tavoitteista ja liitteessä 11 valmistuvista julkaisuista. 3.2 Erilliset tutkimus- ja kehittämisprojektit 3.2.1 Sairaalan maksullisen toiminnan tuotoilla kustannettavat hankkeet sekä rakennusten peruskorjaukset Toiminnallisen tason yleinen arviointi (GAF)-ylläpitokoulutus Sairaanhoitajia koulutetaan potilaiden toiminnallisen tason arviointiin kansainvälisesti käytössä olevalla mittarilla (GAF), kouluttamisesta vastaavat johtava lääkäri ja ulkopuolelta ostettava kouluttajapari. Osastojen peruskorjaushankkeet Sairaalan kiinteistöissä toteutetaan vuosien 2014-2015 kuluessa merkittäviä korjausrakentamishankkeita. Osastojen 3-4 peruskorjaushankkeen toteutusvaihe käynnistyi lokakuussa 2014 jatkuen vuoden 2015 loppuun saakka. Hankkeen kustannusarvio on lähes kuusi miljoonaa euroa, josta vuokravaikutteisten muutosten (mm. sprinklaus) osuus on noin 0,5 miljoonaa euroa. Osastot tyhjennetään hankkeen toteutusvaiheen ajaksi. Entinen asuinrakennus L on muuntorakennettu sairaalan väistötilakäyttöön. Väistötilassa on 33 sairaansijaa. Osastojen korjausrakentaminen ja väistötilan käyttöönotto otetaan huomioon vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelussa. Kieku-hanke Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon uuden tietojärjestelmän käyttöönottohanke on sairaalan osalta käynnistynyt syksyllä 2014 ja tuotantokäyttö alkaa lokakuussa 2015. 3.2.2 Terveystieteellisen tutkimustoiminnan osarahoitus valtion talousarvion momentilta 33.01.04 Anomme vuoden 2015 tulossopimuksessa 354 000 euron määrärahaa käytettäväksi tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden menojen sekä muiden toimintamenojen kustannuksiin momentilta 33.01.04 (liitteet 6 ja 7). Tulossopimus 2015
21 (22) 3.2.3 Kansainvälinen yhteistyö ja muu yhteistyö Tärkeimpiä kansainvälisiä tutkimusyhteistyökumppaneita ovat Karolinska Institutet (Tukholma) Sanger Institute (Hinxton, UK); Laboratory of Epidemiology Neuroimaging & Telemedicine (Brescia, Italia); University of Auckland (Auckland, Uusi-Seelanti); Department of Neuropsychopharmacology and Molecular Imaging, Imperial College London (Lontoo, Englanti); Laboratorio of NeuroImaging, Brain Mapping Division, Department of Neurology, UCLA School of Medicine, (Los Angeles, CA, USA), University of Toronto (Kanada), Tarton yliopisto (Viro), Apollo Bramwell Hospital (Mauritius) ja Laboratory of Neurogenetics, NIAAA (Rockville, MD, USA). Kotimaisia tutkimusyhteistyökumppaneita ovat: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, KELA, Vanhan Vaasan sairaala, Turun PET-keskus, Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian, neurofysiologian, psykiatrian ja radiologian klinikat, Helsingin, Oulun, Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopiston psykiatrian klinikat, Helsingin HJELT-instituutti, Itä- Suomen yliopiston kansanterveystieteen laitos, farmakologian ja toksikologian laitos, hoitotieteen laitos, terveyshallinnon ja talouden laitos ja psykologian laitos, Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin yliopiston psykologian laitos, Kellokosken sairaala, HUS, Keskusrikospoliisi, Rikosseuraamuslaitos ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (Optula). Liitteessä 12 on kuvaus kansainvälisen yhteistyön sisällöstä. 4 Tulossopimuksen toteutumisen seuranta ja muut tulossopimusasiat Sairaala seuraa tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti toimintavuoden kuluessa. Tarkoitusta varten laadittua toimintamittaristoa päivitetään ja seurataan jatkuvasti. Määrällisten tulosten ja sairaalan talouden seuranta on toteutettu kuukausitasoisen budjetoinnin avulla. Toimintaa arvioidaan myös sairaalan laadunhallintajärjestelmän mukaisilla sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Sairaalan sisäisen valvonnan tilaa arvioidaan THL:n ja sen alaisten maksupisteiden käytännön mukaisesti tilinpäätöksen yhteydessä tarkoitukseen kehitettyä arviointijärjestelmää käyttämällä. Sairaala toimittaa THL:lle syyskuun loppuun mennessä tulossopimusraportin toiminnastaan ajalta 1.1. 30.6.2015 sekä arvion tulosten toteutumisesta koko vuoden osalta. Loppuraporttina toimivat THL:lle lähetettävät vuoden 2015 toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat. THL hyväksyy sairaalan tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet vuodelle 2015 (liite13). Tulospalkkiojärjestelmän tuloksen arvioi ja hyväksyy sairaalan johtava lääkäri. THL hyväksyy tämän tulossopimuksen liitteenä olevat virkajärjestelyesitykset. THL sitoutuu osoittamaan sairaalalle tämän sopimuksen mukaiset voimavarat ja sairaala sitoutuu hoitamaan mainituilla voimavaroilla sovitut tehtävät ja pyrkii saavuttamaan sovitut tulostavoitteet. Toimintaan vaikuttavista merkittävistä muutoksista sovitaan erikseen ja sopimukset liitetään tähän tulossopimukseen. Tulossopimus 2015