L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 020 490 109 telefax 020 490 5351 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 26.01.2009 Diaarinumero LSU 2006 Y 1196 (111) ASIA HAKIJA LAITOS Päätös ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa, joka koskee Toholammin kunnan Sykäräisen kylän jätevedenpuhdistamon toimintaa. Toholammin kunnan viemärilaitos Lampintie 5 69300 Toholampi Sykäräisen kylän jätevedenpuhdistamo. LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Sykäräisen jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1997. Puhdistamo on yksilinjainen biologis kemiallinen bioroottorilaitos, jossa fosfori saostetaan polyalumiinikloridilla (Kempac 18). Viemäriverkoston pituus on 2,7 km ja se on joitakin betonisia tarkastuskaivoja lukuun ottamatta rakennettu muovista. Puhdistamolla käsitellään kylän viemäröintialueella asuvien 190 asukkaan jätevedet. Vesi on laadultaan tavanomaista talousjätevettä. Puhdistamo sijaitsee kylän länsilaidalla kantatien 775 ja Lestijoen välissä Toholammin kunnan omistamalla kiinteistöllä RN:o 203:2. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 13 a) kohdan mukaan ympäristölupa on oltava puhdistamolla, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Ympäristönsuojeluasetuksen 6 12 e) ja 5 8) kohdan mukaan alueellinen ympäristökeskus ratkaisee ympäristöluvan, jos kysymyksessä on puhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään sadan, mutta enintään 4 000 henkilön jätevesien käsittelemiseen. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 28.12.2006 saapuneella hakemuksella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kokkolan vesi ja ympäristöpiiri (nykyisin Länsi Suomen ympäristökeskus) oli käsitellyt Toholammin kunnan eräistä vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen (283/1962) mukaisen ilmoituksen ja antanut siitä tarkastuslausunnon 20.8.1990. Lausunnossaan vesi ja ympäristöpiiri oli edellyttänyt, että ennen Lestijokeen johtamista jätevedet on käsiteltävä biologis kemiallista puhdistusta vastaavalla tavalla niin, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvo on enintään 20 mg O 2 /l ja fosforipitoisuus enintään 1,0. Puhdistustehon tulee olla molempien kuormitustekijäin suhteen vähintään 90 %. Kaikki mainitut arvot tulee saavuttaa vuosikeskiarvoina. Alueen kaavoitustilanne Puhdistamotontti on Toholammin kunnanvaltuuston 17.10.1986 hyväksymässä Sykäräisen osayleiskaavassa saanut merkinnän ET jätevesien imeytyskenttä. Merkintä ja tarkempi selitys on annettu sen hetkisen suunnittelutilanteen mukaan. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamoalueen lähiympäristö Puhdistamo sijaitsee Sykäräisen kylän länsilaidalla kantatien 775 ja Lestijoen välissä Toholammin kunnan omistamalla kiinteistöllä RN:o 203:2. Puhdistamon lähiympäristö on kantatien suuntaan viljeltyä peltoa ja joen puolella metsää. Osayleiskaavassa asutukselle varattu alue sijoittuu lähimmillään puhdistamon itä ja lounaispuolelle noin 100 metrin etäisyydelle. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, mutta osa viemäröintialueesta kuuluu Sykäräisen pohjavesialueeseen. Kylän talouksiin vesi tulee Syrinharjun pohjavesialueelta noin 5 km:n etäisyydellä viemäröintialueesta. Kylän yleinen uimaranta sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä puhdistamosta ylävirtaan. Lestijoen vesialue on suojeltu Natura 2000 ohjelmassa (FI1000057). Vesialueen yleiskuvaus Lestijärvestä alkava Lestijoki (51.) virtaa Lestijärven, Toholammin, Kannuksen ja Himangan kautta laskien Himangan kirkonkylän kohdalla Perämereen. Joen korkeusero on 141 metriä, kokonaispituus 110 km ja valuma alueen pinta ala 1 372 km 2. Lestijoen huomattavin sivuhaara on 162 metriä merenpinnan yläpuolelta Lehtosenjärvestä alkunsa saava Lehtosenjoki (51.05). Lestijoen yläosa virtaa erämaisten metsä ja suoalueiden läpi, mutta joen keski ja alajuoksulla jokivarsi on viljeltyä ja pellot ulottuvat jokirantaan saakka. Lestijoen yläosalla vedenlaatu on valtion ympäristöhallinnon käyttämän laatuluokituksen mukaan hyvä ja Sykäräisestä alaspäin välttävä. Lestijokea pidetään arvokkaana vesistönä koska se on säilynyt hyvin luonnontilaisena ja se on eräs viimeisistä meritaimenen luontaisista lisääntymisalueista Pohjanmaan rannikkoalueella. Joen latvaosilla esiintyy myös purotaimenta ja harjusta.
3 Lestijoen keskiali (MNQ), keski (MQ) ja keskiylivirtaamat (MHQ) m 3 /s (mitatut) Lestijärven luusuassa ja jokisuulla Himangan Saarenpäässä sekä arvioidut virtaamat jätevesien purkupaikalla: Havaintopaikka MNQ MQ MHQ Lestijärvi 1,7 3,0 5,0 Sykäräinen 1,7 6,1 40 Himangan Saarenpää 1,7 12 62 Vesialueen kuormitus ja vedenlaatu Merkittävimmät Lestijoen tilaan vaikuttavat kuormitustekijät ovat fosfori ja kiintoaine sekä kiintoaineeseen sitoutuneet metallit. Fosforin ainevirtaamasta (noin 41 tonnia) noin 67 % aiheutuu ihmisten toiminnoista ja loput 33 % on luonnonhuuhtoumaa ja ainevirtaamaa Lestijärvestä. Suurin osa fosforikuormituksesta johtuu maa ja metsätaloudesta ja tulee kiintoaineen mukana pääosin tulvakausina. Ihmisten toiminnoista jokeen aiheutuva fosforikuormitus (27 300 kg/a) jakaantuu eri kuormituslähteiden osalle seuraavasti: Kuormituslähde osuus % Loma asutuksen jätevedet 0,07 Haja asutuksen jätevedet 8 Taajamat ja teollisuus 2 Turvetuotanto 0,02 Turkistarhaus 7 Metsätalous 11 Karjatalous 29 Peltoviljely 43 Lestijoen vedenlaatu on joen yläosalla hyvä, mutta heikkenee Sykäräisen kohdalla muuttuen käyttökelpoisuusluokitukseltaan välttäväksi. Toholammin kunnan uimarannoilta otettujen vesinäytteiden mukaan vesi on yleensä ollut hygieenisiltä ominaisuuksiltaan uimakelpoista, mutta loppukesän alivirtaamakausina on havaittu veden uimakelpoisuutta heikentäviä bakteerimääriä. Kiintoaineen, kokonaisfosforin ja typen mediaaniarvot ovat vuosina 1997 2005 olleet seuraavat: Havaintopaikka Etäisyys luusuasta, km Kiintoaine Fosfori µg/l Typpi µg/l Lestijärvi 0 2,2 14 470 Yläjuoksu 18 1,4 12 445 Sykäräinen 25 4,9 32 640 Toholampi 45 4,8 41 690 Kannus 70 7,4 61 960 Himanka 110 6,9 44 970 Joen yläjuoksulla ja Lestijärvessä fosfori on selvästi kasvua rajoittava tekijä (N:P suhde on yli 30). Alajuoksulla myös typpi saattaa ajoittain olla kasvua rajoittava ravinne. Jokisuulla keskimääräinen N:P suhde on 17 ja vaihteluväli 5 40.
Kalasto ja kalastus 4 Puhdistamon ylä ja alapuolisten koskien kalastoa selvitettäessä koskista on tavattu ahventa, harjusta, haukea, kiiskeä, kivisimppua, salakkaa, särkeä ja taimenta. Lisäksi on löydetty jokirapua. Taimen saattaa lisääntyä satunnaisesti, mutta on muutoin ollut pääasiassa istutusten varassa. Muut lajit lisääntyvä joessa luontaisesti. Koskilla harrastetaan viehekalastusta. Viehekalastusta varten jokeen istutetaan vuosittain myös jonkin verran täysikasvuisia kirjolohia. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Sykäräisen kylän jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1997. Puhdistamossa käsitellään noin 190 asukkaan jätevedet. Teollisuutta ei ole liittynyt viemäriin. Viemäriverkoston pituus on 2,7 km ja se on muutamaa betonista tarkastuskaivoa lukuun ottamatta rakennettu muovista. Biologis kemiallinen puhdistamo käsittää kaksiosaisen esiselkeytyksen, bioroottorin, saostuskemikaalin annostelun, jälkiselkeytyksen ja mittauksen. Käsitelty jätevesi johdetaan putkiviemärissä (Ø 200 mm) noin 30 metrin päässä olevaan ojaan ja avoviemärissä edelleen Lestijokeen. Puhdistamo on kokonaan katettu. Puhdistamolla syntyvä liete kuljetetaan tankkiautolla Toholammin kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi ja kuivauksen jälkeen Toholammin kunnan käytöstä poistetun Hautakankaan kaatopaikan yhteyteen rakennetulle kompostointikentälle. Puhdistamon mitoitus Puhdistamo on mitoitettu seuraavanlaiselle kuormitukselle: keskimääräinen vuorokausivirtaama (Q kesk. ) 50 m 3 /d mitoitustuntivirtaama (q mit. ) 3 m 3 /h asukasvastineluku (avl) 230 BOD 7 kuorma 16 kg O 2 /d bioroottorin kuormitus 10 g BOD 7 /m 2 xd jälkiselkeytysaltaan pintakuorma 0,48 m 3 /m 2 xh Energian ja kemikaalien kulutus Puhdistamorakennus lämmitetään sähköllä, joten polttoainevarastoja ei ole. Vuonna 2005 laitoksen sähkönkulutus oli 16 892 kwh eli 0,73 kwh/käsitelty jätevesi m 3. Poistettua BOD 7 kiloa kohti kulutus oli 16,2 kwh. Puhdistamolla käytetään fosforin saostamiseen polyalumiinikloridia ja selkeytyksen tehostamiseen polymeeria. Lietteen stabiloimiseen käytetään kalkkia. Kemikaalit sitoutuvat pääosin lietteeseen. Kemikaali Kemikaali CAS nro Luokitus ja lausekkeet Kempac 18 Polyalumiinikloridi 1327 41 9 Xi, R36/38 Varastomäärä Käyttö t t/a 1 2 Polymeeri Akryyliamidi+natriumakrylaatti ei sovellu ei ole 0,1 0,02 Dolomiittikalkki Ca, Mg(CO) 2 1305 78 8 Xi, 0,2 0,2 R36/37/38
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 5 Puhdistamo on tyypiltään perinteinen ja tekniikaltaan vakiintunut bioroottorilaitos. Puhdistamon toimintaongelmat ovat johtuneet betonisten tarkastuskaivojen kautta viemäreihin joutuvista vuotovesistä, jotka ovat ylikuormittaneet prosessia. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Puhdistustulos ja päästöt vesiin Puhdistamon vuosikeskiarvoina lasketut käsittelytulokset olivat vuosina 2003 2006 seuraavat: Parametri Vuosi 2003 2004 2005 2006 Virtaama m 3 /d 29 58 63 29 BOD 7ATU puhd.teho COD Cr puhd.teho Fosfori puhd.teho Typpi puhd.teho Kiintoaine puhd.teho % % % % % 1,10 0,11 39 4 90 3,20 1,10 111 38 66 0,06 0,02 2,20 0,55 76 0,56 0,37 20 13 34 2,00 0,83 84 29 65 2,80 0,40 48 7 86 7,00 2,20 122 38 69 0,16 0,03 2,80 0,54 81 0,97 0,65 17 11 33 3,00 1,46 52 25 52 3,20 0,35 51 6 89 7,20 2,80 114 44 61 0,16 0,07 2,50 1,10 58 0,88 0,75 14 12 14 4,00 2,60 63 41 35 3,20 0,10 110 4 97 7,80 1,20 271 40 85 0,14 0,03 4,90 0,89 82 0,79 0,31 28 11 61 4,30 1,50 150 51 65 Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus on vuosina 2003 2006 ollut keskimäärin seuraava: BOD 7ATU 87,6 kg Fosfori 13,7 kg Typpi 190 kg Kiintoaine 583 kg
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin 6 Puhdistamolta Lestijokeen johdettu kuormitus on niin vähäinen, että sillä ei ole havaittavaa vaikutusta jokiveden pitoisuuksiin. Puhdistamolta Lestijokeen vuosina 2004 2005 johdetun keskimääräisen fosfori ja typpipäästöjen aiheuttamat suhteelliset pitoisuuslisäykset jokivedessä eri virtaamien aikaisiin laskennallisiin ainepitoisuuksiin ovat seuraavat: Joen ainetaso Jätevesien osuus Virtaama Fosfori Typpi Fosfori Typpi m 3 /s mg/m 3 mg/m 3 % % MHQ 40 88 303 908 3139 0,05 0,0 0,70 0,0 MQ 6,1 42 22 587 310 0,05 0,2 0,70 0,2 MNQ 1,7 36 5 437 64 0,05 0,9 0,70 1,1 Vesistötarkkailun ja uimavesivalvonnan raporttien mukaan fekaalisia streptokokkeja on 2000 luvulla esiintynyt runsaasti loppukesän alivirtaamakausina. Ongelma on havaittu koko Lestijokivarressa puhdistamoiden ylä ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Vaikutukset Natura 2000 alueen suojeluarvoihin Puhdistamon vaikutukset Lestijoen suojeluarvoihin liittyvät jokiveden laatuun ja sitä kautta sen yleiseen ekologiseen tilaan, jonka harvinaiseksi käyneinä ja uhanalaisina indikaattorilajeina voidaan pitää mm. meritaimenta ja jokileinikkiä. Ottaen huomioon puhdistettujen jätevesien vähäisen vaikutuksen vesistössä, puhdistamon nykyisen kaltaisen toiminnan ei arvioida merkittävästi vaarantavan Natura 2000 päätöksen mukaisia suojeluarvoja. Päästöt ilmaan ja melu Ilmaan saattaa levitä hajuhaittoja aiheuttavia yhdisteitä, mutta ne lienevät vähäisiä koska hajuista ei ole valitettu. Puhdistamolla ei ole raskaita, melua ja tärinää aiheuttavia ilmapuristimia. Ainoa kysymykseen melulähde on vähäinen puhdistamon huoltotoimiin tarvittava ajoneuvoliikenne. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Puhdistamolla syntyy ylijäämälietettä noin 100 m 3 vuodessa. Liete kalkitaan ja kuljetetaan noin neljä kertaa vuodessa tankkiautolla Toholammin kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle, jossa liete kuivataan lingolla noin 12 %:n kuiva ainepitoisuuteen. Kuivattu liete kompostoidaan Toholammin kunnan Hautakankaan käytöstä poistetulle kaatopaikalle rakennetulla asfaltoidulla kompostointikentällä. Lopputuote käytetään kaatopaikan pintakerroksen rakentamiseen kaatopaikan kunnostussuunnitelman mukaisesti. Tarkkailututkimusten mukaan liete soveltuu stabiloituna maatalouskäyttöön. Puhdistamolla syntyy vähäinen määrä myös muita jätteitä, joiden määrät ja käsittely esitetään seuraavassa:
Jätelaji m 3 /a Käsittely Vastaanottaja Pakkaus ym. kuivajäte 2 lajittelu Jokilaakson Jäte Oy Korjausrakennusjäte <5 lajittelu Jokilaakson Jäte Oy SER jäte <0,2 lajittelu Alueelliset keruupisteet Ongelmajäte <0,2 lajittelu Kunnan keruupisteet TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 7 Puhdistamon ja vastaanottavan vesistön tarkkailu on tehty Länsi Suomen ympäristökeskuksen 12.2.2001 hyväksymän Lesti, Viirre ja Lohtajanjoen yhteistarkkailusuunnitelman mukaisesti. Uusi tarkkailujakso käsittää vuodet 2006 2010. Länsi Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman 14.2.2007. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailun on tarkoitus palvella puhdistamon hoidon ja käytön ohjausta niin, että jätevesien käsittelyssä saavutettaisiin paras mahdollinen lopputulos. Käyttötarkkailu palvelee myös kuormitustarkkailun tarpeita (esimerkiksi ohijuoksutusten mittaus ja kirjaaminen). Käyttötarkkailusta vastaa ensisijaisesti laitoksen omistaja konsultin ohjeiden mukaisesti. Käyttötarkkailua tehdään puhdistamolla päivittäin. Puhdistamolla tehdään päivittäistä käyttötarkkailua puhdistamon toiminnan, jäteveden määrän, ohijuoksutusten, häiriöiden, kemikaalikulutuksen yms. selvittämiseksi. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa. Puhdistamon kuormitusta tarkkaileva konsultti käy laitoksella vähintään neljä kertaa vuodessa ottamassa jätevesinäytteet. Samassa yhteydessä konsultti käy yhdessä laitoksen hoitajan kanssa läpi käyttötarkkailupäiväkirjan, jolloin selvitetään mahdollisten ohijuoksutusten ja häiriöiden syyt sekä tarkastetaan virtaamamittauksen oikeellisuus ja kemikaalien annostelu. Kuormitus ja päästötarkkailu Kuormitustarkkailun tarkoituksena on selvittää mahdollisimman luotettavasti vesistöön johdettavan jäteveden määrä ja laatu eli kuormitus ja lupamääräysten toteutuminen. Kuormitustarkkailua varten näytteet ottaa ja tutkii julkisen valvonnan alainen laboratorio neljä kertaa vuodessa. Kuormitustarkkailunäytteet ( + ) otetaan 24 tunnin kokoomanäytteinä automaattisilla näytteenottolaitteilla. Tulevasta ja stä jätevedestä tehdään seuraavat määritykset: ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja alkaliniteetti. Lähtevästä jätevedestä määritetään lisäksi liukoinen kokonaisfosfori, ammoniumtyppi, nitraatti ja nitriittitypen yhteismäärä, happipitoisuus, lämpökestoiset koliformiset bakteerit ja saostuskemikaalien jäännöspitoisuus. Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu tutkitaan kerran vuodessa. Lietteestä määritetään seuraavat pitoisuudet: kuiva aine, hehkutusjäännös, typpi, fosfori, kalium, kalsium, magnesium, mangaani, kadmium, koboltti, kromi, kupari, elohopea, nikkeli, lyijy, rauta, alumiini, sinkki ja ph. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Vesistötarkkailussa seurataan puhdistamon vaikutuksia vesistössä ottamalla näytteitä neljä kertaa vuodessa: maaliskuussa, kesäkuussa tulvan jälkeen, heinäkuussa ja elo syyskuussa. Lestijoen vesistöalueella on havaintopaikkoja yhteensä 17, joista S2 (Lestijoki Hirvikoski) on Sykäräisen puhdistamon yläpuolella ja S1 (Lestijoki Parkkikoski) puhdistamon alapuolella. Näytteistä määritetään lämpötila, happi, ph, johtokyky, alkaliniteetti, väri, COD Mn, kiintoaine, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti ja nitraattitypen yhteismää
8 rä ja lämpökestoiset koliformiset bakteerit. Kesä, heinä ja elo syyskuun näytteistä määritetään lisäksi klorofylli a. Vesistötarkkailu koostuu tarkkailujakson 2006 2010 aikana useasta eri osakokonaisuudesta, joita ovat veden laatukartoitus ja biologiset selvitykset. Vedenlaatukartoitusta tehdään vuosina 2007, 2008 ja 2010. Vuonna 2009 tehdään pohjalla kasvavien piileväyhteisöjen selvitys. Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu koostuu kalastustiedustelusta ja koekalastuksista. Kalastustiedustelun tarkoituksena on selvittää alueen virkistyskalastusta, käytettyjä pyydyksiä, saaliita sekä vastaajien havaintoja vesistössä. Kalastustiedustelu tehdään postikyselynä yhden kerran tarkkailujakson aikana. Koekalastusten tavoitteena on selvittää jätevesien vaikutusalueella olevaa kalalajistoa ja runsaussuhteita. Koekalastukset tehdään yhden kerran tarkkailujakson aikana sähkökoekalastuksina virtapaikoissa ja muilla alueilla verkkokoekalastuksina. Raportointi Kuormitustarkkailun tutkimustulokset lähetetään välittömästi niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua tarkkailusta tarkkailuvelvollisille, ympäristökeskukseen, Toholammin kunnan ympäristönsuojelulautakunnalle sekä puhdistamonhoitajalle. Vesistötarkkailun tulokset lähetetään heti niiden valmistuttua, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua tarkkailusta yhdistelmätaulukkona Länsi Suomen ympäristökeskukseen ja tarkkailuun osallistuville Tulokset toimitetaan ympäristökeskukseen myös sähköisesti. Kuormitus ja vesistötarkkailuista tehdään erilliset vuosiyhteenvedot. Kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto lähetetään helmikuun loppuun mennessä, vesistötarkkailun yhteenveto toukokuun loppuun mennessä ja kalataloustarkkailun raportit mahdollisimman pian kunkin selvityskokonaisuuden valmistuttua. Kaikki raportit lähetetään seuraaville tahoille: tilaajat, Länsi Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö, kuntien ympäristönsuojelulautakunnat ja Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Puhdistamon altaiden ja viemärilinjojen rikkoutuminen siten, että siitä aiheutuisi vaaraa ympäristölle on riskinä hyvin vähäinen. Puhdistamonhoitaja käy laitoksella säännöllisesti tarkastamassa jäteveden käsittelylaitteiden toiminnan asianmukaisuuden ja saostuskemikaalien annostelun riittävyyden. Laitteiden rikkoutuessa ne voidaan korvata toimivilla laitteilla. Puhdistamon hoitajalle tulee matkapuhelimeen hälytys, jos bioroottori lakkaa pyörimästä, tasausaltaan jätevesipumppu menee epäkuntoon tai jos jätevettä menee laitoksen ohi. Puhdistamonhoitaja on selvillä puhdistamolla käytettävien kemikaalien turvallisuusmääräyksistä ja osaa mahdollisen onnettomuuden sattuessa toimia tarvittavalla tavalla.
ASIAN KÄSITTELY 9 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi pitämällä kuulutus nähtävillä Toholammin kunnassa ja Länsi Suomen ympäristökeskuksessa Vaasassa 25.8. 23.9.2008. Kuulutus on lisäksi julkaistu Lestijoki lehdessä. Länsi Suomen ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta sekä Toholammin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksesta on erikseen ilmoitettu tiedossa olleille asianosaisille. Lausunnot Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö toteaa, että ekologisessa tilaluokituksessa joen tila on luokiteltu hyväksi. Joen kalasto on lajistoltaan monipuolinen; Sykäräisen alueella on tavattu ainakin seuraavat lajit: ahven, harjus, hauki, kiiski, kivisimppu, lahna, salakka, särki ja taimen. Myös jokirapua esiintyy. Merestä jokeen nousee meritaimenta, vaellussiikaa ja nahkiaista. Lestijoessa luontaisesti lisääntyvä meritaimen on luokiteltu uhanalaiseksi. Kannan vahvistamiseksi Lestijokeen on tehty meritaimenen poikasistutuksia. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus katsoo, että Toholammin kunnalle voidaan myöntää lupa Sykäräisen jätevedenpuhdistamolle. Työvoima ja elinkeinokeskus katsoo, että jätevedet on puhdistettava mahdollisimman tehokkaasti parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus esittää, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvo saa olla enintään 15 mg O 2 /l ja fosforin jäännösarvo enintään 0,7. Luvan saaja on velvoitettava tarkkailemaan toiminnan vaikutuksia kalastoon ja kalakantoihin Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Toholammin kunnan Maaseutu ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että sen käsityksen mukaan puhdistamon toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristö tai terveyshaittoja eikä myöskään naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Puhdistamon toiminnasta ei ole tullut lautakunnalle valituksia. Lautakunta katsoo, että puhdistustehon parantamiseksi tulisi laatia viemäriverkoston saneeraussuunnitelma ja korjata verkosto suunnitelman mukaisesti. Maaseutu ja ympäristölautakunta puoltaa luvan myöntämistä nykyisillä puhdistustehoilla. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on varannut hakijalle tilaisuuden tulla kuulluksi annetuista lausunnoista. Hakija ei annettuun määräaikaan mennessä ole toimittanut vastinetta ympäristökeskukseen. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Toholammin kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan Sykäräisen kylän jätevedenpuhdistamolle Toholammin kunnassa.
10 Lupa myönnetään hakemussuunnitelmassa tarkoitettujen jätevesien käsittelyyn Toholammin kunnan Sykäräisen kylässä olevalla kiinteistöllä, RN:o 203:2, ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Lestijokeen. Lupa ei koske lietteenkäsittelyä, joka tapahtuu muualla. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesien pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia. Lupamääräykset pilaantumisen estämiseksi 1) Jäteveden käsittelytapa Jätevedet on käsiteltävä vähintään hakemussuunnitelman mukaisesti biologis kemiallisesti tai vähintään sitä vastaavalla tavalla siten, että lupamääräyksen 2 mukainen käsittelytulos voidaan saavuttaa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa. Luvansaajan on huolehdittava siitä, että jätevedenpuhdistamon kapasiteetti on riittävä. 2) Jäteveden käsittelyteho ja päästöt vesiin Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja puhdistustehon on täytettävä seuraavat vaatimukset: Päästösuure Enimmäispitoisuus Vähimmäisteho BOD 7ATU 15 mg O 2 /l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Fosfori 1,0 Kiintoaine 35 tai 90 % Jos jäteveden johtamista nykyiselle purkualueelle ei lopeteta viimeistään 31.12.2011, vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä vuoden 2012 alusta lähtien seuraavat vaatimukset: Päästösuure Enimmäispitoisuus Vähimmäisteho BOD 7ATU 15 mg O 2 /l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Fosfori 0,7 90 % Kiintoaine 35 tai 90 % Kaikki edellä mainitut arvot lasketaan mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot jätevedenpuhdistamolla ja viemäriverkossa sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvoina. Kiintoaineen osalta jäännöspitoisuus ja käsittelyteho ovat vaihtoehtoiset. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja käsittelytehon arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston asetuksen 888/2006 edellyttämät pitoisuudet ja käsittelytehon raja arvot päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle taikka ympäristölle vaarallisia aineita. 3) Melu Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä rajoittamaan sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät.
11 Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ei saa ylittää klo 07.00 22.00 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä klo 22.00 07.00 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 4) Päästöt ilmaan Laitoksen toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia ilmapäästöjä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnasta ei saa aiheutua hajuhaittoja puhdistamoalueen ympäristössä. 5) Viemäriverkosto Viemäriverkostoa on kehitettävä ja kunnostettava niin, että sade, vuoto ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin mahdollisimman tarkoin estetään. Luvan saajan on vuosittain toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle selvitys vuoto ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehtävistä ja tehdyistä toimista. Viemäriverkoston kuntotutkimukseen perustuva viemäreiden kunnostussuunnitelma kustannusarvioineen ja toteutusaikatauluineen on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 30.06.2010. 6) Viemärilaitoksen ja puhdistamon käyttö ja hoito Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta jäteveden viemäröinti mukaan lukien aiheudu terveydellistä haittaa. Kaikki viemärilaitoksen toiminta alueella muodostuvat jätevedet, jotka voidaan käsitellä yhdessä asumisjätevesien kanssa, on pyrittävä johtamaan jätevedenpuhdistamolle. Luvan saajan on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että viemärilaitokseen ei joudu viemäristön tai puhdistamon käyttöä tai toimintaa haittaavia aineita. Puhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä ja puhdistustoiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja osoite on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7) Poikkeavat jätevedet Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavien teollisuus tai muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisella esikäsittelyllä tai muilla tavoin. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä, myrkkyä tai muuta puhdistamon toiminnalle haitallista ainetta, on varustettava riittävillä varotoimilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsyn estämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Tiedot näistä on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö ja kuormitustarkkailun tulosten raportoinnin yhteydessä ja tarvittaessa niitä erikseen pyydettäessä.
12 Teollisuusjätevesien johtamista yleiseen viemäriin koskevan liittymissopimuksen on täytettävä valtioneuvoston asetuksen 889/2006 määräykset. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa on lisäksi otettava huomioon valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 määräykset. 8) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä jätteidensä laadusta ja määrästä. Puhdistamoliete on käsiteltävä ja sijoitettava siten, että siitä ei aiheudu vesien pilaantumisvaaraa. Lietteen käsittelyn tulee tapahtua lainsäädännössä esitetyllä tavalla niin, että lopputuote täyttää laatu ja terveydelliset vaatimukset sen tarkoituksen mukaan, johon lopputuote toimitetaan. Käytettävästä menettelystä on toimitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ja mahdollisen muun lietteen sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot. Käsitelty puhdistamoliete on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä käyttämään hyödyksi maanviljelyksessä tai viherrakentamisessa taikka suljettavan kaatopaikan maisemoinnissa. Maa, metsä tai puutarhatalouteen taikka viherrakentamiseen käytettävän lopputuotteen laadusta on annettu määräyksiä lannoitevalmistelaissa, jonka toteutumista valvoo Elintarviketurvallisuusvirasto ja jota ei sovelleta ympäristönsuojelu tai jätelain nojalla annettavassa ympäristöluvassa. Pellolle levitettävän lietteen raskasmetallipitoisuudet eivät saa myöskään ylittää valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maataloudessa annettuja raskasmetallipitoisuuksia (Vnp 282/1994). Puhdistamoliete voidaan toimittaa hakemuksen mukaisesti asianmukaisen luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Toiminnassa syntyvät muut hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten paperi ja pahvijäte, lasijäte ja metallijäte tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Sekajäte ja muu hyötykäyttöön kelpaamaton kotitalousjätteeseen rinnastettava jäte tulee toimittaa käsiteltäväksi kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muut hyödyntämiskelvottomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen mukaiset vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on sallittu. Ongelmajätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty, mikäli niitä ei voida toimittaa kunnallisiin jätehuoltopisteisiin. 9) Varastointi Kemikaalit, polttoaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai maaperän, pinta tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 10) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset päästöt Jos ympäristöön tai viemäriverkostoon on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Jos kysymys on öljystä, siitä on ilmoitettava myös Toholammin pelastuslaitokselle.
11) Tarkkailumääräykset 13 Toiminnan käyttö ja päästötarkkailu on tehtävä hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla tämän luvan määräysten edellyttämällä tavalla tarkistettuna. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on tehtävä standardimenetelmien ja valtioneuvoston asetuksen 888/2006 edellyttämien menetelmien mukaisesti. Puhdistamolle sta ja stä jätevedestä on otettava virtaamaan suhteutetut vuorokauden kokoomanäytteet vähintään neljä kertaa vuodessa. Puhdistamolle n jäteveden näyte on otettava siten, että se ei sisällä puhdistamon sisäisiä kiertovesiä. Käyttö ja päästötarkkailuohjelmia on tarkistettava, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitoksen kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Jäteveden vaikutuksia purkuvesistön tilaan ja veden laatuun sekä eliöstöön on tarkkailtava vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla, Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Jäteveden vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on tehtävä standardimenetelmien mukaisesti. Esitykset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava edellä sanotuille viranomaisille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelmista tehdään erilliset päätökset, joihin saa hakea erikseen muutosta. 12) Kirjanpito Käyttö, päästö ja vaikutustarkkailujen mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: puhdistamon ja viemärilaitoksen käytöstä ja puhdistamon energian ja kemikaalin kulutuksesta sekä huoltotoimista puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä mukaan lukien viemärilaitokseen johdettavat poikkeavat jätevedet ja niiden esikäsittely puhdistamon ja viemäriverkon huolto ja korjaustoimista puhdistamolietteen määristä, käsittelystä, ominaisuuksista, varastoinnista ja sijoituksesta sekä kuljetuksista kuljetusajankohdat ja kuljettajat mukaan lukien muiden laitokselle tuotavien ja laitokselta poistettavien lietteiden määristä ja laadusta, alkuperästä, varastoinnista ja sijoituksesta toimituskohteet, kuljetusajankohdat ja kuljettajat mukaan lukien sekä mahdollisista poikkeus ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista ja kestosta sekä häiriötilanteiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden takia on ryhdytty.
14 13) Raportointi Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Länsi Suomen ympäristökeskukselle päästö, käyttö ja kuormitustarkkailujen tulokset on toimitettava lisäksi sähköisesti ympäristöhallinnossa käytössä olevalla tavalla. Purkuvesistöön ja kaloihin sekä kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tulokset on raportoitava myös Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle. Käyttö, kuormitus ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava edellä mainituille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportti seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. 14) Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimet Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista toimitettava ympäristökeskukselle hakemus vesien, ilman, maaperän ja maiseman suojelua sekä jätehuoltoa koskevista, toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisten määräysten antamiseksi. ENNAKOIMATTOMAT VAHINGOT Korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei myöskään aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta ei todennäköisesti heikennä valtioneuvoston Natura 2000 verkostoon sisällytetyn alueen luonnonarvoja. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1 ja 2 Lupamääräyksiä annettaessa on huomioitu toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön, vesiensuojelun yleiset tavoitteet, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristölle, sekä tekniset ja taloudelliset edellytykset toteuttaa nämä toimet. Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään. Lupamääräyksissä 1 ja 2 on lisäksi otettu huomioon yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva valtioneuvoston asetus 888/2006.
15 Pohjanmaan joista parhaiten luonnontilansa säilyttäneenä Lestijokea pidetään erityisen arvokkaana vesistönä mm. joessa lisääntyvän uhanalaisen meritaimenkantansa takia. Vaikkakin puhdistamosta aiheutuva kuorma on vähäinen, tulee kaikkea vesistön rehevöitymistä aiheuttavaa kuormitusta vähentää, erityisesti fosforia. Lisäksi orgaanisen aineen vähentämisellä parannetaan joen happitaloutta ja vähennetään jätevedestä aiheutuvia hygieenisiä haittoja. Tiukennettu fosforin käsittelyvaatimus on määrätty tulemaan voimaan vuoden 2012 alusta lukien, jotta toiminnanharjoittajalle jää riittävästi aikaa selvittää viemäriverkoston kunto, laatia korjausohjelma ja toteuttaa se. Samalla on katsottu, että 90 %:n poistoteho fosforin osalta ei ole mahdollinen ennen kuin viemäriverkoston korjauksella vuotovesiä on saatu riittävästi vähennettyä. Viemärilaitoksen pienen liittyjämäärän vuoksi jäteveden käsittelytulos on määrätty laskettavaksi vuosikeskiarvoina. Lupamääräykset 3 ja 4 Melua koskeva lupamääräys perustuu valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista. Päästöjä ilmaan ja hajua koskeva lupamääräys on tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Lupamääräys 5 Viemäriverkon kuntotutkimus ja sen perusteella tehtävä verkoston kunnostus on tarpeen, sillä viemäreihin pääsevät vuoto ja kuivatusvedet kuormittavat puhdistamoa tarpeettomasti, minkä vuoksi luvan mukaiseen käsittelytulokseen ei aina ole päästy. Lupamääräykset 6 ja 7 Teollisuus ja muut poikkeavat jätevedet on tarvittaessa esikäsiteltävä, jotta ne eivät aiheuta vaaraa puhdistamon tai viemäriverkon työntekijöiden terveydelle, eivätkä vaurioita puhdistamon tai viemäriverkon rakenteita taikka kohtuuttomasti vaikeuta puhdistamon käsittelyprosessien toimintaa tai lietteen hyötykäyttöä taikka aiheuta muuta ympäristöhaittaa. Puhdistamon ja viemärilaitoksen kunnossapito, viemäriverkon kattavuus ja ammattitaitoinen hoito mahdollistavat parhaan mahdollisen puhdistustuloksen ja vähentävät jätevesistä aiheutuvia haittoja. Terveydellisen haitan estämistä koskeva vaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 42 :ään. Lupamääräys 8 Puhdistamolietettä ja muita jätteitä koskeva lupamääräys perustuu jätelakiin, jonka mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Puhdistamoliete on mahdollista käyttää stabiloituna hyödyksi maanviljelyksessä tai kompostoituna maanviljelyksessä tai viherrakentamisessa, jos se on raskasmetallipitoisuuksilta tai muilta ominaisuuksiltaan siihen kelvollista. Lupamääräykset 9 ja 10 Varastointia koskeva lupamääräys annetaan maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi, sillä öljyn ja kemikaalien varastointiin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva lupamääräys annetaan pilaantumisen ehkäisemiseksi ja se perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään.
Lupamääräykset 11, 12 ja 13 16 Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan tulosten, vaikutusten ja haittojen sekä haittojen vähentämistarpeen ja mahdollisuuksien selvittämiseksi. Lupamääräys 14 Toiminnan lopettamista koskeva lupamääräys perustuu ympäristönsuojelulain 43 :ään, ja määräyksessä on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 90. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Ympäristökeskus on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi, enintään kuitenkin siihen saakka, kunnes uudesta lupahakemuksesta on saatu lainvoimainen päätös. Luvan saajan on lupamääräysten tarkistamiseksi jätettävä Länsi Suomen ympäristökeskukselle uusi lupahakemus viimeistään 31.10.2018. Jos hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristökeskus voi omasta aloitteestaan tai kunnan taikka haittaa kärsivän hakemuksesta määrätä, että lupa raukeaa. Hakemukseen on suunnitelman ohella liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö, päästö ja vaikutustarkkailuista ja niiden tuloksista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa, selvitys vuosittaisista viemäreiden korjauksista kustannuksineen sekä ympäristönsuojeluasetuksen 8 11 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä lupa korvaa Kokkolan vesi ja ympäristöpiirin tarkastuslausunnossa 20.8.1990 vesistön pilaantumisen estämiseksi annetut määräykset. Mainittuja määräyksiä on noudatettava siihen saakka, kunnes tämä päätös on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 6, 28, 31 2 mom, 35 38, 41 43, 45 47, 52 56, 90 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30, 36 Eräistä naapuruussuhteista annettu laki (26/1920) 17 Jätelaki (1072/1993) 6, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 Valtioneuvoston asetus (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista Valtioneuvoston asetus (889/2006) aineet, joiden päästöt vesiin tai vesihuoltolaitoksen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia Valtioneuvoston päätös (282/1994) puhdistamolietteiden käytöstä maanviljelyksessä
17 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston asetus 888/2006 yhdyskuntajätevesistä Valtion maksuperustelaki (150/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 400 euroa Maksu määräytyy ympäristöministeriön alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista 17.12.2003 antaman asetuksen nojalla. Kyseisen asetuksen mukaan jätevedenpuhdistamon, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, käsittelymaksu on 1 400 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Toholammin kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Vaasan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla sekä Lestijoki lehdessä. Päätöksestä annetaan tieto niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin nojalla annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan saaja ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät. Muutosta saavat lisäksi hakea laitoksen sijaintikunta tai muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä.
Vanhempi insinööri 18 Matti Seppälä Rakennusmestari Matti Panu LIITTEET Kartta Mk 1: 5 000 Valitusosoitus Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.