OULUN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tiedekuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA TIEDEKUNTANEUVOSTON KOKOUS 4/2004 Aika Tiistaina 20.4.2004 klo 11.30 Paikka Linnanmaa, Snellmania neuvotteluhuone (YY301) Hallintopäällikön esittelemät asiat A A 9/2004 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus A 10/2004 2 Ilmoitusasiat Opintoasiainpäällikön esittelemät asiat B B 19/2004 1 Esitarkastajien määrääminen KK Tuomo Vilppolan väitöskirjaksi tarkoittamalle tutkimukselle B 20/2004 2 Painatusluvan myöntäminen FK Lauri Pykäläisen väitöskirjaksi tarkoittamalle tutkimukselle B 21/2004 3 Vastaväittäjän ja kustoksen määrääminen FK Lauri Pykäläisen väitöstilaisuuteen sekä väitöstilaisuuden ajankohdan määrääminen B 22/2004 4 Painatusluvan myöntäminen pedagogiikan maisteri Tiiu Kuurmeen väitöskirjaksi tarkoittamalle tutkimukselle B 23/2004 5 Vastaväittäjän ja kustoksen määrääminen pedagogiikan maisteri Tiiu Kuurmeen väitöstilaisuuteen sekä väitöstilaisuuden ajankohdan määrääminen B 24/2004 6 KK Ari Kivelän väitöskirjan arvostelu B 25/2004 7 Tieteellistä jatkokoulutusta koskevien pysyväismääräysten tarkistus B 26/2004 8 Kasvatustieteiden KM-tutkintoon johtavan koulutuksen aloittaminen Kajaanin opettajankoulutusyksikössä B 27/2004 9 Joustavan opinto-oikeuden (JOO) soveltamisohjeet kasvatustieteiden tiedekunnassa B 28/2004 10 Lausunto Opetusministeriön Korkeakoulujen laadunvarmistus raportista 2004:6 B 29/2004 11 Lausunto Opetusministeriön Yhteishausta yhteisvalintaan raportista 2004:9 B 30/2004 13 Tutkintorakenneuudistus B 31/2004 14 Tiedekunnan strategiset linjaukset opintoasiainhallinnon osalta Hallintopäällikön esittelemät asiat A 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Säännökset neuvoston koolle kutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta ovat Oulun yliopiston hallintojohtosäännön 65-68 :issä. Kutsu kokoukseen on lähetetty 15.4.2004.
2 Neuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Arvosteltaessa opintosuoritusta on puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä oltava läsnä vähintään neljä. Todettiin. 2 Ilmoitusasiat Yliopiston rehtorin päätös virkasuhteen päättymisestä: kasvatussosiologian (koulutussuunnittelu) dosentti Tapio Vaherva, virkasuhde päättyy 31.3.2004 Dekaanin esittelyssä tehdyt päätökset Esitetty yliopiston tasa-arvoryhmään jäseneksi lehtori Rauni Räsänen (KASOPE ) ja varajäseneksi lehtori Aulikki Keskitalo (KOKY). Annettu lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaalihuollon tehtävissä vaadittavista kelpoisuuksista ja sosiaalihuoltolain 10 :n muuttamisesta. (lausunto nähtävänä tiedekunnan kansliassa). Muut ilmoitusasiat liitteessä. esitys Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Esittelyn mukaisesti. Opintoasiainpäällikön esittelemät asiat B 1 Esitarkastajien määrääminen KK Tuomo Vilppolan väitöskirjaksi tarkoittamalle tutkimukselle KK Tuomo Vilppola on pyytänyt tiedekuntaneuvostoa nimeämään esitarkastajat hänen väitöskirjaksi tarkoittamalleen tutkimukselle Reaalipedagoginen toimintaprosessi sosiaalipedagogisen työn sovellus koulutuksesta syrjäytymässä olevien nuorten kokonaisvaltaisessa tukemisessa". Oulun yliopiston opetuksesta ja opiskelijoista annetun johtosäännön 16 :n mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjojen esitarkastajat. Näiden esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/82) 10 :ssä määrätään.
3 Tiedekunnan pysyväismääräysten mukaan tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjaksi tarkoitetulle tutkimukselle vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee kolmen kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta antaa yhdessä tai erikseen perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan painatusluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Tiedekuntaneuvosto päättää painatusluvan myöntämisestä em. tarkastajien lausunnon perusteella. Tiedekunnan pysyväismääräysten mukaan tutkimus käsitellään jatkotutkimusseminaarissa ennen varsinaista tarkastusta. Vilppolan tutkimus on käsitelty seminaarissa 28.1.2004. esitys Tiedekuntaneuvosto päättää esitarkastajista kokouksessa käytävän keskustelun jälkeen. Tiedekuntaneuvosto päätti tiedustella esitarkastajiksi painatusluvan myöntämistä varten professori Juha Hämäläistä (Kuopion yliopisto) ja dosentti Markku Jahnukaista (Helsingin yliopisto). 2 Painatusluvan myöntäminen FK Lauri Pykäläisen väitöskirjaksi tarkoittamalle tutkimukselle Tiedekuntaneuvosto nimesi 2.12.2003 FK Lauri Pykäläisen väitöskirjaksi tarkoittaman tutkimuksen "Ihmiskäsitys, arvot ja kasvatus Franklin sekä Böschemeyerin logoterapioissa" esitarkastajiksi painatusluvan myöntämistä varten dosentti Risto Nurmelan ja emeritusprofessori Reijo Wileniuksen. Tiedekunnan pysyväismääräysten mukaan esitarkastajien tulee kolmen kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta antaa yhdessä tai erikseen perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan painatusluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Tiedekuntaneuvosto päättää painatusluvan myöntämisestä esitarkastajien lausunnon perusteella. Liitteenä esitarkastajien lausunnot. Yliopistoasetuksen (115/1998) 18 :n mukaan ennen väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Pykäläistä on pyydetty toimittamaan mahdollinen vastineensa tiedekuntaneuvoston kokoukseen mennessä Oulun yliopiston hallintojohtosäännön 64 :n mukaan esittelymenettelyä ei noudateta opintosuoritusta arvosteltaessa. Esitarkastusmenettelyyn pohjautuva painatusluvan myöntäminen voidaan rinnastaa opintosuorituksen arvosteluun. Yliopistolain (645/1997) 42 :n mukaan opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus tai jotka on nimitetty professorin virkaan.
4 Hallintojohtosäännön 68 :n mukaan hallintoelin on päätösvaltainen arvostellessaan opintosuoritusta kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä on läsnä vähintään neljä. Merkittiin Lauri Pykäläisen ilmoitus, ettei hänellä ei ole huomauttamista esitarkastajien lausuntoihin. Tiedekuntaneuvosto päätti myöntää painatusluvan FK Lauri Pykäläisen väitöskirjaksi tarkoittamalle tutkimukselle Ihmiskäsitys, arvot ja kasvatus Franklin ja Böschemeyerin logoterapioissa ". 3 Vastaväittäjän ja kustoksen määrääminen FK Lauri Pykäläisen väitöstilaisuuteen sekä väitöstilaisuuden ajankohdan määrääminen Asia voidaan ottaa käsiteltäväksi, mikäli tiedekuntaneuvosto edellä kohdassa B 20 myöntää painatusluvan Pykäläisen väitöskirjaksi tarkoitetulle tutkimukselle. Tiedekunnan pysyväismääräysten mukaan tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen edustajansa (kustos) sekä yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Väittelijän ohjaajat sekä yhdistelmäväitöskirjojen muut tekijät eivät voi toimia vastaväittäjinä. Väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus lausunnon antamiseen vastaväittäjän nimeämisestä. esitys 1. Tiedustellaan vastaväittäjää ja nimetään kustos tiedekuntaneuvoston istunnossa käytävän keskustelun pohjalta. 2. Valtuutetaan dekaani määräämään väitöstilaisuuden ajankohta. 1. Tiedekuntaneuvosto päätti tiedustella vastaväittäjäksi dosentti Risto Nurmelaa (Åbo Akademi) ja dosentti Simo Skinnaria (Turun yliopisto) ja nimesi kustokseksi professori Juhani Suortin. 2. Esittelyn mukaisesti. 4 Painatusluvan myöntäminen pedagogiikan maisteri Tiiu Kuurmeen väitöskirjaksi tarkoittamalle tutkimukselle Tiedekuntaneuvosto nimesi 17.2.2004 pedagogiikan maisteri Tiiu Kuurmeen väitöskirjaksi tarkoittaman tutkimuksen "Koulun sivistystehtävä ja oppilaiden koulutodellisuus" esitarkastajiksi painatusluvan myöntämistä varten professori Veli- Matti Värrin ja dosentti Maija Lehtovaaran. Tiedekunnan pysyväismääräysten mukaan esitarkastajien tulee kolmen kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta antaa yhdessä tai erikseen perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan painatusluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Tiedekuntaneuvosto päättää painatusluvan myöntämisestä esitarkastajien lausunnon perusteella. Liitteenä esitarkastajien lausunto.
5 Yliopistoasetuksen (115/1998) 18 :n mukaan ennen väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Kuurmea on pyydetty toimittamaan mahdollinen vastineensa tiedekuntaneuvoston kokoukseen mennessä. Oulun yliopiston hallintojohtosäännön 64 :n mukaan esittelymenettelyä ei noudateta opintosuoritusta arvosteltaessa. Esitarkastusmenettelyyn pohjautuva painatusluvan myöntäminen voidaan rinnastaa opintosuorituksen arvosteluun. Yliopistolain (645/1997) 42 :n mukaan opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus tai jotka on nimitetty professorin virkaan. Hallintojohtosäännön 68 :n mukaan hallintoelin on päätösvaltainen arvostellessaan opintosuoritusta kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä on läsnä vähintään neljä. Merkittiin Tiiu Kuurmeen ilmoitus, ettei hänellä ei ole huomauttamista esitarkastajien lausuntoihin. Tiedekuntaneuvosto päätti myöntää painatusluvan pedagogiikan maisteri Tiiu Kuurmeen väitöskirjaksi tarkoittamalle tutkimukselle Koulun sivistystehtävä ja oppilaiden koulutodellisuus ". 5 Vastaväittäjän ja kustoksen määrääminen pedagogiikan maisteri Tiiu Kuurmeen väitöstilaisuuteen sekä väitöstilaisuuden ajankohdan määrääminen Asia voidaan ottaa käsiteltäväksi, mikäli tiedekuntaneuvosto edellä kohdassa B 22 myöntää painatusluvan Kuurmeen väitöskirjaksi tarkoitetulle tutkimukselle. Tiedekunnan pysyväismääräysten mukaan tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen edustajansa (kustos) sekä yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Väittelijän ohjaajat sekä yhdistelmäväitöskirjojen muut tekijät eivät voi toimia vastaväittäjinä. Väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus lausunnon antamiseen vastaväittäjän nimeämisestä. esitys 1. Tiedustellaan vastaväittäjää ja nimetään kustos tiedekuntaneuvoston istunnossa käytävän keskustelun pohjalta. 2. Valtuutetaan dekaani määräämään väitöstilaisuuden ajankohta. 1. Tiedekuntaneuvosto päätti tiedustella vastaväittäjäksi professori Veli-Matti Värriä (Tampereen yliopisto) ja nimesi kustokseksi professori Pauli Siljanderin.
6 2. Esittelyn mukaisesti. 6 KK Ari Kivelän väitöskirjan arvostelu Tiedekuntaneuvosto myönsi 4.11.2003 painatusluvan KK Ari Kivelän väitöskirjaksi tarkoittamalle tutkimukselle "Subjektifilosofiasta pedagogisen toiminnan teoriaan". Väitöstilaisuus järjestettiin 26.3.2004. Vastaväittäjien lausunnot väitöskirjasta ja sen puolustamisesta liitteenä. Yliopistoasetuksen (115/1998) 18 :n mukaan ennen väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavan opin- ja taidonnäytteen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Ari Kivelä on ilmoittanut, että hänellä ei ole huomauttamista vastaväittäjäien lausunnoista. Väitöskirjan ja soveltuvin osin lisensiaatintutkimuksen hylkäämistä tai hyväksymistä ja arvolauseketta määrättäessä otetaan huomioon mm. seuraavat seikat: 1) tutkimusasetelman merkittävyys, omaperäisyys tai uutuus suhteessa muuhun asianomaisella alalla suoritettuun ja meneillään olevaan tutkimukseen, 2) valittujen tutkimusmenetelmien perustelu, menetelmien käytön omaperäisyys, uusien menetelmien kehittäminen, 3) saatujen tulosten teoreettinen tai käytännöllinen merkitys, 4) työn osoittama perehtyneisyys asianomaiseen tutkimusalaan ja kyky tarkastella omaa ja muuta tutkimusta kriittisesti, 5) esityksen johdonmukaisuus ja selkeys sekä muut tyyliseikat, 6) väitöskirjan tekijän kyky puolustaa tutkimustaan väitöstilaisuudessa. Kasvatustieteiden tiedekunnan pysyväismääräysten mukaan väitöskirja arvostellaan asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty, hylätty. Oulun yliopiston hallintojohtosäännön 64 :n mukaan esittelymenettelyä ei noudateta opintosuoritusta arvosteltaessa. Hallintojohtosäännön 68 :n mukaan hallintoelin on päätösvaltainen arvostellessaan opintosuoritusta kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä on läsnä vähintään neljä. Yliopistolain (645/1997) 42 :n mukaan opintosuorituksen arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus tai jotka on nimitetty professorin virkaan. Tiedekuntaneuvosto hyväksyi KK Ari Kivelän väitöskirjaksi tarkoittaman tutkimuksen " Subjektifilosofiasta pedagogisen toiminnan teoriaan" arvolauseella kiittäen hyväksytty. 7 Tieteellistä jatkokoulutusta koskevien pysyväismääräysten tarkistus
7 Tällä hetkellä Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan jatko-opintoja koskevassa ohjeistuksessa määritellään filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeudesta seuraavaa: Filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää henkilölle, joka on suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa muun kuin kasvatustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon, ulkomaisessa korkeakoulussa suomalaista ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan tutkinnon tai jolla tiedekunta muuten toteaa olevan edellä mainittuja tutkintoja vastaavat tiedot ja valmiudet. Tutkinnon pääaineen täytyy kuitenkin soveltua tiedekunnan oppiaineisiin ja ohjausresursseihin. Tällöin tarvittavista kasvatustieteellisistä täydennysopinnoista sovitaan erikseen tutkinnon valvojan kanssa. (KTK, Opinto-opas 2003-2005, 233.) Pysyväismääräysten tarkistaminen on tarpeellista, sillä esimerkiksi perinteisesti humanistiseen tieteenalaan kuuluvaksi katsottu musiikkikasvatuksen koulutus on Oulun yliopistossa sijoitettu kasvatustieteiden tiedekuntaan. Musiikkikasvatusalan jatko-opintojen osalta olisi järkevää olla mahdollisuus antaa kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittaneelle musiikkikasvatusalan asiantuntijalle mahdollisuus suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Tutkinnon antamislupa lisäisi jatkoopintotutkinnon vertailtavuutta kansainvälisesti sekä loisi mahdollisuuksia uusille musiikkikasvatuksen jatkokoulutustutkimuksen aloilla, jotka eivät välttämättä ole kasvatustieteellisesti painottuneita, vaan paremmin sijoittuisivat filosofian tohtorin tutkinnon alle. Filosofian tohtorin tutkintoa ei ole järkevä sitoa koulutukseen tai pääaineeseen. Tiedekunnassa tulisi olla mahdollisuus suorittaa filosofian tohtorin tutkinto, edellyttäen että se olisi perusteltua tutkinnon aiheen ja suoritettavan tutkintokokonaisuuden kannalta tarkasteltuna. Jatko-opinto-oikeutta haetaan tiedekunnalta. Tiedekunnan jatkokoulutustyöryhmä käsittelee opinto-oikeushakemukset ja dekaani tekee päätökset jatkokoulutustyöryhmän lausuntojen perusteella myönnettävistä jatko-opinto-oikeuksista. Muissa yliopistoissa kasvatustieteiden tiedekuntien käytäntö filosofian tohtorin tutkinnon myöntämisen osalta on seuraavanlainen: Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta (Kyllikki Auranen): Filosofian tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa siinä tapauksessa, että on pohjakoulutukseltaan muu kuin kasvatustieteilijä ja tekee poikkitieteellisen väitöskirjan tai sitten on kasvatustieteilijä, mutta väitöskirja monitieteinen. Ehtona kuitenkin on, että väitöskirjan pitää sisältää kasvatustieteellistäkin ainesta. Kasvatustieteestä vaaditaan filosofian tohtoreiltakin vähintään syventävät opinnot, tosin räätälöidysti. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta (Anja Savisaari): Opiskelija voi valita jatkokoulutukseen hakiessaan, haluaako hän suorittaa KT vai FT -tutkinnon. KT-tutkintoon hakevilla on oltava syventävät opinnot jossakin kasvatustieteellisessä aineessa. FT-tutkintoon voidaan hyväksyä myös muun pohjakoulutuksen jälkeen. Tällöin kasvatustieteellisessä aineessa suoritetaan 20 ov:n laajuiset syventävät opinnot. Vaatimukset ovat muuten samat. Väitöskirjan tulee molemmissa tapauksissa olla kasvatustieteen alalta.
Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ( opintoasiainpäällikkö Irmeli Aalto): Turun yliopiston johtosääntö ei salli FT-tutkinnon suorittamista kasvatustieteiden tiedekunnassa. 8 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta (tiedesihteeri Kari Kantasalmi): Jatkotutkintojen yleisiin säädöksiin ja tiedekuntaneuvoston päätökseen perustuen puhetieteestä voi suorittaa vain FT tutkinnon, psykologiassa ne, joilla on ollut pääaineena psykologia voivat suorittaa psykologian tohtorin tai FT tutkinnon eli muiden pääaineiden kautta tullaan FT tutkintoon. Kasvatustieteellisten aineiden osalta opiskelija voi valita joko KT - tai FT-tutkinnon. Yhteenvetona muiden yliopistojen kasvatusalan FT-tutkinnon suorittamissäännösten perusteella voidaan todeta seuraavaa: Yliopisto Lappi Tampere Turku Helsinki Jyväskylä FT-tutkintoa ei voi suorittaa X FT-tutkinnon voi suorittaa myös kasvatustieteen pohjalta X X X Ei tietoa X Taulukko 1. Yhteenveto FT-tutkinnon suorittamisesta kasvatustieteen pohjalta eri yliopistoissa. Tiedekunnan jatkokoulutustyöryhmä on käsitellyt asiaa 14.4. pidetyssä kokouksessa ja esittää seuraavanlaista muotoilua tiedekunnan jatkokoulutusmääräyksiin: esitys Pääsääntöisesti tiedekunnassa suoritetaan kasvatustieteen tohtorin tutkintoja. Filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeus voidaan hakemuksesta myöntää henkilölle, joka on suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa muun kuin kasvatustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon, ulkomaisessa korkeakoulussa suomalaista ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan tutkinnon tai jolla tiedekunta muuten toteaa olevan edellä mainittuja tutkintoja vastaavat tiedot ja valmiudet. Jatko-opinto-oikeus filosofian tohtorin tutkintoon voidaan hakemuksesta myöntää myös henkilölle, jonka ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineena on muu kuin kasvatustieteellinen oppiaine. Tutkinnon pääaineen täytyy kuitenkin soveltua tiedekunnan oppiaineisiin ja ohjausresursseihin. Tällöin tarvittavista kasvatustieteellisistä täydennysopinnoista sovitaan erikseen tutkinnon valvojan kanssa. 1. Tiedekuntaneuvosto päättää jatkokoulutusta koskevista pysyväismääräyksistä seuraavaa: Pääsääntöisesti tiedekunnassa suoritetaan kasvatustieteen tohtorin tutkintoja. Filosofian tohtorin tutkinnon suoritusoikeus voidaan hakemuksesta myöntää henkilölle, joka on suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa muun kuin kasvatustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon, ulkomaisessa korkeakoulussa suomalaista ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan
9 tutkinnon tai jolla tiedekunta muuten toteaa olevan edellä mainittuja tutkintoja vastaavat tiedot ja valmiudet. Jatko-opinto-oikeus filosofian tohtorin tutkintoon voidaan hakemuksesta myöntää myös henkilölle, jonka ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineena on muu kuin kasvatustieteellinen oppiaine. Tutkinnon pääaineen täytyy kuitenkin soveltua tiedekunnan oppiaineisiin ja ohjausresursseihin. Tällöin tarvittavista kasvatustieteellisistä täydennysopinnoista sovitaan erikseen tutkinnon valvojan kanssa. 2. Edellä päätetty jatkokoulutusta koskeva pysyväismääräys otetaan käyttöön välittömästi. Tiedekuntaneuvosto päätti jättää asian pöydälle. 8 Kasvatustieteiden KM-tutkintoon johtavan koulutuksen aloittaminen Kajaanin opettajankoulutusyksikössä Kajaanin opettajankoulutusyksikön neuvosto on hyväksynyt kokouksessaan 17.12.2003 yksikössä aloitettavaksi KM-tutkintoon johtava kasvatustieteiden koulutus pääaineena kasvatustiede ja lähettänyt päätöksen tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi (liite). Tiedekuntaneuvosto käsitteli asiaa ensimmäisen kerran kokouksessaan 17.2.2004, jolloin asia päätettiin jättää pöydälle. Oulun yliopiston kehittämis- ja sopeuttamisohjelmassa vuosille 2004 2006 korostetaan päällekkäisistä toiminnoista luopumista opetuksessa, hallinnossa ja tukipalveluissa sekä opetuksen laadullista kehittämistä uusien koulutusohjelmien ja opiskelijaottojen lisäämisen sijaan. Tällä hetkellä kasvatustieteen maisterikoulutusta annetaan Oulun tulosyksikössä. Oulun ja Kajaanin yksiköiden varhaiskasvatuksen koulutuksen profilaatiolinjauksia selvittää parhaillaan yliopiston rehtorin asettama työryhmä, jonka työ valmistuu 26.4. mennessä. Edellä kuvatuin perusteluin ei ole tarkoituksenmukaista vähäisten resurssien puitteissa aloittaa uutta rinnakkaista kasvatustieteen koulutusta Kajaanin yksikössä, vaan ennemminkin panostaa Oulun yksikössä annettavan koulutuksen laatuun sekä yksiköiden väliseen yhteistyöhön kahteen yksikköön koulutuksen hajauttamisen sijaan. esitys Kasvatustieteiden KM-tutkintoon johtavaa koulutusta ei aloiteta Kajaanin opettajankoulutusyksikössä. esitys 20.4.2004 KM-tutkintoon johtavaa kasvatustieteiden koulutusta pääaineena kasvatustiede ei aloiteta Kajaanin opettajankoulutusyksikössä. Vastaesitys 20.4.2004 / varadekaani Juhani Suortti KM-tutkintoon johtava kasvatustieteiden koulutus pääaineena kasvatustiede aloitetaan Kajaanin opettajankoulutusyksikössä.
10 Seija Blomberg ja Pertti Yli-Luoma kannattivat tehtyä vastaesitystä. Tiedekuntaneuvosto äänesti asiasta. Esittelijän päätösesitys hyväksyttiin äänin 10 3. KM-tutkintoon johtavaa kasvatustieteiden koulutusta pääaineena kasvatustiede ei aloiteta Kajaanin opettajankoulutusyksikössä. Juhani Suortti jätti päätöksestä eriävän mielipiteen, johon Blomberg ja Yli-Luoma yhtyivät. ==================================================================== 9 Joustavan opinto-oikeuden (JOO) soveltamisohjeet kasvatustieteiden tiedekunnassa Yliopistojen välinen joustava opinto-oikeus edellyttää opinto-oikeuden soveltamisohjeiden tarkastelua tiedekunnassa ja tulosyksiköissä sekä kotiyliopistona että kohdeyliopistona toimiessamme (ks. liite). Kohdeyliopistona ollessamme lähettävä yliopisto kustantaa opetuksen. Kotiyliopistona me maksamme toisessa yliopistossa annetusta opetuksesta. Oleellista on, tietää, millä kriteereillä arvioiden opiskelijat pääsevät lähtemään ja millä kriteereillä arvioidaan, voiko tiedekuntaan tulla opiskelijoita muista yliopistoista. Lähettävä yliopisto maksaa opinnoista 80 / opintoviikko. Hakemuksen käsittelykulu on 20. Suomen virtuaaliyliopiston kehittämisyksikön koordinoima joustavan opinto-oikeuden verkkopalvelu (JOOPAS) on informaatiopalvelu, joka avataan syyskuussa 2004. Kyseinen palvelu - sisältää valtakunnallisen JOO-yleisohjeistuksen opiskelijoille ja opintohallinnolle, - yliopistokohtaiset soveltamisohjeet - tietoa JOO-kurssitarjonnasta sekä - tulostettavan valtakunnallisen JOO-hakulomakkeen. Opinto-oikeutta haetaan kohdeyliopiston omalla JOO-hakulomakkeella. Hakemukseen liitetään opintosuunnitelma ja opintorekisteriote. Ennen hakulomakkeen jättämistä opiskelijan tulee hakea tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä puolto hakemilleen opinnoille. Oulun kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikössä opiskelevat hakevat puollon opintoasiainpäällikkö Eva Maria Raudasojalta, jonka varahenkilönä toimii suunnittelija Raili Kramsu. Kajaanin opettajankoulutusyksikössä opiskelijat hakevat puollon suunnittelija Timo Maunolta, jonka varahenkilönä toimii Jouko Käsmä. Hakemuksen hyväksyy kohdeyliopiston omien valintakriteeriensä perusteella. Se voi myös hyväksyä hakemuksen, vaikka siihen ei olisi myönnetty kotiyliopiston puoltoa. Tällöin kotiyliopisto ei vastaa opintomaksuista, vaan ne tulevat opiskelijan itsensä maksettavaksi. Tällöin ei puhuta enää JOO-sopimuksen parissa olevista opiskelijoista vaan ns. erillisopiskelijoista. Suoritettujen opintojen hyväksilukeminen osaksi tutkintoa tapahtuu jo puoltovaiheessa. JOO-soveltamisohjeet kasvatustieteiden tiedekunnassa on toimitettu 5.4.
11 valtakunnallisen JOOPAS-palvelun käyttöön. Tiedekuntakohtaisia ohjeita voi tarkentaa ja muuttaa kesäkuussa 2004 (ks. liite). esitys Tiedekunta keskustelee JOO-soveltamisohjeista ja linjaa mahdollisia tarkistustarpeita 5.4. päivättyihin ohjeisiin. Tiedekuntaneuvosto päätti jättää asian pöydälle. 10 Lausunto Opetusministeriön Korkeakoulutuksen laadunvarmistus raportista 2004:6 Opetusministeriö asetti 15.8.2003 työryhmän tekemään esityksiä suomalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen kehittämiseksi. Työryhmän tuli kartoittaa korkeakoulutuksen laadunvarmistukseen liittyvä eurooppalainen ja muu kansainvälinen kehitys ja Suomen kannalta keskeiset muutokset; analysoida suomalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen nykytila ja kehittämistarpeet; tehdä esityksiä suomalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen kehittämiseksi sekä tehdä muita tarpeellisia kehittämisehdotuksia. Työryhmän esitys valmistui 6.2.2004. Työryhmä esittää, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmät, jota kattavat korkeakoulun koko toiminnan; Suomessa otetaan käyttöön yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien arviointi eli auditointi, jonka suunnittelu- ja pilottivaihe toteutetaan vuosina 2004 2005 Korkeakoulujen arviointineuvoston ja korkeakoulujen yhteistyönä; Opetusministeriö kehittää menetelmät ja kriteerit päätöksille uuden koulutuksen aloittamisesta, koulutuksen lakkauttamisesta ja olemassa olevan koulutuksen arvioimisesta erityistapauksissa. Tiedekunnalta on pyydetty lausuntoa Korkeakoulutuksen laadunvarmistus raportista 26.4. mennessä. Lausunto osoitetaan hallintopalveluihin kehitysjohtaja Paavo Sippolalle. Opintoasiainpäällikkö on pyytänyt lausunnot sekä KASOPElta että KOKYltä. Ohessa olevan lausuntoluonnoksen on laatinut opintoasiainpäällikkö (ks. liite), sillä KOKYn lausunto ei ole vielä valmistunut ja KASOPEn johtaja on valtuuttanut opintoasiainpäällikön laatimaan lausuntoluonnoksen. esitys Tiedekuntaneuvosto keskustelee asiasta ja valtuuttaa opintoasiainpäällikön ja dekaanin viimeistelemään tiedekunnan lausunnon käydyn keskustelun pohjalta. Tiedekuntaneuvosto valtuuttaa dekaanin, opintoasiainpäällikön ja amanuenssi Jouko Käsmän viimeistelemään tiedekunnan lausunnon.
12 11 Lausunto Opetusministeriön Yhteishausta yhteisvalintaan raportista 2004:9 Opetusministeriö asetti 19.8.2003 selvitysmiehen, jonka tehtävänä oli 1. selvittää mahdollisuudet ja vaihtoehdot kehittää yliopistojen opiskelijavalintoja luomalla yhteisvalintajärjestelmä tai muu hakijoiden, yliopistojen, koulutusalojen ja koko valintajärjestelmän kannalta soveltuva yhteistyömalli, 2. osana yhteistyömahdollisuuksien selvittämistä vertailla ulkomaisia valintajärjestelmiä kuten Ruotsin, Irlannin ja Alankomaiden järjestelmiä ja niistä saatuja kokemuksia sekä 3. tehdä vaihtoehtojen pohjalta ehdotus yhteisvalintajärjestelmän tai muun valintayhteistyömallin toteuttamiseksi. Selvitysmies Sakari Aholan muistio kehittämisehdotuksineen valmistui maaliskuussa 2004. Tiedekunnalta on pyydetty lausuntoa selvitysmies Sakari Aholan laatiman Yhteishausta yhteisvalintaan; Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittäminen selvitykseen 7.5. mennessä. Lausunto osoitetaan hallintopalveluihin kehitysjohtaja Paavo Sippolalle. Lausunnossa pyydetään erityisesti kiinnittämään huomiota yhteishakujärjestelmää koskeviin perusehdotuksiin sekä toteutusta ja organisointia koskeviin yksityiskohtiin koulutusalakohtaisen valintayhteistyön ja yhteisvalinnan kehittämiseen sekä tähän liittyvien konkreettisten esitysten tekemiseen, muihin valintojen kehittämistä, keventämistä ja opintoihin sijoittumisen tehostumista koskeviin ehdotuksiin ottaen huomioon yliopistojen omat kehittämissuunnitelmat sekä opiskelijavalintojen kehittämisen kannalta muihin keskeisiin näkökulmiin. Opintoasiainpäällikkö on pyytänyt lausunnot KASOPEn valintatyöryhmiltä sekä KOKYltä. Lausunnon ovat pyydettyyn määräaikaan antaneet kasvatustieteiden koulutuksen valintatyöryhmä, VAKAn opiskelijavalintatyöryhmä sekä KOKY. Annettujen lausuntojen perusteella on laadittu tiedekunnan vastausluonnos, joka on ohessa liitteenä (ks. liite). esitys Tiedekuntaneuvosto keskustelee asiasta ja valtuuttaa dekaanin ja opintoasiainpäällikön viimeistelemään lausunnon tiedekuntaneuvoston käymän keskustelun perusteella. Tiedekuntaneuvosto valtuuttaa dekaanin, opintoasiainpäällikön ja amanuenssi Anja Hongiston viimeistelemään tiedekunnan lausunnon. 12 Tutkintorakenneuudistus Meneillään olevan tutkintorakenneuudistuksen, jota voidaan luonnehtia myös
13 merkittäväksi opintouudistukseksi, tavoitteena on taata eurooppalaisen koulutuksen korkea laatu, tukea Euroopan kehittymistä maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietopohjaiseksi talousalueeksi sekä parantaa alueen sosiaalista yhtenäisyyttä. Tavoitteisiin pyritään mm. - mahdollistamalla ja tukemalla opiskelija- ja opettajavaihtoa, - mahdollistamalla sukupuolten tasa-arvoista osallistumista - luomalla opintojen läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta todentava järjestelmä. Konkreettisia uudistuksia eurooppalaisessa ja siten myös suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä ovat yhtenäinen tutkintorakenne, yhtenäinen opintosuoritusten mitoitusjärjestelmä, aktiivinen opiskelija- ja opettajavaihto sekä yhteiset tutkinnot (joint degrees) tai niiden osat. Kasvatustieteiden tiedekunnassa valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE) on ohjannut suoraan tulosyksikkötason kehittämistoimintaa. Kyseisen myös opetussuunnitelmaa muovaavan prosessin aikana on havaittu opettajankoulutusta koskevien rakenteellisten ja sisällöllisten ratkaisujen olevan haasteellisimpia ja muotoutuvan valtakunnankin tasolla hitaasti. Meneillään oleva tutkintorakenteenuudistusprosessi ei ole tekninen uudistus, vaan siihen tulisi liittyä tiedekunta- ja tulosyksikkötason strategisten profilaatiolinjausten tarkastelu ja tarvittaessa myös niiden uudelleen määrittely. Oulun yliopiston hallintojohtosäännön mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on - 42 kehittää tiedekunnassa tehtävää tutkimusta ja siellä annettavaa opetusta sekä tehdä niitä koskevia esityksiä ja antaa lausuntoja; seurata ja arvioida tiedekunnan toiminnan vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja taloudellisuutta sekä edistää tiedekuntien ja laitosten välitä yhteistoimintaa ja tiedonkulkua. Oulun yliopiston opetusta ja johtamista koskevan johtosäännön mukaan tiedekuntaneuvosto- 7 : hyväksyy perustutkintojen opetussuunnitelmien rakenteet ja yleiset osat mukaan lukien opintojaksojen nimet ja laajuudet maaliskuun loppuun mennessä. Tiedekunta siis päättää opiskelijavalintoja, opiskelijamääriä ja opetussuunnitelmia koskevista linjauksista, tekee esityksiä koulutusohjelmista ja niiden suuntautumisvaihtoehdoista tai opintosuunnista sekä oikeudesta antaa tutkintoon johtavaa pääaineopetusta. Oulun yliopiston hallintojohtosäännön 43 :n mukaan dekaanin tehtävänä on - johtaa tiedekunnan strategista suunnittelua sekä tiedekunnan toimintaa; - toimia tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana; - vastata tiedekunnan toiminnan tuloksellisuudesta yhdessä tulosyksikön johtajan kanssa yliopiston rehtorille; - edistää tiedekuntien välistä ja sisäistä yhteistoimintaa ja viestintää sekä koordinoida tulosyksiköiden kehittämistoimintaa. Tutkinnonuudistuksen osalta prosessin ehdotetaan etenevän vuosina 2004 2005 kasvatustieteiden tiedekunnassa seuraavasti: 8.6. TDK-neuvosto: päätetään tiedekunnan ops:n kehittämisen kannalta keskeiset linjaukset tutkimuksen painoalojen sekä annettavien koulutusten ja niiden suuntautumisvaihtoehtojen osalta
14 syyslukukausi 2004: opiskelijavalinnan perusteet (ops:n seuraamusten huomioon ottaminen, ops:n moduuli- ja opintojaksotasoiset kuvaukset) kevätlukukausi 2005: ops:n hyväksyminen (a. rakenne ja sisältö helmikuussa ja sekä ops:n hyväksyminen maaliskuussa 2005. esitys 1. Päätetään hyväksyä tutkintorakenneuudistuksen aikataulu. 2. Päätetään, että tulosyksiköt vievät tutkintorakenneuudistuksen päätökseen esitetyssä aikataulussa. 3. Päätetään, että tulosyksiköt esittelevät tutkintorakenneuudistuksen etenemistä ja alustavasti uudessa opetussuunnitelmassa annettavia koulutuksia tiedekuntaneuvostolle 8.6.2004 kokouksessa. esitys 20.4.2004 1. Päätetään hyväksyä tutkintorakenneuudistuksen aikataulu. 2. Tiedekuntaneuvosto käy tutkintorakenneuudistusta koskevaa väliarviointikeskustelua seuraavan kerran 8.6.2004 kokouksessa, jossa tulosyksiköt esittelevät tutkintorakenneuudistuksen etenemistä ja alustavasti uuden opetussuunnitelman mukaisia koulutuksia. Hyväksytään 20.4.2004 tehdyn päätösesityksen mukaisesti. 13 Tiedekunnan strategiset linjaukset opintoasiainhallinnon osalta Opintoasiainpäällikön tehtävänä on mm. johtaa ja kehittää tiedekunnan opintoasiainhallintoa. Kehittäminen ja johtaminen vaativat tuekseen strategian, jonka mukaisesti päätöksentekoa ja käytännön toimintaratkaisuja linjataan. Tällä hetkellä tiedekuntaa ohjaa kehittämis- ja sopeuttamisohjelma vuosille 2004-2006, toimintastrategia vuosille 2005 2008 sekä muut erilliset strategiat, kuten aiemmin laaditut opettajankoulutuksen strategia ja henkilöstöstrategia. Strategioiden lisäksi vuoden 2000 organisaatiouudistuksen jälkeen organisaation toimintaa on analysoitu kahteen otteeseen. Kaikkia näitä olemassa olevia erillisiä asiakirjoja ei ole tarkasteltu samanaikaisesti, mikä olisi olennaisen tärkeää etenkin kun meneillään on merkittävä rakenteellinen ja sisällöllinen opintouudistusprosessi, jossa linjataan annettavan koulutuksen luonnetta ja tavoitteita. Ilman pitemmän aikavälin visiota ja strategiaa tiedekunnassa tehtävän tutkimuksen, annettavan koulutuksen ja sitä tukevan opintoasiainhallinnon kehittäminen on hankalaa. Konsultti Juntusen laatimassa Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelman 2002 2003 väliraportissa (ks. liite) todetaan useita tiedekunnan ja tulosyksiköiden toiminnan selkiinnyttämistoimenpiteitä, joista merkittävimmät kohdistuvat tiedekunnan ja sen alaisten tulosyksiköiden strategioissa, johtamisessa sekä organisaation toiminnassa ilmenneisiin kehittämishaasteisiin. Samansuuntaisesti raportoidaan dekaani Maija Fredriksonin asettaman työryhmän raportissa, joka luovutettiin tiedekunnalle 26.11.2003 (ks. liite). Ko. työryhmä selvitti tiedekunnan työntekijöiden käsityksiä organisaatiomuutoksen läpiviennistä sekä organisaatiomuutokselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Aineistosta valmistui myös Maria Posion laatima pro gradu tutkielma.
15 Tutkintorakenneuudistusprosessi ja siihen liittyvät mittavat opintoasiainhallinnon uudistukset ja velvoitteet sekä annettavan opetuksen sisällölliset ja rakenteelliset muutokset antavat otollisen ajankohdan tarkastella kaikkia erillisiä edellä mainittuja raportteja ja strategioita uudelleen, jotta voitaisiin luoda selkeä pitemmän aikavälin suunta toiminnan kehittämiselle tiukat taloudelliset reunaehdot huomioon ottaen. esitys 1. Päätetään onko tiedekunnan strategisia linjauksia täsmennettävä opintoasiainhallinnon osalta. esitys 20.4.2004 1. Tiedekunnan strategisia linjauksia on täsmennettävä. 2. Tiedekuntaneuvosto keskustelee pitemmän aikavälin strategisista linjauksista myöhemmin erikseen sovittavana ajankohtana tiedekunnan iltakoulussa. 3. Tiedekuntaneuvosto valtuuttaa dekaanin päättämän kyseisen ajankohdan. Hyväksytään 20.4.2004 tehdyn päätösesityksen mukaisesti.