UUTISKIRJE Puhtaampien tulisijojen Suomi

UUTISKIRJE Puhtaampien tulisijojen Suomi

2 puhtaampien tulisijojen suomi

Johdanto Tulikivi järjesti jo perinteeksi muodostuneen Puhtaampien tulisijojen Suomi -seminaarin Helsingissä 10.2.2010. Seminaari oli järjestyksessään kolmas ja osa Tulikiven vuonna 2007 käynnistämää ohjelmaa, jonka tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä uusia noin kolmannes nykyisistä vanhan ja ilmastoa kuormittavan tekniikan tulipesistä. Ohjelman avulla pyritään myös lisäämään kansalaisten tietoisuutta puun oikeaoppisesta polttamisesta, polttopuun käytön lisäämismahdollisuuksista sekä nykyaikaiseen tekniikkaan perustuvien uusien, ympäristöystävällisten tulipesäratkaisujen mahdollisuuksista. Tämä uutiskirje on kooste seminaarissa pidetyistä asiantuntijapuheenvuoroista, jotka nojaavat sen hetken ajankohtaiseen tietoon ja tilanteeseen. Tulikivi on edelläkävijänä kehittänyt puhtaamman polttotekniikan tulisijoja, joilla on hyvä hyötysuhde. Yrityksen teknologia on hyväksytty eri puolilla maailmaa. Tulikivi aloitti myös CE-merkin käytön ensimmäisenä varaavien tulisijojen valmistajana Suomessa kesäkuussa 2008, ja yritys tekee jatkuvaa tutkimustyötä entistä ympäristöystävällisempien tulisijojen kehittämiseksi. EU:n tavoitteena on vähentää pienhiukkaspäästöjä 59 prosentilla vuoden 2000 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen tavoitteena on vähentää päästöjä noin 28 prosentilla samassa ajassa. Jotta tavoitteet on mahdollista saavuttaa, tarvitaan toimenpiteitä niin kansallisella kuin EU:n tasolla. Yksi osa kansallista toimintasuunnitelmaa on vähentää puun pienpoltosta syntyviä päästöjä. Suomella on vielä paljon tekemistä energiatehokkuuden parantamisessa ja päästönormien kehittämisessä eurooppalaista tasoa vastaaviksi. Tällä hetkellä Euroopan komissiossa valmistellaan EuP-direktiiviä (Eco-Design -direktiivi) yhtenäistämään eri maiden kirjavia käytäntöjä erityisesti päästörajoitusten ja energiatehokkuuden osalta. Direktiivin on tarkoitus ohjata EU:n jäsenvaltioita ja edelleen tulisijojen valmistajia tekemään osansa ilmastoja energiapolitiikan tavoitteiden toteutumiseksi. Taistelussa ilmastonmuutosta vastaan kenelläkään ei ole varaa jäädä sivustakatsojaksi. Tulikivi Oyj tuntee oman vastuunsa ja haastaa muutkin toimijat mukaan työhön. Tulikivi on myös ensimmäisenä tulisijojen valmistajana maailmassa laskenut varaavien Tulikivi-uunien hiilijalanjäljen ja todennut, että Tulikivi-tulisijaa käytettäessä sen valmistamisen aiheuttama hiilijalanjälki nollautuu tuotteesta ja käyttöahkeruudesta riippuen 1 2 vuodessa. puhtaampien tulisijojen suomi 3

Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen: Puun pienpolton ja vihreän teknologian edistäminen kaipaavat julkista tukea toimivalla lainsäädännöllä ja kannustimilla keskeinen rooli Suomi uhkaa jäädä jälkijunaan puunpolton sääntelyn ja bioteknologian kehittämisessä. Lainsäädännöllä on syytä varmistaa, että suomalaisten tulisijavalmistajien teknologiaosaaminen pysyy kilpailijamaiden tasolla ja mielellään jopa korkeampana. Tulevaisuudessa osaaminen nousee keskeiseksi menestystekijäksi kilpailussa ja bioenergian teknologiakehityksessä. Tällä on vaikutusta siihen, että valmistus pysyy kotimaassa, eikä siirry Suomen ulkopuolelle maihin, joissa polttoteknisiä vaatimuksia jo on. Puun pienpolton oikeutus tulee ilmastonmuutoksen estämisestä ja fossiilisten polttoaineiden vähentämisen tavoitteesta. Puunpoltto on perinteinen energiantuotantotapa, jota on mahdollista kehittää nykypäivän teknologiakehitystä vastaavaksi. Puunpienpolttoa puoltavia tekijöitä ovat sen kustannustehokkuus ja sen riippumattomuus muista energianlähteistä. Puunpienpoltto on lähienergiaa, jonka tuottamisen hiilijalanjälki on esimerkiksi pellettiin verrattuna pieni. Puun saatavuus on myös hyvä oli se sitten takapiha tai metsä Suomessa, Ranskassa tai Saksassa. Puun pienpoltolla voidaan myös tuottaa energiaa juuri oikea määrä oikeaan aikaan esimerkiksi paukkupakkasilla, mikä on erinomainen asia energiataloudellisesta näkökulmasta. Suomella paljon tekemistä puhtaan puunpolton edistämisessä Puunpolttoa ei ole säännelty Suomessa. Pitkälti tästä johtuen Suomessa myytävät tulisijat ovat valtaosin polttotekniikaltaan ja päästöarvoiltaan heikompia kuin Euroopassa myytävät. Myös vuonna 2012 voimaan tuleva CE-merkki sallii edelleen testaamattomien tulisijojen myynnin. Suomessa on vielä paljon tekemistä puunpolton sääntelyn ja vihreämmän teknologian kehittämisessä. Lainsäädännöllinen kehitys ei ohjaa puhtaamman teknologian käyttämiseen, millä olisi ilmasto- ja energiapoliittisesti merkittävä vaikutus, sanoo Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen. Suomalainen Tulikivi on maailman suurin varaavia tulisijoja valmistava yritys. Vauhkosen mukaan toimivat kotimarkkinat mahdollistavat kilpailukyvyn säilyttämisen myös vientimarkkinoilla. Vauhkonen peräänkuuluttaa julkisen vallan keinoja edistää puhdasta puunpolttoa. Kotitalousvähennys voisi toimia osaltaan kannustinelementtinä puhtaampien tulisijojen käytölle. Lainsäädännössä on kuitenkin tällä hetkellä huomattava epäkohta, sillä kotitalousvähennys suosii paikallaan muurattavia tulisijoja ja asettaa siten tehdasvalmisteiset varaavat, teknisesti edistyneemmät tulisijat ja tehtaalla tapahtuvan työn selvästi heikompaan asemaan. Mikäli näitä kilpailua vääristäviä tekijöitä ei saada korjattua, piilee suuri riski sille, että suomalaisten tulisijavalmistajien teknologiaosaaminen katoaa ja Suomi menettää tuotantoaan muihin maihin. Tällä on ratkaiseva merkitys myös bioenergian teknologiakehityksen ja osaamisen säilyttämisessä Suomessa. Pelisäännöt kuntoon alan kilpailukyvyn säilyttämiseksi Olemassaolevia tulisijateollisuuden työpaikkoja varjellaan parhaiten osallistumalla polttotekniikan kehittämiseen eurooppalaiselle tasolle. Alalla toivotaan ja itse asiassa on jo pitkään odotettu puun pienpolton sääntelyn ja EU-tason vaatimusten saavan vauhtia lähiaikoina EupLot 15-valmistelutyön edistyessä. Eurooppalaisilla on paras tulisijaosaaminen, eikä sitä saisi kadottaa. Siten on tärkeää, että EU:lla on keskeinen rooli myös alan toimintaedellytysten luojana, sanoo Heikki Vauhkonen. Osaamisen säilyttäminen on ratkaisevaa kansainvälisessä kilpailussa. Tulikivi on edelläkävijänä kehittänyt puhtaamman polttotekniikan tulisijoja, joilla on hyvä hyötysuhde. Yrityksen teknologia on hyväksytty eri puolilla maailmaa. Tulikivi aloitti myös CE-merkin käytön ensimmäisenä varaavien tulisijojen valmistajana Suomessa kesäkuussa 2008, ja yritys tekee jatkuvaa tuotekehitystä entistä ympäristöystävällisempien tulisijojen kehittämiseksi. Tällaisia innovaatioita ovat muun muassa pellettitulisijat, pelletti-puu-yhdistelmätulisijat ja ns. älykkäät tulisijat, joissa on automaattinen palamiskontrollointi. Tulikivi-tulisijan hankinta on ekoteko Tulikivi on ensimmäisenä tulisijojen valmistajana maailmassa laskenut varaavien Tulikivi-uunien elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen brittistandardin mukaisesti. Siinä on huomioitu eri tekijöitä muun muassa tehdasvalmisteisen varaavan tulisijan tutkimuksesta, kivenlouhinnasta, tuotekehityksestä, valmistuksesta ja logistiikasta aina käyttöiän päätyttyä tapahtuvaan purettavan tulisijan kierrätykseen. Logistiikka on suurin yksittäinen hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä. Kuluttajan kannalta tulokset ovat puun pienpolttoon kannustavia. Tulikiven valmistaman tulisijan 100 200 lämmityskerran aikana säästyy sähkölämmitykseen verrattuna yhtä paljon hiiltä kuin tulisijan valmistusaikana on kulunut eli käytännössä normaalikäytössä olevan tulisijan hiilijalanjälki voi nollautua jo ensimmäisen käyttövuoden aikana, kertoo Heikki Vauhkonen. Kun ottaa huomioon Tulikivi-tulisijojen kymmeniä vuosia pitkän elinkaaren ja sen, että elinkaaren päätyttyä tuotteen osat ja materiaalit voidaan kierrättää, on Tulikivi-tulisijan hankinta todellinen ekoteko. Suomessa on päästävä 2010-luvun edellyttämälle eurooppalaiselle tasolle puunpolton sääntelyn ja vihreämmän teknologian kehittämisessä, perää Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen. 4 puhtaampien tulisijojen suomi

Kansanedustaja, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Susanna Huovinen: Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii kaikkien panosta Upea oikea pakkastalvi on saanut monen kysymään: onko ilmastonmuutos ohi? Onko kaikki ilmastosta vouhkaaminen turhaa touhua, johon upotetaan liikaa aikaa ja rahaa? Vastaus on yksiselitteisesti ei. Ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä tarvitaan kaikkien sitoutumista, niin ihmisten kuin organisaatioidenkin, peräänkuuluttaa kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Susanna Huovinen. Monet ovat muistuttaneet kansainvälisen ilmastopaneelin IPCCN:n tutkimustulosten mahdollisesta peukaloinnista. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että ilmastonmuutos on todellinen uhka. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut 70 % vuodesta 1970 vuoteen 2004. Pohjoisen napa-alueen jääpeitteen laajuus on kutistunut noin 15 % vuodesta 1978 ja vuonna 2008 mitatut kasvihuonekaasupitoisuudet olivat korkeampia kuin koskaan aikaisemmin, lataa kansanedustaja Susanna Huovinen faktoja pöytään. Huovisen mielestä meidän tämän ajan ihmisten velvollisuus on hillitä ilmastonmuutosta. Tämä velvollisuus kytkeytyy tiukasti muihin globaaleihin haasteisiin kuten köyhyyden, aliravitsemuksen ja sotien vähentämiseen. Ilmastonmuutoksen pahimmat ilmiöt koettelevat jo entuudestaan maailman köyhimpiä. On valitettavaa, että Kööpenhaminan kokous lässähti pannukakuksi. Ympäripyöreät julkilausumat eivät enää auta, vaan nyt tarvitaan laajaa poliittista sitoutumista konkreettisiin toimiin, sanoo Huovinen. Merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisessä. Suomen asettamat tavoitteet ovat haastavia, mutta vieläkin pidemmälle on päästävä. Katseet on suunnattu pitkälti metsään, vaikka toki tuulivoimakapasiteettimme kaipaa myös kasvattamista, toteaa Huovinen. Haasteena on metsien monipuolinen hyödyntäminen kestävällä tavalla. Metsän arvo on muutakin kuin taloudellista tuottoa tavoittelevaa rahan arvoa. Huovinen muistuttaa, että metsä on osa suomalaisten kansan ja sielun maisemaa, metsällä on virkistyskäyttöja matkailuarvoa. Metsällä on myös suojeluarvoa, jolloin metsien käyttöä ja suojelua on sovitettava yhteen tarkkaan harkiten. Olennaista on, että kaikille ilmastoa ja ympäristöä rasittavalle toiminnalle etsitään parempia, puhtaampia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Esimerkiksi puun polton osalta Suomessa on varsin kehittynyttä teknologiaa, jolloin on mahdollista myös ehkäistä sen haitallisia vaikutuksia, kiittelee Huovinen. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Susanna Huovinen kertoo valiokunnan ottaneen kantaa myös puun pienpolton terveysvaikutuksiin. Erityinen huoli on se, että pientalojen lämmityksen ja liikenteen päästöt purkautuvat matalalle, jolloin niiden vaikutus ihmisille asutusalueilla on suuri. Tätä altistumista pitää vähentää juuri puhtaammalla teknologialla, johon valtiovallan tulisi ihmisiä kannustaa ja ohjata. Suomelle tarjoutuu ilmastonmuutoksen ansiosta mahdollisuus olla edelläkävijä, joka nostaa esiin puhtaammat uudet teknologiat ja hyötyä tästä myös työpaikkoina ja hyvinvointina. Tämä tilaisuus on vain osattava hyödyntää. EU on toiminut koko ilmastoasian vahvana veturina ja EU-maat ovat sitoutuneet moniin toimiin, kuten energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energianlähteiden reippaaseen lisäykseen. Jotta mahdollisimman tehokkaaseen päästöjen vähentämiseen päästään, tarvitaan monenlaisia toimia niin yhdyskuntarakenteessa, rakentamisessa, energiatuotannossa, liikenteessä kuin kulutus - ja tuotantotavoissakin. Huovinen tiedostaa, että tehtävä ei ole kovin helppo, mutta yritettävä silti on. Ilmastonmuutos on paitsi koko ihmiskunnan yhteinen uhka, se voi olla myös mahdollisuus rakentaa uudenlaista tulevaisuutta, toteaa kansanedustaja Susanna Huovinen optimistisesti. puhtaampien tulisijojen suomi 5

Wilhelmus de Wilt, Euroopan komissio, DG Energy and Transport (TREN), Unit D3 Eco-design -direktiivin valmistelu etenee komissio kehottaa yhteisten kantojen muodostamiseen EU:ssa valmisteilla oleva EuP-direktiivi on ajankohtaisessa vaiheessa. Osana direktiivin valmistelutyötä Euroopan komissio on selvittänyt muun muassa puun pienpolttoa Lot15-tutkimuksessaan. Uuden EuP-direktiivin odotetaan astuvan voimaan vuonna 2012. Direktiivin astuessa EuP-direktiivin päätavoitteet: voimaan se määrittelee myös kiin- teää polttoainetta käyttäville tulisijoille päästörajat, jotka tulee saattaa voimaan kansallisella tasolla. - - Varmistaa energiaa käyttävien tuotteiden vapaa liikkuvuus EU-alueella. Kehittää näiden tuotteiden yleistä ympäristötehokkuutta ja edistää luonnonsuojelua - Myötävaikuttaa energiajakelun turvallisuuteen ja edistää EU:n talouden kilpailukykyä - Suojella teollisuuden, kuluttajien ja muiden sidosryhmien intressejä. Wilhelmus de Wilt Euroopan komissiosta kehotti teollisuutta ja päätöksentekijöitä puhumaan yhdellä äänellä Euroopassa. EU-lainsäädäntöön ei voi vaikuttaa olemalla hiljaa. Tässä kysymyksessä Suomi on suuri maa. Vaikka Suomi on pieni EU-maa, tässä yhteydessä Suomella on suuri rooli ja Suomi voi vaikuttaa siihen, miten tulisijoja koskevan direktiivin valmistelu etenee. Suomessa on pitkät perinteet kiinteää polttoainetta käyttävistä tulisijoista, joten myös Suomen kokemuksia arvostetaan EU-päätöksentekijöiden keskuudessa, sanoi Euroopan komissiota Tulikiven seminaarissa edustanut de Wilt. Hän korosti puheessaan, että direktiivin valmistelu on todella aktiivisessa vaiheessa ja muutoksia tapahtuu Lissabonin sopimuksen myötä myös prosesseissa. Jäsenmaat ovat sitoutuneet saattamaan kansalliselle tasolle EUmääräykset, muistuttaa de Wilt. Energiatehokkuuden nostaminen keskeinen haaste Nyt pitkällä valmistelussa oleva EuP-direktiivi (2009/125/EC, Eco- Design -direktiivi)on yksi EU:n tärkeimmistä lainsäädännöllisistä energiatehokkuuspolitiikan instrumenteista. Se on puitedirektiivi, joka määrittelee menettelytavat. EuP-direktiivi perustuu elinkaariajattelulle. Uuden direktiivin tavoitteena on laajentaa edellisen EuPdirektiivin (2005/32/EC) toiminta-aluetta. Puhuttaessa niin energiaturvallisuudesta, ilmastonmuutoksesta kuin työllisyyskysymyksistä kulkee energiatehokkuuden lisääminen käsi kädessä näiden kysymysten kanssa. Voiko energiatehokkuus tuoda ratkaisuja näihin haasteisiin?, kysyi de Wilt toiveikkaana. Tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksia säädellään eri direktiiveillä tuotteen elinkaaren eri vaiheissa. Elinkaarianalyysit, joita on tehty lukuisilla energiaa käyttävillä tuotteilla osoittavat, että suurin ympäristövaikutus tuotteen elinkaaren aikana syntyy tuotteen käyttövaiheessa. EuP-direktiivin lisäksi käyttövaihetta sääntelee Energiamerkintädirektiivi. EuP-direktiivin nojalla komissio antaa tuoteryhmäkohtaisia täytäntöönpanosäädöksiä. Niitä voidaan antaa energiaa käyttäville tuotteille silloin, kun: tuotteella on huomattavat ympäristövaikutukset tuotteesta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähen tämiseen nähdään olevan merkittävät mahdollisuudet tuotteen myyntimäärä EU:n alueella on merkittävä (yli 200.000 kappaletta vuosittain). EuP- ja Energiamerkintädirektiivi tukevat toisiaan EuP-direktiivi on tarkoitettu sääntelemään tarjontapuolen energiatehokkuutta, kun taas Energiamerkintädirektiivi kysyntäpuolta eli ohjeistamaan loppukäyttäjää. Näiden yhteisvaikutuksena taataan markkinoiden dynaaminen kehittyminen. Myös alkuperäiseen 1990-luvulla annettuun energiamerkintädirektiiviin (92/75/EC) on tehty laajennuksia komission vuonna 2008 antamassa ehdotuksessa (COM(2008) 778). Ehdotus sisältää muun muassa direktiivinen laajentamisen muihin kuin kotitalouskoneisiin, kuten moottoreihin sekä energiaan liittyviin tuotteisiin samalla tavalla kuin uusi EuP-direktiivi. Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä kiistaa aiheutti muun muassa merkintäetiketin ulkoasu, julkiset hankinnat ja kannusteet sekä mainonta. Lot15 Osana EuP-puitedirektiivin valmistelua toteutettava Lot15-tutkimus keskittyy kiinteätä polttoaineitta polttaviin lämmityslaitteisiin. Sen tavoitteena on suosittaa tapoja, joilla parannetaan näiden tuotteiden ympäristötehokkuutta. Selvityksessä ovat mukana erilaiset takat, liedet, uunit ja kaminat eli sellaiset kiinteää polttoainetta käyttävät laitteet, joilla on lämmitysfunktio. Tähän ryhmään eivät siis kuulu esimerkiksi saunat ja grillit. Selvitys toteutetaan muiden EuP-puitedirektiiviin liittyvien selvitysten kanssa yhteneväisiä menettelytapoja noudattaen (Methodology for Eco-design of Energy-using Products, MEEuP) ja se käy läpi myös laajan konsultaatiokierroksen jäsenmaissa ja eri sidosryhmissä. Konsultaatiokierros ajoittunee vuoden 2010 loppupuolelle. Energiamerkintä työntää markkinoita tiettyyn suuntaan. Ihmiset haluavat ostaa A tai A+ -merkinnällä varustettuja tuotteita, toteaa Wilhelmus de Wilt Euroopan komissiosta. Kun ehdotamme jotakin haluamme sen olevan sellaista, joka helpottaa kuluttajaa. EU-maiden väliset suuret erot aiheuttavat kuitenkin suuria haasteita tälle työlle. 6 puhtaampien tulisijojen suomi

Tuotekehityksestä vastaava johtaja Pekka Horttanainen Tulikivi Oyj: Päästöjen vähentäminen on myös valmistajien asia Euroopan komission valmistelema direktiivi päästöjen vähentämisestä ja energiatehokkuuden lisäämisestä saa myös valmistajien tuen. Direktiiviä varten tehty taustaselvitys (LOT 15) puolestaan on puutteellinen erityisesti työryhmän teknologisen tietämättömyyden vuoksi. Valmistajat kokivat, että heidän näkemyksiään ei kuunneltu, kritisoi Tulikiven tuotekehitysjohtaja Pekka Horttanainen selvitystyöryhmän työskentelyä. Tulisija-valmistajat ovat esittäneet omat ehdotuksensa tuleviksi päästörajoituksiksi. Päästötavoitteisiin pyrittäisiin siirtymään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa, heti direktiivin voimaan tulon jälkeen, varaavien tulisijojen osalta päästörajat olisivat hiilidioksidin osalta 1500 mg/nm3, palamattomien hiilivetyjen 120 mg/nm3 ja hiukkaspäästöjen osalta 75 mg/nm3. Toisessa vaiheessa, neljän vuoden siirtymäkauden jälkeen, päästörajat olisivat 1250, 100 ja 40 mg/nm3. asennettu tulisijakanta. Pienhiukkaspäästöjen osalta on kehitettävä yhteiset päästöjen mittaamismenetelmät ennen varsinaisten päästövaatimusten asettamista. Tänä päivänä ilmastokysymykset ja energiatehokkuus ovat keskeisessä asemassa teknologisessa tuotekehittelyssä. Osana tätä kehitystyötä pyritään löytämään mahdollisimman energiatehokas ja ilmastoystävällinen polttoaine, jollaiseksi pelletti usein mielletään. Sen ekologisia vaikutuksia on kuitenkin syytä tutkia lisää. Sen sijaan perinteistä ja paikallisesti saatavan polttopuun käyttöä on edistettävä kaikin tavoin, korostaa Horttanainen. Suomessa ei toistaiseksi ole tulisijoille päästörajoituksia. Ympäristöministeriö on halunnut odottaa LOT 15 selvityksen tuloksia ja koordinoida kansalliset vaatimukset sen mukaisesti. Näin ollen suomalainen tulisijateollisuus joutuu sopeutumaan suoraan, ilman välivaiheita, tiukkoihin eurooppalaisiin määräyksiin. Varaavien tulisijojen CE-merkintä tuli pakolliseksi Euroopassa tämän vuoden alusta alkaen ja tullee Suomessa pakolliseksi vuoden 2012 alusta. CE-merkin vaatimukset ovat kuitenkin reilusti löysemmät kuin ennakoidut EU-direktiivin myötä tulevat vaatimukset. Näin ollen CE-merkki ei yksin takaa, että tulisijat täyttävät tulevia vaatimuksia, vaan CE-merkissä esitettyjä päästöarvoja täytyy verrata muihin vaatimuksiin, kertoo Pekka Horttanainen. EU-maissa on runsaasti vanhentuneita tulisijoja, joilla on suuri merkitys ympäristön ja energiatehokkuuden kannalta. Tulevista säädöksistä ja toimenpiteistä päätettäessä on syytä huomioida jo asennettujen tulisijojen määrä ja kehityspotentiaali. Horttanaisen mukaan päästövaatimusten tulisi kattaa porrastetusti myös Komission olisi syytä ottaa huomioon toimialan asiantuntijanäkemykset päästövaatimuksia valmisteltaessa, tähdentää Pekka Horttanainen Tulikivestä. puhtaampien tulisijojen suomi 7

Teollisuusneuvos Sirkka Vilkamo työ- ja elinkeinoministeriö: Suomen energiatehokkuudessa vielä parantamisen varaa Suomen päästövähennystavoitteet seuraavat suurelta osin EU:n päästötavoitteita. Olennaista on vähentää sähkön kulutusta, jolloin laitteiden tehokkuusvaatimukset ovat selvästi merkityksellisin toimenpidekokonaisuus. Vaatimukset kohdistuvat niin kotitalouksiin kuin suurempiin teollisuusyksiköihinkin. Kaikkien on omalta osaltaan osallistuttava sähkön säästämistalkoisiin. Valtioneuvosto linjasi 4.2.2010 tekemässään periaatepäätöksessä Suomen 2010-luvun energiatehokkuustoimenpiteet. Sen taustalla vaikuttavat viime vuosien suuret linjapaperit, kuten ilmasto- ja energiastrategia (2008) ja valtioneuvoston tulevaisuusselonteko (2009). Periaatepäätöksen pohjana on laajapohjaisen toimikunnan vuonna 2009 valmistunut yksimielinen mietintö. Periaatepäätöksen pääpaino kohdistuu päästökaupan ulkopuolisiin aloihin, kuten rakentamiseen, liikenteeseen, palveluihin ja kotitalouksiin. Toimenpiteillä on laskettu säästettävän noin 37 TWh kokonaisenergiasta, josta 5 6 TWh on sähköä, sanoo teollisuusneuvos Sirkka Vilkamo työ- ja elinkeinoministeriöstä. Sähkön säästämisessä merkittävin vaikutus on laitteiden energiatehokkuuden lisäämisellä (kuvio 1). Myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta energiatehokkuuden lisäämisellä on suuri merkitys. Suomi pyrkii kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta suhteessa kokonaisenergian käyttöön, mutta tämä onnistuu suunnitelmien mukaan vain, jos muun energian käyttöä vähennetään samalla kuin uusiutuvan energian käyttöä lisätään. Vilkamon mukaan em. periaatepäätöksen toimenpiteet vastaavat noin 9 miljoonaa tonnin hiilidioksidipäästövähenemää. asiaan huomiota ja niiden kohteeksi on tällä hetkellä määritelty 38 laiteryhmää ja lisää on todennäköisesti tulossa. Puolet säästötavoitteista saadaan kotitalouksista ja toinen puoli muualta. Vaatimusten piiri on laajenemassa varsinaisista energiaa käyttävistä laitteista energiaan liittyviin laitteisiin, kuten hanoihin ja ikkunoihin. Energiatehokkuusvaatimukset kieltävät tehottomien laitteiden myynnin. Joissakin tapauksissa edellytetään kuitenkin konkreettista vastuuta myös kuluttajalta. Esimerkiksi ongelmajätteitä lajiteltaessa on muistettava, että käytetyt energiansäästölamput kuuluvat ongelmajätteisiin, muistuttaa Sirkka Vilkamo. Kuvio 1. Toimenpiteiden vaikutus sähkön kulutukseen, yhteensä 6,4 TWh Laitteiden energiatehokkuus 2 100 GWh Teollisuus ja palvelut 2 700 GWh Rakennukset 1 050 GWh Liikenne 130 GWh Kotitaloudet 360 GWh Maatalous 30 GWh Laitteiden energiatehokkuusvaatimukset on EU:n yhteinen toimi. Olennaista on, että vaatimukset toimeenpannaan tehokkaasti kansallisella tasolla, painottaa Vilkamo. Tällä hetkellä on ongelmallista, että esimerkiksi taloussähkön käyttö kasvaa vuosi vuodelta, johtuen mm. kotitalouksien laitemäärän kasvusta. Tehokkuusvaatimuksissa onkin kiinnitetty Laitteiden tehokkuusvaatimusten laajennusta valmistellaan parasta aikaa lainsäädännön tasolla, kertoo Sirkka Vilkamo työ- ja elinkeinoministeriöstä. 8 puhtaampien tulisijojen suomi

Pääjohtaja Frank Kienle HKI Haus-, Heiz- und Küchentechnik -toimialajärjestö: Kansainväliset pelisäännöt edistävät tulisijojen puhtaampaa käyttöä Saksa esimerkkinä pitkäjänteisen valmistelutyön onnistumisesta Suomi on päästövaatimusten asettamisessa jälkijunassa verrattuna vaikkapa Saksaan, Itävaltaan tai Sveitsiin. Pieniä ja keskikokoisia tulisijoja koskevat päästö- ja tehokkuusmääräykset tulevat voimaan Saksassa maalis-huhtikuussa 2010 seitsemän viikon siirtymäajalla. Päätös on syntynyt järjestöjen, poliitikkojen ja lainvalmistelijoiden kolme vuotta kestäneen aktiivisen yhteistyön tuloksena, kertoo pääjohtaja Frank Kienle HKI-toimialajärjestöstä. Vähäpäästöisen energian käytön edistäminen on merkittävä askel eteenpäin kestävän ilmasto- ja energiapolitiikan tiellä. Kiinteiden biopolttoaineiden käyttöä tehostavat vaatimukset ansaitsevat yleisesti kiitokset. Puun käytön edistäminen vie osaltaan ilmaston suojeluun tähtääviä tavoitteita eteenpäin. Toisaalta biomassan poltto saattaa aiheuttaa haitallisia päästöjä. Korkeiden päästövaatimusten asettaminen tulisijoille on elintärkeää juuri saastekuormituksen vähentämiseksi. Tavoitteena on kannustaa vanhojen laitteiden korvaamiseen uusilla vähäpäästöisillä, kiinteäpolttoaineisilla laitteilla sekä lisätä positiivista asennetta puunpolttoa kohtaan, toteaa Frank Kienle. vähentämisen osalta voidaan toimintaympäristön tarkastelun lisäksi puhua myös ensisijaisista teknisistä toimenpiteistä, kuten tehokkaampi ja puhtaampi poltto ja palaminen sekä savupiipun paineen stabiilius. Toissijaisesti tarkastellaan suodattimen ja separaattorin kuntoa, selostaa Kienle. Kienlen mukaan kiinteitä polttoaineita käyttäville tulisijoille kohdennetut päästö- ja tehokkuusvaatimukset tulevat voimaan kahdella tasolla tulisijatyypistä riippuen (ks. taulukko 1). Saksan määräysten mukaan useimmat tulisijatyypit kuuluvat kategoriaan, jossa häkäpäästöt saavat olla korkeintaan 2 grammaa ja hiukkaspäästöt 0,075 grammaa kuutiometriä kohden. Esimerkiksi varaavan takan osalta vähimmäistehokkuusvaatimus on 75 prosenttia. Poikkeus vahvistaa säännön Poikkeuksia uusiin säädöksiin kuitenkin sallitaan tiettyjen ehtojen mukaisesti. Vanhojen ja asennettujen avoimien tulisijojen ja kaakeliuunien on sopeuduttava uunien lämmitys- ja polttovaatimuksiin 31.12.2014 mennessä. Tulisijat on varustettava hiukkaspäästöjä alentavilla lisälaitteilla, mikäli ne eivät toteuta vaatimuksia mm. paikallisesti suoritettujen päästömittausten jälkeen. Uudemmat tulisijat täytyy uudistaa asteittain vuoteen 2024 mennessä. Siirtymäajan säädösten mukaan jo olemassa olevat, kiinteitä polttoaineita käyttävät tulisijat, jotka on asennettu ja toiminnassa 22.3.2010 saavat jatkaa toiminnassa, mikäli ne mukautuvat hiukkaspäästöjen alarajaan (0,15 g/m³) sekä häkäpäästöjen alarajaan (4 g/m³) 31.12.2013 mennessä. Tästä todisteena käy esimerkiksi valmistajan CE-merkintä tai nuohouksen yhteydessä tehtävä mittaus, kertoo Kienle. Poikkeussäädösten piiriin kuuluvat uunit, jotka eivät ole teollisuuskäytössä ja joiden arvioitu lämmitysteho on alle 15 kw, avoimet tulisijat, kaakeliuunit, yksittäiset asuntojen tulisijat sekä ennen 1.1.1950 asennetut tulisijat. Kienle korostaa, että poikkeuksien piiriin pääseminen edellyttää tulisijojen, kaakeliuunien ja vastaavanlaisten uunien sopeutumista vaatimukseen hiukkaspäästöjen vähentämisestä, mikäli päästöjen alarajoja ei jo lähtökohtaisesti noudateta. Huomionarvoista on, että 22.3.2010 jälkeen ja ennen 1.1.2015 asennettavat tulisijat kuuluvat päästöjen alarajojen osalta tasolle 1 ja saavat toimia vielä 1.1.2015 jälkeenkin, huomauttaa Frank Kienle uusien päästövaatimuksien kauaskantoisuudesta. Päästövaatimuksissa kaksi tasoa Saksan lainsäädännössä on eroteltu kiinteitä polttoainetta käyttävät tulisijat ja uusia laitteita koskevat vaatimukset sekä lupaehdot nykyisille tulisijoille. Uusi laki tarjoaa myös ohjeistusta keltanokille tulisijan oikeaoppiseen ja ilmastoystävälliseen käyttöön. Tällöin lähdetään liikkeelle ihan perusasioista, kuten laitteeseen soveltuvasta hormistosta ja savupiipusta, tulipesästä sekä oikeanlaisesta polttoaineesta. Toimintaympäristöllä on tärkeä merkitys energian säästämisessä. Olennaista on pyrkiä pienentämään lämmitysvaatimuksia sekä suurentamaan energian hyötykäyttöastetta. Päästöjen Requirements to the emmission Installation from Type of fireplace 1.Level: Installation from 22.03.2010 2.Level: Installation from 31.12.2014 22.03.2010 CO [g/m³] Dust [g/m³] CO [g/m³] Dust [g/m³] Minimum efficiency [%] Roomheaters with flat firing EN 13240 (Temporal burning) 2,0 0,075 1,25 0,04 73 Roomheaters with filled firing EN 13240 (Endurance burning) 2,5 0,075 1,25 0,04 70 Single storage fireplace EN 15250 2,0 0,075 1,25 0,04 75 Fireplace application closed mode EN 13229 2,0 0,075 1,25 0,04 75 Stove application with flat firing EN 13229/A1 2,0 0,075 1,25 0,04 80 Stove application with filled firing EN 13229/A1 2,5 0,075 1,25 0,04 80 Cooker EN 12815 3,0 0,075 1,5 0,04 70 Heating stove EN 12815 3,5 0,075 1,5 0,04 75 Pellet stove without water case EN 14785 0,4 0,05 0,25 0,03 85 Pellet stove with water case EN 14785 0,4 0,03 0,25 0,02 90 Taulukko 1. Tulisijojen uudet päästövaatimukset puhtaampien tulisijojen suomi 9

Uusiutuva energia -yksikön päällikkö Timo Määttä Motiva Oy: Puun pienpolton lisäämisellä tärkeä rooli Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa Suomen ilmasto- ja energiapolitiikassa on vielä tilaa puun pienpolton lisäämiselle. Vuonna 2007 puun pienkäyttö oli 13 prosenttia kaikista uusiutuvista energialähteistä. Samaan aikaan teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet olivat 26 prosenttia, metsäteollisuuden jäteliemet 42 prosenttia ja vesivoima 14 prosenttia uusiutuvista energialähteistä. Suomalaiset suhtautuvat varsin myönteisesti ja luontevasti polttopuun käyttöön. Polttopuun käyttö riippuu kuitenkin paljon kiinteistön sijainnista. Maaseudulla, taajamissa ja kesämökeillä lämmitetään puulla kaupunkikiinteistöjä enemmän. Tulisijojen uutuus ja kunto ovat myös vaikuttavia tekijöitä. Polttopuun saanti saattaa nousta merkitykselliseksi, jos metsää ei ole omasta takaa ja polttopuuta joutuu erikseen etsimään ja hankkimaan. Toisaalta Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) arvioiden mukaan ostopuun määrä nousee tulevaisuudessa sitä mukaa, kun taajamien suhteellinen osuus koko maan ostovoimasta kasvaa. Uusiutuvaa energiaa ja kasvihuonekaasuja kohtaan on asetettu tiettyjä kansainvälisiä ja kansallisia tavoitteita osana ilmasto- ja energiapoliittista keskustelua. Myös Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvaa energiaa ja bioenergiaa. Lisäksi puun polton kaasu- ja hiukkaspäästöt on pantava tiukempaan kuriin. Polttopuun pienkäytölle ei ole ilmasto- ja energiastrategiassa asetettu erillistä määrätavoitetta, mutta Metlan tutkimusten mukaan polttopuun käyttömäärät ovat nousseet viime vuosikymmeninä, sanoo Määttä. Politiikan keinovalikoimasta voidaan olla montaa mieltä. Olennaista kuitenkin on, että ilmaston kuormittamista ja energian kulutusta pyritään vähentämään ja niihin tähtäävät toimet todella toteutetaan. Omakotitalossa asuvan näkökulmasta katsottuna polttopuun käyttöä voidaan edistää selkeällä käyttöneuvonnalla mm. käyttömäärän ja oikein tapahtuvan polttamisen osalta. Timo Määttä katsoo, että polttopuun pienkäyttöä edistäviä toimia tulee jatkaa, jolloin niitä hyödynnettäisiin entistä tehokkaammin. Polttopuun käyttäjien keskuudessa on käynnissä eräänlainen sukupolvenvaihdos. Muuttoliikkeen tyhjentäessä vanhoja puulämmitteisiä taloja tulisijoja rakennetaan uudempiin taloihin paitsi sisustuksellisiin syihin vedoten, nyt myös yhä useammin lämmityskustannuksien pienentämiseksi, kertoo Timo Määttä Motiva Oy:stä. Eri lämmitysmuotojen ja energialähteiden suhteet vaikuttavat puun käyttömääriin. Määtän mukaan sähkön ja polttoöljyn hintoja verrattaessa tulisijojen ja puulämmitysjärjestelmien hintoihin perehtynyt kuluttaja havaitsee puulämmityksen usein järkevämmäksi vaihtoehdoksi. Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan lämpöpumput ovat monipuolistaneet kotitalouksien lämmitysvalintoja. Puun polttoa puolestaan pidetään usein täydentävänä lämmitysmuotona esimerkiksi kovilla pakkasilla. Motivassa on tehty Pätkittäin puulämmityksestä -opas puun pienpolton edistämiseksi ja myös Kuopion yliopistossa on meneillä Puun pienpolton päästöt, ilmanlaatu ja terveys -hanke, muistuttaa Timo Määttä puun pienpolttoa koskevan opasmateriaalin saatavuudesta. 10 puhtaampien tulisijojen suomi

Toimitusjohtaja Tuula Pohjola Crnet Oy:stä: Tulikivi laski hiilijalanjälkensä ensimmäisenä tulisijavalmistajana Kööpenhaminan ilmastokokouksesta lähdettiin lannistunein tunnelmin, koska kokous ei täyttänyt odotuksia. Vaikka on selvää, että ilmastonmuutoksen torjunta vaati kansainvälisiä sopimuksia ja yhteistyötä, julkisen vallan toimien lisäksi tarvitaan myös yritysten panosta yhteisen haasteen voittamiseksi. Innovatiiviset yritykset kantavat oman kortensa kekoon kehittämällä ympäristöystävällisiä tuotteita. Yrityksille ympäristövastuullisuus voi luoda mahdollisuuksia. Tulikivi-tulisijan hiilijalanjäljen laskennan tulokset yllättivät Tulikivi Oyj:n myönteisesti. Hiilijalanjäljen laskennassa on kyse yrityksen tuotteiden tai palveluiden ilmastovaikutusten selvit- selville tuotteen ilmastovaikutukset. Laskemalla tuotteen hiilijalanjälki saadaan tämisestä. Laskemalla tuotteen hiilijalanjälki selvitetään kuinka paljon päästöjä tuotteen elinkaaren Ympäristövaikutuksen arvioinnissa on kyse aikana syntyy. Tulikivi-tulisijan hiilijalanjälki nollautuu 1 2 vuodessa tai noin 130 200 käyttökerran ja sen avulla voidaan tehdä strategisia pää- yritysten liiketoiminnan ytimen tarkastelusta jälkeen, koska tulisijan käyttö sähköä korvaavana töksiä, sanoo Tuula Pohjola. lämmitysmuotona vähentää CO2-päästöjä. Tuula Pohjola on ympäristölaskentaan erikoistunut Aalto-yliopiston dosentti ja Crnet Oy:n toimitusjohtaja. Hän toteutti Tulikivi-tulisijan hiilijalanjäljen laskennan yhdessä Tulikiven omien asiantuntijoiden kanssa. Hiilijalanjälki nollautuu 1 2 vuodessa Tulisijan käyttö sähköä korvaavana lämmitysmuotona vähentää CO2-päästöjä, koska tulisijassa poltetaan puuta, mikä on uusiutuva energialähde. Tulisijan valmistuksessa ja siihen liittyvissä prosesseissa toimitusketjun toimijoiden tuotanto, Korhosen perheen 120 m2:n omakotitalossa lämmitetään 1200 kg:n painoista Kipitti-tulisijaa noin syntynyt hiilijalanjälki nollautuu tulisijaa yrityksen oma hankintatoimi ja logistiikka sata kertaa vuodessa. Mikäli puulämmityksellä käyttämällä. Suomessa tulisijamallista ja sen korvataan sähkölämmitystä, niin Korhoset nollaavat Kipitin valmistukseen kuluneen hiilijalanjäljen mistamisesta aiheutunut hiilijalanjälki nollau- käyttöahkeruudesta riippuen tulisijan val- ensimmäisen lämmityskauden aikana. tuu jopa 1 2 vuodessa tai noin 130 200 käyttökerran jälkeen. Vientimaissa yhtälöön vaikuttaa lisäksi kuljetusmatkan pituus ja lämmitysenergian tuotannossa käytettävät energialähteet. Nollautumisaika on nopea, sillä Tulikivi-tulisijojen elinkaari on kymmeniä vuosia. Esimerkiksi autoon verrattuna ero on merkittävä, sillä auton käytön aikaiset päästöt tuhoavat mahdollisuuden valmistamisen aiheuttaneen hiilijalanjäljen neutralisointiin. Elinkaaren loputtuakin tulisijan osat ja materiaalit ovat kierrätettäviä. Tulikivi-uuni on ilmastoystävällinen tuote ja sen käyttäminen on siten ekoteko, toteaa Pohjola. Hiilijalanjäljen laskennan tulosten perusteella suurimman osan (53 %) Tulikivi-tulisijan hiilijalanjäljestä muodostavat kuljetukset, johon kuuluvat yrityksen hankintalogistiikka sekä tulisijojen kuljetus- ja asennusmatkat asiakkaan luo, ja lisäksi yrityksen oma henkilölogistiikka eli työmatkat Pohjois-Karjalassa ja kaikki lentomatkat. Yhteistyökumppanien tekemä osto-osien raaka-aineen hankinta ja osien valmistaminen ovat toiseksi suurin tekijä (27 %). Tulikiven omat prosessit ovat kolmannella sijalla 15 prosentin osuudella. Omia prosesseja ovat muun muassa vuolukiven louhinta ja tuotteiden valmistus. Ympäristöystävällisyydestä myös taloudellista hyötyä Ympäristöystävällisyyden kautta yritys voi saada kilpailuetua ja jopa säästöjä toiminnassaan. Tulikiven hiilijalanjäljen laskennassa sivutuotteena toteutettiin yrityksen koko hankintaketjun kriittinen tarkastelu, kertoo Pohjola. Myös Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja yhtyy Pohjolan näkemyksiin. Hiilijalanjäljen laskenta tuo yrityksellemme rahassakin mitattavia hyötyjä. Ympäristöasiat omassa tuotannossamme ovat kunnossa, mutta laskelma paljasti hankintatoiminnasta ja logistiikasta kohteita, joista voimme saada konkreettista säästöä hiilijalanjäljen pienentämisen ohella, sanoo toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen. Pohjolan mukaan Tulikivi-uunin hiilijalanjäljen laskenta paljasti, että Tulikivi Oyj on kaiken kaikkiaan ympäristötehokas firma. Laskennassa otettiin huomioon laajasti eri toiminnot aina henkilöstön liikkumisesta jätteenkuljetuksiin. Tulikivi laskee jatkossa hiilijalanjäljen vuosittain ja laajentaa laskentaa muihinkin tuoteryhmiinsä. Yritys odottaa myös yhteistyökumppaniensa tehostavan ympäristötoimintaansa. puhtaampien tulisijojen suomi 11

Tulikiven kymmenen teesiä puhtaampien tulisijojen Suomesta 2010-luvulla 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Suomen lainsäädäntö on ajanmukaistettava vastaamaan ilmasto- ja energiapoliittisia vaatimuksia, sillä vuonna 2012 voimaan tuleva CE-merkki sallii edelleen testaamattomien tulisijojen myynnin. Lainsäädännöllä on myös varmistettava suomalaisten tulisijavalmistajien teknologiaosaamisen korkea taso, kilpailukyky ja valmistuksen pysyminen kotimaassa. Riittävät päästö- ja hyötysuhdevaatimukset täyttävän tehdasvalmisteisen varaavan tulisijan hankkijaa tulisi kannustaa esimerkiksi ulottamalla kotitalousvähennys koskemaan tasavertaisesti myös tehdasvalmisteisia varaavia tulisijoja. Kaikkia uusia vähintään 120 neliön rivi-, pari- ja omakotitaloja pitäisi kannustaa päästö- ja hyötysuhdenormit täyttävän tulisijan hankintaan. Yhteiskunnan tiedotusta lisäämällä kotitalouksia voitaisiin kannustaa uusimaan tupruttavia tulipesiä ympäristöystävällisempiin malleihin. Jokainen vanhan tulisijan omistaja voi osallistua ilmastotalkoisiin polttamalla puuta oikeaoppisesti, huoltamalla pesää ja piippua riittävästi tai uusimalla vanhan tilalle uuden ja puhtaamman polttotekniikan tulisijan. Suomen vakituisten asuntojen takoista ja uuneista noin joka kolmannen pitäisi täyttää päästö- ja hyötysuhderajoitukset vuoteen 2020 mennessä. Vihreää teknologiaa omaavat varaavat tulisijat estävät ilmastonmuutosta, säästävät energiaa, vähentävät pienhiukkaspäästöjä ja parantavat sisäilman laatua. Savuhaittoja voidaan vähentää yleisellä neuvonnalla, rajoittamalla huonokuntoisten tulisijojen käyttöä taajamissa sekä antamalla ympäristösuosituksia vähäpäästöisille tulisijoille. Asuntojen tulisijat ovat osa kansakunnan kriisivalmiutta sähkökatkostilanteissa ja tapauksissa, joissa lämmitysenergian saanti on muuten vaikeutunut tai kallistunut. 10 Tulikivi on ensimmäisenä tulisijojen valmistajana maailmassa laskenut varaavien Tulikivi-uunien hiilijalanjäljen. Tulikivi laskee hiilijalanjäljen vuosittain ja laajentaa laskentaa muihinkin tuoteryhmiinsä sekä haastaa muut alan valmistajat tekemään samoin. Tulikivi Oyj, 83900 Juuka, Puh. 0207 636 000, fax 0207 636 120, www.tulikivi.com ES 1040, 4/2010