Kymenlaakson Maakunnan Yhteistyöasiakirja 2013

Kymenlaakson Maakunnan Yhteistyöasiakirja 2013

2 Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja 2013 Maakunnan yhteistyöryhmä 16.10.2012

3 Sisältörakenne 1. Johdanto 2. Keskeisimmät rahoituksen kohteet Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa 3. Keskeisimmät rahoituksen kohteet Manner-Suomen ESR-ohjelmassa 4. Ohjelmareservin käyttö 5. Rahoitustaulukot

4 1 JOHDANTO Yhteistyöasiakirja sisältää yhteen sovitetun, perustellun esityksen rakennerahastovarojen ja vastaavien kansallisten rahoitusosuuksien kohdentumisesta maakunnassa rakennerahasto ohjelmaa rahoittaville valtion viranomaisille, maakunnan liitolle ja muille rakennerahasto ohjelman rahoitukseen osallistuville tahoille. Vuosi 2013 on ohjelmakauden 2007 2013 viimeinen rahoitusvuosi. Vuoden 2013 yhteistyöasiakirjassa esitetään EAKR rahoitus Kymenlaakson Liiton ja Kaakkois Suomen ELYkeskuksen kesken ja ESR rahoitus vain ELY keskuksen osalta. Yhteistyöasiakirjassa esitetään myös toimintalinjan 5 rahoitus. Toimintalinjan 5 hallinnointi on keskitetty Etelä Suomen maakuntien yhteiseen EUyksikköön Päijät Hämeen liittoon ja toimintalinjan 5 myöntövaltuudet osoitetaan Päijät Hämeen liitolle. Etelä Suomen EAKR ohjelman varoilla lisätään Etelä Suomen alueiden houkuttelevuutta, edistetään innovaatiotoimintaa, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvaa taloutta sekä luodaan uusia työpaikkoja. ESRrahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa levien mahdollisuuksia menestyä ja edistetään tasaarvoisuutta. Rahaston avulla voidaan parantaa työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia sekä edistää uusien työpaikkojen luomista. Kymenlaaksossa EU rahoitusta suunnataan Kymenlaakson maakuntaohjelman 2011 2014 kehittämistavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on maakunnan vetovoiman lisääminen elinkeinorakennetta monipuolistamalla ja panostamalla korkean osaamisen palvelutuotteisiin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, kasvuyrityksiin ja kestävään ympäristöliiketoimintaan. Keskeiset kehittämispainotukset liittyvät metsäklusterin uudistamiseen, tuulivoiman ja bioenergianalan kehittämiseen, pelialan kehittämiseen sekä palvelujen (ml. matkailu) uudistamiseen.

5 2 KESKEISIMMÄT RAHOITUKSEN KOHTEET ETELÄ SUOMEN EAKR OHJELMASSA Kymenlaakson maakuntaohjelmaan pohjautuen seuraavien vuosien toteutuksen painopisteenä on voimakkaan rakennemuutoksen aiheuttamien työpaikkamenetysten korvaaminen. Hankkeilla pyritään elinkeinorakenteen monipuolistamiseen, yritystoiminnan edellytysten parantamiseen ja osaamisen monipuolistamiseen. Kaakkois Suomen maakuntien yhteiset kehittämispainotukset ovat metsäklusterin uudistaminen puhtaan energia ja ympäristöteknologian kehittäminen ICT liiketoiminnan ja sisältötuotannon kehittäminen logistiikan ja infrastruktuurin vahvistaminen Venäjä yhteistyön vahvistaminen osaamis ja koulutusrakenteiden uudistaminen. Lisäksi Kymenlaaksossa kehitetään turvallisuusalaa ja palvelualoja. Vuonna 2013 painotetaan hankkeita, jotka tukevat Itämeristrategiaa. Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan tavoitteen mukaisesti rahoitetaan hankkeita, jotka tukevat Kymenlaakson pk yritysten kilpailukykyä lisäämällä innovaatioiden kaupallistamista, keskinäistä verkostoitumista ja kansainvälistymistä. Kymenlaaksossa meneillään olevassa rakennemuutostilanteessa pyritään vahvistamaan yritystoimintaa ja monipuolistamaan tuotantorakenteita. Rahoitusta suunnataan metsäklusterin uudistamiseen. Puurakentamisen/ ekologisen rakentamisen hankkeisiin. Kymenlaaksoon on tarkoitus perustaa Suomen ensimmäinen liiketoimintavetoinen puurakentamiskeskus, joka yhdistää alan koulutusta ja tutkimusta ja tuotekehitystä palvelemaan puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa. Puhtaan energia ja ympäristöteknologian kehittäminen keskittyy ensivaiheessa tuulivoiman ja bioenergian klustereiden toimintojen käynnistämiseen. ICT liiketoiminnan kehittäminen on painottunut voimakkaasti pelialaan. Vuonna 2013 kehittäminen painottuu sosiaali ja terveysalaan sekä matkailuun. Resursseja suunnataan edelleen maakunnalle tärkeän logistiikkatoimialan kehittämiseen. Tavoitteena on säilyttää transitoliikenteen ja logistiikan alan työpaikat ja lisätä niitä. ELY keskus myöntää yrityksille yritystoiminnan kehittämisestä annetun lain mukaisia valtionavustuksia investointeihin ja kehittämiseen sekä energia avustuksista annetun asetuksen mukaisia tukia hankkeisiin, joilla lisätään uusiutuvan energian käyttöä. ELY keskuksen investointituki kohdistuu merkittävää kasvupotentiaalia omaavien yritysten kasvuinvestointeihin, yritysten käyttämän teknologian tason merkittävään nostoon, yritysten tuottavuutta parantaviin investointeihin sekä yritysverkostojen kehittymistä tukeviin investointeihin. Lisäksi tuetaan yrityspohjan turvaamiseksi aloittavien yritysten investointeja.

6 Kehittämistuki kohdistuu yritysten kansainvälistymisen käynnistämiseen ja laajentamiseen, tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen sekä hankkeisiin, jotka parantavat yritysten johtamista. Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Metsäteollisuuden rakennemuutoksen myötä tarvitaan uusia innovaatioita puurakentamiseen ja puun käytölle. WoodInno projektissa pyitään kehittämään yhdessä osaamiskeskustyyppisessä toimintaympäristössä yritysten sekä oppi ja tutkimuslaitosten kanssa uusia malleja, joiden avulla voidaan tuottaa ja ottaa käyttöön sekä soveltaa puurakentamisessa sellaisia innovaatioita, jotka edistävät globaaleja ympäristötavoitteita ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen toteutumista myönteisellä tavalla. Bioenergia alan koulutus on kehittynyt Kymenlaaksossa oppilaitosten, yritysten ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteistyössä erittäin korkeatasoiseksi. Digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseksi tuetaan Kouvolan Kasarminmäen korkeakoulukampuksen kehittämisohjelmaan sisältyvän media alan osaamiskeskuksen toiminnan sekä viestintä ja kieliteknologian kehittämistä. Pelialan koulutusta kehitetään toisen asteen oppilaitoksissa, ammattikorkeakoulussa ja LUTin Kouvolan yksikössä. OKM:n rahoitusta kohdennetaan erityisesti oppilaitos elinkeinoelämä yhteistyön vaatimien oppimisympäristöjen kehittämishankkeisiin. Uudet toimialat vaativat oppilaitoksiin uusia laitteita ja ohjelmia, joilla opetusta voidaan kehittää ja joita yritykset voivat käyttää tuotetestaukseen. Yritysrahoituksen käyttö jakautuu ELY keskuksen myöntämän toimintaympäristötuen ja TEKESin myöntämän teknologiarahoituksen kesken. Suuntaa antavasti määrärahojen ajatellaan jakautuvan siten, että ELYkeskuksen osuus on 20 % ja TEKESin osuus 80 %. ELY keskus myöntää yritystoiminnan kehittämisestä annetun lain mukaisia valtionavustuksia toimintaympäristötukia yritysten liiketoimintaympäristöä kehittäviin hankkeisiin. Tuettavia hankkeita ovat erityisesti seudullisten elinkeino organisaatioiden, oppi ja tutkimuslaitosten sekä järjestöjen sellaiset hankkeet, joilla toteutetaan alueellisia tai seudullisia elinkeinopoliittisia strategioita. TEKESin ja ELY keskuksen innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta vastuualueen näkökulmasta erityisenä haasteena on alueen innovaatiojärjestelmän kehittäminen. Innovaatiojärjestelmän kehittämisessä on keskeistä luoda edellytyksiä tutkimukselle etenkin teknologian ja siihen perustuvan uuden liiketoiminnan alalla. Uuden osaamisen synnyttyä sen siirtäminen yrityksille ja yhteisöille onnistuu olemassa olevalla kansallisella rahoitusmallilla, mutta suurimmat haasteet uudella ohjelmakaudella ovat uusien tutkimusryhmien toiminnan käynnistämisessä sekä olemassa olevan tutkimusinfrastruktuurin vahvistamisessa. Kymenlaaksossa on runsaasti potentiaalia energiatehokkaiden toimintamallien ja teknologioiden kehittämiseen. Odotusarvona onkin edelleen, että alueen olemassa olevien klustereiden rajapinnoilla (energia ja ICT) kumpuaa uusia ideoita liiketoiminnaksi asti. Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Rahoitettavilla hankkeilla pyritään lisäämään Kymenlaakson houkuttelevuutta asuin ja yrittämispaikkana. Yritysten liikenteellistä saavutettavuutta tullaan mahdollisesti edelleen parantaa myös hankerahoituksella.

7 Matkailun kehittämisessä painopiste on ollut yritysten tuotekehityksen tukemisessa ja yritysten verkostoitumisen auttamisessa. Jatkossa keskitytään kärkikohteiden/ kärkiyritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Kaakkois Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus kohdentaa rahoitusta erityisesti ympäristöriskien hallintaan, ympäristöteknologiaan, keskustojen vetovoimaisuuden parantamiseen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta, luonnon virkistyskäytön edistämiseen sekä ekotehokkuuden kehittämiseen. Toimintalinja 5: Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen Toimintalinjan 5 Toimenpiteiden temaattinen keskittäminen hankkeilla vahvistetaan Etelä- Suomen suuralueen osaamiskeskittymien kilpailukykyä edistämällä niiden verkostoitumista keskenään, kansallisesti ja kansainvälisesti. Ylimaakunnallisten teemahankkeiden avulla keskitetään ja kohdennetaan ohjelmavaroja Etelä-Suomen ja maakuntien kehittämisen kannalta keskeisiin osaamisalueisiin ja tuetaan osaamiskeskusohjelman keskeisiä sisältöjä. Temaattisessa osiossa on ohjelmakaudella 2007 2013 tähän mennessä toteutettu kuusi hakukierrosta. Hankkeille myönnetty rahoitus on vuoden 2011 loppuun mennessä jakautunut seuraavasti:

8 Vuoden 2012 alkupuolella rahoituspäätöksiä on tehty syksyn 2011 avoimesta hausta valituille hankkeille ja myönnetty rahoitus on siis kohdistunut syksyn 2011 haun teemoihin, joita olivat 1) Ympäristö 2) Innovatiiviset puujalosteet 3) Kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen, erityisesti Itämeren alueella 4) Digitaaliset sisällöt Lisäksi vuosien 2012 ja 2013 aikana vapautuu päättyneistä hankkeista myöntövaltuuksia uudelleenkäytettäväksi. Vapautuvien varojen sitomiseksi järjestetään syksyllä 2012 avoin haku, jonka teemoja ovat 1) Huipputeknologinen osaaminen Etelä-Suomessa 2) Kertakorvausmallin (lump sum) mukaiset hankkeet aiemmin TL5:sta rahoitettuihin teemoihin liittyen Vapautuvia valtuuksia kohdennetaan em. teemoihin tai Etelä-Suomen EAKR-ohjleman ohjauskomitean päätöksellä muihin toimintalinjan 5 teemoihin. Toimintalinjan 5 hallinnointi on keskitetty Etelä-Suomen maakuntien yhteiseen EU-yksikköön Päijät-Hämeen liittoon ja toimintalinjan 5 myöntövaltuudet osoitetaan liitteen 1 mukaisesti Päijät- Hämeen liitolle.

9 3 KESKEISIMMÄT RAHOITUKSEN KOHTEET MANNER SUOMEN ESR OHJELMASSA Manner Suomen ESR ohjeman varoja käytetään tehostetusti täydentämään kansallisin varoin rahoitettuja toimenpiteitä työttömyysongelmien helpottamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Lisäksi rakennerahastoresursseja suunnataan rakennemuutoksiin liittyvien talous ja työllisyysvaikutusten hoitamiseen. Toimia suunnataan aluellisten työttömyysongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Rahoitusta kohdennetaan sellaisiin hankkeisiin, jotka ovat maakuntaohjelmissa määritelty osaamisen ja maakunnan kehittymisen kannalta keskeisiksi. Tavoitteena parantaa yritysten kykyä toimia muuttuvassa toimintaympäristössä ja tukea uuden yrittäjyyden syntymistä sekä yritysten henkilöstön osaamisen kehittämistä. Painotuksia ovat mm. Kaakkois Suomen kasvualat (esim. matkailu ja energia); uusien tuotannonalojen, tuotteiden/palvelujen ja tuotantomenetelmien kehitys, yritysten välinen yhteistyö, uusien yritysten perustaminen ja yritysten sijoittuminen alueelle pk yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvu sekä edellytykset kansainvälistymiseen Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Rahoitusta kohdennetaan sellaisiin hankkeisiin, joilla edistetään rakennemuutostilanteessa työvoiman työllistymistä, osaamisen edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisemistä sekä erityisesti nuorten kouluttautumista, koulutukseen ohjautumista, koulutuksen loppuunsaattamista ja työllistymistä. Painotuksia ovat mm: syrjäytymisuhan alaisten nuorten edellytysten parantaminen aiemmin kehitettyjen toimintatapojen valtavirtaistaminen vastavalmistuneiden nuorten työllistymisen edistäminen ja työelämävalmiuksien kehittäminen maahanmuuttajanuorten kotoutumisen edistäminen ja heidän osaamisen kartoittaminen ja suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen yrittäjyys uravaihtoehtona urasuunnittelun, koulutuksen ennakoinnin ja vaikuttavuuden kehittäminen Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamisja palvelujärjestelmien kehittäminen Rahoitusta kohdennetaan sellaisiin hankkeisiin, joilla haetaan tuottavuuden kasvulle ratkaisuja, jotka tukevat samanaikaisesti myös työntekijöiden yksilöllisiä ja työyhteisöllisiä voimavaroja (kuten ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistä, työkykyä ja työhyvinvointia sekä työyhteisön sisäistä yhteistoimintaa ja luottamusta) sekä tätä kautta heidän edellytyksiään pysyä työelämässä.

10 Tuetaan ensisijaisesti hankkeita, joissa koulutuksen laatua parannetaan alueen yritysten ja työelämän tarpeiden mukaisesti, kehitetään työelämälähtöistä koulutusta ja tuetaan yritysten osaamista. Koulun ja yritysten yhteistyöllä ja yhteisellä innovoinnilla voidaan opiskelijoille löytää uusia urapolkuja ja kannustaa heitä yrittäjyyteen. Samalla voidaan kehittää olemassa olevien yritysten toimintaa tukemalla niiden kasvupyrkimyksiä ja osaamista. Painotuksia ovat mm: uudistuvan elinkeinorakenteen edellyttämän osaamisen ja koulutuksen kehittäminen oppilaitosten välinen ja työelämän kanssa tapahtuva verkottuminen. uudet menetelmät rekrytoivien yritysten ja työtekijöiden yhteen saattamiseksi uudet ratkaisut työttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen.

11 4 OHJELMARESERVIN KÄYTTÖ Rakennerahastolain 10 :n mukaan kaikkia varoja ei jaeta vuoden alussa, vaan osa varoista jätetään hallintoviranomaisen pääluokkaan ohjelmareservi, jota voidaan käyttää varainkäytön joustavuuden varmistamiseen, ylimaakunnallisiin hankkeisiin ja äkillisestä rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen. Ohjelmareservi voidaan muodostaa varauksesta, jolla tarkoitetaan rakennerahastolain 10 :n mukaisesti äkillisistä rakennemuutosongelmista aiheutuviin menoihin käytettävää ohjelmareservin osaa. Varauksen muodostamisesta päättää hallintoviranomainen. Varausta varten tarvittava rahoitus (3 % vuosittaisesta kehyksestä) on poistettu liitteenä 1 ja 2 olevien taulukoiden kulmaluvuista. Ohjelmareservi voidaan muodostaa myös maakunnan yhteistyöryhmän yhteistyöasiakirjan esittämistä määrärahoista, joita voidaan käyttää joustoihin ja ylimaakunnallisiin hankkeisiin. Ohjelmareserviin kuuluvien varojen käytöstä päätetään maakunnan yhteistyöryhmän tai alueella toimivien välittävien toimielinten esitysten perusteella. Kymenlaaksossa EAKR ohjelman 2 %:n ohjelmareserviä ei varata vuodelle 2013. Äkillisestä rakennemuutoksesta johtuen viranomaisille on osoitettu runsaasti hakemuksia, ja niissä on haettu rahoitusta huomattavasti yli ohjelmakehyksen. ESR ohjelman 3 %:n ohjelmareservi varataan toimintalinjasta 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR toiminnassa.

5 RAHOITUSTAULUKOT 12

13 ALLEKIRJOITUKSET Kymenlaakson maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2013 on laadittu yhteistyössä kilpailukyky ja työllisyysohjelmaa rahoittavien viranomaisten ja maakunnan yhteistyöryhmän kanssa. Allekirjoittaneet ovat valmiit toimimaan tässä yhteistyöasiakirjassa sovittujen periaatteiden ja painotusten mukaisesti ohjelmahankkeita käsitellessään. KYMENLAAKSON LIITTO KAAKKOIS SUOMEN ELY KESKUS Juha Haapaniemi vt. maakuntajohtaja Leena Gunnar ylijohtaja