SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Kalliolan Kannatusyhdistys ry Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Lastensuojelutyö Sijaintikunnan yhteystiedot Kunta Kunnan nimi Sijaintikunta Vantaa Palvelujen tuottajan virallinen nimi Kalliolan kannatusyhdistys ry Toimintayksikön nimi Matarin nuorisokoti Toimintayksikön postiosoite Rekolantie 81 Postinumero 01400 Toiminnasta vastaavan henkilön nimi John Kermann Postiosoite Sturenkatu 11 Postinumero 00510 Sähköposti john.kermann@kalliola.fi Postitoimipaikka Vantaa Postitoimipaikka Helsinki Palvelujen tuottajan Y-tunnus 0116577-1 Puhelin 046 850 2480 Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) 3.11.2004 Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Muutosluvan myöntämisen ajankohta 30.3.2009 Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Kalliolan lastensuojelutyö tarjoaa lastensuojelun palveluita pääasiassa pääkaupunkiseudun kunnille. Kalliola on vastuullinen edelläkävijä, joustava ja luotettava yhteistyökumppani sekä innovatiivinen palveluntuottaja. Olemme kiinnostava ja kilpailukykyinen verkostoitunut organisaatio, joka panostaa työhyvinvointiin, koulutukseen sekä laatuun ja yhteistyöhön. Matarin nuorisokodin perustehtävänä on pitää nuorista huolta, hoitaa ja kasvattaa sekä opettaa nuoria oman elämänsä hallintaan ja ohjata heitä itsenäiseen elämään. Nuori saa turvallisia ja luotettavia vuorovaikutussuhteita, joissa nuoren identiteetin vahvistuminen ja psyykkinen avi21u1 1/1
eheytyminen mahdollistuvat. Arvot ja toimintaperiaatteet Kalliolan arvot ovat: Erilaisuuden hyväksyminen Tasa-arvoisuus Yksilön oikeuksien kunnioittaminen Luottamus yksilön ja yhteisön voimavaroihin Olemme vuorovaikutukseen ja arvopohjaansa luottava toimija, joka toteuttaa ja kehittää asiakaslähtöistä työtä monipuolisen palautteen avulla. Työssä korostuvat yksilöllisyys, yhteisöllisyys, hoidollisuus ja toiminnallisuus. Nuorisokodin toiminnassa korostetaan nuoren itsenäistymisen ja vastuullisuuden merkitystä. Sijoitus nuorisokotiin mahdollistaa perustarpeista huolehtimisen. Säännöllinen vuorokausirytmi ruokailuineen, lepoaikoineen ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisineen sekä hyväksyntä ja välittäminen mahdollistavat sen, että nuori voi onnistua arkipäivän tekemisissään. Nuoria kasvatetaan tasa-arvoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Heitä tuetaan omien asioidensa hoitamiseen, koulutukseen, työelämään, harrastustoimintaan ja kotiutumiseen tai itsenäiseen asumiseen. Lisäksi painotetaan yhteisöllisyyden merkitystä sekä yksilön ja yhteisön kykyä ratkaista itsenäisesti ongelmia. Jokaisella nuorella on oikeus saada osakseen arvostusta, kunnioitusta ja yksityisyyttä. Päivittämissuunnitelma Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain ja aina toiminnan muuttuessa. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Heidi Nygren, toiminnanjohtaja, Kalliolan setlementti Kari Ollila, johtaja, Kalliolan setlementti / palvelutuotanto John Kermann, palvelujohtaja, Kalliolan setlementti / palvelutuotanto / lastensuojelutyö Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät John Kermann palvelujohtaja p. 046 850 2480 john.kermann@kalliola.fi Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) John Kermann, palvelujohtaja Tuomas Tahvanainen, vastaava ohjaaja avi21u1 2/2
Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Työntekijät perehdytetään omavalvonnan toteuttamiseen. Kun omavalvontasuunnitelmaa päivitetään, käydään se läpi koko henkilökunnan kanssa. Kaikki työntekijät ovat aktiivisesti mukana toiminnan laadun ja toteutuksen arvioinnissa sekä kehittämisessä. Matarin nuorisokodilla on käytössään perehdytyssuunnitelma ja opiskelijanohjausohje, joita päivitetään aina tarpeen vaatiessa. 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Nuorisokodissa asuvat nuoret ja heidän huoltajansa osallistetaan nuoren hoitoon ja kasvatukseen. Sijoituksen edistymistä ja sen tavoitteita arvioidaan yhdessä nuoren sekä hänen huoltajiensa kanssa. Tämä tapahtuu normaaleissa arjen kontakteissa sekä erilaisissa neuvotteluissa (asiakassuunnitelmaneuvottelut, hoito- ja kasvatussuunnitelmien päivitykset, jne.). Nuorisokodissa nuoret otetaan mukaan myös nuorisokodin toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Tämä tapahtuu pääasiassa omaohjaajatyöskentelyn, palautekyselyjen ja yhteisökokousten kautta. Nuorisokodissa tehtävät nuorta koskevat päätökset pyritään aina ensisijaisesti tekemään yhteistyössä nuoren sekä hänen huoltajiensa ja sosiaalityöntekijänsä kanssa. Asiakaspalautetta kerätään mm. seuraavin tavoin: - asiakaspalautekyselyin 1-2 kertaa vuodessa (palautetta pyydetään nuorilta, heidän huoltajiltaan ja sosiaalityöntekijöiltä) - asiakastapaamisten yhteydessä - yhteisökokouksissa (joissa paikalla ovat talossa asuvat nuoret sekä vuorossa olevat ohjaajat) - asiakassuunnitelmaneuvotteluissa - perhetapaamisten yhteydessä - hoito-ja kasvatussuunnitelmapäivien sekä hoito- ja kasvatussuunnitelmien tekemisen yhteydessä. - henkilökunnan viikkopalavereissa sekä työryhmäkokouksissa sekä kaikissa vuorovaikutustilanteissa asiakkaan ja palvelunostajan kanssa. Saatua palautetta käytetään pohjana toiminnan kehittämisessä. Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Kaikkeen asiakastyöhön kuuluu kiinteänä osana jatkuva arviointi. Sitä tehdään kaikkien asiakasprosessien eri työvaiheissa sekä mm. työryhmäkokouksissa, neuvotteluissa ja verkostopalavereissa. Säännöllisesti kerätyn palautteen pohjalta arvioidaan työn laatua ja valitaan tärkeimmät kehittämiskohteet. Saatu asiakaspalaute käsitellään soveltuvin osin myös yhdessä nuorisokodissa asuvien nuorten kanssa. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Asiakaspalautetta kerätään yhdestä kahteen kertaan vuodessa. Arvioinnin pohjalta valitaan tärkeimmät kehittämiskohteet, joihin kiinnitetään erityistä huomiota. Tarvittaessa palautteeseen reagoidaan välittömästi. Lisäksi nuoret voivat tehdä yhteisökokousten kautta ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Yhteisökokokouksessa voidaan asiasta riippuen joko tehdä heti päätöksiä tai viedä päätökset työryhmäkokouksen tehtäväksi. avi21u1 3/3
Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Kysymyssarjoja pyritään pitämään ajan- ja tarpeenmukaisina säännöllisen kehittämistyön avulla. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti - Työpaikan vaarojen kartoitus ja riskianalyysi - Palo- ja pelastussuunnitelma - Palo- ja terveystarkastukset sekä niistä tehdyt kirjaukset ja pöytäkirjat - Työterveyshuollon työpaikkaselvitykset - Päihdeohjelma - Työsuojelun toimintaohjelma - Työkyvyn tukemisen toimintamalli - Vaara-, uhka- ja väkivaltatilanteiden raportointi, tilastointi ja käsittely - Tietoturvaohjeistus - Perehdytysmateriaali - Lääkehoitosuunnitelma - Asiakassuunnitelmat - Sijoituksen asiakirjat - Hoito- ja kasvatussuunnitelmat - Työnohjaus - Työryhmäkokoukset ja konsultaatiot - Yhteisökokoukset Nuorisokodissa tapahtuneet vaara-, uhka- ja väkivaltatilanteet tilastoidaan ja ne käsitellään tilanteen mukaan yhdessä asianosaisten (työntekijöiden ja nuorten), koko henkilökunnan tai koko yhteisön kanssa. Käsittelyn tarkoituksena on ennalta ehkäistä samankaltaisten tapahtumien toistuminen, antaa tukea tilanteissa olleille sekä oppia tilanteista. Nuorisokodin henkilökunnalla on velvollisuus puuttua ja tuoda yksikön johtajan tietoon mahdolliset tai tiedossa olevat riskit ja vaaratilanteet. Kalliolan kaikissa yksiköissä toteutetaan säännöllisesti Työturvallisuuslain 10 :n edellyttämä työpaikan riskien ja vaaratekijöiden kartoitusta. Se toteutetaan aina myös ennen työterveyshuollon ns. työpaikkaselvityskäyntejä ja kun olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Kartoitus ja yhteenveto tehdään sähköisen lomakkeen avulla. Tulokset käsitellään yhdessä yksikön työntekijöiden kanssa ja sen pohjalta laaditaan yksikkökohtainen työsuojelun toimenpideohjelma, jossa aikataulu ja vastuut on määritelty. Lastensuojelun henkilöstöä koulutetaan Kalliolan koulutussuunnitelman sekä yksikkökohtaisen tarpeen mukaan säännöllisesti (liite 11). Nuorisokodin kaikki työntekijät käyvät yhteistyössä Kalliolan kansalaisopistaon ja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa järjestettävän Turvallinen lääkehoito - koulutuksen. avi21u1 4/4
Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään - Vaara- ja uhkatilanneraportointi ja niiden käsittely - Lääkepoikkeamaraportointi ja asianosaisten tiedottaminen virheellisestä lääkkeenannosta - Työryhmäkokoukset, henkilökunnan viikkopalaverit, yhteisökokoukset - Työnohjaus - Tilanteiden käsittely yksikön johtajan kanssa Kalliolassa on käytössä uhka-, väkivalta- ja vaaratilanteiden sähköinen raportointijärjestelmä. Raporttiin kirjataan kaikki turvallisuutta uhkaavat tapahtumat. Raportti lähetetään työsuojelupäällikölle, joka tarkastaa raportin ja lähettää sen sitten raportin tehneen henkilön esimiehelle, tarpeen mukaan toimenpidesuosituksin täydennettynä. Tilanteet käydään työryhmässä läpi. Raporttien yhteenvedot käsitellään työsuojelutoimikunnassa ja ne toimitetaan myös Kalliolan johtoryhmälle. Vakavien työtapaturmien ilmoittamisesta työsuojeluviranomaisille on henkilöstö ohjeistettu erikseen. Kriistilanteissa toimitaan Kalliolan kriisisuunitelman ohjeiden mukaan esim. debriefingin järjestämiseksi. Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Riskien kartoituksen pohjalta tehdään edellä kuvatulla tavalla toimenpideohjelma. Tapahtumaraporttien käsíttelyn perusteella tehdään työyksikössä ne korjaavat toimenpiteet, jotka vastuunjaon mukaan ovat paikallisesti toteutettavissa. Muut toimenpiteet sovitaan työalan tai koko Kalliolan johtoryhmässä. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Sovituista toimenpiteistä informoidaan henkilöstöä työryhmäkokouksissa, johtoryhmien muistioissa ja intranetissä sekä tarvittaessa erillissä tiedotustilaisuuksissa. Yhteistyötahoja informoidaan merkittävämmistä toimenpiteistä säännöllisten tapaamisten ja palautetilaisuuksien yhteydessä tai asian luonteesta riippuen välittömästi. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1571326 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Henkilöstömäärä on yhteensä 8 (yksikön johtaja, vastaava ohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja 5 ohjaajaa). Henkilöstön koulutus: Sosionomi AMK (7), psykiatrinen sairaanhoitaja(1). Henkilöstön mitoitus on 1,00 (yksi hoitotyötä tekevä/nuori). Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Kalliolan tasa-arvosuunnitelmassa on kuvattu rekrytoinnin keskeiset periaatteet: tasa-arvo työhönotossa, työpaikkailmoittelu, valintakriteerit ja menettelyt. Sen pohjalta on laadittu lastensuojelun työalalle on oma ohjeistus rekrytointimenettelystä. Rekrytointi tapahtuu avoimella menettelyllä sisäisesti intranetin kautta sekä julkisesti työvoimahallinnon internetsivujen kautta. Yksikkökohtaisesta rekrytoinnista vastaa yksikön johtaja. Työhaastatteluissa hänellä on työparinaan toisen yksikön johtaja ja/tai oman yksikön kokenut työntekijä. Valittavien työntekijöiden tausta ja koulutus tarkistetaan (tutkintotodistukset ja työhistoria) yksikön johtajan toimesta (vaatimalla alkuperäiset tutkintotodistukset nähtäväksi sekä yhteydenotolla työntekijän aiempaan työnantajaan). Sairaanhoitajien kohdalla käytetään lisäksi sairaanhoitajarekisteriä. Jokaisen työsuhteeseen valitun on esitettävä rikosrekisteriote työnantajalle ennen töiden aloittamista. Sijaisten hankinnassa käytetään pääsääntöisesti Kalliolan kotisivujen avointa työnhakua sekä työharjoittelussa olleiden opiskelijoiden rekrytoimista. Osa sijaiseksi pyrkivistä hakijoista avi21u1 5/5
haastatellaan ja sijaiseksi valituille sovitaan palkallinen perehdytysvuoro (n. 4 tuntia) ennen ensimmäistä varsinaista vuoroa. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Kalliolassa on käytössä työhönperehtymisen ja työhönopastuksen runko, joka on aikatauluin ja vastuuhenkilöin varustettu asiakirja. Sitä käytetään soveltaen myös opiskelijoiden perehdytyksessä. Runko sisältää omat osuudet työturvallisuusasioille. Kalliolan uusille työntekijöille järjestetään kaksi kertaa vuodessa koko Kalliolan perehdytyspäivä. Keskeinen apuväline perehdytyksessä ovat Kalliolan sisäiset intranet-sivut, joilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa koko organisaatiosta ja sen toimintatavoista. Viime kädessä vastuu perehdyttämisestä on yksikön johtajalla. Nuorisokodissa käytetään myös mentorointia perehdytyksen tukena. Nuorisokodissa järjestetään säännöllisiä työryhmäkokouksia n. kerran kuussa, viikkopalaveri kerran viikossa sekä kehittämispäiviä kaksi kertaa vuodessa. Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Kalliolassa laaditaan vuosittain työala- ja työyksikkökohtaiset koulutussuunnitelmat ja työntekijöitä koulutetaan työn tarpeista lähtöisin. Nuorisokodin henkilökunnan ammattitaitoa ja osaamista ylläpidetään sekä kehitetään koulutusten lisäksi muun muassa tavoitteellisten kehitys- ja osaamiskeskusteluiden avulla. Nuorisokodissa on otettu vuoden 2016 aikana käyttöön henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat jotka toimivat myös henkilökohtaisena osaamiskartoituksena. Nuorisokodissa panostetaan myös työssä oppimiseen, sen tukemiseen sekä työssä oppimisen kehittämiseen. Työssä oppimisessa merkittävässä roolissa ovat parityöskentely, työtilanteiden yhteinen käsittely ja reflektointi sekä esimiehen tuki. Nuorisokodin henkilökunnalle on järjestetty yhteisötyönohjaus. Myös yksikön johtaja osallistuu siihen. Lisäksi yksikön johtaja osallistuu lastensuojelutyön johtotiimin ryhmätyönohjaukseen yhdessä muiden yksikönjohtajien ja lastensuojelutyön palvelujohtajan kanssa. Työhyvinvoinnin ja työsuojelun edistäminen sekä epäkohtiin puuttuminen kuuluu koko nuorisokodin työryhmän vastuulle. Sen lisäksi Kalliolan työsuojelutoimikunta vastaa työsuojelun kehittämisestä. Nuorisokodin toiminnassa työhyvinvointia tukevat myös työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja sen kehittämiseen sekä osaamisen kehittäminen ja käyttäminen. Työssä jaksaminen on otettu huomioon työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, työsuojelun toimintaohjelmassa sekä toimintayksikön työn organisoinnissa. Kalliolassa on käytössä työkyvyn tukemisen toimintamalli, jossa on kuvattu muun muassa sairauspoissaolojen hallinnan menettely, työkykyongelmien tunnistaminen, huolen puheeksiottaminen ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Työhyvinvoinnin tukemisessa tärkeässä roolissa on myös Kalliolan uhka-, väkivalta- ja vaaratilannemenettely. Kaikki vaara- ja uhkatilanteet käsitellään esimiehen kanssa. Menettelyllä pyritään ennaltaehkäisemään vaaratilanteiden uusiutuminen sekä kehittämään henkilöstön toimintaa vaaratilanteissa. Työterveyshuolto on järjestetty yhteistyössä Terveystalon kanssa. avi21u1 6/6
Kalliolan työhyvinvointikysely toteutetaan noin kolmen vuoden välein ja käsitellään yhdessä henkilöstön kanssa. Työhyvinvoinnin tukemiseksi henkilökunnalle jaetaan vuosittain Smartumin kulttuuriseteleitä virkistymistä varten. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Kalliolan henkilöstöstrategia kattaa keskeiset henkilöstöasioiden kehittämiskohteet, kuten johtamisen ja esimiestyön, työhyvinvoinnin edistämisen, sisäisen osaamisen hyödyntämisen, henkilöstön osaamisen kehittämisen sekä rekrytoinnin. 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Jokaisella nuorella on käytössään oma huone (n. 10m2) ja huoneessa perusvarustus (sänky, kirjoituspöytä, vaatekaappi, hylly). Lisäksi nuori voi tuoda huoneeseensa omia kalusteitaan ja tavaroitaan. Nuorten huoneet sisustetaan yhdessä omaohjaajien kanssa. Nuorilla on käytössään yksi WC ja suihkutila kahta nuorta kohden. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Yhteisessä käytössä ovat olohuone, ruokailuhuone, keittiö, sauna- ja suihkutilat, kodinhoitotilat, neuvotteluhuone, harrastetila sekä nuorisokodin takapiha. Sauna- ja suihkutilat sekä neuvotteluhuone ovat nuorten käytettävissä pyydettäessä, muut tilat vapaasti. Nuorilla on käytössään myös yhteinen tietokone, erilaisia pelejä sekä harrastus- ja askartelutarvikkeita. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Nuoria kannustetaan toimimaan yhdessä ja yhteisöllisyys on hoitotyön näkökulmasta merkittävässä roolissa. Nuorisokodissa on viikoittain yhteisökokous, jossa tarkoitus on ensisijaisesti käsitellä nuorten esiin nostamia omia sekä yhteisön asioita. Nuorisokodissa järjestetään myös viikoittain toiminnallinen ilta, joka sisältää yhdessä nuorten kanssa suunniteltua toimintaa talon tiloissa tai ulkopuolella. Nuorisokodilla on hyvät puitteet yhdessä harrastamiselle ja pelaamiselle. Ajan viettäminen, ruoan laittaminen sekä ruokailu mahdollistuvat hyvin ja edistävät yhteisöllisyyden toteutumista. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Yksikössä on erillinen siivouskomero omalla vesipisteellä varustettuna sekä erillinen kodinhoitohuone pyykkihuoltoa varten. Nuoret pesevät pyykkinsä ja siivoavat huoneensa itsenäisesti tai ohjaajan avustuksella. Nuorisokodin henkilökunta vastaa nuorisokodin yleisten tilojen siisteydestä ja siivoamisesta. Nuorisokodissa on siivoussuunnitelma käytössä. Se sisältää viikottaiset, kuukausittaiset sekä vuosittaiset siivoustehtävät ja niiden tarkistuslistat. avi21u1 7/7
Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Nuorisokodin henkilökunnan vastuulla on tarkkailla sisäilman laatua, lämmityksen ja ilmastoinnin toimivuutta, piha- ja ulkoalueiden turvallisuutta sekä yleistä talotekniikkaa. Kiinteistöhuollon korjaustyöt suoritetaan Kalliolan opistoisännän toimesta tai ostopalveluina. Viimeisin työterveyshuollon tarkastus on tehty keväällä 2016. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Alkometri Seulat Lääkekaappi Ensiapulaukku Verenpainemittari Vaaka Vastuuhenkilön yhteystiedot Kaisa Törmänen, p. 046 850 2481 Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 24 26 :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: http://www.valvira.fi/files/maarays_4_2010_kayttajan_vt_ilmoitus.pdf Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Nuorisokodin laitteiden, kaluston sekä kiinteistön toimivuutta tarkkaillaan. Mikäli niissä havaitaan vikoja tai vaurioita, ne huolletaan tai korjataan mahdollisimman pian. 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot John Kermann 046 850 2480 john.kermann@kalliola.fi Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Nuorisokodin toiminta on ympärivuorokautista ja siellä on aina henkilökuntaa paikalla. Ovet pidetään aina lukittuina ulkoa sisäänpäin. Tilat on osastoitu palo-ovella, joka on varustettu magneettilukolla. Magneettilukko on kytketty paloilmoitinjärjestelmään ja osastoiva ovi sulkeutuu palohälytyksen sattuessa. Nuorten huoneet on varustettu palo-ovilla ja jokaisesta huoneesta on hätäpoistuminen ikkunan kautta mahdollista. Luvaton poistuminen ikkunoista havaitaan magneetti-ilmaisimin. Henkilökunnalla on käytössään vartijakutsujärjestelmä, jonka avulla vartijan voi tarvittaessa kutsua paikalle napin painalluksella. Nuorisokodin sakset ja veitset säilytetään lukkojen takana. Mikäli asiakasturvallisuudessa havaitaan puutteita, niihin puututaan heti henkilökunnan toimesta. Nuorisokodilla on palo- ja pelastussuunnitelma. avi21u1 8/8
Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Nuorisokodissa on sähkölukolla varustettu pääovi. Ohjaajien toimistosta on suora näköyhteys pääoven ulkopuolelle. Tämä takaa henkilöllisyyden varmistamisen ennen oven avaamista. Nuorisokodissa on palohälyttimet ja niiden toimivuus tarkistetaan säännöllisesti. Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Kiinteistössä on palotarkastajan hyväksymä palohälytinjärjestelmä. Palohälytyksen sattuessa henkilökunta toimii palo- ja pelastussuunnitelman mukaisesti ja tekee ilmoituksen hälytyskeskukseen (112). Palohälytin testataan säännöllisesti talon henkilökunnan toimesta. Palohälytinjärjestelmä huolletaan kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. Henkilökunnalla on käytössään vartijakutsujärjestelmä, jonka avulla vartijan voi tarvittaessa kutsua paikalle napin painalluksella. Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Nuorisokodin henkilökunnalle tarjotaan MAPA (Management of Actual or Potential Aggression) peruskoulutus ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Vaarojen arviointi ja riskien kartoitus EA-koulutus Uhka-, väkivalta- ja vaaratilannemenettely 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Asiakassuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vastaa nuorelle nimetty sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelmaa päivitetään vähintään kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä asiakassuunnitelmaneuvotteluissa, joihin kutsutaan nuoren lisäksi aina myös tämän huoltajat ja muita nuorelle tärkeitä henkilöitä. Jokaiselle nuorelle laaditaan yhdessä henkilökohtainen hoito- ja kasvatussuunnitelma. Sitä päivitetään säännöllisesti yhteistyössä nuorisokodin henkilökunnan, nuoren, huoltajien sekä vastuusosiaalityöntekijän kanssa. Nuorisokodin nuoria koskevat päätökset pyritään aina ensisijaisesti tekemään yhdessä nuoren sekä hänen huoltajiensa ja sosiaalityöntekijänsä kanssa. Nuorten osallisuutta korostetaan kaikessa nuorta koskevassa päätöksenteossa sekä hoidossa ja kasvatuksessa. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Ennen varsinaista siirtymistä nuorisokotiin nuorelle järjestetään tutustumiskäynti/-käyntejä. Tutustumiskäynnillä on mahdollisuus tutustua tuleviin omaohjaajiin, nähdä oma huone sekä tutustua taloon ja talon tapoihin. avi21u1 9/9
Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Nuorelle kerrotaan palvelusopimusten vaikutuksista hänen hoitoonsa ja ympäristöönsä. Mikäli sopimuksissa tapahtuu muutoksia, kerrotaan niiden vaikutuksista hänelle välittömästi. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Jokaisella nuorella on käytössään oma huone. Nuorisokoti ei rajoita sinne sijoitetun nuorten henkilökohtaista vapautta ja koskemattomuutta ilman perusteita. Jos perusteita rajoittamiselle on, ne käydään aina yhdessä läpi nuoren kanssa. Nuori osallistuu kaikkeen itseään koskevaan päätöksentekoon. Kaikki nuoreen kohdistuva päätöksenteko on hoidon kannalta perusteltua, nuoren kannalta välttämätöntä ja hänen etunsa mukaista. Nuorta koskevia tietoja ei luovuteta kolmansille osapuolille ilman eri sopimusta. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Jokaisella nuorella on käytössään oma huone, joka on lukittavissa niin, etteivät osaston muut nuoret pääse sinne. Nuorella ei ole omia avaimia nuorisokotiin tai huoneeseensa. Nuori vastaa itse hallussaan olevista rahavaroista. Nuorelle tarjotaan kuitenkin mahdollisuutta antaa rahavaransa henkilökunnan säilytykseen. Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Toiminta perustuu vuorovaikutukselle, yhteistyölle ja luottamukselle. Ensisijaisesti pyritään ohjaamaan ja tukemaan asiakasta tekemään itsenäisesti hänen omaa hyvinvointiaan palvelevia valintoja. Tukevilla rakenteilla pyritään ennalta ehkäisemään sellaisten tilanteiden syntymistä, joissa olisi tarvetta käyttää rajoitteita ja pakotteita. Rajoitteita ja pakotteita käytetään vain erityisestä tarpeesta. Jatkuvalla yksikön toimintamallien tarkastelulla ja kehittämistyöllä (menetelmät, omaohjaajasuhteet, asiakaspalautteet, Kalliolan arvot, ennaltaehkäisevä työ, vuorovaikus, ennakoitavuus, avoimuus, rakenteet) pyritään vähentämään rajoitusten ja pakotteiden käytön tarvetta. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Rajoitustoimenpiteet sijaishuollossa, menettelytapaohje. Rajoittamistoimenpiteitä käytetään vain kun ne nähdään nuoren edun ja hyvinvoinnin mukaisiksi. Rajoitustoimenpiteet ja niiden vaikutus sekä vaikuttavuuden arviointi käydään yhdessä nuoren kanssa läpi. Aina pyritään käyttämään ensisijaisesti lievimpiä mahdollisia tilanteeseen sopivia rajoitustoimenpiteitä. Rajoitustoimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan ja seurataan (nuorisokodin kokoukset ja omaohjaajatyö sekä asiakassuunnitelmaneuvottelut ja yhteistyö huoltajien sekä sosiaalityöntekijän kanssa). Rajoitustoimenpiteet kirjataan asiakastietojärjestelmään ja tilastoidaan. Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Asian selvittely, käsittely nuoren, huoltajien ja sosiaalityöntekijän kanssa, nuoren oikeuksista tiedottaminen, asian käsittely työryhmässä, anteeksipyynnöt, huomautus, kirjallinen varoitus, työsuhteen irtisanomis-/purkumenettelyt, rikosilmoitukset. Epäasiallisten tai loukkaavien tilanteiden selvittäminen ja käsittely nuorisokodissa on yksikön johtajan vastuulla. avi21u1 10/10
Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) - Asiakassuunnitelmaneuvottelut - Hoito- ja kasvatussuunnitelmat - Verkostotapaamiset - Tutustumiset uuteen ympäristöön - Erotyöskentely ja nuoren valmistelu uuteen elämänvaiheeseen (esim. jälkihuolto) - Läksiäiset Kun asiakkuus nuorisokodissa päättyy, kaikki siihen liittyvä materiaali toimitetaan palvelun ostajalle ja hävitetään Kalliolan omista tietojärjestelmistä asianmukaisesti. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan John Kermann, yksikön johtaja, p. 046 850 2480 Päivi Sihvo, sosiaalityön esimies, p. 040 764 3465 Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Potilas-ja sosiaaliasiamies Miikkael Liukkonen, puh. 8392 2537 Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Kunnan sosiaaliviranomainen ottaa yhteyttä yksikköön. Yksikön johtaja vastaa muistutuksen asianmukaisesta käsittelystä. Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Palvelusopimus, yhteistyöneuvottelut, sijaintikunnan ja sijoittavan kunnan tarkastustoiminta, omavalvontasuunnitelma. Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta avi21u1 11/11
Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma - Lastensuojelulaki - Kalliolan arvopohja - Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista - Kalliolan Strategia 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: http://www.valvira.fi/ Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Jokaiselle nuorelle laaditaan henkilökohtainen hoito- ja kasvatussuunnitelma, jossa huomioidaan nuoren edun mukainen hyvä hoito, kasvatus ja kuntoutus sekä myönteiset ja läheiset ihmissuhteet. Matarin nuorisokodissa pyritään kodinomaisuuteen. Jokaisella nuorella on oma huone, jota hän voi sisustaa itselleen kotoisaksi. Perhe, sukulaiset ja ystävät voivat vierailla nuorisokodissa ja nuori käy mahdollisuuksien mukaan kotilomilla ja vierailuilla sukulaisten luona. Nuorisokodissa on määritelty tietyt vierailuajat ja kotilomia sekä kotiharjoitteluita suunnitellaan yksilöllisesti jokaisen nuoren ja perheen elämäntilanteen mukaan. Nuoren ollessa kotilomilla tai kotiharjoittelussa, pidetään häneen ja perheeseen yhteyttä puhelimitse. Nuoria kannustetaan pitämään yllä perhe- ja ystävyyssuhteitaan ja korostetaan niiden tärkeyttä ja merkitystä. Vanhemmille painotetaan heidän vanhemmuutensa merkitystä myös sijoituksen aikana. Yhteistyö vanhempien kanssa tukee nuoren kiinnittymistä nuorisokotiin ja edistää sijoituksen tavoitteiden onnistumista. Nuorisokodissa huolehditaan nuorten arkielämän tarpeista sekä säännöllisyydestä. Nuorisokodin toimintaa ohjaavat selkeät päivärutiinit, joiden kautta jokaista nuorta tuetaan ja opetetaan ottamaan ikätasonsa mukaista vastuuta päivittäisestä arkielämästään. Nuorilla on yleensä säännöllistä päivätoimintaa yleensä opiskelua tai työssäkäyntiä. Nuorten koulunkäyntiä tuetaan tekemällä yhteistyötä koulun kanssa. Nuorille tarjotaan tukea ja apua kaikissa kouluun tai muuhun säännölliseen päivätoimintaan liittyvissä asioissa. Nuorisokodissa on yhteiset ruokailuajat ja nuoria ohjataan terveellisiin ruokailutottumuksiin. Nuorille opetetaan tarvittavia arkielämän taitoja. Nuoret osallistuvat yhdessä ohjaajien kanssa ruoanlaittoon sekä muihin kodinhoidollisiin tehtäviin. Jokainen nuori laatii yhdessä omaohjaajansa kanssa yksilöllisen viikko-ohjelmansa. Vaatehankinnat ja harrastamiseen liittyvät menot suunnitellaan yhdessä omaohjaajien kanssa. Lisäksi nuoret saavat viikko- tai kuukausirahaa omaan käyttöönsä. Jokaista nuorta kannustetaan ja aktivoidaan mielekkääseen vapaa-ajan viettoon ja säännölliseen harrastamiseen. Harrastukset edesauttavat myös nuorten itsetuntemusta ja sosiaalisia taitoja. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Nuorisokoti tarjoaa jokaiselle nuorelle kaikki päivittäiset ateriat. Ruokailuvälit ovat päiväaikaan 3-5 tuntia, yöaikaan n. 9 tuntia. Loma- tai kotiharjoittelupäiviltä nuoren loma- tai kotiharjoittelupaikkaan maksetaan vuorokautista ruokarahaa. Jokaisen nuoren ravitsemustilaa seurataan päivittäin tehtävin havainnoin nuoren ruokailukäyttäytymisestä (osallistuminen yhteisille aterioille, syödyn ruoan laatu ja määrä) ja yleisestä terveydentilasta. Nuorten tasapainoisesta ravitsemuksesta huolehditaan etukäteen laadittavien ruokalistojen avulla. Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa nuorisokodin ruokalistoihin ja suunnitella niitä yhdessä henkilökunnan kanssa. avi21u1 12/12
Valtion ravitsemusneuvottelukunta: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/ Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Nuorisokodin ohjaajat, p. 046 850 2481 (henkilöstöllä voimassa olevat hygieniapassit). Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Nuorisokodin nuorten koulunkäyntiä tuetaan riittävän nukkumisajan turvaamisella (vuorokausirytmi ja nuorisokodin hiljaisuus ynnä muut aikataulut), aamuherätyksillä sekä tarvittaessa kouluun viemällä. Koulu on ensisijaisesti vastuussa nuorten opettamisesta, mutta tarvittaessa opetus voidaan hoitaa nuorisokodissa, koulun toteuttamana. Nuorisokodissa avustetaan koulutehtävien kanssa ja motivoidaan niiden tekemiseen. Sovittaessa on mahdollista, että nuorisokodin ohjaaja menee nuoren kouluun mukaan koulunkäynnin tueksi, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Yhteistyötä koulun ja nuoren huoltajien kanssa tehdään tarpeen mukaan. Mikäli nuori ei käy koulussa tai työssä, tai ei ole koulu- tai työkuntoinen, järjestetään päivän ajaksi nuorisokodissa muuta, nuoren tavoitteita ja hyvinvointia tukevaa toimintaa. Nuorisokoti tukee taloudellisesti nuorten harrastustoimintaa ja motivoi heitä mielekkäiden harrastusten pariin. Nuorisokodin ohjaaja voi myös lähteä tarvittaessa mukaan harrastukseen. Nuorisokodissa järjestetään viikoittain toiminnallinen ilta, jossa yhteisöllistä toimintaa järjestetään joko nuorisokodin tiloissa tai talon ulkopuolella. Nuoria osallistetaan yhteisen toiminnan suunnitteluun. THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/liikunta Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen - Siivous, sen järjestäminen sekä siivousta koskeva suunnitelma (viikoittainen, kuukausittainen sekä vuosittainen) - Erityisolosuhteet ja niiden huomioiminen - Henkilökunnan hygieniakoulutus - Hygieniakasvatus - Sairaiden huomioiminen, käytännön toimet - Henkilökunnan rokotukset - Salmonellanäytteet yli 4 vrk matkoista pohjoismaiden ulkopuolelle - Epidemiaohjeistus Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä - Lastensuojelun johtotiimi - Asiakaspalautteet - Sairaanhoitajien ryhmä - Työryhmäkokoukset - Viikkopalaverit - Kehittämispäivät - Kalliolan johtoryhmä - Kalliolan työsuojelun yhdyshenkilöiden kokoukset avi21u1 13/13
11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Yksikön sairaanhoitaja toimii nuoren omaohjaajien tukena ja ns. sisäisenä hoitokontaktina. Nuorella on sairaanhoitan kanssa säännöllisiä tapaamisia, joissa tehdään mm. nuoren fyysisen terveydentilan kartoitus sekä päihdekäyttäytymisen arviointi. Perusterveydenhuolto ja terveystarkastukset tapahtuvat nuoren omalla terveysasemalla tai vaihtoehtoisesti Korson terveysasemalla, joka on nuorisokodin lähiterveysasema. Nuorelle taataan kaikki hänen tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut. Ensisijaisesti käytetään kunnan järjestämiä julkisia palveluja. Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Nuoren lääkäripalvelut kiireettömissä tapauksissa järjestetään oman kunnan terveysasemalta. Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Nuori toimitetaan kiireellisesti sairaalaan. Nuoren mukaan tai nuoren perässä sairaalaan lähtee työvuorossa oleva sairaanhoitaja tai ohjaaja heti kun se on mahdollista. Tarvittaessa yksikköön hälytetään lisätyövoimaa, jotta yksi työntekijä voidaan irroittaa nuoren mukaan sairaalaan. Aina nuoren joutuessa kiireellisesti sairaalahoitoon, siitä ilmoitetaan myös nuoren läheisille heti kun mahdollista. Näin nuoren läheisillä on myös mahdollisuus saapua nuoren tueksi sairaalaan. Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Tarvittaessa nuorille järjestetään erikoissairaanhoitoa nuorisokodin kustannuksella. Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030) Nuorisokodin lääkehoitosuunnitelma on laadittu Turvallinen lääkehoito-oppassa 2005:32 annettujen ohjeiden mukaisesti. Nuorten lääkkeitä säilytetään lukollisessa lääkekaapissa. Lääkkeet jaetaan sairaanhoitajan toimesta dosetteihin ja annetut lääkkeet merkitään lääkkeenantovihkoon ja asiakastietojärjestelmään. Ohjaajat saavat turvallinen lääkehoito - koulutuksen. avi21u1 14/14
Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Nuorisokodin psykiatrinen sairaanhoitaja (Kaisa Törmänen), p. 046 850 2481 Potilasasiamiehen yhteystiedot Potilas-ja sosiaaliasiamies Miikkael Liukkonen, puh. 8392 2537 Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma - Kalliolan lastensuojelun sairaanhoitajaryhmä - Työryhmäkokoukset - Viikkopalaverit 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Kalliolan johtoryhmä on 26.3.2010 hyväksynyt tietoturvapolitiikan, jossa määritellään tietojen turvaamisen tavoitteet, vastuut ja toteutuskeinot koko organisaatiossa. Keskeiset lähtökohdat asiakastietojen käsittelyssä ovat Henkilötietolaki (523/99), Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) ja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (2007/159). Tietoturvaorganisaatio on määritelty, vastuuhenkilöt nimetty kuhunkin yksikköön ja toimenkuvat tehty. Tietoturvapolitiikan pohjalta on laadittu tietoturvaohjeet, jotka ovat keskeinen osa henkilöstön perehdytystä. Kaikki työntekijät ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen. Käytössä on Tietoturva perehdytyksen osana -ohje. Asiakastietojärjestelmistä on laadittu verkkosivuilla ja työyksiköissä julkistetut tietosuojaselosteet, joiden liitteenä ovat ohjeistukset ja lomakkeet tietojen tarkastusoikeudesta ja korjaamismenettelystä. Rekisteritietoja käytetään asiakkaan hoitopalveluiden järjestämiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä hänen asiakastietojensa ja -maksujensa käsittelyyn. Tietoja käytetään myös toiminnan suunnitteluun, tilastointiin sekä opetus- ja tutkimustarkoituksiin. Asiakkaan suostumus henkilötietojen käsittelyyn saadaan hoitosopimuksen allekirjoituksella. Asiakastietoja käsitellään pääosin sähköisesti. Tietojärjestelmänä toimii Leanware Oy:n toimittama SofiaCRM - ohjelmisto. Tietokanta ja tietokantayhteydet ovat suojattu yleisesti hyväksyttävillä menetelmillä. Henkilötietoja koskeviin sähköisiin tiedostoihin pääsevät vain nimetyt henkilöt henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Järjestelmän käyttö edellyttää henkilökohtaista tunnistautumista ja käyttöä valvotaan keräämällä lokitietoja. Tiedot poistetaan järjestelmästä sovitun ajan kuluttua, kuitenkin noudattaen tietosuojasääntöjä. Paperisia asiakastietoja käsitellään, säilytetään, arkistoidaan ja hävitetään asianmukaisesti. Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: http://www.tietosuoja.fi/uploads/6jwqd57_1.pdf Tietosuojavastaavan yhteystiedot Palvelujohtaja John Kermann, p. 046 850 2480 Koko Kalliolan tietosuojavastaava: Talousjohtaja Tuire Halonen, p. 050 420 7755 Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet www.tietosuoja.fi Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: http://www.tietosuoja.fi/uploads/m290kggfj8w.pdf ja http://www.tietosuoja.fi/uploads/drs1w.pdf Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas http://www.tietosuoja.fi/uploads/r63fxb8bp1c8toy.pdf avi21u1 15/15
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: http://www.sosiaaliportti.fi/file/eef14b19-bacf-4820-9f6e- 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Tietoturvan ja suojan asioiden perehdytystä varten Kalliolassa on käytössä erillinen Tietoturva perehdytyksen osana ohjelma. Yksiköihin on nimetty tietoturva/suojavastaavat, joilla on yhteisiä tapaamisia tarpeen mukaan. Kaikissa yksiköissä toteutetaan Tietoturva tutuksi tietoiskut noin kerran vuodessa. Niissä käydään tietoturvan ja suojan perusasiat läpi. Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: http://www.tietosuoja.fi/uploads/64znaj.pdf ja http://www.tietosuoja.fi/uploads/8cv17p0zbo1.pdf Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla http://www.tietosuoja.fi/1582.htm : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Nuoren asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Suostumuslomakkeet Sosiaalityöntekijän kautta Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma Tietoturvavastaavien tapaamiset Asiakastietojärjestelmän kehittäminen Asiakastietojen säilyttäminen (lukolliset paloturvalliset kaapit) 13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua Éi ole alihankintaa Luettelo alihankkijoita Kehittämissuunnitelma avi21u1 16/16
14. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Kuvaus yksikön omavalvonnan toteutumisen seurannasta Lastensuojelutyön palvelujohtaja vahvistaa omavalvontasuunnitelman vuosittain vuoden loppuun mennessä. Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista Omavalvontasuunnitelma päivitetään toiminnan ja yksikön tilanteen muuttuessa. Päivityksen tekee yksikön johtaja. Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään. Paikka ja päiväys 16.1.2017 Allekirjoitus (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Nimenselvennys John Kermann avi21u1 17/17