Lapsen oikeudet Opettajalle: YK:n Lapsen oikeuksien sopimus laadittiin vuonna 1989 ja tähän päivään mennessä se on ratifioitu 193 maassa. Sopimuksen perustana on halu luoda maailma, jossa kaikilla lapsilla on samat mahdollisuudet hyvään ja onnelliseen elämään riippumatta esimerkiksi ihonväristä, vammaisuudesta, uskonnosta, sosiaalisesta tai etnisestä taustasta tai äidinkielestä. Jotta oikeuksilla olisi merkitystä lasten ja nuorten elämässä, on niistä kuitenkin oltava tietoinen. On tiedettävä mitä omiin oikeuksiin kuuluu ja millä tavalla ne näyttäytyvät arkielämässä. Pystyäkseen vaatimaan oikeudenmukaista kohtelua ja pystyäkseen itse kohtelemaan muita asianmukaisella tavalla on lasten tiedettävä enemmän Lapsen oikeuksien sopimuksen sisällöstä. Olemme koonneet tähän tehtäviä, jotka antavat oppilaille laajemman näkemyksen Lapsen oikeuksien sopimuksen sisällöstä ja merkityksestä. Tehtävät on tarkoitettu keskustelunavaajiksi, joiden jälkeen Lapsen oikeuksien sisältöä on helpompi purkaa yhdessä tekemiemme kysymysten avulla. Alakoulu: TEHTÄVÄ 1: Tiedä oikeutesi Alle on koottu listaksi joitain Lapsen oikeuksien sopimuksen oikeuksista Lapsen oikeudet koskevat kaikkia lapsia. Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Lasta tulee suojella kaikelta väkivallalta, laiminlyönneiltä ja hyväksikäytöltä. Lapsella on oikeus sairaanhoitoon Lapsella on oikeus elää turvassa. Lapsella on oikeus käydä koulua ilmaiseksi. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan. Lapsella on oikeus elää vanhempiensa kanssa edellyttäen, että hän voi elää turvassa ja rauhassa heidän kanssaan. Lapsella on oikeus ilmaista omia mielipiteitään edellyttäen, että ne eivät loukkaa muden oikeuksia. Lapsella on oikeus tietoon. Ketään lasta ei saa syrjiä lapsen tai lapsen vanhempien ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän takia. Kirjoittakaa/tulostakaa oikeudet lapuille. Jaa oppilaat pieniin ryhmiin (3-4 hlö.) ja anna jokaiselle ryhmälle kaksi oikeutta käsiteltäväksi (osalla ryhmistä voi olla samoja oikeuksia pohdittavina). Anna oppilaille tehtäväksi suunnitella lyhyt näytelmä, pantomiimi tai jokin pieni esitys, jonka avulla he tuovat esiin ryhmänsä saamia oikeuksia. Oppilaat voivat hyvin pukeutua esimerkiksi
rooliasuihin ja olla muutenkin luovia esityksensä laatimisessa. Opasta oppilaita miettimään tilanteita, joissa oikeudet toteutuvat tai evät toteudu ja neuvo heitä pohtimaan kuinka he voisivat itse ajaa omien oikeuksiensa toteutumista. Oppilaille on hyvä antaa noin 10 20 minuuttia esityksen suunnittelemiseen, jonka jälkeen he esittävät tuotoksensa muille. Tämän jälkeen muut ryhmät arvaavat, mitä oikeuksia esitys koski. Esityksen jälkeen on vielä hyvä keskustella oikeuksista ja niiden merkityksestä lasten elämässä. Käykää läpi kuinka oikeus näkyy lasten elämässä ja mitä he voivat itse tehdä näitä kyseisiä oikeuksia kunnioittaakseen jne. Kun kaikki tyhmät ovat esittäneet esityksensä, voitte yhdessä vielä jatkaa keskustelua Lasten oikeuksien sopimuksesta ja sen merkityksestä. TEHTÄVÄ 2: Oikeudet jokapäiväisessä elämässä. Jotta lapset ymmärtäisivät missä Lapsen oikeuksien sopimuksessa on kyse ja miten sopimus hyödyttää myös heitä, tulee oikeudet tuoda lähelle heidän omaa arkeaan. Heille täytyy esittää konkreettisesti kuinka tietyt oikeudet mahdollistavat lapselle hyvän elämän, mitä oikeuksien rikkominen tarkoittaa ja kenen puoleensa he voivat tällöin kääntyä. Lisäksi on tärkeää, että lapset oppivat mikä vastuu oikeuksien mukana tulee ja kuinka he itse voivat vaikuttaa siihen, että näitä oikeuksia kunnioitetaan. Eräs tapa konkretiosoida lapsen oikeuksia luokalle on käyttää mielipidejana-leikkiä, jonka olemme kuvanneet alla. Mielipidejana Muodostakaa mielipidejana luokan poikki. Janan toinen pääty on merkitty vastauksella kyllä, toinen pääty vastauksella ei. Asettautukaa janalle riippuen siitä, mitä mieltä olette opettajan esittämistä väittämistä. Janalla voi liikkua portaattomasti kyllä ja ei vastausten välillä. Jos teillä ei ole mielipidettä aiheesta, voitte jäädä myös janan keskivaiheille. Jokaisen väittämän jälkeen jokainen janalle asettunut saa mahdollisuuden perustella omaa paikkaansa janalla ja kertoa omia ajatuksiaan opettajan esittämästä väittämästä. ESIMERKKI janasta: Ei jokseenkin eri mieltä ei mielipidettä jokseenkin samaa mieltä kyllä
Väittämät: Minusta on kiva käydä koulua. (Mikä kivaa, mikä tylsää...) Olisi parempi, jos saisin olla päivät kotona. (Mitä tapahtuisi, jos et kävisi koulua? Miksi on tärkeää, että kaikki lapset saavat käydä koulua?) Kaikilla maailman lapsilla on ilmaista ruokaa koulussa. (kerro ilmaisen koululounaan vaikutuksesta tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Maailmassa on lapsia, jotka eivät voi mennä kouluun, sillä heidän täytyy tehdä työtä saadakseen ruokaa, koska sitä ei tarjota kouluissa. Se, että kaikki syövät samaa ruokaa, edistää myös yhdenvertaisuutta.) Minulla on vastuu siitä, että lapsen oikeuksia kunnioitetaan. (Oikeuksien mukana tulee aina myös vastuuta. Listaa joitain: Tule kuulluksi Kuuntele muita. Sinua ei saa syrjiä sinä et saa syrjiä muita. Sinulla on oikeus osallistua - Tee asioita lähi- ja elinympäristösi hyväksi. ) Jos jollekulle suuttuu, häntä saa lyödä. (Jokaisella on oikeus elämään ilman väkivaltaa tai syrjintää. Tähän asiaan jokaisen on helppo omalla toiminnallaan vaikuttaa. Kyseessä ei ole vain aikuisten lapsiin kohdistama väkivalta, vaan Lapsen oikeuksien sopimus suojelee lasta myös toisten lasten tekemältä väkivallalta.) Jos joku kohtelee minua huonosti, haluaisin, ett muut puolustavat minua (jos näet kiusaamista tai muuta syrjintää, tilannetta ei tulisi seurata vain hiljaa sivusta. Se voidaan tulkita hiljaiseksi hyväksynnäksi. Puutu aina kiusaamiseen tai kerro siitä luotettavalle aikuiselle!) Minulla on joku, joka hoitaa minua, jos tarvitsen hoitoa tai lääkkeitä, kun olen sairas. On lapsilla, joilla ei ole mahdollisuutta käydä lääkärillä. (Mitä tapahtuu, jos ei saa tarvittaessa sairaanhoitoa? Miksi joillain lapsilla ei ole päästyä lääkärille? Kuinka sairaanhoito Suomessa toimii?) Voin vaikuttaa omaan elinympäristööni. (Ole tietoinen omista oikeuksistasi ja kerro muille heidän oikeuksistaan. Kohtele kanssaihmisiäsi sopimuksen edellyttämällä kunnioituksella. Luo esimerkiksi kouluun tai harrastuksiin sellaista ilmapiiriä, että kaikki ovat tervetulleita mukaan.)
Yläkoulu/ Lukio TEHTÄVÄ1: Tiedä oikeutesi Tulosta tai heijasta taululle YK:n Lapsen oikeuksien sopimus luokalle esiteltäväksi. Sopimus löytyy kokonaisuudessaan täältä: http://www.pelastakaalapset.fi/jarjesto/lapsen-oikeudet/ Jaa oppilaat pieniin ryhmiin ja anna jokaiselle ryhmälle aihealue Lapsen oikeuksien sopimuksesta tutkittavaksi. Pyydä jokaista ryhmää lukemaan Lasten oikeuksien sopimus ja keskustelemaan ja merkkaamaan yhdessä ne oikeudet, jotka kuuluvat ryhmän saamaan aihealueeseen. Aihealueet Oikeudet, jotka koskevat mahdollisuuksia koulutukseen Oikeudet, jotka mahdollistavat turvallisen elämän Oikeudet, jotka suojaavat väkivallalta ja syrjinnältä Oikeudet, jotka mahdollistavat hyvän tulevaisuuden Oikeudet, jotka auttavat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia lapsia Oikeudet, jotka parantavat lasten mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen Ryhmäkeskustelun jälkeen, ryhmät esittelevät keskustelunsa sisällön muulle luokalle (mitkä oikeudet he valitsivat, miksi, onko muilla lisättävää jne.). Kun kaikki ryhmät ovat esitelleet tuloksensa, koko luokan kesken on hyvä käydä keskustelua valituista oikeuksista ja kehottaa oppilaita tarkastelemaan aihetta eri näkökulmista. Tehtävän ideana on antaa yleiskuva Lapsen oikeuksien sopimuksesta sekä auttaa oppilaista ymmärtämään, miksi Lapsen oikeudet ovat välttämättömiä. Kaikki oikeudet ovat riippuvaisia toisistaan ja tehtävän tarkoituksena on osoittaa oppilaille kuinka vaikeaa oikeuksien erottaminen ja jaotteleminen tämän vuoksi on. Samalla tehtävä esittää, mitä osa-alueita ainakin vaaditaan lapsen onnellisen ja turvallisen elämän takaamiseksi.
TEHTÄVÄ 2: Oikeudet arjessa Jotta nuoret ymmärtäisivät, missä Lapsen oikeuksien sopimuksessa on kyse ja miten sopimus hyödyttää myös heitä, tulee oikeudet tuoda lähelle heidän omaa arkeaan. Heille täytyy esittää konkreettisesti kuinka tietyt oikeudet mahdollistavat hyvän elämän, mitä oikeuksien rikkominen tarkoittaa ja kenen puoleen he voivat tällöin kääntyä. Lisäksi on tärkeää, että nuoret oppivat mikä vastuu oikeuksiin aina liittyy ja kuinka he itse voivat vaikuttaa siihen, että näitä oikeuksia kunnioitetaan. Eräs tapa konkretiosoida Lapsen oikeuksia luokalle on käyttää mielipidejana-leikkiä, jonka olemme kuvanneet alla. Mielipidejana Muodostakaa mielipidejana luokan poikki. Janan toinen pääty on merkitty vastauksella kyllä, toinen pääty vastauksella ei. Asettautukaa janalle riippuen siitä, mitä mieltä olette opettajan esittämistä väittämistä. Janalla voi liikkua portaattomasti kyllä ja ei vastausten välillä. Jos teillä ei ole mielipidettä aiheesta, voitte jäädä myös janan keskivaiheille. Jokaisen väittämän jälkeen jokainen janalle asettunut saa mahdollisuuden perustella omaa paikkaansa janalla ja kertoa omia ajatuksiaan opettajan esittämästä väittämästä. ESIMERKKI janasta: Ei jokseenkin eri mieltä ei mielipidettä jokseenkin samaa mieltä kyllä Väittämät: Peruskoulun suorittamisen mahdollistaminen ehkäisee syrjäytymistä. (Kaikilla lapsilla on oikeus ilmaiseen peruskoulutukseen. Koulutuksen kautta lapsille luodaan parempia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tilanteeseensa ja tulevaisuuteensa ja tämä vähentää syrjäytymisen riskiä.) Kolmetoistavuotias lapsi on vakavasti sairas. Hänen täytyisi saada osallistua keskusteluun ja vaikuttaa oman hoitonsa suunnitteluun. (Miksi? Miksi ei? Tietävätkö aikuiset aina paremmin? Lapsella on oikeus osallistua päätöksentekoon häntä koskevissa kysymyksissä. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluksi.) Aikuisella on oikeus kurittaa lasta fyysisesti. (Onko tilanteita, joissa aikuisella on oikeus lyödä lasta? Missä kulkee raja kasvattamisen ja pahoinpitelyn välillä? Kenen puoleen tulee kääntyä, jos on kohdannut väkivaltaa?)
Nyrkkitappelut kuuluvat nuouuteen. (Väkivallalla ei tulisi olla sijaa nuorten tai aikuisten maailmassa. Vaikka lapset tai nuoret löisivät toisiaan, rikkoo se Lapsen oikeuksien sopimusta. Lapset ja nuoret voivat itse toteuttaa sopimuksen sisällön toteutumista yhteiskunnassa varmistamalla, että he eivät itse käyttäydy väkivaltaisesti tai syrjivästi toisiaan kohtaan. Toisten kunnioittaminen on tärkeä osa Lapsen oikeuksien sopimusta. Oikeudet tuovat aina mukanaan myös vastuuta.) Lapsen oikeuksien sopimuksesta on teille hyötyä. (Mitä teidän elämässänne on sellaista, jota ei olisi ilman Lasten oikeuksien sopimusta? Mitä tapahtuisi, jos kukaan ei tekisi töitä lasten aseman parantamiseksi?) Lapsen oikeuksia kunnioitetaan Suomessa. (Missä tilanteissa lapsen oikeuksia ei kunnioiteta? Millaisissa tilanteissa lapsi yleensä voi joutua kohdelluksi huonosti Suomessa? Kuinka lasten asemaan voidaan vaikuttaa?) Lapsen oikeuksien sopimus on ajankohtainen. (Mitä pidätte tärkeimpinä kohtina sopimuksessa? Mitä muuttaisitte? Mitä lisäisitte?) Jos minua syrjitään tai kohdellaan huonosti, toivon, että minua puolustetaan. (Toisten puolustaminen vahvistaa samalla omia oikeuksiasi. Puuttumattomuus ja passiivisuus ovat tapoja osoittaa hiljaista hyväksyntää kiusaamistilanteessa. Vain toimimalla ja hyvää esimerkkiä näyttämällä voimme vaikuttaa tilanteisiin ja muiden asenteisiin.) Kuuntelemalla muita edistän Lapsen oikeuksien toteutumista. (Oikeudet velvollisuudet. Kuulluksi tuleminen sisältää sen, että kaikilla on myös velvollisuus kuunnella. Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon edellytyksenä on kaikkien tahto sitoutua sopimuksen sisältöön.) Keskusteluaiheita Mikä merkitys Lapsen oikeuksien sopimuksella on? Mitä tarkoittaa käytännössä, että maa on ratifioinut Lapsen oikeuksien sopimuksen? Mitä lapsen oikeuksia ajavia järjestöjä tiedätte? Somalia, Etelä-Sudan ja USA ovat niiden maiden joukossa, jotka eivät ole ratifioineet Lapsen oikeuksien sopimusta. Mitä syitä tähän on? Miten Lapsen oikeudet toteutuvat omassa elämässäsi? Mitkä eivät toteudu? Tunsitteko omat oikeutenne etukäteen? Onko tärkeää, että lapset ja nuoret tuntevat oikeutensa? Miksi? Miksi ei? Miten tietoa Lapsen oikeuksien sopimuksesta voisi edistää?