HE 71/1995 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 1995 toiseksi lisätalousarvioksi

HE 71/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 1995 toiseksi lisätalousarvioksi Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 1995 toiseksi lisätalousarvioksi. Nyt annettava lisätalousarvioesitys sisältää Suomen ED-jäsenyyden huomioon ottamisesta vuoden 1995 talousarviossa aiheutuvia tarkistuksia. Talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä eduskunta teki ED-jäsenyyteen liittyviä yksittäisiä pieniä teknisiä korjauksia samoin kuin vuoden 1995 ensimmäiseen lisätalousarvioon on sisällytetty eräitä tarkistuksia. Vuoden 1995 talousarvioesityksessä Suomen valtion talousarvioon ED:sta tulevat tulot ja ED:IIe maksettavat maksut budjetoitiin sen hetkisten arvioiden ja tietopohjan mukaan pitäen lähtökohtana hallitusmuodon 67 :ä, jonka mukaisesti kaikki ennakoitavissa olevat tulot ja menot on otettava valtion talousarvioon ja ne on budjetoitava todennäköisiin määriinsä. Laadintaprosessin osalta lähdettiin siitä, että mahdolliset tarkistukset ja muutokset vuoden 1995 talousarvioon tehdään lisätalousarviomenette- 1yllä sen jälkeen, kun rakennerahasto-ohjelmien ja eri sektorisuunnitelmien sisältö ja toimenpiteiden mitoitus jne. ovat selvinneet. Tällä hetkellä rakennerahasto-ohjelmat lukuunottamatta 5a ja 5b -ohjelmia komission ja Suomen välillä on allekirjoitettu, keskeiset sektorisuunnitelmat vahvistettu sekä tukiperusteita tarkistettu kesällä 1994 ennakoituun nähden. Edellä todetun johdosta ja lähinnä ohjelmien valmistumisen ja hyväksymisen viipeisyyden johdosta tarkistetaan ED-varojen maksuaikatauluja vuoden 1995 varsinaisen talousarvion valmistelussa arvioituun nähden. Lisäksi tukiperusteiden sisällön tarkentumisen myötä yksittäiset tuloarviot ED:n osuutena muuttuvat. Vuoden 1995 talousarvioesityksen antamisen jälkeen valuuttakurssimuutokset ovat olleet merkittäviä, minkä johdosta ED:n varoista maksettavat tuet supistuvat. Tässä lisätalousarvioesityksessä ecun kurssina pääsääntöisesti käytetään 5,8 mk, kun vuoden 1995 varsinaisessa talousarviossa kurssi on 6,3 mk. Nyt annettavassa lisätalousarvioesityksessä edellä mainitut tarkistustarpeet on otettu huomioon lukuunottamatta 5b -ohjelmaa, jonka allekirjoitus tapahtuu lokakuun 1995 alussa, minkä jälkeen mahdolliset tarkistukset voidaan tehdä. Lisäksi komission päätökset joistakin tukiperusteista puuttuvat edelleen sekä nyt ennakoitavat tukien maksuaikataulut ja määrärahatarpeet voivat muuttua ohjelmien toimeenpano-ongelmien vuoksi. Tämän lisätalousarvioesityksen valmistelun yhteydessä käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan ED-jäsenyyteen liittyvät budjettitaloudelliset vaikutukset arvioida seuraaviksi: Taulukko 1: ED-jäsenyyden vaikutukset budjettitalouteen vuonna 1995; tarkistetut arviot milj. mk TULOT Tulot EU:Ita Yhteinen maatalouspolitiikka ja rakennerahastot 1 > - yhteinen maatalouspolitiikka.... - rakennerahastot.... Siirtymäkauden tuki.... Kantopalkkiot.... Muut tulot.... 1995 TA 4 729 2 861 1 868 1 235 131 1995 1 LTA -1600 +1 600 1995 II LTA -510-630 +4 1995 korj. TA 1 989 751 1 238 2 835 131 4 351!31E

2 HE 71/1995 vp Muut tulojen muutokset Maatalouden osuus markkinointikustannuksista.... Eräide~ ~almisteverojen muutokset..... Arvonhsavero.... - elintarvikkeet..... - harmonisointi.... - verojärjestelmän muutos.... Tuonnin perusteella kannettavat maksut.... Tulo- ja varallisuusvero, tukipaketti 2 l.... -1600-463 850 1 650 1 000-1800 -950-115 -1600-463 850 1 650 1 000-1800 -950-115 Tulojen muutokset yhteensä 3817 0-1136 2 681 MENOT Maksut EU:lle ALV-maksu.... BKTL-maksu.... Maksut EIP:lle, EURATOM:lle ja EHTY:lle.... Muut menojen muutokset Yhteinen maatalouspolitiikka ja rakennerahastot 3 l. MMM:n menojen muutokset.... Kansallinen tukipaketti.... - kansallinen osuus.... - EU:n osuus sekä EU:n tulotukea 1 900/1 600 mmk.... Varastojen arvonalennuksen kompens. (kauppa ja teoll.).... Tuki elintarviketeollisuudelle.... ET A:een liittyvät menot.... Kehitysavun mitoitus.... 3 022 1 973 451 1449-5909 12 203 8 935 3 268 1400 174-255 -200 +90 +10-400 +178-323 -196 +4-360 3 200 1 650 541 1 253-5909 11 857 8 949 2 908 1 000 174-255 -200 Muut muutokset yhteensä 80 +40 +31 151 Menojen muutokset yhteensä 4 l 14 388-260 -666 13462 'l Lisäksi EU:lta tulevia tuloja tuloutuu suoraan budjetin ulkopuolisiin rahastoihin yhteensä 1023 milj. mk ~Interventiorahasto n. 1 000 milj. mk, MAKERA 23 milj. mk). l Lisäksi kuntien osuus 145 m!lj. mk. 3 ) Osa EU:lta saatavasta tuesta sisältyy kohtaan Kansallinen tukipaketti. 4 ) Lisäksi eri hallinnonalojen ao. momenteille on varattu rakennerahastojen rahoittamia hankkeita varten kansallista valtion osuutta. Edellä olevan budjettitalouden yhteisvaikutustarkastelun mukaan, jossa otetaan huomioon välittömästi ED-jäsenyydestä aiheutuvien erien ohella ED-jäsenyyteen liittyvät muut muutokset valtion tuloissa ja menoissa, budjettitalouden menot kasvavat 13,5 mrd mk, kun taas tulojen kokonaislisäys on 2,7 mrd mk. Suomen EDjäsenyyden ja eräiden siihen liittyvien päätösten yhteisvaikutus valtion budjettitalouteen nettomääräisesti on arviolta 10,8 mrd mk menoja lisäävä vuonna 1995. Yhteisvaikutusarvio on siten 0,2 mrd mk vuoden 1995 varsinaisessa talousarviossa esitettyä arviota suurempi. Tämä johtuu ensisijaisesti rakennerahasto-ohjelmien valmistumisen ja toteutuksen viipeisyydestä ja valuuttakurssien muutosten vaikutuksista. Lisäksi joidenkin sektorisuunnitelmien ja tukien maksuaikataulujen myöhentyminen heijastuu arvioitujen tulojen pienen tymisenä. Suomen maksut EU:n talousarvioon ja sen ulkopuolelle Vuonna 1995 Suomi tulee maksamaan EU:n talousarvioon arvonlisäveropohjaan määräytyvää maksua noin 3 200 milj. mk sekä bruttokansantuloon perustuvaa täydentävää maksua noin 1 650 milj. mk eli tässä lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan mainituista maksuista vähennettäväksi yhteensä 145 milj. mk verrattuna vuoden 1995 varsinaiseen talousarvioon. Tämä vähennysmahdollisuus aiheutuu Euroopan yhteisöjen vuoden 1994 talousarvion ylijäämästä, joka mahdollistaa vastaavan korjauksen täy-

HE 71/1995 vp 3 dentävänä omana varana kerättävään bruttokansantulomaksuun. Sekä arvonlisäveropohjaan että bruttokansantuloon perustuva maksu perustuvat edelleenkin arvioihin ao. perusteiden kertymästä vuonna 1995. Jälkikäteen tehtävä selvitys toteutuneista perusteista vahvistaa lopullisesti ao. maksujen suuruuden. Rakennerahasto-ohjelmien valmistumisen edellyttämät muutokset lisätalousarvioesityksessä Tämä lisätalousarvioesitys keskittyy vuoden 1995 varsinaisen talousarvion korjaamiseen erityisesti rakennerahasto-ohjelmien valmistumisen edellyttämien tarkistusten ja uudelleenkohdentamisten osalta. Rakennerahasto-ohjelmatyötä oltiin juuri aloittamassa, kun tämän vuoden varsinainen talousarvioesitys annettiin eduskunnalle syyskuussa 1994. Näin ollen nyt annettavassa lisätalousarvioesityksessä tarkennetaan niitä arvioita ja perusteita, jotka silloin tehtiin EU:n rakennerahastojen tuesta sekä myös kansallisesta rahoituksesta. Vuoden 1995 varsinaisen talousarvion laadinnan aikana EU:n tuesta tavoiteohjelmiin, komission aloitteesta käynnistettäviin yhteisöaloitteisiin sekä pilottihankkeisiin oli Suomen jäsenyysneuvotteluissa sovittu kokonaiskehys vuosille 1995-1999 (1 704 milj. ecua) sekä suuntaaantava vuosittainen jakauma. Lisäksi oli sovittu uuden tavoitteen 6 saama tuki vuosille 1995-1999 (511 milj. ecua) sekä suuntaa-antava vuosittainen jakauma. Senhetkinen esitys Suomelle jaettavasta rakennerahastojen tuesta rahastoittain ja tavoitteittain esitettiin vuoden 1995 talousarvioesityksessä. Siinä lähdettiin tavoiteohjelmien hyväksymisestä heti vuoden 1995 alussa, jolloin jäsenyysneuvotteluissa sovittu suuntaa-antava vuoden 1995 rakennerahastotuki kokonaisuudessaan olisi ollut mahdollista saada tämän vuoden aikana. Tähän kokonaisuuteen oli laskettu mukaan varsinaisten tavoitekohtaisien ohjelmien lisäksi yhteisöaloitteet sekä pilottihankkeet. EU:n rakennerahasioista saatavia tuloja vastaavat menot on vuoden 1995 varsinaisessa talousarviossa esitetty rahastoja koordinoivien ministeriöiden pääluokissa. Kullakin menomomentilla on alustavasti esitetty rahastoittainen jakauma hallinnonaloittain. EU:n rakennerahasioista saatava tuki vaatii aina myös kansallista osarahoitusta, joka koostuu julkisesta ja useimmiten myös yksityisestä rahoituksesta. Kansallisesta julkisesta rahoituksesta valtion osuus on merkittävin. Vuoden 1995 varsinaisessa talousarviossa myös valtion rahoitusosuudet on arvioitu ja kohdennetto esitettyjä EU:lta saatavia tavoite- ja rahastokohtaisia tukia vastaavasti. Samaan aikaan kun hallitus antoi vuoden 1995 talousarvioesityksen eduskunnan käsiteltäväksi, ED-ministerivaliokunta teki päätöksen Suomen ehdotuksesta rakennerahasto-ohjelmien alueellisten tavoitteiden 2 ja 5b kohdealueista. EU:n komissio hyväksyi tavoitteen 2 kohdealueet 22.2.1995 ja tavoitteen 5b kohdealueet 17.2.1995. Tavoitteen 6 kohdealueista oli sovittu jo jäsenyysneuvotteluissa. Horisontaalisia tavoitteita 3,4 ja 5a varten ei ollut tarvetta tehdä erillistä alue-ehdotusta, sillä ao. tavoitteita toteutetaan koko EU:n alueella. Eri tavoitteiden saamasta rakennerahastotuesta komissio teki päätöksen 17.1.1995. Päätöksessä osoitettiin kunkin tavoitteen sekä yhteisöaloitteiden ja pilottihankkeiden rahoituskehys koko ohjelmakaudelle 1995-99. Komission päätöksessä tavoitteen 2 kehys oli noin 40 milj. ecua suurempi kuin Suomen esityksessä, tavoitteen 5a vastaavasti saman verran pienempi. Rakennerahasioista saatavan tuen edellytyksenä olevat kehittämissuunnitelmat sekä alustavat rahoitustaolukot kansallisesta ja yhteisön rahoituksesta valmistuivat siten, että valtioneuvosto hyväksyi ne Suomen esityksiksi EU:lle 23.2.1995. Esitykset toimitettiin komissiolle helmi-maaliskuun vaihteessa 1995. Tavoitteen 5aja luonnonhaittakorvauksen osalta ED-ministerivaliokunta hyväksyi Suomen ohjelman 31.3.1995. Ennen ohjelmien hyväksyntää komission ja Suomen hallituksen edustajien välillä käytiin virallisia neuvotteluja 22.-23.5.1995 (tavoitteet 2 ja 6) sekä 7.-8.6.1995 (tavoitteet 3 ja 4). Neuvottelujen tuloksena alueohjelmien rakennetta muutettiin mm. siten, että sosiaalirahaston osuus nousi tavoitteen 6 kokonaiskehyksessä 17,4 prosentista 23,0 prosenttiin ja tavoitteessa 2 vastaavasti 14,5 prosentista 20,0 prosenttiin. Lisäksi tavoitteeseen 6 sisältyvästä luonnonhaittakorvauksesta EU:n maksuosuutta sovittiin pienennettäväksi vuoden 1995 jälkeen. Tavoitteiden 3 ja 4 virallisissa neuvotteluissa komissio puuttui lähinnä tiettyihin määritteellisiin asiakohtiin. Tavoitteen 5b osalta virallisia neuvotteluja ei ole vielä käyty.

4 HE 71/1995 vp Komissio hyväksyi tavoiteohjelmat 6, 2, 3 ja 4 kertapäätöksellä 21.6.1995. Ohjelma-asiakirjat vahvistettiin ao. komissaarien allekirjoituksilla Helsingissä 13.7.1995 ja 25.7.1995. Tavoiteohjelma 5a, joka koostuu useasta erillisestä toimenpidekokonaisuudesta, hyväksyttäneen syys-lokakuussa. Tavoiteohjelma 5b saanee komission ensimmäisen päätöksen 20.9.1995, jolloin mm. ohjelman rahoitustaulukot hyväksytään. Lopullinen päätös tullee lokakuun 1995 alkupuoliskolla. Tässä lisätalousarviossa esitettävät EU:n rakennerahastoista saatavat tulot perustuvat siis tavoitteiden 2, 3, 4 ja 6 osalta hyväksyttyihin ohjelmiin; tavoitteiden 5a ja 5b osalta tämän hetkisiin tietoihin. EU:n rakennerahastot maksavat ohjelmien mukaiset tuet kolmessa erässä. Ensimmäinen ennakkomaksu, joka maksetaan ensimmäisenä vuotena ilman erillistä hakemusta kahden kuukauden kuluessa komission hyväksymispäätöksestä, on 50 % ensimmäisen vuoden maksusitoumuksesta. Toinen ennakko, joka on ensimmäisen ennakon kanssa yhteensä korkeintaan 80% ensimmäisen vuoden maksusitoumuksesta, maksetaan vasta, kun rahaston vastuullinen viranomainen on rahoitushakemuksessaan todistettavasti esittänyt, että vähintään puolet ensimmäisestä ennakosta on käytetty. Loppumaksu suoritetaan, kun rahoitushakemukseen on liitetty komission vaatimat selvitykset varojen käytöstä. Ohjelmien myöhäisestä hyväksymisajankohdasta johtuen tässä lisätalousarviossa korjataan yllä mainittuja tuloja seuraavasti: aluekehitysrahastosta (ERDF) arvioidaan saatavan ainoastaan ensimmäinen ennakkomaksu, sosiaalirahastosta (ESF) ensimmäinen ja toinen ennakkomaksu tavoitteille 3 ja 4, mutta vain ensimmäinen ennakkomaksu tavoitteille 2, 5b ja 6. Maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EAGGF) rahoittamien 5a-tyyppisten toimenpiteiden tulot on mitoitettu ED-komissiolle ilmoitettujen menoennusteiden mukaisiksi. Kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineestä arvioidaan saatavan ensimmäinen ennakkomaksu. Rakennerahastoasetusten mukaan 9 % rakennerahastovaroista tulee varata komission käynnistämille yhteisöaloitteille. Näin ollen Suomen yhteisöaloitteille varattiin kaudelle 1995-1999 yhteensä 153 milj. ecua. Tästä summasta kohdennettiin 135 milj. ecua seitsemälle eri aloitteelle komission päätöksen mukaisesti. Jäljellejäävä noin 18 milj. ecua varattiin reserviin, jonka kohdentamisesta tullaan päättämään myöhemmin. Komissio ilmoitti yhteisöaloitepäätöksestä uusille jäsenmaille 17.5.1995, minkä jälkeen jäsenmaille on annettu 4 kuukautta aikaa jättää aloitteita koskevat toimenpideohjelmat komissiolle. Edellä mainitulla perusteella tässä lisätalousarviossa ei oleteta yhteisöaloitteita koskevia tukia saatavan vielä vuonna 1995. Poikkeuksen muodostavat sosiaalirahaston rahoittamat Employment- ja Adapt-aloitteet, joista arvioidaan saatavan 50 % ensimmäisen vuoden maksusitoumuksista. Koska rakennerahastojen pilottihankkeet eivät sisälly komission hyväksymiin tavoiteohjelmiin, ei ole perusteltua esittää niihin varattua 1 prosentin osuuttakaan Suomen talousarviossa. Nämä maksatusarviot valuuttakurssimuutosten ohella johtavat pääsääntöisesti momenttien 12.26.97, 12.30.01, 12.30.02, 12.30.03ja 12.34.40 tuloarvioiden pienentymiseen yhteensä 627 milj. markalla. Taulukko 2. Rakennerahastohankkeiden EU-rahoitus rahastoittain ja tavoitteittain vuonna 1995, milj. mk ERDF tavoite 6.... tavoite 2.... tavoite 5b.... Ahvenanmaa.... tulot 12.26.97.... menot 26.97.61.... TA-95 238,7 114,1 93,3 446,1 446,1 ohjelmat 129,9 143,8 88,7 6,7 369,1 369,1 II LTAE-95 65,0 71,9 44,3 2,0 183,2 369,1 ESF tavoite 6.... tavoite 2.... 100,0 26,9 122,4 36,5 61,2 18,2

HE 71/1995 vp 5 tavoite 3.... tavoite 4.... tavoite 5b.... yht. aloitteet..... Ahvenanmaa.... tulot 12.34.40.... menot 34.01.61.... 453,6 113,4 28,2 722,1 722,1 349,0 85,8 25,9 56,7 1,4 677,7 677,7 279,2 68,6 13,0 28,3 1,4 469,9 677,7 EAGGF ja FIFG tavoite 6.... tavoite 5a.... tavoite 5b.... yht. aloitteet..... Ahvenanmaa.... tulot 12.30.02 ja 03*).... menot 30.01.61 ja 36.46.... )'hteensä tulot )'hteensä menot 191,0 406,5 102,5 700,0 700,0 1 868,2 1 868,2 208,1 364,6 62,2 10,1 9,9 654,9 654,9 1 701,7 1 701,7 *) Lisäksi MAKERAan tuloutuu n. 117 mmk (TA-95) ja 23 mmk (II LTAE-95) ERDF = Euroopan aluekehitysrahasto ESF = Euroopan sosiaalirahasto EAGGF = Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, ohjausosasto FIFG = Kalatalouden ohjaamisen rahoitusväline 194,8 354,5 31,1 4,5 584,9 654,9 1 238,0 1 701,7 Rakennerahastoista saatavia tuloja vastaavat menot esitetään tässä lisätalousarviossa jo hyväksyttyjen ja hyväksyttäväksi jätettyjen ohjelmien mukaisina täysimääräisesti ao. hallinnonalojen pääluokkiin. Tällä menettelyllä varmistetaan ohjelmien mahdollisimman ripeä eteneminen. Kokonaiskehyksiin tehtävien muutosten lisäksi rakennerahastoista saatavia tuloja vastaavat menot kohdeunetaan hallinnonaloittain tässä lisätalousarviossa vastaamaan hyväksyttyjä ohjelmia. Tässä lisätalousarvioesityksessä tehtävät muutokset EU:n rakennerahasto-ohjelmien kansallisiin rahoitusosuuksiin perustuvat hyväksyttyihin ohjelmiin sekä tämän hetkisiin tietoihin hyväksyttäviksi jätetyistä ohjelmista. Yhteisöaloitteiden kansalliseen rahoitukseen ei tässä lisätalousarviossa ole varattu määrärahoja, lukuunottamatta Employment-, Adapt- ja LEADER II-aloitteita. Myöskään ohjelmien ulkopuolisiin pilottihankkeisiin ei ole osoitettu kansallista rahoitusta. Ahvenanmaan maakunnassa toteutetaan tavoiteohjelmia 3, 4, Sa ja Sb. Vuoden 1995 varsinaisessa talousarviossa ei Ahvenanmaan osuutta rakennerahastojen tuesta ole eritelty. Tässä lisätalousarvioesityksessä erittely tehdään seuraavasti. Tavoitteiden 3 ja 4 osalta Ahvenanmaan osuus EU:n sosiaalirahaston tuesta erotetaan työministeriön momentilla 34.01.61 (EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan). Tavoitteen 5a osalta Ahvenanmaan osuus erotetaan luonnonhaittakorvausta lukuunottamatta maa- ja metsätalousministeriön momenteilla 12.30.02 (EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saatavat tulot), 30.01.61 (EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin) sekä 12.30.03 (EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä saatavat tulot). Tavoitteen 5b osalta Ahvenanmaan osuus erotetaan työministeriön, sisäasianministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön momenteilla 34.01.61, 26.97.61, 12.30.02 ja 30.01.61. Rakennerahastojen vaatimat kansalliset osuudet on luonnonhaittakorvausta lukuunottamatta Ahvenanmaan omassa talousarviossa. Maataloutta koskevat tulojen ja menojen muutokset Tässä lisätalousarvioesityksessä korjataan EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavia tuloja vastaamaan paremmin tämän hetken tilannetta Suomen tukiohjelmien laajuuden ja maksatusaikataulujen sekä ecun ja Suomen markan valuuttakurssin

6 HE 71/1995 vp muutosten suhteen. Edellä mainitut tekijät pienentävät Suomen saamia tukiosaston tuloja 509,7 milj. markalla vuoden 1995 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäksi tukiosaston tuloista on vähennetty jo tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa 1 600 milj. mk teknisenä siirtona siirtymäkorvausmomentille 12.28.97. Maatalous- ja puutarhapolitiikan kansallisen tukipaketin loppusummaan ei tässä lisätalousarvioesityksessä tehdä olennaisia muutoksia. Sen sisältöä tarkennetaan kuitenkin vastaamaan ED:lle toimitettuja sektorikohtaisia suunnitelmia. Sen sijaan ED:n osallistuminen tukipakettiin pienenee jonkin verran markan vahvistumisen myötä. Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen määrärahasta on tarkoitus käyttää 5 milj. mk metsämarjojen ja -sienten alkutuotevähennyksen poistumista korvaavan tuen maksamiseen. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistämiseen ehdotetaan 15 milj. mk tuen maksamiseen kalanviljelyelinkeinolle arvonlisäverolain muutoksen aiheuttamien lisäkustannusten korvaamiseksi. ED-jäsenyydestä aiheutuvat hallinto- ja muut menot Tässä lisätalousarvioesityksessä tarkennetaan eri viranomaisorganisaatioiden henkilö- ja muita resurssitarpeita, joita ED-jäsenyydestä aiheu- tuu. Erityisesti ED-koordinointitehtävien ennakoitua suurempi määrä edellyttää henkilöstöresurssien lisäämistä eri hallinnonaloilla, mistä syystä hallintomenoja ehdotetaan lisättäväksi 32 milj. markalla. Lisätalousarvioesitys sisältää kaikkiaan noin 150 henkilötyövuoden lisäyksen. Lähtökohtana on, että asianomaisen pääluokan henkilöstömäärän ja -määrärahojen tulee supistua vuoden 1997 loppuun mennessä lisäyksiä vastaavasti. TEN-rahoituksella rahoitettavia hankkeita ei ole otettu huomioon esillä olevassa lisätalousarvioesityksessä niiden päätöksentekoviipeiden johdosta. Tasapainotus Tämän lisätalousarvioesityksen valtion menoja vähentävä vaikutus on 610 milj. mk. Kun samalla tuloarviota vähennetään 1 137 milj. mk, edellyttää lisätalousarvioesityksen tasapainottaminen valtion nettolainanoton lisäämistä 525 milj. markalla. Koska rakennerahasto-ohjelmien ja muiden ED:lta saatavien tukien kohdalla on kyse ao. menojen ja tulojen ajoituksesta, tämä nettolainanoton lisäys on luonteeltaan tekninen, siten se ei johda varsinaisesti valtion lisävelkaantumiseen vuosina 1995-1996, koska mainittuna ajanjaksona kertyy vastaavia tuloja. Ennen hyväksytyt ja nyt myönnetyt menojen muutokset jakaantuvat eri pääluokkiin seuraavasti: Pääluokka 23. Valtioneuvosto... 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala... 25. Oikeusministeriön hallinnonala... 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala... 27. Puolustusministeriön hallinnonala... 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala... 29. Opetusministeriön hallinnonala... 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala... 31. Liikenneministeriön hallinnonala... 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala.. 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala... 34. Työministeriön hallinnonala... 35. Ympäristöministeriön hallinnonala... Muutokset yhteensä Eduskunnan Nyt Muutokset hyväks~ät myönnetyt yhteensä muuto set muutokset mk mk mk 1 800 000 1 800 000 3 110 000 340 000 3 450 000 23 250 000 140 000 23 390 000 97 918 000-76 940 000 20 978 000 52 373 000 52 373 000 842 400 000-136 000 000 706 400 000 --44470 000 2 230 000-42 240000 443 120 000-376 636 000 66 484 000 154 000 000 2 000 000 156 000 000-563 514000 19 250 000-544264000 -264 500 000-264 500 000 935 400 000 ---44402 000 890 998 000 160 150 000 400 000 160 550 000 1 841 037 000-609 618 000 1 231 419 000

HE 71/1995 vp 7 Ennen hyväksytyt ja nyt arvioidut tulojen muutokset jakaantuvat eri osastoihin seuraavasti: Eduskunnan Nyt hyväksrs:ät arvioidut Muutokset muuto set muutokset yhteensä Osasto mk mk mk 11. Verot ja veronluonteiset tulot.... 1 060 000 000 1 060 000 000 12. Sekalaiset tulot.... 654 356 000-1 136 892 000-482 536 000 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset..... 130 000 000 130 000 000 15. Lainat.... 525 000 000 525 000 000 Muutokset yhteensä 1 844 356 000-611 892 000 1 232 464 000 Tämän lisätalousarvioesityksen hyväksymi- sen jälkeen olisivat valtion tulojen ja menojen budjetoidut määrät seuraavat: Varsinainen talousarvio.... Lisätalousarviot.... Yhteensä Tulot mk 195 834 565 000 1 232 464 000 197 067 029 000 Menot mk 195 833 219 000 1 231 419 000 197 064 638 000 Sen perusteella, mitä edellä on esitetty ja viitaten tämän esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi hyväksyä oheen liitetyn ehdotuksen toiseksi lisätalousarvioksi vuodelle 1995. Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Valtiovarainministeri Iiro Viinanen

8 Vuoden 1995 II lisätalousarvio TULOT Osasto 12 mk 12. SEKALAISET TULOT... -1136 892 000 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala.... 97. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot (EU), vähennystä. 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala.... 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat tulot (EU), vähennystä.... 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saatavat tulot (EU), vähennystä.... 03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä saatavat tulot (EU), vähennystä.... 04. EU:lta saatavat muut tulot (EU).... 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä... 34. Työministeriön hallinnonala.... 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot (EU), vähennystä... -262860 000-262 860 000-621832 000-509 700 000-94 400 000-20 694 000 2 262 000 700 000-252 200 000-252 200 000

9 Osasto 15 15. LAINAT.... 02. Valtion nettolainanotto... 0 01. Nettolainanotto, lisäystä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0. 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 525 000 000 525 000 000 525 000 000 Tulojen kokonaismäärä: -611892000 2 351131E

10 MENOT Pääluokka 24 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA.... 01. Ulkoasiainhallinto (030).... 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.... 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot (030).... 02. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä.... mk 340 000 140 000 140 000 200 000 200 000 Pääluokka 25 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA.... 01. Oikeusministeriö (070).... 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.... 140 000 140 000 140 000 Pääluokka 26 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA.... 97. Avustukset kunnille ja alueellinen kehittäminen (960).... 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin (EU) (siirtomääräraha 3 v), vähennystä.... -76940000-76 940 000-76 940 000

Pääluokat 28 ja 29 11 Pääluokka 28 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA... -136 000 000 01. Valtiovarainministeriö (020)... 2 000 000 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.................. 2 000 000 81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot (990)... 7 000 000 01. Eur?op~~.. unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkaukset ( arvwmaararaha)..................................................... 7 000 000 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) (060)... -145 000 000 66. Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut Euroopan unionille (EU) (arviomääräraha), lisäystä.................................... 178 000 000 67. Bruttokansantuloon perustuvat maksut Euroopan unionille (EU) (arviomääräraha), vähennystä... -323 000 000 Pääluokka 29 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA.... 01. Opetusministeriö (210).... 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.... 22. Kehittämistoiminta (EU) (siirtomääräraha 2 v).... 02. Evankelis-luterilainen kirkko (310).... 51. Avustus Helsingin tuomiokirkon korjaukseen (siirtomääräraha 3 v).... 08. Kansainvälinen yhteistyö (030).... 21. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.... 60. Valtion ammatilliset oppilaitokset (230).... 25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), vähennystä.... 66. Oppisopimuskoulutus (230).... 30. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) (arviomääräraha), vähennystä.... 69. Aikuiskoulutus (250).... 22. Opetustoimen henkilöstökoulutus (siirtomääräraha 2 v), vähennystä.... 2 230 000 62 528 000 180 000 62 348 000 1300 000 1 300 000 600 000 600 000-5700000 -5 700 000-42 952000-42 952 000-13696000 -2 368 000

12 Pääluokat 29 ja 30 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), vähennystä.... 33. Ammatillinen aikuiskoulutus (siirtomääräraha 2 v), vähennystä. 98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen (300).... 51. Nuort~~ ty~pajatoiminnan kehittäminen (EU) (siirtomääräraha 2v), hsaysta.... -3 828 000-7 500 000 150 000 150 000 Pääluokka 30 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN- NONALA.... 01. Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinopiirit ja EU:n rakennetuki (670).... 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.... 22. ~i~to- )a tilastojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), hsaysta.... 61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v), vähennystä.... 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (650).... 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.... 31. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) (670).... 43. EU-tulotuki (EU) (arviomääräraha), vähennystä.... 45. Maatalouden ympäristötuki (EU) (siirtomääräraha 2 v), vähennystä.... 46. Luonnonhaittakorvaus (EU) (arviomääräraha), lisäystä.... 47. Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pellonmetsitystuki (EU) (siirtomääräraha 2 v), vähennystä.... 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) (670). 43. Maaseudun kehittäminen (EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä.. 34. Muut maatalouden menot (osa EU) (670).... 41. Eräät korvaukset (arviomääräraha), lisäystä.... 36. Kala-, riista- ja porotalous (690).... 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä.... 86. Yksityismetsätalous (osa EU) (680).... 44. Metsänparannustuki (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), vähennystä. -376 636 000-21788 000 650 000 16 262 000-38 700 000 1000 000 1 000 000-393 000 000-300 000 000-130 000 000 107 000 000-70 000 000 30 340 000 30 340 000 700 000 700 000 8 612 000 8 612 000-2500000 -2 500 000

Pääluokat 31, 32 ja 34 13 Pääluokka 31 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA.... 01. Liikenneministeriö (710).... 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.... 2 000 000 2 000 000 2 000 000 Pääluokka 32 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN- NONALA.... 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö (810).... 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.... 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (830).... 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.... 50. Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen (850).... 24. Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehitystyön edistäminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä.... 41. Avustukset teollisuuden edistämiseen ja alan yhteisöille (siirtomääräraha 2 v), vähennystä.... 42. Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v), vähennystä... 55. Energiatalous (860).... 40. Energia-avustukset (osa EU) (arviomääräraha), vähennystä.... 19 250 000 500 000 500 000 20 000 000 20 000 000-250000 4 500 000 --4 500 000-250 000-1000 000-1 000 000 Pääluokka 34 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA.... 01. Työministeriö (610).... 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (EU) (siirtomääräraha 3 v), vähennystä.... 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano (620).... 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arviomääräraha), vähennystä.... -44402000-44402000 --44 402 000-23 692 000

14 Pääluokat 34 ja 35 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha), vähennystä.... 61. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osarahoitus valtion osalta (EU) (siirtomääräraha 3 v), lisäystä.... 62. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha), vähennystä.... -77 820 000 111 512 000-10 000 000 Pääluokka 35 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA.... 01. Ympäristöministeriö (510).... 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä.... 400 000 400 000 400 000 Menojen kokonaismäärä: -609618000

15 TULOT Osasto 12 SEKALAISET TULOT 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 97. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot (EU) Momentin tuloarviota vähennetään 262 860 000 mk. Selvitysosa: Tulot kertyvät niistä tavoitteita 6, 2 ja Sb koskevia ohjelmia toteuttaviin hankkeisiin myönnetyn EU-tuen maksatuksista vuoden 1995 osuutena, jotka hyväksytään EY:n komission kanssa vuosille 1995-1999 Euroopan aluekehitysrahaston rakenne- ja aluepolitiikan toteuttamiseksi. Vähennys aiheutuu siitä, että aluekehitysrahastosta vuonna 1995 saatavista 369 160 000 markan tuloista arvioidaan saatavan maksatusjärjestelyiden mukaisesti noin 50 % eli 183 240 000 mk. Tuloarviossa ei ole mukana yhteisöaloitteista tulevat tulot niiden valmistelun viipeisyydestä johtuen. Menot on budjetoitu momentille 26.97.61. 1995 II lisätuloarvio... -262 860 000 1995 tuloarvio.................. 446 100 000 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat tulot ( EU) Momentin tuloarviota vähennetään 509 700 000 mk. EU-tulotuki.... Ympäris~ötu~i.... Luopum1stuk1..... Pellonmetsitys.... Metsänparannustoiminta.... Kalatalouden interventiotoiminta.... Tukijärjestelmien valvonta ETY 307/91 1 art.... 2 art..... Selvitysosa: Maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta arvioidaan tuloutuvan EU:n osuutena 1 601 300 000 mk, mistä 850 000 000 mk tuloutetaan interventiorahastoon, seuraavasti milj. mk: Vuonna 1995 Vastaavia menoja EU:n osuus tuloutuu momenteilla 1 600 60 30.31.43 785 650 30.31.45 14,5 14,5 30.31.47 15,0 5,0 30.31.47 32,5 10,0 30.86.42 ja 30.86.44 1 0,5 30.36.46 1 (0,2 mecua) 1 28.40.21 1,5 (0,2 mecua) 1,5 30.01.21

16 Osasto 12 Integroitu hallinto- ja valvontajärjestelmä ETY 3508/92.... Peltolohkojen satelliittivalvonta ETY 165/94.... Yhteensä momentille Interventiotoiminta.... Yhteensä 6,8 6,8 30.31.41 30.01.22 2,0 2,0 30.31.41 2 459,3 751,3 1 000 850 Interventiorahasto 3 459,3 1 601,3 Kun talousarvioon tuloutuvaksi määräksi arvioidaan 751 300 000 mk, vähennys on 509 700 000 mk. 1995 II lisätuloarvio... -509 700 000 1995 1 lisätuloarvio... -1 600 000 000 1995 tuloarvio................. 2 861 000 000 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saatavat tulot ( EU) Momentin tuloarviota vähennetään 94 400 000 mk. Selvitysosa: EU:n komission hyväksymien ohjelmien mukaisesti Suomen osuudeksi EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjaus- osastosta arvioidaan 649 300 000 mk. ED-varojen maksatusaikataulun mukaisesti varoista arvioidaan vuonna 1995 tuloutuvan 593 600 000 mk, mistä arvioidaan maaseudun rakennepoliittisten toimenpiteiden toteuttamiseksi ohjattavan noin 23 000 000 mk maatilatalouden kehittämisrahastoon ja momentille tuloutuvan 570 600 000 mk. Lisäksi on arvioitu, että yhteisöaloitteiden menoihin ei vastaavaa EU:n osuutta kerry vuoden 1995 puolella. Menot on budjetoitu momentilla 30.01.61. Maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta tuloutuvan 593 600 000 mk arvioidaan jakautuvan seuraavasti: (kurssi 6,30) mmk 6-alue - 6-ohjelma... 7,5 - Yhtcisöaloitteet.... 0-5a-toimenpiteet yht.... 217 - LFA... 170 - MAKERA... 37 - Korkotukil. korkotuki... 0 - Elintarviketeollisuus... 10 1995 TA 1995 TARK Ohjelma Tuloutuu (kurssi U8) MECU mmk MECU mmk MEC 1,19 21,90 3,78 10,95 1,89 0,00 3,48 0,60 34,44 192,12 33,02 192,02 33,02 26,98 177,50 30,50 177,50 30,50 5,87 10,51 1,81 10,51 1,81 0,00 0,10 0,02 0,00 0,00 1,59 4,00 0,69 4,00 0,69 Muu Suomi - Ahvenanmaa (ei LFA)... 0-5b-ohjelma... 102,5 - Yhteisöaloitteet.... 0-5a-toimenpiteet yht.... 455 - LFA... 285 - MAKERA... 80 - Korkotukil. korkotuki... 0 - Elintarviketeollisuus... 90 Yhteensä 782 - mistä MAKERA... 117 -momentti... 665 0,00 5,92 1,02 2,54 0,44 16,27 62,18 10,72 31,09 5,36 0,00 6,64 1,14 72,22 357,10 61,33 357,00 61,32 45,24 304,50 52,26 304,50 52,26 12,70 12,50 2,15 12,50 2,15 0,00 0,10 0,02 0,00 0,00 14,29 40,00 6,90 40,00 6,90 124,13 649,33 111,62 593,60 102,00 18,57 23,01 3,97 23,01 3,97 105,56 626,32 107,65 570,59 98,04 Ahvenanmaan osuutta mitoitettaessa EUosuutena ei ole otettu huomioon luonnonhaittakorvausta, jonka osalta myös kansallinen osuus maksetaan valtion talousarviosta. M uiden tukien osalta vastaava kansallinen tuki otetaan huomioon Ahvenanmaan maakunnan talousarviossa. 1995 II lisätuloarvio... -94 400 000 1995 tuloarvio... 665 000 000

Osasto 12 17 03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä saatavat tulot ( EU) Momentin tuloarviota vähennetään 20 694 000 mk. Selvitysosa: Vähennyksestä 6 388 000 mk aiheutuu markan vahvistumisesta ja elinkeinokalatalouden sektorisuunnitelman sisällön tarkentumisesta ja 14 306 000 mk maksatusviiveestä. EU:n kalatalouspolitiikan toteuttamisen edellyttämiä vuoden 1995 menoja vastaaviksi tuloiksi EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä arvioidaan 28 612 000 mk, josta Suomi saa kuluvana vuonna ohjelmaneuvottelujen viiveen johdosta ensimmäisen erän (50%) 14 306 000 mk. Suomen elinkeinokalatalouden sektorisuunnitelmassa vuonna 1995 5a-tavoitteen mukaisten toimenpiteiden rahoittamiseen arvioidaan kohdistuvan 6-alueelle 4 600 000 mk ja muualle Suomeen 24 012 000 mk, mistä Ahvenanmaan osuus on 4 002 000 mk. Menot on merkitty momentilla 30.36.46. 1995 II 1isätuloarvio... -20 694 000 1995 tuloarvio... 35 000 000 04. EU:lta saatavat muut tulot ( EU) Momentille arvioidaan kertyvän 2 262 000 mk. Selvitysosa: Momentin tuloina on otettu huomioon EU:lta maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueelle saatavat muut kuin tutkimustoimmtaan ja momenteille 12.30.01, 12.30.02, 12.30.03 ja 12.30.72 EU:sta tuloutuvat tulot. Tulot kertyvät ED-säädösten mukaisesti ja vastaavat menot ovat seuraavilla momenteilla: ETY 571/88 14 art. rakennetilastot.... ETY 2847/93 ja 897/94 kalastuksen satelliittivalvonta. Yhteensä Tulot EU:n osuus memk (ecua) noista, % Menot mom. 1 000 000 (170 000) 1 262 000 (217 466) 2 262 000 100 100 30.02.21 30.01.22 Tullilaitos saa ETY 4045/89 16 a artiklan edellyttämän valvonnan menoihin EU:n rahoitusosuutta 240 000 ecua vastaavasti, mikä on otettu huomioon momentin 28.40.21 nettomäärärahan mitoituksessa. 1995 II lisätuloarvio... 2 262 000 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 700 000 mk. Selvitysosa: Lisäys aiheutuu teurastamoilta perittävistä maksuista, joilla katetaan teurasruhojen valvontajärjestelmän kustannuksia. Vastaavat menot ovat momentilla 30.34.41. 1995 II lisätuloarvio.... 1995 tuloarvio.... 1994 tilinpäätös.... 199 3 ti1in päätös.... 700 000 15 000 000 28 377 518 19 706 341 34. Työministeriön hallinnonala 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot (EU) Momentin tuloarviota vähennetään 252 200 000 mk. Selvitysosa: Momentin tuloarviota on vähennetty, koska on arvioitu, että Suomi saa tavoite 3 ja 4 ohjelmien osalta ensimmäisen ja toisen maksuerän eli noin 80% EU:n sosiaalirahastosta vuonna 1995 tulevista tuloista. Alueohjel- mien 6, 2 ja 5b osalta on arvioitu, että Suomi saa ensimmäisen maksuerän eli noin 50 % sosiaalirahastosta vuonna 1995 tulevista tuloista. Lisäksi on arvioitu, että yhteisöaloitteiden osalta Suomi saa 50 % vuonna 1995 tulevista tuloista. 1995 II lisätuloarvio............ -252 200 000 1995 tuloarvio.................. 722 100 000 3 351131E

18 Osasto 15 LAINAT 02. Valtion nettolainanotto 01. Nettolainanotto Momentille merkitään lisäystä tulona 525 000 000 mk Selvitysosa: Lisätalousarvioesityksen tasapainottaminen edellyttää valtion nettolainanoton lisäämistä. Vuoden 1995 valtion nettolainanoton kokonaismäärä nousee tämän johdosta 60 361 000 000 markkaan. 1995 II lisätuloarvio............ 525 000 000 1995 tuloarvio.................. 59 836 000 000 1994 tilinpäätös... 69 190 149 244 1993 tilinpäätös... 77 208 413 894

19 MENOT Pääluokka 23 VALTIONEUVOSTO Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien tehtävien johdosta hallinnonalalla saa lisäksi olla yksi henkilötyövuosi 1.11.1995 lukien. Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla vuonna 1995 enintään 1 508 henkilötyövuotta. Lukuun ei sisälly asemamaasta palkattava henkilöstö, YK:n ja ETYK:n rauhanturvaoperaatioihin palkattava henkilöstö eikä ED-komissioon palkattava henkilöstö. Hallinnonalalla saa lisäksi olla Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien tehtävien johdosta 38 henkilötyövuotta vastaava henkilöstömäärä 1.11.1995 lukien. 01. Ulkoasiainhallinto 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan 140 000 mk. Se/vitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 3 uuden viran perustamisesta 1.11.1995 lukien EU-y h teensovittamisteh tä viin. EU-kansalaistiedotusta varten voidaan lisäksi 1.11.1995 lukien perustaa 19 maakunnallisen aluetiedottajan virkaa. 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... 140 000 726 595 000 749 915 000 809 403 000 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 02. Palkkaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 200 000 mk. määrärahaa saa käyttää enintään 39 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

20 Pääluokat 24, 25 ja 26 Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu yhden henkilön paikkaamisesta 1.11.1995 lukien Euroopan unionin oikeudellisen alan asiantuntijatehtäviä varten. 1995 II lisämääräraha.... 1995 I lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... 200 000 6 610 000 20 540 000 15 450 982 6 610 000 Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla vuonna 1995 enintään 7 309 henkilötyövuotta. Hallinnonalalla saa lisäksi olla hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien ruuhkien purkuun liittyen 83 henkilötyövuotta ja lääninoikeuksien ruuhkien purkuun liittyen 18 henkilötyövuotta sekä käännöstöihin ja muihin Euroopan unionin jäsenyydestä johtuviin tehtäviin enintään 17 henkilötyövuotta vastaava henkilöstömäärä 1.11.1995 lukien. 01. Oikeusministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaan lisäystä 140 000 mk. Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu kahden henkilön paikkaamisesta 1.11.1995 lukien Euroopan unionin jäsenyydestä johtuviin tehtäviin. 1995 II lisämääräraha.... 1995 I lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... 140 000 6 800 000 122 245 000 118 328 061 112 292 406 Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 97. Avustukset kunnille ja alueellinen kehittäminen 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) määrärahasta on varattu 54 650 000 mk EU:n rakennerahastoista osarahoitettavien hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten, josta aluekehitysrahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus on 45 350 000 mk ja sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden osuus 9 300 000 mk. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... 125 000 000 75 000 000 35 400 000

Pääluokat 26 ja 28 21 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin ( EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentilta vähennetään 76 940 000 mk. määrärahaa saa käyttää EU:n komission kanssa vuosille 1995-1999 hyväksyttävien tavoitteita 6, 2 ja 5b koskevia ohjelmia toteuttavien valtion omien tai muiden hankkeiden sekä ohjelmien toteuttamiseen liittyvään tekniseen apuun EU:n aluekehitysrahastosta maksettavana vuoden 1995 rahoitusosuutena. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon valuuttakurssien muutokset sekä aluekehitysohjelmien tarkistukset. Arvio määrärahan jaosta hallinnonaloittain ja tavoitteittain sekä Ahvenanmaan osuus (milj. mk): Sisäasiainministeriö... Vai tiovarainministeriö Opetusministeriö... Maa- ja metsätalousministeriö... Liikenneministeriö... Kauppa- ja teollisuusministeriö... So~!a<~;li~ ja ~~rveysministeriö... Tyom1msteno... Ympäristöministeriö... Ahvenanmaa... Yhteensä Tavoite 6 Tavoite 2 Tavoite 5b Yhteensä Vastaava valtion kansallinen rahoitusosuus 19,4 22,2 16,3 57,9 45,4 1,0 1,0 2,0 15,1 11,1 4,7 30,9 31,2 2,4 6,0 8,4 4,0 4,7 10,5 15,2 16,2 69,4 66,3 35,5 171,2 179,0 2,6 2,6 2,6 17,6 34,1 9,3 61,0 75,9 3,4 4,4 6,4 14,2 19,2 6,7 6,7 129,9 143,8 95,4 369,1 375,3 Tälle momentille merkitty määräraha ja vastaavat valtion kansalliset rahoitusosuudet eivät sisällä yhteisöaloitteisiin eikä pilottihankkeisiin tarvittavaa rahoitusosuutta. Kansallinen rahoitusosuus ei sisällä Ahvenanmaan osuutta. Määrärahan jakauma hallinnonaloittain on saatu kyseessä olevista ohjelmista. EU:n tueksi 6-alueella on oletettu 50 %, 2-alueella 39 % ja 5b -alueella 50 %julkisesta kokonaisrahoituksesta. Tulot on kirjattu momentille 12.26.97 sekä ohjelmien vaatimat kansalliset osuudet momenteille: 26.97.43, 28.40.21, 29.01.22, 29.~0.21, 29.93.75, 30.85.77, 31.24.21, 31.24.77, 31.30.77, 31.32.30, 31.58.21' 32.44.23, 32.44.40, 32.51.49, 32.55.40, 32.85.40, 33.01.21, 34.06.63, 34.06.77, 35.01.61, 35.11.62, 35.25.31, 35.25.77, 35.30.21, 35.30.37, 35.30.62, 35.30.87. 1995 II lisämääräraha... -76 940 000 1995 määräraha... 446 100 000 Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla vuonna 1995 enintään 13 446 henkilötyövuotta. Lukuun eivät sisälly Euroopan unionissa palvelevat kansalliset asiantuntijat eikä momentin 28.80.22 määrärahalla palkattavat harjoittelijat. Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien tehtävien johdosta hallinnonalalla saa lisäksi olla 11 henkilötyövuotta.

22 Pääluokka 28 01. Valtiovarainministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 mk. Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu 6 henkilön paikkaamisesta EU:sta aiheutuneisiin uusiin ja lisääntyneisiin tehtäviin. 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... 2 000 000 100 534 000 102 940 000 90 799 431 40. Tullilaitos 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentin määräraha muutetaan nettomäärärahaksi. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa lisäksi käyttää EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia ohjelmia toteuttavien tukipäätösten mukaisten hankkeiden ja muiden EU:n hyväksymien hankkeiden ja hankintojen kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahasta on varattu 2 000 000 mk EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia ohjelmia toteuttavien tukipäätösten mukaisten hankkeiden kansallista rahoitusta varten. Momentille ei tämän johdosta myönnetä Selvitysosa: Nettoutettavina tuloina momentilla otetaan huomioon EU:lta saatavat ETY 4045/89 (muut. ETY 3235/94) 16 a artiklan mukaisesti kertyvät tulot n. 1 400 000 mk (240 000 ecua) ja muut tullilaitoksen toimintaan kohdistuvat tuet. Tullilaitoksella on mahdollisuus saada EU:lta tukea erilaisiin kehittämishankkeisiin ja niihin liittyviin hankintoihin, kuten EUROSTAT ja SCENT/CIS. Käyttämättä jäänyt määrä voidaan joutua palauttamaan EU:lle. 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha... 450 228 000 1994 tilinpäätös... 461 552 000 1993 tilinpäätös... 461 745 000 81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot 01. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 7 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin toimielimissä toimivien suomalaisten kansallisten asiantuntijoiden palkkaus- ja sosiaaliturvakustannusten maksamiseen. Määrärahalla saa palkata enintään 25 henkilötyövuotta vastaava määrä henkilöstöä määräaikaisiin kansallisten asiantuntijoiden tehtäviin. Selvitysosa: Euroopan unionissa palvelevien suomalaisten kansallisten asiantuntijoiden palkkauksen ja sosiaaliturvan maksaa kotimainen työnantaja, mutta Euroopan unioni maksaa heille tiettyjä korvauksia. Kansallisten asiantuntijoiden palvelussuhteen ehdot unionin toimielimissä perustuvat komission 24.7.1988 antamaan päätökseen siihen 1991 tehtyine muutoksineen. Kansalliset asiantuntijat työskentelevät Euroopan unionin toimielimissä määräajan, vähintään kolme kuukautta ja enintään kolme vuotta. Henkilö voi toimia kansallisena asiantuntijana vain yhden kerran. 1995 II lisämääräraha... 7 000 000

Pääluokat 28 ja 29 23 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) 66. Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut Euroopan unionille ( EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 178 000 000 mk. Selvitysosa: Määrärahatarve on tarkistettu Euroopan unionin talousarvion mukaiseksi. 1995 II lisämääräraha... 178 000 000 1995 määräraha... 3 022 000 000 67. Bruttokansantuloon perustuvat maksut Euroopan unionil/e ( EU) (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 323 000 000 mk. Selvitysosa: Määrärahatarve on tarkistettu Euroopan unionin talousarvion mukaiseksi. 1995 II lisämääräraha... -323 000 000 1995 määräraha................ 1 973 000 000 Pääluokka 29 OPETUS:MINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien tehtävien johdosta hallinnonalalla saa lisäksi olla 1.11.1995 lukien viisi henkilötyövuotta. 01. Opetusministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 180 000 mk. Selvitysosa: Lisämääräraha on tarkoitus käyttää kahden henkilön palkkaamiseen EU:n jäsenyyden aiheuttamiin tehtäviin. 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 199 3 tilinpäätös.... 180 000 86 858 000 88 696 000 81615729 22. Kehittämistoiminta ( EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 62 348 000 mk. Määrärahaa saa käyttää EU:n sosiaalirahastosta ja aluekehitysrahastosta rahoitettaviin ohjelmiin sisältyvien opetusministeriön hallinnonalan hankkeiden kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen sekä EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta on varattu 13 173 000 mk EU:n aluekehitysrahaston ja 49 175 000 mk sosiaalirahaston kansallisen rahoitusosuuden maksatusta varten. Selvitysosa: Määrärahasta on 5 700 000 mk siirtoa momentilta 29.60.25, 42 952 000 mk momentilta 29.66.30, 2 368 000 mk momentilta 29.69.22, 3 828 000 mk momentilta 29.69.25 ja 7 500 000 mk momentilta 29.69.33. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon enintään 200 oppisopimuskouluttajan koulutus. 1995 II lisämääräraha... 62 348 000 02. Evankelis-luterilainen kirkko 51. Avustus Helsingin tuomiokirkon korjaukseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 300 000 mk avustuksen maksamiseen Helsingin tuomiokirkon apostoliveistosten ja seinäreliefien kunnostukseen. Selvitysosa: Hankkeeseen on saatu avustusta EU:lta. 1995 II lisämääräraha............... 1 300 000

24 Pääluokka 29 08. Kansainvälinen yhteistyö 21. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä nettomäärärahaan 600 000 mk. Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää kolmen henkilön palkkaamiseen EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmien toimeenpanotehtäviin sekä ohjelmista aiheutuviin toimintamenoihin. 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... 600 000 23 667 000 23 322 000 22 320 000 10. Korkeakoulut 21. Korkeakoulujen toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) määrärahasta on varattu 15 000 000 mk EU:n aluekehitysrahaston ja 22 900 000 mk sosiaalirahaston kansallista rahoitusosuutta varten. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha... 4 610 786 000 1994 tilinpäätös... 4 014 131 968 1993 tilinpäätös... 4 918 745 442 60. Valtion ammatilliset oppilaitokset 25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 5 700 000 mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että momentilta poistetaan valtuutus EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien valtion hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Selvitysosa: Määrärahasta siirretään 5 700 000 mk momentille 29.01.22. 1995 II lisämääräraha... -5 700 000 1995 I lisämääräraha... 3 000 000 1995 määräraha... 26 800 000 1994 tilinpäätös..................... 14 185 000 1993 tilinpäätös... 15 360 000 66. Oppisopimuskoulutus 30. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 42 952 000 mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että oppisopimusten kokonaismäärä aikuisten ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 1995 on 12 500 sekä siten, että määrärahasta on varattu EU:n sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden rahoitusosuutta varten 43 500 000 mk työttömien nuorten alle 20-vuotiaiden ammatillisen peruskoulutuksen 450 ja alle 25-vuotiaiden ammatillisen lisäkoulutuksen 3 000 vuotuista oppisopimuspaikkaa varten. Selvitysosa: Määrärahahasta siirretään 42 952 000 mk momentille 29.01.22. 1995 II lisämääräraha... -42 952 000 1995 I lisämääräraha.... 1995 määräraha................... 390 600 000 1994 tilinpäätös................... 179 729 977 1993 tilinpäätös... 170 077 905

Pääluokat 29 ja 30 25 69. Aikuiskoulutus 22. Opetustoimen henkilöstökoulutus (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 2 368 000 mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että momentilta poistetaan valtuutus EU:n sosiaalirahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien valtion hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Selvitysosa: Määrärahasta siirretään 2 368 000 mk momentille 29.01.22. 1995 II lisämääräraha... -2 368 000 1995 määräraha.................... 32 868 000 1994 tilinpäätös... 30 536 000 1993 tilinpäätös... 30 700 000 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 3 828 000 mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että momentilta poistetaan valtuutus EU:n sosiaalirahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien valtion hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Selvitysosa: Määrärahasta siirretään 3 828 000 mk momentille 29.01.22. 1995 II lisämääräraha... -3 828 000 1995 määräraha... 18 438 000 1994 tilinpäätös..................... 14 629 000 1993 tilinpäätös... 15 905 872 33. Ammatillinen aikuiskoulutus (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 7 500 000 mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että momentilta poistetaan valtuutus EU:n sosiaalirahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Selvitysosa: Määrärahasta siirretään 7 500 000 mk momentille 29.01.22. 1995 II lisämääräraha... -7 500 000 199 5 määräraha................... 4 51 1 00 000 1994 tilinpäätös... 569 241 000 1993 tilinpäätös... 601 386 396 98. Liikunnan ja nuorisonkasvatustyön tukeminen 51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ( EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 150 000 mk. Selvitysosa: Määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. 1995 II lisämääräraha... 150 000 1995 määräraha... 10 000 000 Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla vuonna 1995 enintään 5 532 henkilötyövuotta. Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien tehtävien johdosta hallinnonalalla saa olla lisäksi 34 ja 1.7.1995 lukien 53 sekä 1.11.1995 lukien 60 henkilötyövuotta. 4 351131E

26 Pääluokka 30 01. Maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuelinkeinopiirit ja EU:n rakennetuki 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 650 000 mk. Osastopäällikön virka (A 31) lakkautetaan ja ylijohtajan virka (A 31) muutetaan osastopäällikön viraksi ( A 31). Selvitysosa: Lisäyksestä 250 000 mk aiheutuu viiden henkilön paikkaamisesta EU:n vientituki- ja interventiontehtäviin sekä 400 000 mk kolmen henkilön paikkaamisesta Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston tilintarkastukseen ja sisäisen tarkastuksen tehtäviin 1.11.1995 lukien ja muista tilintarkastuspalveluista aiheutuvista menoista. Maa- ja metsätalousministeriön organisaatio muutetaan paremmin vastaamaan EU-jäsenyyden vaatimuksia. 1995 II lisämääräraha.... 1995 I lisämääräraha.... 1995 määräraha..... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... 650 000 8 000 000 83 755 000 71 186 000 72 830 910 22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 16 262 000 mk. Selvitysosa: Lisämäärärahan tarpeesta 15 000 000 mk aiheutuu EU:n peltoalaperusteisien maataloustukien hallinnon ja valvonnan edellyttämän peltolohkotietojärjestelmän perustamisesta ja 1 262 000 mk EU:n yhteiseen kalastuspolitiikkaan sisältyvän satelliittivalvontaprojektin toteuttamisesta. Peltolohkojärjestelmän perustamisen edellyttämät työt jakautuvat vuosille 1995 ja 1996. EU korvaa järjestelmän menoista 50 %eli 7 500 000 mk, minkä arvioidaan tuloutuvan vuonna 1996 momentille 12.30.01. Kalastuksen satelliittiprojektin aiheuttamat menot korvataan kokonaisuudessaan EU:n varoista. Momentille 12.30.04 on merkitty tulonlisäystä 1 262 000 mk. 1995 II lisämääräraha.............. 16 262 000 1995 määräraha... 15 000 000 61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin ( EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentilta vähennetään 38 700 000 mk. määrärahaa saa käyttää myös maaseutuelinkeinojen korkotukilainojen korkotukeen ja EU:n hyväksymien yhteisöaloitteiden tukeen. Selvitysosa: Momentilla 12.30.02 on arvioitu Euroopan unionin vuoden 1995 kokonaisrahoitusosuudeksi 626 300 000 mk käytettäväksi luonnonhaittakorvauksiin, elintarviketeollisuuden rakennetukeen, maaseutuelinkeinojen korkotukilainojen korkotukeen ja tavoitteiden 6 ja 5b mukaisten maaseudun kehittämisohjelmien ja yhteisöaloitteiden tukeen sekä Ahvenanmaan rakennetoimiin. Hyväksyttyjen ED-ohjelmien kokonaiskehyksen mukainen EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston osuus rakennerahastojen rahoittamista hankkeista ja toimenpiteistä supistuu lähinnä markan vahvistumisen johdosta. Arvio määrärahan ja kansallisen rahoituksen jakautumisesta, milj. mk: EU:n osuus Ahvenanmaa (ei LFA)... 5,9 Luonnonhaittakorvaus... 482,0 Elintarviketeollisuus, KTM... 44,0 Korkotuki... 0,2 Metsätalouden kehittäminen... 15,5 Maaseudun kehittäminen. 68,6 Yhteisöaloitteet... 10,1 Yhteensä... 626,3 Määrärahaa arvioidaan käytettävän eri tavoitealueilla seuraavasti: Tavoite 6-alue.... 207,0 Muu Suomi.... 419,3 - josta tavoite 5b-alue.... 294,2 Yhteensä.... 626,3 Kansallinen 1 152,0 29,4 0,2 22,3 105,2 10,1 1 319,2 206,3 1 112,9 835,4 1319,2 Vastaavat kansalliset osuudet ovat momenteilla 30.31.46, 30.33.43, 30.33.49, 30.86.42, 30.86.44 ja 32.50.42. 1995 II lisämääräraha... -38 700 000 1995 määräraha................. 665 000 000

Pääluokka 30 27 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaan lisäystä 1 000 000 mk. Selvitysosa: Momentilta vähennetään nettobudjetoitua tuloa 1 000 000 mk, joka on vuodelle 1995 kohdistuvaa EU:n neuvoston asetuksen 571188 14 artiklan mukaista korvausta Euroopan unionin edellyttämien rakennetilastojen tuottamisesta. Vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.04. 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... 1 000 000 35 600 000 28 264 000 29 402 000 31. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki ( EU) (siirtomääräraha 2 v) määrärahasta saa käyttää enintään 5 000 000 mk metsämarjojen ja -sienten alkutuotevähennyksen poistumista korvaavan tuen maksamiseen maa- ja metsätalousministeriön määräämällä tavalla. Momentille ei edellä olevan johdosta myönnetä Selvitysosa: Määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. 1995 II lisämääräraha.... 1995 I lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... 492 000 000 6 850 000 000 3 884 485 046 3 644 382 903 43. EU-tulotuki ( EU) (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 300 000 000 mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös muiden ED-säädösten edellyttämien menojen maksamiseen edellyttäen, että EU vastaa kokonaisuudessaan menoista. Selvitysosa: Vähennyksestä noin 150 000 000 mk aiheutuu markan vahvistumisesta, muu osa maksuaikataulujen ja tukiperusteiden tarkistamisesta. Määrärahaa käytetään myös sellaisten EU:n kokonaan rahoittamien tukijärjestelmien menoihin, joihin ei muualla talousarviossa ole osoitettu määrärahaa. EU:n tuki joudutaan maksamaan ensin kansallisista varoista. 1995 II lisämääräraha... -300 000 000 1995 määräraha................ 1 900 000 000 45. Maatalouden ympäristötuki ( EU) (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 130 000 000 mk. Selvitysosa: Vähennys aiheutuu markan vahvistumisesta. Maatalouden ympäristötukeen varataan ohjelman mukaisesti 1 570 000 000 mk, mistä EU rahoittaa puolet. EU:n osuus 785 000 000 mk on otettu huomioon momentilla 12.30.01. 1995 II lisämääräraha... -130 000 000 1995 I lisämääräraha.... 1995 määräraha................ 1 700 000 000 46. Luonnonhaittakorvaus ( EU) (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 107 000 000 mk. Selvitysosa: Euroopan unionin päätettyä korottaa luonnonhaittakorvauksen enimmäismäärää 146 ecusta 180 ecuun yksiköitä määrärahan tarve on kasvanut. Luonnonhaittakorvauksen korotus korvaa Suomessa osan siitä tulonmenetyksestä, joka viljelijöille aiheutuu osaksi tai kokonaan EU:n varoista maksettavien muiden tukien supistumisesta markan vahvistumisen seurauksena. Komissiolle jätetyssä luonnonhaittakorvausta koskevassa ehdotuksessa on asetettu kansallisesti määrättäviä rajoituksia tuen saannille siten, että ne vähentävät tuen tarvetta talousarvion perustana olleeseen yksikkömäärään verrattuna. Luonnonhaittakorvauksiin arvioidaan tarvittavan varoja vuona 1995 yhteensä 1 634 000 000 mk, mistä Suomen osuus on 1 152 000 000 mk. EU:n osuus on 482 000 000 mk, joka on otettu huomioon momentin 12.30.02 tulokertymässä.

28 Pääluokka 30 1995 II lisämääräraha........... 107 000 000 1995 määräraha................. 1 045 000 000 47. Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pellonmetsitystuki ( EV) (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 70 000 000 mk. Selvitysosa: Määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. Vähennys aiheutuu luopumistukiohjelman ja maatalousmaan metsitystä koskevan ohjelman toteutumisen viivästymisestä. Vuonna 1995 myönnettävistä luopumistuista arvioidaan aiheutuvan menoja 34 000 000 mk, mistä EU:n osuus 43% on otettu huomioon momentin 12.30.01 tuloina. Maatalousmaan metsityksestä arvioidaan aiheutuvan menoja 30 000 000 mk; mistä EU:n osuus 50 % on otettu huomioon momentin 12.30.ol tuloina. Lisäksi määrärahaa tarvitaan kasvihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamistukeen ja hoitokustannuksiin yhteensä noin 15 000 000 mk, mikä jää kokonaan Suomen valtion kansallisista varoista rahoitettavaksi. 1995 II lisämääräraha........... -70 000 000 1995 I lisämääräraha.... 1995 määräraha................. 150 000 000 33. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) 43. Maaseudunkehittäminen (EV) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 30 340 000 mk. Selvitysosa: Momentille 30.01.61 on varattu EU:n osuutta varten 68 600 000 mk 6- ja 5 b-tavoitteiden mukaisiin maaseudun kehittämishankkeisiin sekä 10 100 000 mk yhteisöa1oitteisiin. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta rahoitettavien LEADER II yhteisöaloitteiden kansalliseen rahoitusosuuteen varattu 10 100 000 mk on 80% vuoden 1995 laskennallisesta tarpeesta. Rahoituksen arvioidaan jakautuvan niin, että EU:n osuus on 78 700 000 mk ja kansallinen osuus 115 340 000 mk. Kansallisen osuuden mitoituksessa on otettu huomioon 500 000 mk maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän menoina. Hyväksyttävistä ohjelmista arvioidaan aiheutuvan kansallisia menoja 170 600 000 mk vuonna 1996, 188 600 000 mk vuonna 1997, 225 500 000 mk vuonna 1998 ja 245 500 000 mk vuonna 1999. EU:n osuudeksi kokonaisrahoituksesta arvioidaan noin 37 % tavoite 5balueella ja 50% tavoite 6-alueella. 1995 II lisämääräraha... 30 340 000 1995 määräraha... 85 000 000 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) Momentin perusteluja muutetaan, siten että määrärahaa saa käyttää myös maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/94) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen. Momentille ei tämän johdosta myönnetä Selvitysosa: Vuoden 1995 korkotukilainojen myöntövaltuus on 650 000 000 mk, mistä on tarkoitus käyttää enintään 100 000 000 mk sellaisiin korkotukilainoihin, joiden korkotukea Euroopan maatalouden tuki- ja ohjausrahaston ohjausosasto osarahoittaa. Maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain perusteella myönnettävistä maatalouden rakenteen kehittämiseen tarkoitetuista lainoista on tarkoitus myöntää korkotukilainoja. Korkotukilainoista maksetaan luottolaitoksille viisi prosenttiyksikköä kokonaiskorkoa alhaisempaa korkoa, kuitenkin vähintään kahden prosentin korkoa. EU maksaa EU-osarahoitteisten korkotukilainojen korkotuesta puolet. ED-korkotukea ei ehdi tuloutua vuoden 1995 aikana. 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha... 229 500 000

Pääluokka 30 29 34. Muut maatalouden menot (osa EU) 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) määrärahasta on varattu 3 100 000 mk EU:n sosiaalirahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Momentille ei tämän johdosta myönnetä Selvitysosa: Määräraha on muutettu kolmivuotiseksi siirtomäärärahaksi. 1995 II lisämääräraha.... 199 5 I lisämääräraha............... -180 000 1995 määräraha... 75 000 000 1994 tilinpäätös..................... 87 465 306 1993 tilinpäätös... 92 200 000 41. Eräät korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 700 000 mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös teurasruhojen Iuokitusta koskevasta valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäys käyttösuunnitelmaan: mk Teurasruhojen Juokitusta koskeva valvonta.... 700 000 Yhteensä 700 000 Selvitysosa: Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaiset teurasruhojen Iuokitusta säätelevät järjestelmät otettiin Suomessa käyttöön 1. 7.1995 lukien. Tällöin luokituksen valvonta siirtyy viranomaistehtäväksi. Valvontajärjestelmän kustannukset katetaan teurastamoilta perittävillä maksuina. Vuonna 1995 perittävät tarkastusmaksutulot on merkitty momentille 12.30.99. 1995 II lisämääräraha.... 1995 I lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... 700 000 4 300 000 4 200 000 3 860 634 1 553 021 36. Kala-, riista- ja porotalous 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 8 612 000 mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että poistetaan maininta määrärahan käyttämisestä EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien toimenpiteiden kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen valtion osalta ja siten, että määrärahaa saa käyttää myös maa- ja metsätalousministeriön tarkemmin määräämin perustein tuen maksamiseen kalanviljelyelinkeinolle arvonlisäverolain muutoksen aiheuttamien lisäkustannusten korvaamiseksi. Selvitysosa: 1.1.1995 lukien myydystä kalasta maksetaan arvonlisäveroa. Kalanviljely mädistä elintarvikekaiaksi kestää 2-3 vuotta. Tuotantokustannuksista ei voi tehdä takautuvia vähennyksiä, minkä johdosta arvonlisäverouudistus lisää kalan tuotantokustannuksia kasvatetuo varaston 1.1.1995 tilanteen perusteella noin 34 000 000 mk. Tarkoituksena on myöntää arvonlisävero-osuutta vastaava kertakorvaus 15 000 000 mk niistä teuraskaloista ja elävistä kalanpoikasista, jotka on kasvatettu valmiiksi ja jätetty varastoon ennen 1.1.1995, mutta jotka markkinoidaan vuoden 1995 puolella. EDjäsenyyden takia eräiden kalan kanssa kilpailevien elintarvikkeiden hintoja on alennettu eikä jäsenyys enää salli rajasuojaa, minkä johdosta viljellyn kalan myynti on pienentynyt eikä markkinoilla vallitsevan ylitarjonnan johdosta kalan kuluttajahintaa voida vastaavasti korottaa. Kalankasvattajille, jotka harjoittavat vesiviljelyä vesioikeuden myöntämien lupien perusteella, korvataan kasvatetun kalan varastoon 1.1.1995 kohdistuva arvonlisävero. Lisämäärärahassa on otettu huomioon vähennyksenä 6 388 000 mk, mikä aiheutuu siitä, että vuonna 1995 EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä saatavat tulot ovat Suomen kalatalouden sektorisuunnitelman valmistuksen tuloksena muuttuneet. 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... 8 612 000 66 000 000 41 133 856 45 038 257

30 Pääluokka 30 70. Maatalouden tutkimuskeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) määräraha on nettomääräraha. Momentille ei tämän johdosta myönnetä Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU :lta tuleva rahoitusosuus tutkimustoimintaan. 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha... 139 119 000 1994 tilinpäätös................... 132 392 000 1993 tilinpäätös................... 147 278 327 85. Vesivarojen käyttö ja hoito (osa EU) 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) poistetaan maininta määrärahan käyttämisestä EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien toimenpiteiden kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen valtion osalta. Momentin määräraha ei edellä olevan johdosta muutu. 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha... 15 000 000 1994 tilinpäätös... 45 000 000 1993 tilinpäätös... 89 000 000 48. Avustukset peruskuivatukseen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) poistetaan maininta määrärahan käyttämisestä EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien toimenpiteiden kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen valtion osalta. Momentin määräraha ei edellä olevan johdosta muutu. 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha... 2 000 000 1994 tilinpäätös... 5 000 000 1993 tilinpäätös... 4 000 000 86. Yksityismetsätalous (osa EU) 42. Valtionapu yksityismetsätalouden edistämisorganisaatioille (osa EU) määrärahasta saa käyttää enintään 16 400 000 mk EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ja 3 100 000 mk sosiaalirahaston rahoittamiin ohjelmiin sisältyvien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. Momentille ei tämän johdosta myönnetä Selvitysosa: EU:n rahoitusosuus on 15 560 000 mk, josta 5 000 000 mk on lisäyksenä määrärahassa, 8 000 000 mk on momentilla 30.01.61 ja 2 560 000 mk on käytettävissä olevia sosiaalirahaston tuloja. 1995 II lisämääräraha.... 1995 1 lisämääräraha.... 1995 määräraha... 231 500 000 1994 tilinpäätös................... 272 400 000 1993 tilinpäätös................... 282 000 000 44. Metsänparannustuki (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentilta vähennetään 2 500 000 mk. määrärahasta saa käyttää enintään 38 400 000 mk EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston rahoittamiin ohjelmiin sisältyvien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta.

Pääluokat 30 ja 31 31 Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on enintään 27 500 000 mk EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston tuloja vastaavaa EU:n rahoitusosuutta metsänparannustöihin. Selvitysosa: Määräraha on muutettu kolmivuotiseksi siirtomäärärahaksi. EU:n rahoitusosuus on 35 000 000 mk, josta 27 500 000 mk on lisäyksenä määrärahassa ja 7 500 000 mk on momentilla 30.01.61. 1995 II lisämääräraha.... 1995 I lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... -2 500000-35 000 000 235 000 000 221 881 246 254 872 655 87. Maanmittauslaitos 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) määrärahaa saa käyttää myös EU:n tutkimushankkeiden rahoitukseen. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha... 225 606 000 1994 tilinpäätös... 242 514 952 1993 tilinpäätös... 394 420 000 Pääluokka 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä saa olla enintään II 813 henkilötyövuotta. Euroopan unioninjäsenyyteen liittyvien tehtävienjohdosta hallinnonalalla saa lisäksi olla 1.11.1995 lukien kahdeksan henkilötyövuotta. 01. Liikenneministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 mk.. Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu ministeriön lisääntyneistä kansainvälisistä tehtävistä, joihin ei ole voitu riittävästi varautua varsinaisessa talousarviossa. 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... 2 000 000 46 374 000 42 875 000 43 350 000 24. Tielaitos 21. Yleisten teiden perustienpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien valtion hankkeiden kansa!- lista rahoitusta varten määrärahasta on varattu 4400 000 mk. Momentille ei tämän johdosta myönnetä

32 Pääluokka 31 1995 II lisämääräraha.... 1995 I lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... 120 000 000 3 235 629 000 3 543 234 000 3 788 610 000 77. Tieverkon kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien valtion hankkeiden kansallista rahoitusta varten määrärahasta on varattu 6 000 000 mk. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... 820 000 000 1 241 950 000 1 584 000 000 30. Merenkulkulaitos 77. Väylätyöt (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) määrärahasta on varattu 2 150 000 mk EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien valtion hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 199 5 II lisämääräraha.... 1995 I lisämääräraha... 15 000 000 199 5 määräraha.................... 19 800 000 1994 tilinpäätös................... 67 700 000 1993 tilinpäätös... 33 200 000 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 30. Piensatamien rakentaminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien valtion avustamien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahasta on varattu 1 000 000 mk kansallista rahoitusta varten. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 199 3 tilinpäätös.... 2 800 000 6 300 000 11 000 000 58. Radanpito ja radanpitoon liittyvät valtionavut 21. Ratahallintokeskus ja perusradanpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien valtion hankkeiden kansallista rahoitusta varten määrärahasta on varattu 1600 000 mk. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha.... 1995 1 lisämääräraha... 40 000 000 1995 määräraha... 771 000 000 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) momentilta poistetaan valtuus EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältä-

Pääluokat 31 ja 32 33 mien valtion hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Momentilta ei tämän johdosta vähennetä määrärahaa. 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha................... 207 000 000 Pääluokka 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Kauppa- ja teollisuusministeriö 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 500 000 mk. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon kolmen henkilötyövuoden siirto momentilta 32.50.42. 1995 II lisämääräraha.... 1995 I lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... 500 000-3 000000 122 586 000 119 088 000 94 138 000 02. KTM yrityspalvelun piiritoimistot 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) määrärahaa saa käyttää myös EU:n sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahasta on varattu 2 750 000 mk näiden hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Momentille ei tämän johdosta myönnetä Selvitysosa: KTM yrityspalvelu vastaa yhtenä vastuuorganisaationa pk-yrityksiä ja yritysympäristöä koskevien ED-ohjelmien toteutuksesta. 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha... 1994 t.l... t ~ ~np~~?.s... 1993 tlbnpaatos.... 46 303 000 46 393 000 47 826 000 42. Valtion teknillinen tutkimuskeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000 mk. Selvitysosa: Lisäys johtuu osallistumisesta EU:n tutkimusohjelmiin. 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... 20 000 000 306 440 000 295 976 000 884 750 151 44. Teknologian kehittämiskeskus 23. Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) ( arviomääräraha) määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksi- 5 351131E

34 Pääluokka 32 en maksamiseen. Määrärahasta on varattu 9 000 000 mk näiden hankkeiden toteuttamiseen. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha... 421 300 000 1994 tilinpäätös................... 312 953 310 1993 tilinpäätös................... 196 982 784 40. Tuotekehitysavustukset (osa EU) (arviomääräraha) määrärahaa ja valtuutta saadaan käyttää EU:n aluekehitysrahastosta ja sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Määrärahasta on varattu 21 315 000 mk sosiaalirahaston rahoittamien hankkeiden ja 13 000 000 mk aluekehitysrahaston rahoittamien hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha... 603 000 000 1994 tilinpäätös... 241 147 718 1993 tilinpäätös................... 234 265 405 50. Teollisuuden ja sitä palvelevan tutkimuksen edistäminen 24. Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehitystyön edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 4 500 000 mk. Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen ja rahoituslaitosten, kansainvälisten ja EU-rahoitusohjelmien sekä muiden yhteistyöorganisaatioiden kanssa kahden- tai monenkeskisesti valmisteltaviin ja toteutettaviin hankkeisiin. Selvitysosa: Määrärahalisäys on tarkoitettu kansainväliseen teknistaloudelliseen yhteistyöhön ja siirtoa momentilta 32.50.41. 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... 4 500 000 22 000 000 22 704 000 30 850 000 41. Avustukset teollisuuden edistämiseen ja alan yhteisöille (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 4 500 000 mk. Selvitysosa: Vähennys on siirtoa momentille 32.50.24. 1995 II lisämääräraha.... 1995 I lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... ---4 500 000 8 500 000 38 000 000 48 350 000 46 000 000 42. Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentilta vähennetään 250 000 mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 29 400 000 mk EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta osarahoitettavien hankkeiden kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen. Selvitysosa: Momentille 30.01.61 on varattu EU:n osuutta vastaavasti 44 000 000 mk elintarviketeollisuuden rakennetukiin. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon kolmen henkilötyövuoden siirto momentille 32.01.21. 1995 II lisämääräraha... -250 000 1995 määräraha... 150 000 000 1994 tilinpäätös................... 70 000 000 60. Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuukorvaukset ( arviomääräraha) Venäjän Federaation kanssa tehdyn sopimuksen nojalla Suomen vientitakuusaatavia entiseltä Neuvostoliitolta ja ns. clearing-kaupan jälkiselvittelyyn liittyviä yrityssaatavia käytetään 850 000 000 markan määrä suorituksena enintään 1 000 000 000 markan puolustusmateriaalihankintoihin Venäjältä. Momentille ei edellä olevan johdosta myönnetä Selvitysosa: Sopimuksen käteisosuus 150 000 000 mk maksetaan momentilta 27.1 0.16.

Pääluokka 32 35 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha... 600 000 000 1994 tilinpäätös.... 600 000 000 1993 tilinpäätös... 1 010 000 000 51. Yritystoiminnan alueelliset investointi- ja kehittämistuet 49. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (osa EU) (arviomääräraha) EU:n aluekehitysrahastosta osarahoitettaviin yritystuesta annetun lain mukaisten yrityshankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen varataan 130 300 000 mk, josta tavoite 2 ohjelmaa varten 52 500 000 mk, tavoite 6 ohjelmaa varten 57 500 000 mk ja 5b ohjelmaa varten 20 300 000 mk. Momentille ei edellä olevan johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha.... 1995 I lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... -45 000000 567 000 000 477 986 670 364 918 320 55. Energiatalous 40. Energia-avustukset (osa EU) (arviomääräraha) Momentilta vähennetään 1 000 000 mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 1995 annettavien avustussitoumusten määrä on yhteensä 70 000 000 mk, mistä 20 000 000 mk käytetään EU:n aluekehitysrahaston rahoittamiin hankkeisiin. Rakennerahastohankkeiden maksatuksiin käytetään 5 000 000 mk. Selvitysosa: Avustussitoumusten kokonaismäärän vähentäminen vuoden 1995 ensimmäisessä lisätalousarviossa aiheuttaa määrärahan käytön tarkistuksen niin, että EU:n rakennerahastojen osarahoittamiin hankkeisiin annettavia sitoumuksia vähennetään ja kokonaan kotimaisella rahoituksella toteutettavia hankkeita vastaavasti lisätään. 1995 II lisämääräraha.... 1995 I lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... -1 000 000-10 000 000 205 800 000 98 743 369 94 675 817 80. Matkailun edistämiskeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien matkailua koskevien hankkeiden rahoitusta varten. Momentille ei edellä olevan johdosta myönnetä 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha.... 1994 tilinpäätös.... 1993 tilinpäätös.... 78 280 000 89 411 000 148 899 554

36 Pääluokat 32, 33 ja 34 85. Ulkomaankaupan edistäminen 40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) ( arviomääräraha) määrärahasta on varattu 21 700 000 mk EU :n aluekehitysrahaston rahoittamien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Momentin määräraha ei tämän johdosta muutu. 1995 II lisämääräraha.... 1995 I lisämääräraha... -6 000 000 1995 määräraha................... 24 7 000 000 1994 tilinpäätös... 233 703 081 1993 tilinpäätös... 251 383 815 Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokan perusteluja täydennetään siten, että Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien tehtävien johdosta hallinnonalalla saa lisäksi olla kuusi henkilötyövuotta 1.11.1995 lukien. 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) määrärahaa saa käyttää EU:n sosiaalirahastosta ja aluekehitysrahastosta rahoitettavien tavoitteita 6, 2, 3, 4 ja 5b koskevia ohjelmia toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahasta on varattu 10 405 000 mk EU :n sosiaalirahaston ja 2 600 000 mk aluekehitysrahaston kansallisen rahoitusosuuden maksatuksia varten. Momentille ei tämän johdosta myönnetä 1isämäärärahaa. 1995 II lisämääräraha.... 1995 määräraha... 129 735 000 1994 tilinpäätös... 116 581 000 1993 tilinpäätös... 109 731000 Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokan perusteluja muutetaan siten, että hallinnonalalla saa olla vuoden 1995 talousarviossa mainitun lisäksi momenttien 34.01.61 ja 34.06.61 perustelujen mukaisiin tarkoituksiin yhteensä enintään 80 henkilötyövuotta.

Pääluokka 34 37 01. Työministeriö 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan ( EU) (siirtomääräraha 3 v) Momentilta vähennetään 44 402 000 mk. määrärahaa saa käyttää myös Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan, enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaus-, matkustus-, yms. menojen maksamiseen sekä EU:n hyväksymien yhteisöaloitteiden toteuttamiseen. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 57 310 000 mk valuuttakurssimuutoksen johdosta sekä lisäyksenä 12 908 000 mk sosiaalirahasto-ohjelmien tarkistuksina. Yhteisöaloitteista vuonna 1995 arvioidaan käynnistyvän Employmentja Adapt, joita vastaavat määrärahat on budjetoitu momentille. Muiden yhteisöaloitteiden osalta määrärahat siirtyvät vuoden 1996 talousarviossa huomioon otettaviksi. Arvio EU:sta saatavan määrärahan jaosta tavoitteittain ja hallinnonaloittain: Vastaava valtion Ahve kansajii- Yht. nan maa teensä Yh- nenrahoi- Tav. 3 Tav. 4 Tav. 6 Tav. 2 Tav. 5b aloitt. tusosuus Työministeriö... 311,9 55,7 80,4 21,2 14,5 32,6 515,3 759,1 Sisäasiainministeriö... 0,0 1,8 2,4 1,7 1,5 0,0 7,4 9,3 Opetusministeriö... 28,9 10,6 18,3 8,2 4,2 21,2 91,4 125,7 Kauppa- ja teollisuusministeriö. 7,0 15,7 16,6 5,0 4,0 0,0 48,3 60,6 Sosiaali- ja terveysministeriö... 1,1 2,0 2,2 0,5 0,0 2,9 8,8 10,4 Maa- ja metsätalousministeriö.. 0,0 0,0 3,5 0,0 1,6 0,0 5,1 6,2 Ahvenanmaa... 0,9 0,2 0,0 0,0 0,3 0,0 1,4 1,4 0,0 Yhteensä... 349,0 85,8 122,4 36,5 25,9 56,7 1,4 677,7 971,3 Määrärahat eivät sisällä pilottihankkeisiin tarvittavaa rahoitusosuutta. Kansallinen rahoitusosuus ei sisällä Ahvenanmaan osuutta. Vastaavista tuloista 80% tavoite 3 ja 4 ohjelmien, 50% alueohjelmien 6, 2 ja 5b ja 50 % yhteisöaloitteiden osalta on merkitty momentille 12.30.40 sekä toimenpideohjelmien vaatimat kansalliset rahoitusosuudet valtion osalta momenteille 34.06.61, 26.97.43, 29.01.22, 29.10.21, 29.66.30, 29.98.51, 30.34.40, 30.86.42, 32.02.21, 32.44.40, 32.52.24, 32.52.40 ja 33.01.21. Määrärahasta arvioidaan käytettävän tavoite 3 ohjelmaan 6-alueiden ulkopuolella 348 982 000 mk, jonka kansallinen osarahoitus on 928 500 000 mk. Tavoitteen 3 mukaisiin toimenpitelsim 6-alueilla arvioidaan käytettävän 44 400 000 mk, jonka kansallinen osarahoitus on 104 400 000 mk. Määrärahasta arvioidaan käytettävän tavoite 4 ohjelmaan 6-alueiden ulkopuolella 85 803 000 mk, jonka kansallinen osarahoitus on 258 720 000 mk. 6-alueilla toteutettaviin tavoitteen 4 mukaisiin toimenpiteisiin arvioidaan käytettävän 15 900 000 mk, jonka kansallinen osarahoitus on 36 900 000 mk. Määrärahasta arvioidaan käytettävän muihin kuin tavoitteen 3 tai 4 mukaisiin toimenpiteisiin 6-alueilla 62 080 000 mk, jonka kansallinen osarahoitus on 154 l 00 000 mk sekä 2-alueilla 36 540 000 mk, jonka kansallinen osarahoitus on 61 200 000 mk ja 5b-alueilla 25 926 000 mk, jonka kansallinen osarahoitus on 87 100 000 mk. Yhteisöaloitteisiin arvioidaan käytettävän 56 670 000 mk, jonka kansallinen osarahoitus on 78 110 000 mk. Ahvenanmaan maakunnassa tavoite 3 ohjelmaan arvioidaan käytettävän 928 000 mk, tavoite 4 ohjelmaan 207 000 mk ja tavoitteeseen 5b 262 000 mk. Kansallinen rahoitusosuus maksetaan Ahvenanmaan maakunnan varoista. Ohjelmien arvioidut vaikutukset on esitetty luvussa 34.06. 1995 II lisämääräraha... -44 402 000 1995 määräraha... 722 100 000

38 Pääluokka 34 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano Luvun perusteluja muutetaan siten, että työllisyysmäärärahojen käytön tehostamiseksi ja joustavoittamiseksi valtiolle, kuntiin ja yksityiseen sektoriin kohdistuvilla palkkaperusteisilla työllisyysmäärärahamomenteilla 34.06.02, 30 ja 62 sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen momenteilla 34.06.29 ja 50 ja työvoimapalvelujen erityismenojen momentilla 34.06.25 olevia määrärahoja saadaan ylittää edellyttäen, ettei momenttien kokonaismarkkamäärä kasva. Selvitysosa: Lukuperustelujen selvitysosan kohta "Euroopan sosiaalirahaston ohjelmat" muutetaan seuraavaksi: Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 ohjelmalla pyritään vähentämään pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä parantamalla heidän työmarkkinavalmiuksiaan. Pitkäaikaistyöttömille järjestetään yksilöllisiä työelämään valmentavia kokonaisuuksia, jotka voivat sisältää mm. neuvontaa, ohjausta, koulutusta, kuntoutusta, tukityötä tai työpaikalla tapahtuvaa harjoittelua. Eri viranomaisten, järjestöjen ja oppilaitosten sekä työttömien omien yhdistysten toimintaa yhdistetään perustamalla yhteisiä toiminta- ja palvelukeskuksia. Uusien työpaikkojen luomiseen pyritään tukemalla työttömien yritystoiminnan käynnistämistä. Työttömien erityiskoulutettujen työllistymistä edistetään pkyritysten kehittämiskoulutuksella. Nuorisotyöttömyyttä helpotetaan laajentamalla alle 20-vuotiaiden oppisopimuskoulutuksen peruskoulutusta sekä 20-25-vuotiaiden lisäkoulutusta oppisopimuskoulutuksena. Nuorten työpajatoimintaa kehittämällä tuetaan erityisesti vaikeimmassa asemassa olevien nuorten sijoittumista työelämään ja koulutukseen. Sosiaalirahaston rahoitusosuus tavoitteisiin 3 ja 4 on 6-alueen ulkopuolella yhteensä 434,8 milj. mk. Tavoite 3:n osuus on 80% eli 349,0 milj. mk. Tavoitteen 3 ohjelmien kokonaiskustannukset 6-alueen ulkopuolella ovat 1 278,2 milj. mk. Ohjelman piirissä arvioidaan olevan vuoden 1995 aikana noin 19 420 työtöntä, joista nuorille suunnatussa ohjelmassa 7 970 ja pitkäaikaistyöttömyyden sekä syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvissä ohjelmissa 11 450. Sosiaalirahaston rahoitusosuus 6-alueilla toteutettavaan tavoitteen 3 mukaisiin toimenpiteisiin on määritelty samoilla periaatteilla kuin 6-alueen ulkopuolellakin. Sosiaalirahaston rahoitusosuus 6-alueilla toteutettavassa tavoitteen 3 mukaisissa toimenpiteissä on 44,4 milj. mk. Ohjelman kokonaisrahoitus on 148,8 milj. mk ja sen piirissä arvioidaan olevan 980 työtöntä. Euroopan sosiaalirahaston tavoite 4:n ohjelmalla edistetään työpaikkojen säilymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä etenkin pksektorille hyödyntämällä tutkimustieto työssä koulutuksen avulla, tekemällä työ ja organisaatio kehittäväksi ja inhimillisiä voimavaroja säästäväksi sekä jakamalla työtä uudelleen tasa-arvoa edistävähä tavalla. Toimenpiteet kohdistuvat työssä olevaan työvoimaan. Lähinnä työvoimakoulutuksen yhteishankintana toteutettavalla koulutuksella lisätään henkilöstön kykyä toimia verkostoituvassa yritystoiminnassa. Osaamiskeskusohjelmien tutkimusten tuloksia siirretään koulutuksen avulla työkäytäntöihin. Erityisesti avainhenkilöiden tarvitsemia uusia työtaitoja lisätään. Työssäolevien kouluttamiseen soveltuvia uusia tapoja, koulutussijaisuutta ja oppisopimusta kehitetään. Y rityspalveluja parannetaan ja työympäristön kehittymistä tuetaan. Ohjelmalla pyritään myös ikääntyvän työvoiman ammatillisten valmiuksien sekä työkyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Ohjelman hankkeisiin liittyy tutkimus- ja kehitystoimintaa. Sosiaalirahaston rahoitusosuus tavoite 4 ohjelmaan 6-alueiden ulkopuolella on 85,8 milj. mk. Tavoitteen ohjelmien kokonaiskustannukset ovat 344,5 milj. mk. Ohjelman piirissä arvioidaan vuonna 1995 olevan noin 7 700 henkilöä. Sosiaalirahaston rahoitusosuus 6-alueilla toteutettaviin tavoitteen 4 mukaisiin toimenpiteisiin on 15,9 milj. mk ja ohjelman kokonaiskustannukset ovat 52,8 milj. mk. Ohjelmaan arvioidaan osallistuvan noin 860 henkilöä. 6, 2 ja Sb-alueilla toteutettavissa ohjelmissa sosiaalirahasto rahoittaa edellisten lisäksi alueiden kehittämisstrategioita tukevia, inhimillisten työvoimavarojen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Tavoite 6-alueilla sosiaalirahaston osuus on 62,1 milj. mk ja kokonaiskustannukset 216,2 milj. mk. Toimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan 5 160 henkilöä. Tavoite 2-alueilla sosiaalirahaston osuus on 36,5 milj. mk ja kokonaisrahoitus 97,7 milj. mk. Toimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan 3 080 henkilöä. Tavoite Sb-alueilla sosiaalirahaston osuus on 25,9 milj. mk ja kokonaisrahoitus 113,0 milj. mk. Toimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan 2 100 henkilöä.