Kaisu Moilanen HELSINGIN SANOMAT Vantaan Ylästössä asuvat nuoret päättivät valmistaa itse uuden bussipysäkin vanhan rähjän tilalle. Uusi pysäkkipari syntyi nuorten oman suunnitelman pohjalta kahdesta vanhasta pysäkistä. Pysäkkien rakentamiseen osallistuivat Sampo Kaurahalme, Alda Aflatuni, Susanna Taskinen, Antonio Le Baron, Onni Aflatuni, Miisa haverinen, Sohvi Kemppi, Vilho Kemppi ja Lucas Le Baron. Kuvaus: Aram Aflatuni, editointi: Esa Syväkuru HS Kuuntele YLÄSTÖ Keskellä vantaalaista omakotitaloaluetta seisoo kummallinen bussipysäkki. Itse asiassa pysäkkikatoksia on kaksi, toinen on iso ja toinen vain lapsen kokoinen. Pysäkit pitävät toisiaan kädestä kiinni. Pienempi taluttaa metalliketjuilla kahta metallihirviötä. Ne on oikeasti roskiksia, myöntää Sampo Kaurahalme ja silittää ylpeänä roskishirviön mulkosilmiä. Ne pidetään tyytyväisinä roskilla, etteivät ne pääse syömään ihmisiä. 11-vuotias Kaurahalme on rakentanut pysäkit yhdessä kuuden ystävänsä kanssa. Lauantaina kahden vuoden urakka saatiin päätökseen, kun uudet katokset vihittiin käyttöön asiaankuuluvilla juhlallisuuksilla. Tarjolla oli mehua ja suklaamuffinsseja itseleivottuja, totta kai. Kaupunginjohtaja Kari Nenonenkin oli kutsuttu paikalle.
Melko tarkkaan kaksi vuotta sitten Kaurahalme ystävineen lähetti Nenoselle ehdotuksen siitä, millainen voisi olla naapuruston uusi bussipysäkki. Nenosen vastaus oli lähtölaukaus rakennusprojektille, kertoo nuoria ohjannut Aram Aflatuni. Kaupunginjohtaja pyysi kutsua avajaisiin, kun pysäkki on valmis. Se oli meille se rakkaudenosoitus. Siitä tuli sellainen olo, että me tehdään tämä, Aflatuni sanoo. Kaurahalmeen ystävä Onni Aflatuni kiipeää pitkin pysäkin käsivarsia esittelemään pysäkin katolle istutettua ruohoa, siis pysäkin tukkaa. Siellä on maksaruohoa, tulppaaneja, orvokkeja ja mitä muuta. Ne on pysäkin tukka, Kaurahalme, Aflatuni ja Sohvi Kemppi luettelevat yhteen ääneen. Rakennustyön aikana toisilleen tuntemattomat nuoret ovat kasvaneet yhteen. Sunnuntaisin ryhmä kokoontuu Aflatunin perheen luo pelaamaan, leikkimään, juttelemaan tai vaikka katsomaan leffaa. Tämä on kasvatusta, Aram Aflatuni tarkentaa, ja sen tavoitteena on maailman parantaminen. Kysymys ei ole siitä, että keksitään lapsille jotain tekemistä, etteivät ne tee pahojaan. Tämä on se asia, mikä sun on ehdottomasti kirjoitettava siihen juttuun. Muuten ei tule mitään, Aflatuni sanoo ja katsoo kiinteästi silmiin. Hän on itsekin mediatyön ammattilainen. Minä haluan saada lasten parhaimmat taidot, sen heidän sisällään olevan jalokiven, jalostettua esiin palvelemaan koko tätä ihmiskuntaa, mies intoilee. Miten tavoitteeseen liittyy bussipysäkin rakentaminen omin käsin? Kulttuurissamme ihminen on tottunut tarkastelemaan maailmaa sen kautta, mitä hän itse siltä saa. Tämä suunta pitäisi kääntää toisinpäin. Pitäisi mieluummin opettaa lapset miettimään, mitä he voisivat tehdä yhteisen hyvän eteen. Seuraava tavoite on jo selvillä: Aflatunin nuorisoryhmä alkaa opettaa suomea läheisen vastaanottokeskuksen lapsille. Lapset valmistivat uudet bussipysäkit vanhojen tilalle Vantaalla. HS.fi/hstv MARKUS JOKELA / HS
Naapurukset ja ystävykset omatekoisen pysäkkikatosparin vihkiäisissä 24. lokakuuta 2015. Vasemmalta Susanna Taskinen, Antonio Le Baron, Miisa Haverinen, Lucas Le Baron, Sampo Kaurahalme, Alda Aflatuni, Onni Aflatuni, Sohvi Kemppi ja Vilho Kemppi. ARAM AFLATUNI Antonio Le Baron, Onni Aflatuni ja Sampo Kaurahalme rälläköivät vanhoja pysäkkejä palasiksi 4. kesäkuuta 2015. Artikkeliin liittyvät 2:00
Luetuimmat Uusimmat Elämä & Hyvinvointi SYYRIAN SISÄLLISSOTA Julkaistu 9:25 ROSA MERILÄISEN KOLUMNIT Julkaistu 22:29 TALOUS Päivitetty 9:19 TERVEYS Julkaistu 13:54 ASUMINEN Julkaistu 13:26 YKSINÄISYYS Julkaistu 9:14
JÄÄKIEKKO Julkaistu 9:09 AUTO Julkaistu 7:02 ILMASTO Julkaistu 2:00 TIEDE Julkaistu 17:07 TÄHTITIEDE Päivitetty 14:16