Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Samankaltaiset tiedostot
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Ilmastonmuutos ja metsätalous

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Ilmasto on jo muuttunut ja muutosnopeus kiihtyy

4.4 Metsät vuonna 2042 eri skenaariovaihtoehdoissa

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Uusimmat metsävaratiedot

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta. Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

4.3 Metsien hiilitaseet

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Suomen ilmastotavoitteet vuodelle Asko Vuorinen

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Energiapuun korjuun vaikutus metsiin

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Ilmastonmuutos ja biotalous

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Metsänhoito. Metsänomistajat

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA

Biomassan ilmastoneutraalius

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Metsätuhojen vaikutukset puumarkkinoihin

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Metsien hiilinielujen

Energiapuu ja metsänhoito

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

Luke-SYKE selvitystyö metsän käytön kestävyydestä

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

KAUPUNKISUUNNITTELIJAN TARKISTUSLISTA MAANKÄYTÖN HIILINIELUJEN LISÄÄMISEEN

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

Hiiltä pois ilmakehästä Vihreiden keinot hiilinielujen vahvistamiseksi

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

4.1 Skenaarioiden lähtökohdat ja kuvaus

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Transkriptio:

Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää rii3ää kaikille. Billnäs/Fiskars 4.5.9.2012

Ilmasto on jo muu3unut ja muutosnopeus kiihtyy 70-vuotisen mittausjakson aikana keskilämpötila kasvanut 0.78 o C (IPCC 4AR 2006). Suomessa 100 vuoden jaksolla kevät aikaistunut 10 päivää. 3.9.2012 2

Ihmisen aiheuttamat päästöt nostavat maapallon lämpötilaa Continental- and globalscale surface air temperature anomalies for 1906 2005, relative to the 1901 1997 period, compared to model simulations Lähde: IPCC WG1 Fourth Assessment Report, 2006 3.9.2012 3

Ekosysteemien sitoma hiilimäärä on suuri verra3una ilmakehän CO 2 määrään 600 1600 2.6 1.6 750 9 8.7 --- Kasvillisuudessa on lähes yhtä paljon hiiltä kuin ilmakehässä Maaperän hiilivarasto on yli 2kertainen Nämä hiilivaraston ovat kasvaneet ja sitoneet n. 30 % vuosi3aisista CO 2 päästöistä.

Ilman hiilinieluja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olisi selväsp nykyistä korkeampi Päästöjen CO2 määrää vastaava pitoisuus ilmakehässä Mitattu Keskiarvo 3.9.2012 Globaalit päästöt ja mitattu CO 2 pitoisuuden kasvu. 5 Lähde: IPCC WG1 Fourth Assessment Report, 2006

Suomen metsät ovat hiilinielu ja ne hidastavat ilmastonmuutosta Lähde: Metla. NIR Finland 2011 3.9.2012 6

Metsien hiilipäästöt ja nielut Suomessa Puuston biomassa, kuollut orgaaninen aine (lahopuu) ja maaperä ovat hiilinieluja eli poistavat hiiltä ilmakehästä, kun taas ojite3ujen turvemaiden maaperä on hiilidioksidin lähde. Lähde: Lehtonen, A. MetsäPeteen aikakauskirja 3/2009, 3.9.2012 7

Suomen metsien hiilinielu vahvistuu ellei puun käy3ö lisäänny Suomen puuston hiilivaraston muutos. Lähde: Metla/Sievänen ym. 2012. Alhainen (sininen viiva), maltillinen (punainen viiva) ja suurin kestävä (vihreä viiva) skenaarion puun käyttöstä. Vihreät neliöt mitattu muutos (Metla/NIR 2011). 3.9.2012 8

Päätehakkuun jälkeen metsät ovat hiilen lähde, mu3a 20 vuoden jälkeen hiiltä sitoutuu Ei metsänhoitotoimia Nykyisten metsänhoitosuositusten mukaiset hakkuut Puuston ja maaperän hiilivaraston kehitys talousmetsissä ja käsittelemättömissä metsissä. Lähde: Metla/Mäkipää ym. 2011. 3.9.2012 9

Puulajisuhteet vaiku6avat Puuston hiilivarasto on suurin kuusivaltaisissa metsissä. Maaperän hiilivarasto kasvaa havupuiden (erityisesp) männyn osuuden kasvaessa. Lähde: Metla/Shanin, Mäkipää ym. 2012. 3.9.2012 10

Energiapuunkorjuu heikentää kasvua ja pienentää metsien hiilivarastoa Puuston ja maaperän hiilivarasto tavanomaisia hakkuita ja kokopuukorjuuta käytettäessä. Vaaleat viivat kuvaavat tilannetta muutuneessa ilmastossa. Lähde: Metla/Mäkipää ym. 2012. 3.9.2012 11

Suomen hiilinielu pienenee jos bioenergian korjuu yleistyy Puun teollisuuskäyttö Alhaisen (AH) tai Maltillisen (MT) skenaarion mukainen. Energiapuun käyttö oli runsasta (Risu+) tai vähäisempää (Risu-). Puuston ja maaperän hiilivaraston muutokset Suomessa. Lähde: Metla/Sievänen ym. 2012. 3.9.2012 12

Metsien käsi3ely vaiku3aa hiilivarastoihin + Metsänuudistumisen varmistaminen oikeaaikaisilla taimikon perustamis ja hoitotöillä. + Kiertoajan pidentäminen + Harvennusten viivästyminen ja luonnonpoistuman lisääminen + Suojelualueiden perustaminen + Lannoitus + Metsäpalojen torjunta + Metsänkasvatuskelpoisten soiden ojitus + Sekametsien kasvatus + Havupuuvaltaisten metsien kasvatus + Metsään jäävän kuolleen puun määrän lisääminen Kiertoajan lyhentäminen Hakkuutähteiden korjuu LehPpuuvaltaisten metsien kasvatus Yhden puulajin metsiköt Soiden ojitus Maanmuokkaus Kalkitus Kulotus 3.9.2012 13

Johtopäätökset Metsien hiilivarastot ovat kasvaneet ja kasvu on hillinnyt ilmastonmuutosta. Suomen metsien hiilinielu vahvistuu jos puun käy3ö ei lisäänny. Metsien hiilivarastojen kasvu on edullista myös biodiversiteepn ylläpidolle. Kaikissa skenaarioissa Suomen hiilinielu säilyy ilmastoneuvo3eluissa tavoi3eeksi asetetulla tasolla. 3.9.2012 14

Kiitos 3.9.2012 15