UUTISKIRJE Puhtaampien tulisijojen Suomi
|
|
- Marja Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UUTISKIRJE Puhtaampien tulisijojen Suomi Ranska tukee tulisijan hankkijaa tuhansilla euroilla Puun energiakäyttö voidaan kaksinkertaistaa Tulisija ja ilmalämpöpumppu yhdessä tuovat säästöä
2 2 puhtaampien tulisijojen suomi
3 Tulisijatonnista apua ilmastotalkoisiin Ranskan ja Italian investointituesta mallia puulämmityksen edistämiseen Suomessa Suomen olisi otettava esimerkkiä kahdesta johtavasta EU-maasta, kun halutaan lisätä bioenergian käyttöä kotitalouksissa. Ranskassa ja Italiassa valtio tukee puulämmitteisen tulisijan hankintaa 50 prosentilla hankintahinnasta, sanoo Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen. - Ranskassa ja Italiassa uuden tulisijan hankkija saa laiteinvestointiin maksimissaan noin euroa tukea, kun laite täyttää riittävät euronormien mukaiset ympäristö- ja hyötysuhdevaatimukset. Näillä tukipäätöksillä Ranska ja Italia tukevat ilmastonmuutoksen torjuntaa ja bioenergian käyttöä, Vauhkonen kertoo. Suomen ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan tulisijojen päästörajoja ja hyötysuhdevaatimuksia. Uusien määräysten astuessa voimaan valtiovalta voisi Vauhkosen mielestä vauhdittaa uuden teknologian mukaista puulämmitystä Ranskan ja Italian mallin mukaisilla porkkanarahoilla. Esimerkiksi euron suuruinen investointituki olisi riittävä summa vauhdittamaan tulisijojen uudistamista Suomessa. laajennettu kotitalousvähennys ei kuitenkaan kohdennu riittävästi bioenergian käytön lisäämiseen pientaloissa. Tehdasvalmisteisen tulisijan loppuasennuksen työkulut ovat vain noin prosenttia kokonaishinnasta. Vientimarkkinoille suunnattujen tehdasvalmisteisten tulisijojen päästöt ovat tutkitusti alhaiset ja energiatehokkuus erinomainen. Ne ovat ympäristön kannalta huomattavasti parempia takkoja kuin paikalla muurattavat tulisijat. Vauhkosen mielestä nykyinen kotitalouksien verovähennysmalli suosii paikalla muurattavia työkuluiltaan isompia, testaamattomia ja laadultaan usein heikompia takkoja. - Vähennys olisi suunnattava energiatehokkaille tuotteille. Ilmastonmuutoksen torjunnan takia vähennysmalli kaipaa tarkennusta niin, että myös suomalaista tehdastyötä ja ympäristöteknologista osaamista voitaisiin edistää. - Tulisijatonnin käyttöönotolla Suomi voisi edistää puhtaampien tulisijojen rakentamista, torjua ilmastonmuutosta sekä lisätä bioenergian käyttöä. Tukitonni olisi myös hyvä piristysruiske tänä vuonna hiljentyneelle rakennusalalle, Vauhkonen linjaa. Kotitalousvähennys kaipaa tarkennusta Vauhkosen mukaan puulämmityslaitteita valmistava teollisuus on pannut positiivisesti merkille Suomen hallituksen tahdon lisätä bioenergian käyttöä. Tänä vuonna aloitettu puhtaampien tulisijojen suomi 3
4 Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen: Tulisijallakin voi torjua ilmastonmuutosta Suomesta on mahdollisuus tehdä tulisijatekniikan mallimaa maailmassa, sanoo Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen. Suomessa nimittäin tehdään maailman parhaat varaavat ja ympäristöystävälliset tulisijat. EU:n tavoitteena on vähentää päästöjä ja lisätä bioenergian käyttöä huomattavasti vuoteen 2020 mennessä. Näissä ilmastonmuutoksen torjuntatalkoissa myös puulämmityksellä on osansa. - Kun valitset ympäristöystävällisen, tehdasvalmisteisen tulisijan ja käytät sitä oikein, voit kotonasi torjua ilmaston lämpenemistä, muistuttaa Vauhkonen. Tulikivi Oyj käynnisti vuonna 2007 Puhtaampien tulisijojen Suomi -ohjelman, jonka tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä uusia noin kolmannes maamme vanhoista tupruttavista tulipesistä. Päämääränä on noin tulisijan korjaaminen tai uusiminen seuraavan 12 vuoden aikana. Ohjelman yhtenä tavoitteena on määrätä riittävät päästö- ja hyötysuhdenormit täyttävä tulisija pakolliseksi vähintään 120 neliön rivi-, pari- ja omakotitaloihin. Tulikivi valmistaa vihreää vientikelpoista teknologiaa ja yhtiön tulisijat on testattu ja hyväksytty ympäri maailmaa. - Mallistomme pyörrepesäuunien päästöt ovat tutkitusti erittäin alhaiset. Tulikiven tulisijat estävät ilmastonmuutosta, säästävät energiaa, vähentävät pienhiukkaspäästöjä ja parantavat sisäilman laatua. Tulikiven teknologiaosaaminen on myös noteerattu. Pari vuotta sitten yhtiö sai Hiukkasfoorumilta vuoden 2006 Hiukkasteko palkinnon. Lisäksi vuonna 2008 Tulikiven uusimmille tuotteille myönnettiin Allergia- ja Astmaliiton Allergiatunnuksen käyttöoikeus. Näiden ohella Tulikivi on edelläkävijä tuotteidensa laatuluokituksessa. - Tulikivi on ensimmäinen suomalainen tulisijavalmistaja, joka otti CE-merkin käyttöön pyörrepesämallistossaan viime syksynä. Merkki todistaa, että tuote täyttää EU-direktiivien tiukat turvallisuus- ja muut vaatimukset. CE-merkki auttaa kuluttajaa vertailemaan ja valitsemaan helpommin ympäristöystävällisen tulisijan. Tulisijojen uudistaminen Suomessa nytkähtää vauhdilla liikkeelle viimeistään silloin, kun ympäristöministeriön valmistelemat tulisijojen päästövaatimukset astuvat voimaan. Tämä tapahtuu ehkä tänä tai ensi vuonna. Tulikivi Oyj on vientiyrityksenä jo kauan ollut polttotekniikan huippuosaaja maailmassa. - Nämä teemat ovat jo pitkään puhuttaneet esimerkiksi amerikkalaisia ja itävaltalaisia. Vasta nyt Suomessa on ryhdytty puhumaan puhtaammasta puun poltosta, ihmettelee Vauhkonen. Asuntojen tulisijat ovat osa kansakunnan kriisivalmiutta sähkökatkostilanteissa ja tapauksissa, joissa lämmitysenergian saanti on muuten vaikeutunut, muistuttaa Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen. 4 puhtaampien tulisijojen suomi
5 FINBIO ry:n puheenjohtaja Satu Helynen: Puun energiakäyttöä on helppo lisätä nopeasti On helpompi lisätä bioenergian käyttöä lämmityksessä kuin hankkia Suomeen lisää sähköä, kiteyttää osuvasti FINBIO ry:n hallituksen puheenjohtaja Satu Helynen maamme nykyisen energiapoliittisen tilanteen. Tuulivoimaloiden tai jätteenpolttolaitosten suunnittelu, luvat ja rakentaminen vievät runsaasti aikaa, eikä niiden sijoittumista lähiympäristöön olla aina valmiita hyväksymään. - Sen sijaan puun polttoa voidaan helposti lisätä nopeallakin aikataululla. Suomessa on iso potentiaali lisätä puun pienpolttoa muun muassa kotitalouksien lämmityksessä, uskoo Helynen. EU:n sopimat energiatavoitteet merkitsevät Suomelle huomattavaa lisäämisvelvoitetta uusiutuvien energialähteiden käytössä vuoteen 2020 mennessä. - Energian hinnan noustessa ja tukitoimia kiihdyttämällä bioenergian käyttö Suomessa voidaan hyvin kaksinkertaistaa lämmityksessä, laskee VTT:n teknologiapäällikkönä työskentelevä Helynen. - Puun pienpolton lisääminen edellyttää yhteiskunnalta tiedotusta ja koulutusta sekä lainsäädännöllisiä toimia. Myös erilaisilla tukirahoilla klapien polttoa voidaan edistää. Käytännössä tukieuroja voisi laittaa puun pienpolton toimintaketjun jokaiseen vaiheeseen. Helysen mukaan huomattava osa pienten kiinteistöjen lämmitysöljyn käytöstä voitaisiin vuoteen 2020 mennessä korvata joko klapeilla tai pelletillä. Tulevaisuudessa puulämmitysjärjestelmä voidaan kotitalouksissa yhdistää esimerkiksi ilmalämpöpumppujen tai aurinkolämmityksen kanssa. Helysen mielestä puulämmitys sopii hyvin lisälämmönlähteeksi myös matalaenergiaja passiivitaloihin. Suomen Bioenergiayhdistys ry (FINBIO) on alan keskeinen järjestö Suomessa. Se on valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää bioenergian käytön edellytyksiä Suomessa taloudellisuuden, kestävän kehityksen periaatteet sekä ympäristönsuojelun näkökohdat huomioon ottavalla tavalla. Hänen mukaansa bioenergian käyttöä pitäisi kiihdyttää erilaisilla toimenpiteillä. Esimerkiksi puun pienpolttoa voitaisiin lisätä hankkimalla parempia tulisijoja ja laitteita sekä kiinnittämällä entistä enemmän huomiota klapien saatavuuteen ja laatuun. Puupolttoaineiden tuotantoketjuja ja jakelua pitäisi Helysen mielestä kehittää kuluttajille sopivaksi. - Eri kuluttajaryhmille voitaisiin suunnitella kokonaisvaltaisia lämmityspaketteja, joissa on mukana laitteet, asennus ja kuluttajaystävällinen polttoainehuolto. FINBIO ry:n puheenjohtaja Satu Helysen mukaan tulisijojen ja kattiloiden laitetekniikan kehittämisellä voidaan lisätä puun pienpolttoa. Laitteiden on oltava helppokäyttöisiä, tehokkaita ja ympäristöystävällisiä. puhtaampien tulisijojen suomi 5
6 Sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Mikko Paunio: Terveystarkastajat voivat puuttua vääräoppiseen puun polttoon Oikean polttotavan neuvonta on paras tapa puuttua häiritsevään puun polttoon. STTV antoi hiljattain kuntien terveystarkastajille käytännön ohjeet puuttua ongelmia tuovaan puun polttamiseen, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Mikko Paunio. Uusien ohjeiden mukaan terveystarkastajalla on oikeus mennä taloon sisälle selvittämään terveyshaitan, esimerkiksi savun, alkuperä ja syy. Paunion mukaan tätä ennen on kuitenkin tehtävä savuhaitoista pitkäkestoista seurantaa. - Terveysviranomaisen on selvitettävä, aiheutuuko savusta terveyshaittaa valituksen tekijälle. Terveyshaitan arvioimiseksi viranomaisen on selvitettävä kuinka usein, minkälaista ja missä määrin haittaa esiintyy. Selvityksessä voi käyttää apuna haitasta kärsivän täytettäväksi annettavaa seurantapäiväkirjaa. Tämän lomakkeen voi antaa myös muille lähinaapureille täytettäväksi. Riittävä seuranta-aika on yksi kuukausi, todetaan Sosiaali- ja Terveydenhuollon Tuotevalvontakeskuksen (STTV) antamissa ohjeissa. - Terveysviranomainen voi antaa erilaisia ohjeita. Nämä neuvot koskevat polttopuun varastointia ja käyttöä, palamisolosuhteita sekä polttamistapaa. Talon omistajaa voidaan myös kehottaa lisäämään nuohouskertojen määrää. Jos savukaasujen leviäminen valittajan kiinteistölle on ilmeistä ja kattilassa tai tulisijassa on puutteellisuuksia, voi Paunion mukaan edessä olla kovemmat toimet. - Rajoitetaan kattilan tai muiden tulisijojen käyttöaikaa. Korotetaan savupiippua savukaasujen laimenemisen tehostamiseksi. Jos palamisolosuhteiden parantamisella tai muilla toimenpiteillä haittaa ei saada poistettua, voidaan puun polttaminen kattilassa kokonaan kieltää. Ennen toimenpiteen määräämistä viranomaisen on kuultava haitan aiheuttajaa ja haitasta kärsivää. Määräyksiä asetettaessa on otettava huomioon Suomen ilmastoolosuhteet ja annettava kohtuullinen määräaika toimenpiteiden tekemiselle, jos ne edellyttävät katkosta lämmitysjärjestelmän käytössä. Asuinhuoneistossa usein tai pitkäkestoisesti tapahtuvaa hajukynnyksen ylittymistä voidaan Paunion mukaan pitää terveyshaittana. - Hajukynnys ylittyy usein, jos seurantajakson aikana savun hajua esiintyy asuinhuoneistossa kahtena tai kolmena päivänä viikossa noin tunti kerralla. Savuhaitan esiintyessä saattaa Paunion mukaan riittää, että haitan aiheuttajalle vain neuvotaan oikea polttotapa. 6 puhtaampien tulisijojen suomi
7 VTT:n erikoistutkija Heikki Oravainen: Ilman pienhiukkaset vaativat vielä tutkimista Puun pienpoltto ei ole ainoa pienhiukkasten syntylähde, vaikka lehdissä usein niin kirjoitetaan. Liikenne, nastarenkaat ja kaukokulkemat ovat osasyyllisiä Suomessa leijuviin pienhiukkasiin, uskoo VTT:n erikoistutkija Heikki Oravainen. Taajamissa ja varsinkin vanhoilla omakotitaloalueilla nousee aina joskus keskustelu puun polton pienhiukkaspäästöistä. Pahimmassa tapauksessa vanhoilla, kehnoilla tulisijoilla poltetaan joko märkää tai sopimatonta polttoainetta niin, että tumma savu laskeutuu naapurin tontille. - Puun poltto ei ole suinkaan ainut pienhiukkaslähde. Pienhiukkasia syntyy myös öljyn poltosta, liikenteestä, voimalaitoksista ja teollisuudesta, muistuttaa Oravainen. voidaan alentaa laadukkaalla polttoaineella, oikealla polttotavalla ja laitekehityksellä. - Oleellista on lukea tarkasti laitevalmistajan ohjeet, sillä ei ole olemassa kaikille tulisijalaitteille sopivaa yleisohjetta. Polttoaineella on myös ratkaiseva vaikutus. Koivu on parempaa kuin havupuu, koska se kaasuuntuu rauhallisemmin. Klapi ei saa olla liian kuivaa. Sopiva kosteus on noin prosenttia. Puupalan koolle ei voi antaa yleispätevää ohjetta. Oravaisen mukaan tulisijojen päästörajat ja standardisointi edistävät alan laitekehitystä. Siitä on hyviä esimerkkejä ulkomailta. Hänen mukaansa pienhiukkasasia vaatii vielä paljon tutkimista, ennen kuin lopullinen totuus on selvillä. - Puun polttoaineominaisuuksista johtuen pienhiukkasia syntyy myös niin sanotusta hyvästä palamisesta, mutta pienhiukkaset ovat pääasiassa tuhkasta haihtuneita mineraaleja. Ne eivät ehkä ole terveydelle vaarallisia. Huonosta palamisesta syntyy nokea ja tervamaisia pienhiukkasia, jotka ovat Oravaisen mukaan luonteeltaan aivan erilaisia. - Nämä ovat terveydelle vaarallisia. Hyvään palamiseen verrattuna määrä voi olla moninkertainen ja terveysvaikutus paljon suurempi. Pienhiukkasilmiö vaatii paljon tutkimista. Mittausmenetelmiä ollaan parhaillaan kehittämässä CEN-standardisointijärjestön komiteoissa. Oravaisen mukaan päästöjä Puiden epätäydellinen palaminen aiheuttaa nokihiukkasia ja tervayhdisteitä. Tähän voidaan oleellisesti vaikuttaa modernilla polttotekniikalla, painottaa VTT:n erikoistutkija Heikki Oravainen. puhtaampien tulisijojen suomi 7
8 Tulikivi Oyj:n johtaja Juha Sivonen: PAM-lämmitysjärjestelmä käyttää bioenergiaa Kolmilähteinen bioenergialämmitys on nykyaikainen ja ympäristöystävällinen tapa lämmittää kotia. Järjestelmässä varaava tulisija kytketään osaksi talon muuta lämmitysjärjestelmää, sanoo Tulikivi Oyj:n johtaja Juha Sivonen. - Voidaan puhua PAM-lämmitysjärjestelmästä, jossa hyödynnetään alkukirjainten mukaan puuta, aurinkoa ja maalämpöä. Nämä kolme yhdessä takaavat energian säästön ja ilmastonmuutoksen torjunnan. Sivosen mukaan polttamalla puuta asukas voi vuodessa säästää lämmityskustannuksissa noin euroa riippuen polttomäärästä sekä siitä, onko klapit saatu omasta metsästä. - Pääosa maalämpöpumpuista mitoitetaan noin 70 prosentin tehon tarpeelle ja ylimenevä osa tuotetaan sähkövastuksella. Tulisija tuottaa kovilla pakkasilla puuttuvan tehon ja toimii myös sähkökatkojen aikana. Muuna aikana se säästää lämpöpumpun sähkönkulutuksessa. Sivosen mukaan järjestelmä tuottaa kodin lämpimän käyttöveden tehokkaasti ympäri vuoden. Tulisijasta lämpö siirretään lämmönvaihtimella veteen. - Kolmilähteisen bioenergialämmityksen tekniikkaa kehitetään ja pilottikohteita rakennetaan parhaillaan Suomessa. Varaava tulisija ja ilmalämpöpumppu on jo melko tuttu yhdistelmä uusiutuvan energian mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Suomessa on toteutettu useita kohteita, joissa ei ole tämän yhdistelmän lisäksi muuta isompaa lämmitysjärjestelmää, paitsi sähköllä toimiva mukavuuslattialämmitys märkätiloissa. - Lämpöpumppu tuottaa edullista lämpöä keväällä ja syksyllä. Tulisija on sitten päälämmönlähde pakkasilla. Tulisija on myös hätävara, kun lämpöpumppu ei toimi sähkökatkon aikana. Sivosen mielestä takan ja lämpöpumpun yhdistelmä on tehokas paketti ja kohtuuhintainen investointi. Kun siihen vielä yhdistetään aurinkokerääjät, saadaan monipuolinen PAM-järjestelmä, joka voidaan yhdistää vesikiertoiseen lattialämmitykseen tai ilmalämmitykseen. Varaava tulisija, aurinkokerääjä ja maalämpö ovat yhdessä todellinen bioenergiapaketti tämän päivän haasteisiin. Puulämmitys tuo säästöä energialaskuun vähintään noin 300 euroa vuodessa, laskee Tulikivi Oyj:n johtaja Juha Sivonen. 8 puhtaampien tulisijojen suomi
9 Kansanedustaja Timo Kaunisto: Kannustavuutta kotitalouksien puun polttoon Yhteiskunnan erilaisilla toimenpiteillä voitaisiin kansalaisia kannustaa puun käyttöön lämmityksessä. Normiohjauksen ohella tuet ja verovähennykset ovat osa keinovalikoimaa, sillä euro on kova konsultti energia-asioissa. Näin uskoo eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen, kansanedustaja Timo Kaunisto. Hänen mukaansa sekä veroratkaisuilla että tukipolitiikalla voidaan saada parempaa kannustavuutta puun pienpolttoon kotitalouksissa. Laitilassa asuva Kaunisto korostaa yhteiskunnan tiedotuksen ja neuvonnan roolia puulämmityksen edistämisessä. - Opastus ja neuvonta ovat avainroolissa bioenergian lisäämisessä. Tässä asiassa Suomi on jäljessä Ruotsia, jossa toimii jo parisataa kunnallista energianeuvojaa, jotka kiertävät välillä talosta taloon kertomassa lämmitysratkaisuista. - Klapien 22 prosentin arvonlisävero on kyllä korkea verokanta ja rasitus puun pienpoltolle. Jos arvonlisäveroa saataisiin alemmas, se voisi tuoda harmaata polttopuukauppaa verottajan tietoon. Klapikaupan ongelmana kun usein on kilpailua vääristävä pimeä puun myynti. Keskustalaisen Timo Kauniston mielestä puun pienpolton lisääminen edellyttää toimivaa puuenergian huoltoketjua. Yksi ongelma nykyajan taloissa on klapien säilytystilojen puute. - Bioenergian käyttöä edistävän tulisijatonnin maksaminen uuden tulisijan hankkijalle ei kuulosta huonolta idealta, sanoo Kaunisto, joka pitää myös uusien omakotitalojen tulisijapakkoa mielenkiintoisena ajatuksena. Eduskunnan ympäristövaliokunnassa käsiteltiin viime syksynä esitystä asemakaavoitukseen liittyvästä ehdosta, jossa asukkaat pakotetaan liittymään kaukolämpöverkkoon. Tulisijapakko voisi toimia samalla tapaa kuluttajia ohjaavana ratkaisuna ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsänomistajat ovat valmiita tuottamaan lisää klapeja, haketta ja muuta metsäenergiaa, jotta esimerkiksi Helsingin kaupungin ei tarvitse polttaa ilmastoa tärvelevää puolalaista kivihiiltä, sanoo kansanedustaja Timo Kaunisto (kesk). puhtaampien tulisijojen suomi 9
10 Puhtaampaa puun polttoa Puhtaampien tulisijojen Suomi ohjelma on Tulikivi Oyj:n vuonna 2007 käynnistämä hanke, jonka tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä uusia noin kolmannes nykyisistä tupruttavista tulipesistä. Suomalainen Tulikivi on maailman uranuurtajana kehittänyt uusia tulisijoja, joissa on puhtaampi polttotekniikka. Tulikiven kehittämä vihreä teknologia on testattu ja hyväksytty ympäri maailmaa, muun muassa Itävallassa, jossa on voimassa maailman tiukimmat puun pienpolton päästönormit. Lisätietoa Puhtaampien tulisijojen Suomi ohjelmasta löydät osoitteesta: Ydinvoimaloiden verran lisää bioenergiaa Euroopan unionin huippukokouksessa joulukuussa 2008 päästiin sopuun laajasta ilmasto- ja energiapaketista. EU sitoutui leikkaamaan viidenneksellä hiilidioksidipäästöjään vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä sekä lisäämään uusiutuvaa energiaa viidenneksellä seuraavien 12 vuoden aikana. Päätöksen seurauksena Suomi joutuu lisäämään valtavasti uusiutuvan energian tuotantoa. - Uusiutuvan energian lisäys on määrältään yhtä suuri kuin mitä Suomen kaikki ydinvoimalat tuottavat yhteensä, pääministeri Matti Vanhanen kertoi Brysselissä. Tietoa puuenergiasta Puhtaampien tulisijojen Suomi uutiskirje on Tulikivi Oyj:n tuottama julkaisu, jolla edistetään kotimaisen ja ympäristöystävällisen bioenergian käyttöä kotitalouksissa. Uutiskirjeen kappaleen painos jaetaan muun muassa yhteiskunnallisille sidosryhmille, medialle ja kaikille puuenergian käytöstä kiinnostuneille. Puhtaampien tulisijojen Suomi uutiskirje julkaisija: Tulikivi Oyj, Juuka puhelin: päätoimittaja: Heikki Vauhkonen 10 puhtaampien tulisijojen suomi
11 Tulikiven teesit puhtaampien tulisijojen puolesta Vihreää teknologiaa omaavat varaavat tulisijat estävät ilmastonmuutosta, säästävät energiaa, vähentävät pienhiukkaspäästöjä ja parantavat sisäilman laatua. Suomen vakituisten asuntojen takoista ja uuneista noin joka kolmannen pitäisi täyttää päästö- ja hyötysuhderajoitukset vuoteen 2020 mennessä. Kaikkiin uusiin vähintään 120 neliön rivi-, pari- ja omakotitaloihin pitäisi määrätä päästö- ja hyötysuhdenormit täyttävä tulisija pakolliseksi. Riittävät päästö- ja hyötysuhdevaatimukset täyttävän tehdasvalmisteisen varaavan tulisijan hankkijalle pitäisi tarjota taloudellisia porkkanoita. Myös yhteiskunnan tiedotusta lisäämällä kotitalouksia voitaisiin kannustaa uusimaan tupruttavia tulipesiä ympäristöystävällisempiin malleihin. Savuhaittoja voidaan vähentää yleisellä neuvonnalla, rajoittamalla huonokuntoisten tulisijojen käyttöä taajamissa sekä antamalla ympäristösuosituksia vähäpäästöisille tulisijoille. Asuntojen tulisijat ovat osa kansakunnan kriisivalmiutta sähkökatkostilanteissa ja tapauksissa, joissa lämmitysenergian saanti on muuten vaikeutunut. Jokainen vanhan tulisijan omistaja voi tehdä reilun teon raikkaamman ympäristön puolesta polttamalla puuta oikeaoppisesti, huoltamalla pesää ja piippua riittävästi tai uusimalla vanhan tilalle uuden puhtaamman polttotekniikan tulisijan. puhtaampien tulisijojen suomi 11
12 Takakansi > taitto toisesta tiedostosta Tulikivi Oyj, Juuka, Puh , fax , ES 1040, 1/2009
Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin
Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Ympäristöneuvos Maarit Haakana Ympäristöministeriö Puulämmityspäivä 7.2.2018 Helsingin Sanomat 6.1.2018 Pientaloissa poltetaan puuta aiempaa enemmän (Luke ja Tilastokeskus
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotTulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?
Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Esityksen sisältö 1. Oikea tapa sytyttää?!? Mistä on kyse? 2. Hiukkaspäästöjen syntyminen 3.
LisätiedotPuulämmityksen yhteiskunnallinen merkitys sekä sähkön käyttöä että pienhiukkaspäästöjä halutaan vähentää
Puulämmityksen yhteiskunnallinen merkitys sekä sähkön käyttöä että pienhiukkaspäästöjä halutaan vähentää..0 Pasi Holm ja Juho Tyynilä, Taloustutkimus..0 7 Tulisijat ja Piiput Tulisijoja käytetään muun
LisätiedotRakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009
Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotTULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen
TULIKIVI Green tuoteperhe Onni Ovaskainen 5.6.2013 W10 Vesilämmitysjärjestelmä P10 Pellettijärjestelmä W10 P10 Vesilämmitysjärjestelmä W10 W10 vesilämmitysjärjestelmä: Missä energia kuluu 150 m 2 talossa?
LisätiedotTULISIJAN LÄMPÖ PUULÄMMITYSPÄIVÄ TSY:n tervetuliaissanat. Tuomo Järvinen NunnaUuni Oy
TULISIJAN LÄMPÖ PUULÄMMITYSPÄIVÄ 8.2.2017 TSY:n tervetuliaissanat Tuomo Järvinen NunnaUuni Oy Tervetulotoivotus! Yksi Suomen 100-vuotisjuhlatapahtumista: Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry Helsingin
LisätiedotBioenergiayrittäjyyden mahdollisuudet pk-sektorilla
Bioenergiayrittäjyyden mahdollisuudet pk-sektorilla Tulevaisuusfoorumi, Joensuu metsät ja ilmastopolitiikka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 15.3.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalous Bioenergia-alan
LisätiedotValitse sopiva. rinnakkaislämmitys
Valitse sopiva rinnakkaislämmitys KANSIKUVA: Shutterstock Ota yhteys asiantuntijaan: www.ley.fi Varmista, että talo on kokonaisuutena mahdollisimman energiatehokas: eristykset, ovet, ikkunat Arvioi, onko
LisätiedotPOLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila
POLTA PUUTA PUHTAAMMIN Pakila 14.3.2019 Huono puunpoltto aiheuttaa terveyshaittoja Maria Myllynen ilmansuojeluyksikön päällikkö HSY Kuivaa asiaa 14.3.2019 Miten puunpoltto heikentää ilmanlaatua? - päästömäärä
LisätiedotKANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA Ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö
KANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA 2030 Ilmanlaadun tutkimusseminaari 8.11.2018 Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö Kansallinen ilmansuojelutyöryhmä ISO 2030 tehtävät 1. Päästökattodirektiivin
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotKäytä tulisijaasi oikeinkampanja
Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojien opintopäivä 2012 29.11.2012 Maria Myllynen 1 Käytä tulisijaasi oikeinkampanja Nuohoojat opastavat käyttämään oikein tulisijaa. Vanhaakin tulisijaa voi käyttää
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotLämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä
Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotMiksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa
Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa TTS Työtehoseura ry 23.11.2017 Rajamäki klo 17-19 Tomi Bremer Metsän Woima Oy Energian kokonaiskulutus Suomessa 1960-2012 Puu on tärkein energianlähde
LisätiedotUUTISKIRJE Puhtaampien tulisijojen Suomi
UUTISKIRJE Puhtaampien tulisijojen Suomi 2 puhtaampien tulisijojen suomi Johdanto Tulikivi järjesti jo perinteeksi muodostuneen Puhtaampien tulisijojen Suomi -seminaarin Helsingissä 10.2.2010. Seminaari
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta asiantuntijakuuleminen VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Jussi Hirvonen Varapuheenjohtaja Lähienergialiitto
LisätiedotUusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella
Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA
LisätiedotSisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.
1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu
LisätiedotHybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy
Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä
LisätiedotVacon puhtaan teknologian puolesta
Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.
LisätiedotEnergianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset
Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?
LisätiedotLämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus
Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M
LisätiedotTuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy
Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista Teijo Perilä, LPP Partners Oy Näkökulmia sähkölämmityksen tehostamiseen ja uusiutuvien käyttöön Sähkön käytön tehostaminen ja uusiutuvan energian käyttö
LisätiedotLämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi
Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotIlmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010
Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi
Lisätiedotaimo.palovaara@lakkapaa.com
BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,
LisätiedotUuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy
Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008
LisätiedotKorjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin
Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.
LisätiedotEsimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma
Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma
LisätiedotMaalämpö rivitaloon. Mikko Rantanen, Nivos Energia Oy
Maalämpö rivitaloon Mikko Rantanen, Nivos Energia Oy 25.10.2017 Nivos Olemme edelläkävijä elämänlaadun varmistajana. Nivomme yhteen asumista ja yrittäjyyttä helpottavia tuotteita ja palveluita, jotta asiakkaamme
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotMistä tietoa energiansäästöön? Kuluttajien energianeuvonta Timo Määttä, Motiva Oy Motiva Oy 1
Mistä tietoa energiansäästöön? Kuluttajien energianeuvonta Timo Määttä, Motiva Oy 16.11.2017 16.11.2017 Motiva Oy 1 KULUTTAJIEN ENERGIANEUVONTA Mistä tietoa energiansäästöön? 16.11.2017 Motiva Oy 2 Kuluttaja
LisätiedotLämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi
Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa
LisätiedotMiten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita
Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen
LisätiedotEkologinen kokonaisuus
HYBRIDILÄMMITYS Ekologinen kokonaisuus Savumaxin elämäntehtävä on rahaa säästävien lämmitysratkaisujen toimittaminen kaikkiin koteihin Suomessa ja lähialueilla. SAVUMAX-HYBRIDILÄMMITYS Savumax-tuoteperhe
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotEnergiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet
Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotPienpolton markkinanäkymät
Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotHyvinkään Seudun Omakotiyhdistys ry
Hyvinkään Seudun Omakotiyhdistys ry Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Valvoa omakotitalon, vapaa-ajanasunnon sekä pienkiinteistön omistajien oikeudellisia, taloudellisia
LisätiedotVesitakat uudisrakennuksissa
Vesitakat uudisrakennuksissa Onni Ovaskainen, Tulikivi Onni Ovaskainen 17.4.2013 Puulämmitys modernissa talossa mennyttä aikaa? Nykytalojen lämmöntarve Lämmöntarve vähentyy 4-kertaisesti vanhaan rakennuskantaan
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotLämmityskustannus vuodessa
Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto
LisätiedotÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1
ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi
LisätiedotFinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa
FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen
LisätiedotLämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä
Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puulla lämmität luonnollisesti Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotMahdollistaa nzeb rakentamisen
Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa
LisätiedotMiten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry
Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotKOULUTUS, LAAJA, Vaihtoehtoisia tekniikoita
KOULUTUS, LAAJA, Vaihtoehtoisia tekniikoita 1/2016 Vaihtoventtiilitekniikka Vaihtoehtoisia maalämpötekniikoita Lämpöpumppu vuorottelee lämmitystä lämmönjakoverkon ja käyttöveden välillä. Käyttövesi on
LisätiedotSIMO ja KIUAS hankkeet: Päästöt ja niiden mittaaminen
SIMO ja KIUAS hankkeet: Päästöt ja niiden mittaaminen Jarkko Tissari Fine particle and aerosol technology laboratory (FINE) Department of Environmental and Biological Sciences Pienpolttoseminaari, 23.5.2018
LisätiedotPuun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?
Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa? Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.4.2014 THL 1 Systemaattinen analyysi Global Burden of Disease Study 2010 (yhteistyö WHO:n kanssa)
LisätiedotNykykodin lämmitysjärjestelmät
yle Nykykodin lämmitysjärjestelmät Antero Mäkinen Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi Vesikiertoinen
LisätiedotPolttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas
Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.
LisätiedotPuhtaampien tulisijojen Suomi. Reilu teko raikkaan ympäristön puolesta
Puhtaampien tulisijojen Suomi Reilu teko raikkaan ympäristön puolesta Puhtaampien tulisijojen Suomi Johdanto... 2 Tulikivi Oyj Varaavat tulisijat ovat vihreää vientikelpoista teknologiaa... 3 Nykyaikainen
LisätiedotPuun poltto ja tulisijojen lämmitysohjeita.
Puun poltto ja tulisijojen lämmitysohjeita eija.alakangas@vtt.fi Käytä kuivaa polttopuuta Puiden varastoinnissa on estettävä maakosteuden pääsy puihin ja varasto on suojattava myös sateelta Sopiva polttopuun
LisätiedotSUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotVuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi
Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Laki avustuksista 1184/2005, muutokset 1059/2008 JA 1254/2010 Valtionavustuslaki 688/2001 Asetukset 128/2006, muutokset 115/2008,
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö
LisätiedotL&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa
L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa L&T Uusiutuvat energianlähteet - L&T Biowatti Oy Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys Päätuote metsäenergia Liikevaihto n. 50
LisätiedotGreen Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City
Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen
LisätiedotPSR 10.9.2015 Helsinki. Vesa Salminen Warma-Uunit Oy
PSR 10.9.2015 Helsinki Vesa Salminen Warma-Uunit Oy Warma-Uunit Oy Kotimainen perheyritys Uudessakaupungissa Warma-Uunit Oy aloitti toimintansa vuonna 2008 Warma-Uuneja on valmistettu vuodesta 1999. Aiemmin
LisätiedotYLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA
YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA Eksergia.fi Olennainen tieto energiatehokkaasta rakentamisesta Päivitetty 12.1.2015 SISÄLTÖ Yleistä lämpöpumpuista Lämpöpumppujen toimintaperiaate Lämpökerroin ja vuosilämpökerroin
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet
Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa
LisätiedotLÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?
LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotBIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke
BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotNIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo.
NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. Kaikki yhdeltä toimittajalta!! KYSY ILMAINEN MITOITUSSUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO.
LisätiedotIlmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
LisätiedotLämmitystapavalinnat muuttuvat
SULPU Lämpöpumppupäivä 28.11.201 3 Fur Center Lämmitystapavalinnat muuttuvat Mikko Juva Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Uusiutuvat energiamuodot Puu ja puupohjaiset polttoaineet Aurinkoenergia
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotMitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT
Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen
LisätiedotHelen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia
17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein
LisätiedotTyrnävä SÄÄSTÖÄ JA MUKAVUUTTA
Tyrnävä 16.11.2017 SÄÄSTÖÄ JA MUKAVUUTTA Energiamurros on käynnissä Älykäs energia Tarve tehdä jotain! Puhtaan energian tuotanto Älykäs energian hallinta Sähkölämmitystä on joka puolella Pientalot 485.000
LisätiedotAsiakkaalle tuotettu arvo
St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla
Lisätiedot