Uutiskirje 2_2104 Saaristomeren Biosfäärialue - ihmisen ja luonnon välinen tasapaino www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Tervetuloa Saaristomeren biosfäärialueen uutiskirjeen pariin! Paikalliset toimijat kertovat tässä heidän kestävän kehityksen ajankohtaisesta toiminnasta Saaristomeren biosfäärialueella. Uutiskirje löytyy biosfäärialueen kotisivuilta www.saaristomerenbiosfaarialue.fi! Vuosi 2014 numero 2 5.12.2014 Katja Bonnevier, koordinaattori Juhlavuoden yhteiset panostukset Biosfäärialueen 20-vuotisjuhlaa on vietetty koko vuoden 2014 ajan teemalla Me kaikki olemme osa biosfääriä! Vuoden alkajaisiksi kehotimme kaikkia tekoihin yhteisen biosfäärimme hyväksi sillä ajatuksella, että kaikkien panos on arvokas ja toimii inspiraationa toisille. Jo 28.2. järjestetyn biosfäärialueen talvitapaamisen aikoihin alkoivat orastaa ensimmäiset lupaavat ideat ja toteutetut panostukset. Vuoden aikana olemme saaneet kiitollisina todistaa monenlaisia tekoja: rantoja on siivottu, Korpo Sea Jazz omisti biosfäärialueelle sivun ohjelmalehtisestään valistaen festivaalivieraita kestävistä valinnoista, Ami Storgård lahjoitti vanhusten palvelutaloihin leipää, saariston naisseminaari omisti osan ohjelma-ajastaan luonnonsuojeluun Berghamnin saarella ja sokerina pohjalla Kemiönsaaren kunta, Paraisten kaupunki ja Saaristokeskus Korpoström teettivät yhdessä biosfäärialueelle lipun, joka 1.10. lähtien on liehunut molemmissa kunnissa monessa eri paikassa. Luultavasti on tehty myös monenlaista muuta, joka ei ole kantautunut meidän korviimme. Sattmarkissa ja Nauvossa kesäkuun lopussa järjestetyt kestävien ratkaisujen markkinat keräsivät saariston asukkaita ja mökkiläisiä yhteen tutustumaan kiinteistökohtaisiin jäte- ja jätevesiratkaisuihin ja tarjosivat alan ammattilaisille uusia työvälineitä ja kontakteja. Biosfäärialueella oli markkinoilla oma tiedotusteltta, jossa pidettiin lyhyitä tietoiskuja muun muassa energiasta, kompostoinnista ja saariston jätehuollosta ja tarjottiin näin lisää inspiraatiota ja opastusta. Toivon mukaan tämä poiki lisää panostuksia biosfäärin hyväksi toimivien jätevedenpuhdistusjärjestelmien, kuivakäymälöiden ja kestävien energiaratkaisujen muodossa. Fredrik Ek esittelee energiansiirtoa ja Karoliina Tuukkanen kertoo kuivakäymäläjätteen kompostoinnista
Sivu 2 Juhlavuoden yhteiset panostukset Kestävien toimintatapojen yritys Brännskärissä. kuva: Julia Ajanko Saaristoa kesällä kiusannut sinilevävelli toimi sekin omalta osaltaan herätyskellona, joka sai ihmiset vielä motivoituneemmin tekemään jotakin itse ympäristön hyväksi. Yksittäinen ihminen ei voi tehdä paljoa ravinteiden vähentämiseksi merestä, muuta kuin panna oman kiinteistönsä jätevesiasiat kuntoon ja siivota rantaa. Yhdistyksellä sen sijaan on paremmat mahdollisuudet saada enemmän aikaan. Tässä hengessä biosfäärialue kutsui koolle kaksi yhdistyksille suunnattua hanketyöpajaa, toisen Nauvoon ja toisen Kemiöön. Ajatuksena oli nostaa esiin yhdistysten alulle panemia hyviä aloitteita ja opastaa hankkeiden toteutuksessa. Ideoita virisi ruovikoiden torjunnasta, paikallisten asukkaiden ja kävijöiden valistamisesta lajittelun ja kompostoinnin tärkeydestä, kuivakäymälöiden käytöstä ja veneilijöiden jätevesien ja jätteiden käsittelystä. Työpajojen ansiosta yhdistysaktiivit pääsivät tapaamaan ihmisiä muista yhdistyksistä ja saivat huomata, että yhdistyksillä on yhteisiä tavoitteita, jotka mahdollistavat yhteiset hankkeet. Työpajojen aikana yhdistykset saivat tietoa mahdollisuuksistaan saada rahoitusta Leaderin, ELY-keskuksen ja yksityisten rahastojen kautta. Mutta emme me biosfäärialueen toimistolla pelkästään kehota toisia tekoihin. Biosfäärialueen toimisto tarjoaa toimintansa kautta alustan mahdollistaen näin tiedottamisen ja keskustelun kestävää kehitystä tukevista ratkaisuista. Olemme vuoden aikana järjestäneet ja olleet mukana useissa tilaisuuksissa, jotka osaltaan voivat auttaa asukkaita, kouluja, yhdistyksiä, tutkijoita ja viranomaisia ottamaan huomioon saariston elinvoimaisuutta edistävät kestävät ratkaisut. Lisäksi olemme panostaneet erääseen erittäin konkreettiseen asiaan, matkatuhkakuppiin. Matkatuhkakuppi tulee loppuvuodesta. Se ei ehkä kuulosta panostukselta ympäristön hyväksi, vai kuulostaako sittenkin? Kukapa ei olisi nähnyt kaikkia niitä tumppeja uimarannoilla, ravintolan tai terveyskeskuksen sisäänkäynnin luona, koirapuistossa ja leikkipuistoissa? Haluamme edistää henkilökohtaisen tuhkakupin käyttöä ja näin estää mahdollisuuksien mukaan saastumista. Matkatuhkakuppi on pieni kannellinen purkki, joka on tarpeeksi pieni taskussa kannettavaksi ja käytettäväksi tuhkan ja tumpin säilyttämiseen. Tuhkakuppi tyhjennetään turvallisesti kaatopaikkajätteisiin ja sitä voi käyttää yhä uudestaan ja uudestaan. Tuhkakupin etiketin suunnittelussa oli omat haasteensa, koska halusimme ilmaista siinä viestimme kahdella kielellä pienessä tilassa. Kahvipöydän ideariihien, kielenkääntäjien suosiollisen avustuksen ja muun yhteisen ideoiden pallottelun tuloksena etikettiteksti kuuluu nyt seuraavasti:
Sivu 3 Biosfäärilippu korkealla Yhtenä juhlavuoden osatavoitteena oli saada toteutettua biosfäärialueelle lippu, joka entisestään vahvistaisi alueen ainutlaatuista statusta. Suomessa on vain kaksi biosfäärialuetta, ja biosfäärialueen status on lippunsa ehdottomasti ansainnut. Lipun suunnittelu käynnistyi jo tammikuussa, jolloin tunnusteltiin, miten Paraisten kaupungin ja Kemiönsaaren kunnan viranhaltijat suhtautuivat esitettyyn ehdotukseen. Lipun on suunnitellut biosfäärialueen koordinaattori Katja Bonnevier ja se on hyväksytty biosfäärialueen ohjausryhmässä. Paraisten kaupunki, Kemiönsaaren kunta ja Saaristokeskus Korpoström ovat kustantaneet liput, joita on molempien kuntien alueilla. Liput on nyt laskettu alas talven ajaksi, mutta lokakuussa ne ehtivät olla käytössä muutaman viikon ajan. Liputuspaikat ovat Taalintehtaan vierassatama, Iniön Norrbyn vierassatama, Kittuinen Houtskarissa, Korpoström ja Retainen Korppoossa, Prostvik Nauvossa ja Paraisten kaupungintalo Rantatie 28:ssa. Saaristomeren talvitapahtuma 2015 Jään ja talven merkitys saaristolle on seuraavan talvitapahtuman teemana joka pidetään 5.3.2015 klo 9.30-16.00 Kasnäsissa. Kuvat: Maria Carling
Sivu 4 Mikä on Bioblitz? Tapahtuma, jossa kartoitetaan luonnoltaan arvokasta aluetta 24 tunnin ajan. Kartoitukseen osallistuu eri lajiryhmien, kuten esimerkiksi sienten, kovakuoriaisten ja jäkälien asiantuntijoita. Yleisö kutsutaan mukaan kartoitukseen oppimaan lajeista ja luonnon monimuotoisuudesta. Vastaavia tapahtumia on järjestetty ympäri maailmaa vuodesta 1996 lähtien. Bioblitz Saaristomeren kansallispuistoon! Biosfäärialueen ehdottama Bioblitz- tapahtuma kuulosti kansallispuiston näkökulmasta välittömästi mielenkiintoiselta. Saaristomeren kansallispuisto on mitä parhain alue kyseisen tapahtuman järjestämiselle, sijaitseehan puisto Suomen lajirikkaimmalla alueella. Se, että yhdellä vaivaisella neliömetrillä voi kasvaa Saaristomeren niityillä jopa 40 lajia, on useimmille yllättävä tieto! Lisäksi, esimerkiksi huonosti tunnettujen hyönteisten kartoittaminen on järjettömän mielenkiintoista. Jokainen, joka on uskaltanut silmäillä esimerkiksi sarvijäärän hullunkurisen pitkiä sarvia ja taipuisia varpaita lähietäisyydeltä, ymmärtää mistä puhun. Saaristomeren eteläinen sijainti tuo lajien kartoitukseen lisää jännitystä, rannoilta on mahdollista löytää eteläisiä erikoisuuksia. Holman on laajuutensa, sijaintinsa ja kulttuurihistoriansa vuoksi biologisesti hyvin monimuotoinen saari ja sieltä tavataan suurta osaa Saaristomeren luontotyypeistä. Sijainti välisaaristossa tekee Holmasta lähes ainoan Saaristomeren kansallispuiston saaren, jossa tammi viihtyy metsiköksi saakka. Mantereen läheisyys taas lisää automaattisesti lajiston määrää. Holman saarella on asuttu jo keskiajalta, mahdollisesti jopa rautakaudelta saakka. Asuminen ja karjanpito ovat muovanneet luontoa puolen vuosituhannen ajan. Notkoja ja rantoja on niitetty ja rinteitä on raivattu heinäkasvien kasvun parantamiseksi. Yhdessä metsien ja lähisaarten kanssa ne ovat muodostaneet laajat karjan laidunmaat. Ja mikä parasta, peltoja viljellään ja laitumia laidunnetaan. Vuosikymmeniä kestänyt niittyjen metsittyminen päättyi, kun karjanpito Holmassa käynnistyi uudelleen 1980-luvulla.Mantereen läheisyys ja aktiivinen kylä olivat myös syitä siihen miksi Holma valittiin kohdesaareksi Suomen ensimmäiseen Bioblitziin. Yön saalis Runkohaapsanen on komea, haavan oksilla elävä, lähes 3cm pituinen sarvijäärä. Foto Maija Mussaari Asiantuntijat tutkimassa alueen karttaa. Kuva: Sanna-Mari Kunttu
Kun luontotyyppien kunnostus ja hoito on jatkunut pari vuosikymmentä, alkaa hoidon tulos näkyä. Kyläkeskuksen ja kansallispuiston laidunmailta tavataan kymmeniä uhanalaisia luontotyyppejä. Saarelta löytyy niin tuoreita, kuivia kuin kosteitakin niittyjä. Niittyjen reunoille kunnostetut pähkinäpensashaat ja kyläkeskuksen tammimetsät luetaan äärimmäisen uhanalaisiin jalopuuhakoihin ja -metsiin. Ympäröivien laidunnettujen ja laiduntamattomien metsien puusto on kansallispuiston mailla ikääntynyt ja lahopuun määrä lisääntynyt. Ne ovatkin hyvää vauhtia kehittymässä luonnonmetsän kaltaisiksi, vanhoiksi mäntykankaiksi. Saarella tavataan myös lievää kalkkivaikutusta, tästä hyvänä esimerkkinä niityillä ja niityn reunoilla tavattava uhanalainen kalkinsuosija metsäomenapuu. Mielenkiintoinen esimerkki saarella tavattavista perinneluontotyyppien erikoisuuksista on hyvin uhanalainen lännenhanhikki, joka hyötyy niittyjen ja hakojen laidunnuksesta. Lännenhanhikki on Suomen kansainvälinen vastuulaji. Kauniissa lahokannossa viihtyvät monet lajit. kuva: Sanna-Mari Kunttu Sivu 5 Käytännön syistä tapahtuma järjestettiin syksyllä. Lajitiedon ensisijaiseksi tavoitteeksi asetettiin lahopuulajiston ja tammen lajiston kartoitukset sekä kunnostettujen perinnemaisemien lajisto. Artikkelin kirjoittaja Maija Mussaari ystävystyy laitumella laiduntavaan vasikkaan. kuva: Iiro Ikonen Maija Mussaari suojelubiologi Metsähallitus - Etelä-Suomen luontopalevelut Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus. Helsinki,. Suomen Ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. 264+572 s. Rassi, P., Hyvärinen, E, Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toin./eds.) 2010. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus-punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Saaristomeren kansallispuisto Facebookissakin. Paina ikonia
Sivu 6 Nro.3 Saaristotoimijan esittely: FÖSS, Finlands öar rf Suomen saaret ry Saarilla asuvien oma yhdistys Suomessa asuu ympärivuotisesti lähes 9 000 henkeä vailla kiinteää tieyhteyttä olevilla saarilla. Kaksikielinen kansalaisjärjestö FÖSS, Finlands öar rf Suomen saaret ry, on olemassa ensisijaisesti näitä ihmisiä varten. FÖSS järjestää vuosittain tapahtumia, joissa saaristossa ja saarilla asuvat pääsevät tapaamaan toisiaan, sekä johtaa projekteja, joiden tavoitteena on turvata saarten palvelut ja kehittää niitä. Yhdistys on perustettu vuonna 2006. Yhdistyksen jäseninä on yksityishenkilöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja kuntia. Yhdistys kuuluu ESIN, European Small Islands Federation -nimiseen järjestöön, joka toimii aktiivisesti lisätäkseen EU:n ja kansallisten saariyhdistysten välistä yhteistyötä. Ajankohtaista juuri nyt Leader-hanke yritysten yhteistyöstä Yritysten yhteistyö saaristossa on Leader-rahoitteinen hanke, jonka tarkoituksena on tukea saariston elinkeinoklustereita. Ensisijaisesti priorisoitava ala on rakennusala ja sen yhden miehen yritykset, koska alalla tehtävästä yhteistyöstä on tehty kovin vähän selvityksiä verrattuna esimerkiksi itse käsityönä jalostettuihin ruokatuotteisiin (mathantverk) ja matkailuun. Hanke koostuu pääosin kolmesta toimenpiteestä, joista ensimmäinen on tiedon kerääminen Turunmaan saariston toimivista elinkeinoklustereista ja rahoituslähteistä, kuten esimerkiksi joukkorahoituksesta. Toisena toimenpiteenä ovat etupäässä rakennusalan yrittäjien haastattelut siitä, minkä tyyppiselle yhteistyölle heillä mahdollisesti olisi tarvetta. Lopuksi hankkeen tulokset esitellään Turussa 12.12. klo 12 järjestettävässä päätösseminaarissa, jossa yrittäjillä on mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa hankeraportin sisältöön. Hankkeella halutaan edistää elinkeinonharjoittamista saaristossa ja luoda pohjaa tuleville kehittämishankkeille. Kaikkien sukupolvien saari Kaikkien sukupolvien saari -hankkeen loppuraportti on juuri julkaistu ja se on luettavissa osoitteessa www.foss.fi. Hankkeessa, jonka keskiössä ovat olleet vanhuksille ja lapsille saaristossa tarjolla olevat palvelut, on kartoitettu palvelujen tilannetta vailla kiinteää tieyhteyttä olevilla Turunmaan saariston saarilla. Julia Ajangon mukaan hankkeen voitaisiin sanoa pohjautuvan saaristolakiin. Saaristolaki velvoittaa valtion ja kunnat turvaamaan saariston asukkaille liikenneyhteydet ja palvelut, ja FÖSS:n tehtävänä on valvoa tämän toteutumista. 21. 23. marraskuuta Tanska toimi Femøn saarella järjestetyn saarten asuttamista ja brändäystä pohtineen työpajan Bosättningsarbete och ö-branding isäntänä. Työpajan teemana oli saarten käyttäminen tavaramerkkinä. Tanskalainen saariyhdistys kertoi omista asuttamiskampanjakokemuksistaan ja saarelaiset puolestaan kertoivat asuttamishankkeista paikallisesta näkökulmasta. Ohjelmassa oli myös esitys saarella valmistettujen tuotteiden brändäyksestä. FÖSS:ltä oli tapaamisessa kuusi osallistujaa. Eeva Sjöberg Holman saaresta
Nro.3 Saaristotoimijan esittely: Sivu 7 FÖSS, Finlands öar rf Suomen saaret ry Raportissa esitetään konkreettisena ehdotuksena, että saarikylien asukkaat voisivat palkata pitkäaikaistyöttömän ns. kyläavustajaksi, koska arjen askareet käyvät usein raskaiksi ikääntyville. Lapsiperheet puolestaan nostavat esiin huolen suljettavista kyläkouluista. Pienillä kouluilla pitäisi olla laajemmat mahdollisuudet tarjota kouluopetuksessa joustavampia ratkaisuja, lapset voisivat vaikkapa välillä käydä koulua kotoa käsin ja tehdä tiettyjä tehtäviä etänä. Pohjoismainen demografiahanke Next stop the small islands Next stop on kolmen pohjoismaisen sisarjärjestön, Skärgårdarnas Riksförbundin, Sammenslutningen af Danske Småøerin ja FÖSS:n yhteistyöhanke. Hankkeessa keskitytään kaikille pienille saarille yhteisiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin: miten luoda vahvempia yhteisöjä, joissa autioituminen pysähtyy ja väki koostuu kaikenikäisistä ihmisistä, niin nuorista kuin vanhoista? Syksyn kuluessa on pidetty kaksi kokousta, toinen Ruotsissa ja toinen Tanskassa. 16. 18. lokakuuta järjestetyn työpaikkojen luomista pohtineen työpajan Att skapa arbetstillfällen isäntänä toimi Ruotsi ja Venin saari ja työpajan osallistujilla oli tilaisuus kuulla paikallisista liike-elämän hankkeista ja siitä, miten yhteisö voi tukea liike-elämän kehitystä. 21. 23. marraskuuta Tanska toimi Femøn saarella järjestetyn saarten asuttamista ja brändäystä pohtineen työpajan Bosättningsarbete och ö-branding isäntänä. Työpajan teemana oli saarten käyttäminen tavaramerkkinä. Tanskalainen saariyhdistys kertoi omista asuttamiskampanjakokemuksistaan ja saarelaiset puolestaan kertoivat asuttamishankkeista paikallisesta näkökulmasta. Ohjelmassa oli myös esitys saarella valmistettujen tuotteiden brändäyksestä. FÖSS:ltä oli tapaamisessa kuusi osallistujaa. European Small Islands Federation Yhteistyötä muiden kansallisten saarijärjestöjen kanssa pidetään FÖSS:ssä suuressa arvossa. Keväällä FÖSS ja muut ESIN:n jäsenet kehottivat kaikkia europarlamenttivaaliehdokkaita allekirjoittamaan Island Champion Pledge -saarivetoomuksen osoittaakseen tukensa Euroopan asutuille saarille. Suomessa vetoomuksen allekirjoitti 20 ehdokasta, joista kaksi tuli valituksi: Miapetra Kumpula-Natri, SDP, ja Nils Torvalds, RKP. FÖSS on nyt lähettänyt vetoomuksen Suomen kaikille 13 valituksi tulleelle parlamentaarikolle. ESIN:n tärkein tehtävä on edistää saariston asukkaiden aktiivista yhteistyötä muiden eurooppalaisten saarten asukkaiden kanssa. Vaikka Skypeä käytetään ahkerasti kohtaamisfoorumina, on tärkeää, että saarten asukkaat voivat tavata myös kasvotusten. Tätä tarkoitusta varten järjestetään vuosittain yhteinen kokoontuminen jollakin Euroopan saarella vuoden 2014 kokoontuminen on vastikään järjestetty Sant'Antiocon saarella Sardiniassa.
Sivu 8 Saaristosäätiö panostaa asumiseen Brännskärissä Brännskärin saari Nauvon eteläsaaristossa on ympärivuotisesti asuttu ja siellä toimii tällä hetkellä kaksi yritystä. Brännskär on saanut paljon näkyvyyttä, ja monet tuntevatkin jo Brännskärin Lennartin, joka on päättänyt toteuttaa itseään saarella veneenveistäjänä ja puumuotoilijana. Käyntisatamasta on kehittynyt suosittu käyntikohde, ja monet ryhmät ovat vierailleet Brännskärissä viettäen inspiroivan päivän saariston luonnossa. Nyt edessä on jälleen jännittävä vuosi, tulevana vuonna Brännskärissä nimittäin aiotaan kunnostaa vanha Fammos-niminen talo. Tarkoituksena on piakkoin pystyä tarjoamaan Brännskärissä asumismahdollisuus yhdelle perheelle. Tämä tuo sosiaalista tukea ja turvaa, mikä lisää saarella asumisen houkuttelevuutta nuorten perheiden keskuudessa. Brännskär soveltuu hyvin ympärivuotiseen asumiseen, saarelle pääsee kahdella yhteysaluksella eikä etäisyys Nauvon pääsaarelle ole pitkä. Fammos on 1800- luvulla rakennettu talo, joka vaatii hienovaraista kunnostusta, jossa säilytetään talon vanha luonne ja hyödynnetään hienot vanhat materiaalit. Brännskäristä lisää osoitteessa www.brannskar.fi. Turunmaan Saaristosäätiön ensimmäinen suuri hanke, josta on muotoutunut tärkeä mallihanke koko säätiön toiminnalle, oli Brännskärin saaristotilan osto Nauvon eteläsaaristosta. Svenska småbruk och egna hem Ab tuli hankkeeseen mukaan suurempana osakkaana, sillä uutena säätiönä Saaristosäätiö kamppailee vielä resurssien löytämiseksi toiminnalleen. Saaristosäätiö on ennen kaikkea merkittävällä vapaaehtoispanostuksellaan toiminut kiinteistön hallinnoijana. Saaristomeren biosfäärialueen, EU:n Leader-ohjelmien ja monien auttavien käsien ja lämpimien ajatusten avulla Brännskärissä on rakennettu, restauroitu ja suunniteltu edellytysten luomiseksi ympärivuotiselle asumiselle ja elinkeinotoiminnalle. Saaristosäätiön toiminnan avulla toivotaan voitavan säilyttää Saaristomeren elinvoimainen yhteisö, tärkeä kulttuuriperintö ja ainutlaatuinen luonto, joka rikastuttaa ja palvelee paitsi koko lähialuetta ja sen ihmisiä, myös koko maata ainutlaatuisena käyntikohteena sekä virkistyskäytössä että elämysten tuottajana. Tule mukaan auttamaan Saaristosäätiötä sen tekemässä työssä! Lisätietoa surunvalittelu- ja onnitteluadresseista säätiön verkkosivuilla osoitteessa www.turunmaansaaristosaatio.fi! Jos teillä on kysyttävää, voitte ottaa yhteyttä osoitteella info@abolandsskargardsstiftelse.fi tai soittaa säätiön sihteerille Katja Bonnevierille, puh. 040 356 2655.
Foorumi saarten ja saarten elämän tutkimuksesta Sivu 9 Saaristomeren biosfäärialue järjesti 1. lokakuuta yhdessä Skärgårdsinstitutet för Åbo Akademin kanssa saaristotutkimuksen foorumin aiheesta Öar och öliv Saaret ja saarten elämä. Ajatuksena oli, että foorumi olisi tällä kertaa kansainvälinen, jotta sinne voitaisiin Saaristomeren biosfäärialueen juhlavuoden kunniaksi kutsua ulkomaalaisia kollegoita. Foorumi houkutteli paikalle noin 60 osallistujaa, jotka edustivat eri tahoja, kaikkea tutkimusmaailmasta yhdistyksiin, paikallisia asukkaita sekä vieraita Ruotsista, Tanskasta, Ranskasta, Itävallasta ja Virosta. Foorumilla haluttiin lisätä tietoisuutta erilaisista saariston näkökulmasta kiinnostavista tutkimushankkeista ja inspiroida aloittamaan uusia tutkimuksia. Suomalaisissa ja ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa tehtävä saariin ja saarten elämään keskittyvä tutkimustyö tunnetaan melko huonosti. Ohjelmaan sisältyi Ilppo Vuorisen analyysi siitä, miten ilmastonmuutokset tulevat näkymään saaristossa ja vaikuttamaan ekologiseen tasapainoon. Urban Nordin Tukholman yliopistosta tutkijakollegoineen kertoi foorumissa projektistaan, jossa tutkitaan ns. kakkosasuntojen merkitystä ja niiden sukupolvenvaihdosten toteutusta. Harri Nyman Helsingin yliopistosta kertoi tekemästään pieniä yhteisöjä kulttuurihistoriallisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta tarkastelevasta tutkimuksesta. Nyman on tutkinut Utön kaltaisia majakkayhteisöjä. Lounaan jälkeen ohjelma jatkui jännittävällä esitelmällä tanskalaisesta Samsøn saaresta, jossa saaren asukkaat on otettu mukaan kehittämään saaresta energian suhteen omavaraista. Samsø on todellinen menestystarina, joka kannattaa kertoa useampaankin otteeseen. Eikä kyse ole vain tarinasta, vaan koko ajan käynnissä olevasta prosessista, joka on laajentunut käsittämään kaikkea rakennusten lämmitykseen tarvittavasta energiasta liikennepolttoaineisiin. Viimeiseksi Christian Pleijel kertoi vielä omista tutkimuksistaan; siitä miten saarta pitäisi lukea ja kuinka vaikeaa saaren määritteleminen on.
Sivu 10 Foorumi saarten ja saarten elämän tutkimuksesta Monimuotoisen foorumin päätteeksi pidettiin ns. Think Tank tai ajatuspaja saaristotutkimuksesta ja tutkijamaailman ja yhteiskunnan välisestä viestinnästä. Kristina Svels Åbo Akademista toimi aiheesta käydyn avoimen keskustelun vetäjänä. Ajatuspajan aikana todettiin, että olisi hyvä koota yhteen tiedot siitä, missä kaikkialla saaristoon liittyvistä aiheista tehdään tutkimustyötä. Tietoa löytyy netistä ja on olemassa verkostoja, kuten International Small Islands Studies Association (SISA), jotka voivat toimia kansainvälisen saaristotutkimuksen kanavina. Mutta tiedämmekö, mitä pohjoismaisissa yliopistoissa tehdään? Löytävätkö yhdistykset ja asukkaat tehdyt tutkimukset ja tietävätkö tutkijat, millaiset tutkimukset tukisivat saaristoyhteisöjä? Biosfäärialueen koordinaattori Katja Bonnevier sai tehtäväkseen kerätä tiedot saaristoaiheisista tutkimuksista ja siitä, missä nämä tutkimukset ovat saatavilla. Kaikki voivat lähettää tietoja myös foorumin jälkeen. Saaristoyhteisöjen ja tutkijamaailman välille koettiin tarvittavan parempi kontakti. Näinä aikoina, jolloin haja-asutusalueiden palveluja karsitaan, tarvittaisiin esimerkkejä ja tutkimuksia siitä, mitä pienessä yhteisössä ja vieläpä saaristo-olosuhteissa sijaitsevassa pienessä yhteisössä tapahtuu palvelujen vähentyessä. Missä kulkee elinvoimaisen yhteisön kipuraja? Kaivattaisiin monitieteellisiä projekteja, joissa tarkastellaan kokonaisuutta, kestävän saaristoyhteisön kehittymistä. On olemassa muutamia vakiintuneita foorumeja, joissa tutkijat ja yhteiskunta kohtaavat, kuten nämä Saaristomeren biosfäärialueen ja Skärgårdsinstitutet för Åbo Akademin järjestämät saaristotutkimuksen foorumit. Saariin liittyvästä tutkimuksesta järjestetään myös muutamia kansainvälisiä foorumeja. Ajatuspajassa pohdittiin, olisiko pohjoismaisen/pohjoisen saaristotutkimuksen tiimoilta tarvetta kokoontua yhteen tulevaisuudessa, mutta kysymys jätettiin toistaiseksi vielä auki.
Saaristomeren biosfäärialueella vieraita pohjoisilta biosfäärialueilta Sivu 11 NordMAB on pohjoisilla leveysasteilla sijaitsevien biosfäärialueiden verkosto. Tällä maantieteellisellä ja temaattisella verkostolla ei ole tarkkoja rajoja, mutta se tekee yhteistyötä pohjoisten alueiden yhteisten nimittäjien tiimoilta. NordMAB -yhteistyötä on jälleen aktivoitu ja verkosto piti kokouksen Saaristomeren biosfäärialueella 1. 4. lokakuuta. Kokous oli liikkuva, se siirtyi Kasnäsin, Rosala-Hiittisten ja Brännskärin väliä antaen samalla kuvan elämästä saaristossa, saariston erityislaatuisesta luonnosta ja biosfäärialueen toiminnasta. Kokoukseen osallistui biosfäärialueiden koordinaattoreita ja muita biosfäärialueiden toiminnassa mukana olevia Kanadasta, Ruotsista, Virosta, Ranskasta, Itävallasta ja Suomesta. Pohjoiset biosfäärialueet ovat päättäneet keskittyä erityisesti kolmeen aihealueeseen, jotka ovat: - Pohjoisen yhteenkuuluvuudentunteen vahvistaminen - Yritysten tukeminen kohti kestävämpää toimintaa kehittämällä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. - Perinteisten oppien ja tutkimuksen hyödyntäminen luonnon käytössä ja hoidossa sekä ilmastonmuutoksen hallinnassa Koordinaattoriin voi mielihyvin olla yhteydessä, jos jollakulla on toiveita yhteistyön kehittämisestä jonkin pohjoisen biosfäärialueen kanssa. Alla on lueteltu kaikki tällä hetkellä NordMAB-verkostossa aktiivisesti mukana olevat biosfäärialueet: Saaristomeri, Suomi (osavastuussa NordMAB-verkostosta) Manicouagan-Uapishka, Kanada (osavastuussa NordMABverkostosta) Pohjois-Karjala, Suomi Vänerskärgården Kinnekulle, Ruotsi Blekinge Arkipelag, Ruotsi Nedre Dalälven, Ruotsi Östra Vätterbranterna, Ruotsi Kristianstads Vattenrike, Ruotsi Länsi-Viron saaristo, Viro Suunnitellut alueet: Päijänne, Suomi Nordhordland, Norja Vindalsälven, Ruotsi Jean-Paul Messier Kanadasta ja Katja Bonnevier NordMAB kokouksen aikana. NordMAB-verkoston kotisivut: www.nordmab.org
Sivu 12 Olen osa biosfääriä! 1.11.2013-31.12.2014 Olen osa biosfääriä -hanke päättyy näinä päivinä. Edellisessä uutiskirjeessä kirjoitimme hankkeen tavoitteista näin: Hankkeen tarkoituksena on tuoda enemmän näkyvyyttä Saaristomeren biosfäärialueelle osana Unescon maailmanlaajuista biosfäärialueiden verkostoa sekä paikallisen toiminnan kautta. Hanke antaa tilaisuuden tuoda näkyville ja keskustella saariston kannalta kestävistä ratkaisuista sekä korostaa yksilön ja paikallisesti toimivien organisaatioiden roolia puhtaan ympäristön ja elinvoimaisen saariston ylläpitämisessä. Uutiskirjeen sivuilla 1 2 olemme kertoneet muutamista kohokohdista. Varsinaisia tuloksia on vaikea osoittaa, koska niin paljolti on kyse verkostoitumisesta, asenteista, tahtotilasta, mittaamattomissa olevista ominaisuuksista ja tunteesta lähiympäristöä kohtaan. Sen tiedämme, että biosfäärialue koetaan puolueettomaksi ja osallistavaksi toimijaksi, kuluneen vuoden tapahtumat ovat sen jälleen kerran vahvistaneet. Profiilia kohottavana ja identiteettiä luovana tuotteena biosfäärialueelle painettiin uusi esite. Esite on biosfäärialueen verkkosivuilla kolmella kielellä, ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi, www.saaristomerenbiosfaarilue.fi ja kotisivujen palkin materiaalia takana. Esitettä saa matkailuneuvonnasta, aluekonttoreista ja biosfäärialueen toimistosta, Kauppamiehentie 1, 21710 Korppoo. Suuri kiitos rahoittajillemme siitä, että hanke voitiin toteuttaa. Sillä tulee varmasti olemaan positiivia jälkivaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Kiitos Leader-yhdistykselle I samma båt Samassa veneessä, Svenska Kulturfondenille, Stiftelsen för Åbo Akademille, Saaristomeren suojelurahastolle, LähiTapiola Etelärannikolle, Nordenskiöldsamfundetille ja Turunmaan Saaristosäätiölle. Kiitos myös kaikille yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä! Yhteistyö kanssanne on antanut paljon! Omalta osaltani päätän neljä antoisaa ja mukavaa vuottani biosfäärialueen hankevastaavana tähän. Erityiskiitokset Katjalle kärsivällisyydestä, olen oppinut sinulta valtavasti! Sonja Tobiasson SYDKUSTEN ETELÄRANNIKKO
Sivu 13 Saaristomeri pinnan alla lainattavissa oleva näyttely Näyttely Pinnan alla on syntynyt Saaristomeren Biosfäärialueen, Åbo Akademin ja Åbolands Fiskarförbundin välisen yhteistyön tuloksena ja aikomuksena esittää merenalaista luontoa, kalastusta elinkeinona ja biosfäärialuetta. Åbo Akademin biologian opiskelijat ovat opettajansa kanssa suunnitelleet merenalaisen luonnon julisteet, Åbolands Fiskarförbund kalastus-juliste ja biosfäärialueen toimisto omansa. Kuluvan vuoden aikana näyttely on kiertänyt alueella ja vieraskirjan mukaan ainakin 500 henkilöä on nähnyt sen. Sitä lainataan edelleen halukkaille, jotka voivat ottaa yhteyttä koordinaattoriin Katja Bonnevieriin. Kansainväliset yhteydet Biosfäärialue on vuoden aikana saanut kansainvälistä huomiota. Japanista oleva filmiryhmä kävi toukokuussa tekemässä biosfäärialueesta kertovan filmin joka on esitetty japanilaisessa TVssä. Lokakuussa saapui Etelä-Koreasta oleva valtuuskunta tutustumaan biosfäärialueeseen ja kansallispuistoon.
Sivu 14 Saaristomeren Biosfäärialue - ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Vuonna 1994 perustettu Saaristomeren biosfäärialue koostuu Saaristomeren kansallispuistosta sekä saaristoalueista puiston ympärillä. Se on pinta-alaltaan 5400 km² josta 4580 km² on vesialueita. Alueen rajojen sisäpuolella asuu noin 3500 henkilöä joista valtaosa on ruotsinkielisiä. Edistämällä kestävää kehitystä sekä turvaamalla luonto- ja kulttuuriarvoja, biosfäärialue pyrkii luomaan tasapainoisen suhteen taloudellisten ja ekologisten päämäärien välille. Ihmisen ja luonnon merkitys on yhtä suuri. Biosfäärialueen koordinaattori vastaa toiminnasta, jota toteuttavat paikalliset yhteistyökumppanit. Biosfäärialuetoimistoa hoitaa Paraisten kaupunki, Kemiönsaaren kunta ja ELY-keskus. Muut partnerit ovat Metsähallitus, Åbo Akademi, Turun yliopisto ja Varsinais- Suomen liitto. YHTEYSTIEDOT Saaristomeren Biosfäärialue Paraisten kaupunki, Elinkeinopalvelut Kauppamiehentie 1 21710 Korppoo Katja Bonnevier, koordinaattori Puh 040-3562655 katja.bonnevier@parainen.fi Sonja Tobiasson, hankeassistentti 29.12.2014 asti