Pohjanmaan kehittämisen viitekehys
Maakuntastrategian lähtökohdat Maakunnan tavoitetila Maakunnan kehittämisen painopisteet ja tavoitteet Ulkoiset muutostekijät Maakunnan erityispiirteet
Maakunnan tavoitetila
Pohjanmaan visio 2040 Uuden energian Pohjanmaa: Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energia viittaa sekä vahvaan energiateknologian i ja uusiutuvan energian osaamiseen että energiseen toimintatapaan ylipäätään. Energisyys on Pohjanmaalle tunnusomaista, ja se kuvaa innostusta ja asennoitumista oman maakunnan kehittämiseen kaikilla yhteiskunnan aloilla. Huippuosaaminen, monikulttuurisuus ja vahva yhteisöllisyys puolestaan nähdään tärkeinä maakunnan menestystekijöinä, joiden merkitys tulee kehittämistyössä tiedostaa.
Tavoitetila 2040 Vuonna 2040 Pohjanmaan maakunnassa on hyvinvoiva väestö vahva yhteisöllisyys hyvä jaturvallista asua ja elää koko maakunnan alueella suvaitsevainen ja monikulttuurinen ilmapiiri monipuolinen elinkeinoelämä kaikissa maakunnan osissa vahva tutkimus ja koulutusosaaminen kansainvälinen toimintaympäristö ja asenne ennakkoluuloton ja yrittäjämäinen asenneilmapiiri monipuolinen kulttuuritoiminta ja elävä kulttuuriperintö hiilidioksidineutraali sähkön ja lämmöntuotanto sekä liikenne omavarainen energiantuotanto puhdas ympäristö ja monimuotoinen luonto.
Tavoitetila 2040 Vuonna 2040 Pohjanmaa on kilpailukykyinen alue, jossa väestö voi hyvin ja jossa on hyvä yäelinympäristö. Kilpailukykyinen alue Hyvä elinympä ristö Uuden energian Pohjanmaa Huippuosaaminen Monikulttuurisuus Yhteisöllisyys Hyvinvoiva väestö
Maakunnan erityispiirteet Kilpailukykyinen alue Ulkoiset muutostekijät Hyvä elinympäristö Uuden energian Pohjanmaa Huippuosaaminen Monikulttuurisuus Yhteisöllisyys Hyvinvoiva väestö Alatavoitteet määritellään tavoitetilan, maakunnan erityispiirteiden ja ulkoisten muutostekijöiden pohjalta.
Maakunnan erityispiirteet
Vahvuudet ja heikkoudet: Alueen kilpailukyky Vahvuudet Heikkoudet Monipuolinen elinkeinorakenne Liianvähän kasvuyrityksiä Kansainvälinen teollisuus Alihankkijat usein riippuvaisia Energiateknologian osaaminen yhdestä tai kahdesta suuresta Uusiutuvan energian potentiaali päämiehestä Yrittäjyyden perinne Koulutus ja työelämä eivät aina Kattava liikenneverkko kohtaa Monipuoliset koulutusmahdol Väestön ikääntyminen lisuudet Negatiivinen kotimaan Kansainvälinen ilmapiiri nettomuutto Elinvoimainen maaseutu Kaukainen sijainti ruuhka Rikas kulttuuriperintö Suomeen nähden Kaunis saaristo ja maailmanperintöalue
Vahvuudet ja heikkoudet: Väestön hyvinvointi Vahvuudet Heikkoudet Asukkaiden terveydentila on Väestön huomattavat hyvinvointi hyvä (matala sairastavuus, pitkä erot elinikä) Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu Alhainen työttömyys ja korkea Maahanmuuttajien korkea työllisyys työttömyys Sosiaali ja terveyspalveluiden Sosiaalisesti aktiivinen väestö puutteelliset prosessit ja heikko asiakaslähtöisyys Monipuoliset palvelut saatavilla Kuntien heikentynyt taloudellinen pääsääntöisesti lähietäisyydeltä tilanne ja yhteistyövaikeudet ik Sosiaalista pääomaa ei ole onnistuttu riittävästi kääntämään Vireä yhdistys ja kulttuurielämä voimavaraksi
Vahvuudet ja heikkoudet: Hyvä elinympäristö Vahvuudet Väestö kasvaa useimmilla Pohjanmaan seuduilla Heikkoudet Hajautettu yhdyskuntarakenne Elinvoimaiset kaupunkiseudut ja Kuntien yhteistyöongelmatja kylät strategisen ajattelutavan puutteet Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö Hiilidioksidipäästöjen trendi on Edulliset asunnot nouseva Lyhyet matkat Puhdas ja monimuotoinen luonto Paljon happamia sulfaattimaita Toistuvat tulvat
Ulkoiset muutostekijät
Keskeiset ulkoiset muutostekijät (1) Globalisaatio: Globalisaatio syvenee kautta linjan. Globaali työnjako muuttuu ja työvoiman, tavaroiden ja palveluiden liikkuvuus jatkaa kasvuaan. Teknologiat kehittyvät ja siirtyvät nopeasti. Paikallisuuden merkitys kasvaa: Globalisaation rinnalla myös paikallisuuden merkitys korostuu. Elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden alkuperällä on merkitystä. Kaupungistuminen: Alue ja yhdyskuntarakenne y keskittyy ja taajamoituu. Logistisia solmukohtia kehitetään ja reuna alueiden infrastruktuuri heikkenee. Tuotannon rakenteen muutos: Elinkeinorakenne on jatkuvassa muutoksessa. Maatalous teollistuu, perinteisen teollisuuden on uudistuttava ja palveluiden osuus kasvaa. Väestön ikääntyminen: Väestö ikääntyy ja hoivapalvelujen tarve kasvaa. Työvoiman saatavuus: Erityisesti osaavan työvoiman saatavuus heikkenee lähitulevaisuudessa koko Suomessa.
Keskeiset ulkoiset muutostekijät (2) Osaamistalous: Koulutustaso nousee ja tieto tuotannontekijänä voimistuu. Samalla monipuolisen osaamisen merkitys korostuu. Kulutuskulttuurin muutos: Kuluttajien arvomaailman muuttuu ja kuluttajien valistuneisuus kasvaa. Yksilöllisyys vaikuttaa mm. tuotekirjoon, tuotantoon ja kaupankäynnin kä tapoihin. Aineettomuus korostuu. Vapaa ajan laadun ja ympäristön merkitys: Vapaa ajan palvelu liiketoiminnan (matkailu ja elämysteollisuus) merkitys kasvaa. Ympäristön merkitys viihtyvyydelle korostuu. Osallistumisen muutos: Ihmisten yhteisöllisyys ja osallistuminen yhteiskunnallisiin asioihin ovat muutoksessa. Osallistumisen muodot ja kanavat muuttuvat. Yhteiskunnan mosaiikkimaistuminen: Yhteiskunnassa ei ole enää kaikille yhteistä arvopohjaa, vaan erilaiset näkemykset ja kiinnostuksen kohteet luovat ajasta ja paikasta riippumattomia yhteisöjä. Yhteiskunta muuttuu monitahoisemmaksi ja sirpaleisemmaksi.
Keskeiset ulkoiset muutostekijät (3) Alueen vetovoimatekijöiden muutos: Persoonallisuus, erilaisuus ja erilaisten alakulttuurien kirjo vetovoima ja kilpailukykytekijöinä korostuvat. Monipaikkaisuus: Monipaikkaisuus lisääntyy mm. asumisen, työn, yhteistyön, y,yhteisöllisyyden yy ja palveluiden osalta. Digitalisoituminen: Reaali ja virtuaalimaailmat yhdistyvät. Digitaalisuus uudistaa palvelut ja tuotannon sekä fyysisen liikkumisen tarpeen. Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen: Ilmastomuutoksen hillintään panostetaan. Toisaalta ilmastonmuutos on täällä jo tänään, joten ilmasto lämpenee ja sään ääri ilmiöt lisääntyvät suurella todennäköisyydellä. Luonnonvarojen käyttö ja energia: Niukkuus luonnonvaroista ja energiasta lisääntyy. Julkisten resurssien niukkuus: Julkiset resurssit niukkenevat ja vaikeudet huolehtia palveluvelvoitteista ja liikennejärjestelmästä kasvavat.
Johtopäätökset
Mahdollisuudet ja uhat: Alueen kilpailukyky Mahdollisuudet Uhat Uudet vientimahdollisuudet: Alueen monipuolinen ja Teollisuuden kilpailukyvyn näivettyminen ja kansainvälinen teollisuus, korkeatasoinen osaaminen sekä hyvät yhteydet ulkomaille luovat valmiuksia globalisaation toimintojen i siirto muualle: Mikäli Pohjanmaan syvenemisen hyödyntämiseen. teollisuus ei pärjää globaalissa kilpailussa, tuotantoa ja suunnittelua voidaan siirtää muualle. Julkisten resurssien niukkuus voi osaltaan Energiateknologia ja uusiutuva energia ovat tulevaisuuden kasvualoja: Alueen kansainvälinen kiihdyttää kehitystä, mikäli maakunnan koulutus energiateknologian keskittymä ja uusiutuvan energian ja liikennejärjestelmän annetaan rapautua. potentiaali luovat mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemisen sekä luonnonvarojen ja energian niukkuuden lisääntyessä. Uusiutumiskyvyn puute: Jotta maakunnan suurteollisuutta palvelevat pk yritykset selviävät globaalissa kilpailussa ja tuotannon rakenteen Elintarvikealan uudet mahdollisuudet: Paikallisuuden korostuminen ja kulutuskulttuurin muutos luovat uusia muuttuessa, niiden tulee jatkuvasti kehittää mahdollisuuksia mm. luomu ja lähiruuan arvostuksen prosessejaan, tuotteitaan ja palvelujaan. kasvun myötä. Uusien kärkialojen kehittyminen: Monipuolinen teollisuus, yrittäjyyden perinne ja rikas kulttuuriperintö luovat valmiuksia vastata tuotannon rakenteen jatkuvan muutoksen, väestön ikääntymisen ja kulutuskulttuurin muutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Maakunnan vetovoimatekijöiden hyödyntäminen osaavan työvoiman houkuttelussa: Vapaa ajan laadun ja ympäristön merkityksen ja kulutuskulttuurin muutos luovat mahdollisuuksia maakunnan vetovoiman kasvattamiselle. Meillä on tarjolla monipuolisia elinympäristöjä, rikas kulttuuriperintö, kaunis luonto, monipuoliset koulutusmahdollisuudet ja kansainvälinen ilmapiiri. Maaseudun thj tyhjeneminen: Kaupungistumisen i ja tuotannon rakenteen muutoksen ennakoidaan jatkuvan, mikä vaikeuttaa palvelujen kehittämistä ja elinvoiman turvaamista maaseudulla. Myös julkisen talouden niukkuus vaikuttaa samaan suuntaan, mikäli infrastruktuuriin ja palveluihin ei ole varaa panostaa.
Mahdollisuudet ja uhat: Väestön hyvinvointi Mahdollisuudet Uhat Sosiaalisen pääoman hyödyntäminen uudessa palvelujärjestelmässä: Kolmannen sektorin toimijoiden panos erityisesti ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa työssä tulee hyödyntää uudessa palvelunjärjestelmässä, jota julkisten resurssien niukkuuden ja väestön ikääntymisen takia väistämättä tarvitaan. Uusien osallisuuden muotojen ja lähidemokratian kehittäminen: Osallistumisen muodot ja kanavat ovat muutoksessa. Uusien osallistumisen muotojen avulla kuntalaiset voivat vaikuttaa uuden asiakaskeskeisen palvelujärjestelmän j kehittämiseen. Etsivä ja ennaltaehkäisevä työ: Ennaltaehkäisevään työhön tulee panostaa julkisten resurssien ehtyessä ja väestön ikääntyessä. Pohjanmaan kattava palveluverkko ja vireä yhdistystoiminta ds ys aedistävät ä ennaltaehkäisevän ae äse ä työn toteuttamista. Julkisten palvelurakenteen ja prosessien uudistaminen i viivästyy: Julkisten resurssien niukkuus ja väestön ikääntyminen luovat akuutin tarpeen palvelurakenteen ja prosessien uudistamiselle. Kuntien heikentynyt taloustilanne ja yhteistyön y ongelmat saattavat viivästyttää uudistustyötä. Henkilökohtaisten palveluiden väheneminen: Digitalisoituminen lisää sähköisiä palveluja ja uhkana on, että henkilökohtaiseen palveluun ei panosteta. Tämä saattaa edelleen kasvattaa hyvinvointieroja, sillä monet maahanmuuttajat, syrjäytyneet ja moniongelmaiset tarvitseva henkilökohtaista palvelua. Eriarvoistuminen ja hyvinvoinnin polarisoituminen: Julkisen talouden niukkuuden ja osittain asioita yhdessä. Tämä luouusiauusia mahdollisuuksia sekä myös osaamisen merkityksen ja työn vaativuuden Uusi yhteisöllisyys ja jakamistalous: Osallistumisen ja kulutuskulttuurin muutokset luovat uusia tapoja tehdä maaseudulle että kaupunkeihin lisätä väestön hyvinvointia kasvamisen takia riskinä on, että osa väestöstä voi kestävällä tavalla. jatkossa erittäin hyvin ja osa erittäin huonosti. Yhteisöllisyyden rapautuminen: Kaupungistumiskh kehitys ja yhteiskunnan mosaiikkimaistuminen rikkovat perinteisiä yhteisöjä ja haastavat niiden toimintatavat.
Mahdollisuudet ja uhat: Hyvä elinympäristö Mahdollisuudet Uhat Yhdyskuntarakenteen kestämätön kehitys: Etätyön lisääntyminen: Digitalisoituminen, Hj Hajautettu yhdyskuntarakenne k vaikeuttaa monipaikkaisuus ja osaamistalouden kaavoitustyötä ja lisää autoriippuvuutta. Kuntien vahvistuminen mahdollistavat työn yhteistyöongelmat puolestaan johtavat pahimmillaan ylimitoitettuun ja kalliiseen tekemisen paikasta riippumatta. yhdyskunta Pohjanmaan elinvoimaiset kylät sekä turvallinen, viihtyisä ja puhdas elinympäristö tarjoavat hyvät puitteet tietoon ja luovuuteen perustuvalle yrittäjyydelle. Elävä maaseutu vetovoimatekijänä: Alueen vetovoimatekijöiden muutos sekä vapaaajan ja ympäristön merkityksen kasvu rakenteeseen sekä hitaaseen maankäytön suunnitteluun. Seurauksina voivat olla huono saavutettavuus, maaseudun autioituminen, kulttuuriperinnön köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Kuitenkin laadukas ja toimiva asuin jaelinympäristö on keskeinen työvoiman saatavuuteen vaikuttava asia. Tulvien lisääntyminen: Ilmastonmuutos aiheuttaa monia negatiivisia vaikutuksia Pohjanmaalle. Erityisesti tulvien odotetaan lisääntyvän. lisäävät Pohjanmaan houkuttelevuutta, sillä elävä maaseutu monine mahdollisuuksineen on täällä säilynyt. Vesien happamoituminen: Pohjanmaalla on paljon ns. happamia sulfaattimaita, jotka happamoittavat Ympäristötietoisuuden äi öi i kasvattaminen: vesistöjä. Happamuus ja metallit huuhtoutuvat Tavallinen ihminen on avainasemassa sateiden yhteydessä vesistöihin aiheuttaen laajoja ilmastonmuutoksen ja muun ympäristön vahinkoja. Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän pilaamisen hillinnässä. Kulutuskulttuurin ja sateita myös Pohjanmaalla, joten vesien osallistumisen t i muutokset tk tlisäävät ät tavallisen happamoitumisen riski kasvaa. ihmisen roolia ympäristönsuojelussa.
Toimiva liikennejärjestelmä Riittävästi osaavaa työvoimaa Korkeatasoinen innovaatiotoiminta Monipuolinen elinkeinoelämä Kilpailukykyinen alue Arvossapidetyt kulttuuriympäristöt ja elävä kulttuuriperintö
Vähän syrjäytyneitä Ti Toimivat i palvelut l Yhteiskuntaan integroituneet maahanmuuttajat Hyvinvoiva i väestö Vireä kulttuurielämä ja hyvät harrastusmahdollisuudet
Ympäristövastuullinen energiantuotanto, liikenne ja asuminen Ympäristötietoiset kansalaiset Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Hyvä elinympäristö Kestävä alue ja yhdyskuntarakenne
Toimiva liikennejärjestelmä Maakunnan erityispiirteet Riittävästi osaavaa työvoimaa Monipuolinen elinkeinoelämä Kilpailu kykyinen alue Korkeatasoinen innovaatiotoiminta Arvokkaat kulttuuriympäristöt ja elävä kulttuuriperintö Ulkoiset muutostekijät Ympäristötietoiset kansalaiset Ympäristövastuullinen energiantuotanto, liikenne ja asuminen Kestävä alue ja yhdyskuntarakenne Hyvä elinympäristö Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Uuden energian Pohjanmaa Huippuosaaminen Monikulttuurisuus Yhteisöllisyys Hyvinvoiva väestö Yhteiskuntaan Integroituneet maahanmuuttajat Vireä kulttuurielämä ja hyvät harrastusmahdollisuudet Vähän syrjäytyneitä Toimivat palvelut
Läpileikkaavat teemat Kilpailukykyinen alue Hyvinvoiva väestö Verkostot ja yhteistyökyky Kansainvälisyys Hyvä elinympäristö Maaseudun erityiskysymykset Kestävä kehitys Tasa arvo ja yhdenvertaisuus