YMPÄRISTÖRAPORTTI 26
Pohjois-Euroopan ykkönen Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkilla on toimintaa 8 maassa ja 39 paikkakunnalla. Yhtiön esiintymät ja tuotantolaitokset ovat keskittyneet Itämeren ympärille. Nordkalkin juuret ovat Suomessa Paraisilla, jossa teollinen louhinta on jatkunut yli 1 vuotta. Nordkalk louhii 2 paikkakunnalla omista esiintymistään kalkkikiveä ja jalostaa siitä kalkkikivijauhetta ja -rouhetta, rikastettua kalsiittia sekä poltettua ja sammutettua kalkkia. Lisäksi tuotevalikoimaan kuuluvat dolomiitti ja wollastoniitti. Nordkalkin tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Nordkalkin suurin asiakassegmentti on teollisuus, jolle menee myynnistä 86 prosenttia. Paperiteollisuus käyttää kalkkikiveä ja poltettua kalkkia paperin täyte- ja päällystyspigmenttien valmistuksessa. Teräksen valmistuksessa kalkkia tarvitaan poistamaan epäpuhtauksia prosessin eri vaiheissa. Myös sokeriteollisuudessa kalkin tehtävänä on puhdistaa. Rakentaminen on yksi kalkkikivituotteiden vanhimmista käyttöalueista ja rakennusaineteollisuus Nordkalkin toiseksi suurin asiakasryhmä paperiteollisuuden jälkeen. Kalkkia käytetään myös lasin ja maalien valmistuksessa. Dolomiitti on tärkeä raaka-aine lannoiteteollisuudelle ja wollastoniittia tarvitaan mm. muovin ja keramiikan valmistuksessa. Tien- ja maanrakennuksessa kalkin tehtävä on vakauttaa maaperä. Kalkin avulla estetään painumia ja parannetaan kantavuutta. Tien peittävään asfalttiinkin lisätään kalkkikivijauhetta. Ihmisten arjessa kalkki näkyy monin tavoin, konkreettisimmin ehkä maaseudulla missä kalkitsemalla vähennetään maaperän happamuutta. Niin ikään kalkkia käytetään neutraloimaan vesistöjen ja metsien happamuutta. Kalkkikivipohjaiset tuotteet puhdistavat voimaloiden savukaasuja, ja kalkilla säädellään juomavetemme happamuutta sekä puhdistetaan jätevesiä. Arvomme ovat luottamus, osaaminen ja laatu, ja ne ohjaavat meitä kaikessa toiminnassamme. Luotamme itseemme, työtovereihimme ja yhteistyökumppaneihimme. Uskomme kumppanuuden tarjoamaan yhteiseen hyötyyn. Ymmärrämme asiakkaittemme prosesseja, mikä auttaa meitä kohtaamaan koko ajan muuttuvia vaatimuksia. Kykenemme toimittamaan oikean ratkaisun jokaiseen tilanteeseen. Oivallamme mahdollisuudet parantaa niin omia kuin asiakkaan prosesseja. Raaka-aineemme, tuotteidemme ja työmme laatu heijastuvat asiakkaan lopputuotteisiin. Toimitamme oikeat tuotteet oikeaan aikaan. Vuosi 26 voimakasta kasvun aikaa Vuonna 26 Nordkalkin liikevaihto kasvoi 13 % 33,8 miljoonaan euroon. Tilikauden voitto kasvoi 75 % 24,5 miljoonaan euroon. Yhtiön tulosta rasittivat kuitenkin korkeat energia- ja rahtikustannukset sekä Suomen paperiteollisuuden rakennemuutos. Myönteinen kehitys Puolassa ja Baltiassa jatkui. Venäjällä Alekseevkan kalkkitehtaan kunnostus jatkui suunnitelmien mukaisesti. Norjassa Nordkalk aloitti yhdessä Franzefoss Mineralsin kanssa uuden kalkkiuunin rakentamisen. Terästeollisuuden ja rakennusaineteollisuuden korkeasuhdanne jatkui. Henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 134. Tuleviin haasteisiin ja suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen pyritään varautumaan monin tavoin. Nordkalk on osallistunut Suomessa uuden ammattitutkinnon luomiseen kaivosalalle ja syksyllä 26 käynnistettiin myös kaksivuotinen työnjohdon koulutus turvaamaan tulevaa työvoiman tarvetta kasvun jatkuessa. MEUR 35 3 25 2 15 1 5 Paperipigmentit 2 % Rakennusaineet 23 % Tuotteet (% liikevaihdosta) Muut 8 % Kalkkikivi 17 % Poltettu ja sammutettu kalkki 34 % Myynti asiakassegmenteittäin (% liikevaihdosta) Maatalous 6 % Ympäristönhoito 8 % Muu teollisuus 1 % 2 3 4 5 Liikevaihto 6 Teräs 18 % Paperi 29 % Kalkkikivijauheet 21 % Liikevoitto Sellu 6 % MEUR 4 35 3 25 2 15 1 5 2 3 4 5 6 2
Toimintaperiaatteet Nordkalk louhii, jalostaa ja toimittaa kalkkikiveä asiakkaille sekä tuottaa toimintaansa liittyviä palveluja. Toiminnan suuntaviivat Noudatamme voimassaolevia lakeja, määräyksiä ja säännöksiä. Toimintaamme ohjaavat arvomme luottamus, osaaminen ja laatu. Toimitamme oikean tuotteen ja palvelun sovittuna ajankohtana. Toiminnan ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan. Työympäristön tulee olla hyvä. Jatkuva parantaminen Päämäärämme on parantaa jatkuvasti tuotteitamme ja palvelujamme taloudelliset seikat ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Viestintämme asiakkaiden kanssa on toimivaa ja parannamme suoritustamme myös seuraamalla poikkeamia. Osana strategista ja vuosittaista suunnittelua teemme parannussuunnitelmia, jotka käsittävät laatu-, työympäristö- ja ympäristönäkökohtia, päämääriä ja toimenpiteitä ja niihin liittyviä investointeja. Arvioitaessa investointia Nordkalkissa tulee arvioida myös sen työympäristö- ja ympäristövaikutukset. Seuraamme jatkuvasti tavoitteidemme toteutumista laatu-, työympäristö- ja ympäristötyössä. Vastuu Kaikkien esimiesasemassa olevien tulee varmistaa, että henkilöstö ymmärtää tehtävänsä ja että heillä on tarvittavat valtuudet ja riittävä pätevyys työhönsä. Meillä kaikilla on velvollisuus huomauttaa puutteista ja virheellisyyksistä. Nordkalkin toimitusjohtajalla on ylin vastuu valvoa toimintaperiaatteiden noudattamista. Viestintä Nämä periaatteet tarkastetaan säännöllisesti ja päivitetään tarpeen vaatiessa. Ne jaetaan henkilöstölle ja ne ovat kaikkien Nordkalkin sidosryhmien saatavilla. 3
Tavoitteena kestävä kehitys Nordkalk perusti ympäristö- ja laatuosaston vuonna 1995. Osaston tehtäväksi määriteltiin Nordkalkin ympäristöjärjestelmän luominen ja ylläpitäminen yhteistyössä linjaorganisaatioiden kanssa. Ympäristöjärjestelmä tukee Nordkalkin pyrkimystä kestävään kehitykseen, johon kuuluu ympäristövaikutusten huomioiminen asetettaessa toiminnalle tavoitteita. Ympäristösuunnitelmien laatiminen on osa vuosittaista strategista suunnittelua ja ympäristötyötä seurataan säännöllisten arviointien avulla. Vastuu tuotantoon liittyvistä kysymyksistä on divisioonien johdolla. Toimintamme vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tässä raportissa kerromme toimintamme vaikutuksesta ympäristöön sekä toteutuneista ja suunnitelluista toimenpiteistä ympäristökuormituksen vähentämiseksi kaikissa toimintamaissamme. Ympäristönsuojelun taso Nordkalkissa on hyvä. Toimintamme täyttää voimassaolevien lakien vaatimukset sekä viranomaisvaatimukset ja seuraamme lainvalmistelutyötä ja valmistaudumme vastaamaan tuleviin vaatimuksiin. Tuotteita ja työmenetelmiä kehitetään siten, että louhinnan ja jalostuksen ympäristövaikutukset voidaan minimoida. Monipuolinen seuranta lisää ympäristötietoisuutta. Seuranta mahdollistaa myös toimintaperiaatteidemme mukaisen jatkuvan parantamisen, johon sitoutuminen on erottamaton osa organisaation ympäristöasioiden hallintaa. Toimintaperiaatteet on päivitetty vuodenvaihteessa ja niihin on yhdistetty aiemmin erilliset laatu- ja ympäristöpolitiikat sekä työsuojeluun liittyvät periaatteet. Kaikki Nordkalkin tuotantolaitokset Suomessa ja koko toiminta Ruotsissa ja Puolassa on sertifioitu ISO 141 -ympäristöstandardin mukaisesti. Puolan tuotantolaitokset sertifioitiin joulukuussa 26, minkä jälkeen 87 prosentilla tuotantolaitoksistamme on ympäristösertifikaatti. Nordkalkin intranetissä on ympäristösivusto, jossa on ympäristöön liittyvää tietoa. Sivuston tavoitteena on kehittää henkilöstön ympäristötietoisuutta ja -vastuuta sekä innostaa mahdollisimman moni mukaan ympäristötyöhön. Ympäristö huomioidaan tuotannon eri vaiheissa. Asiakkaille järjestettävissä koulutustilaisuuksissa kalkin käytön positiiviset vaikutukset ympäristölle tuodaan esille. Urakoitsijoilta ja alihankkijoilta edellytetään Nordkalkin toimintaperiaatteiden noudattamista, mikä varmistetaan sopimuksen solmimisen yhteydessä. Urakoitsijoiden toiminta tarkastetaan säännöllisesti ympäristöarviointien yhteydessä. Nordkalkilla on toimintaa eri puolilla Itämeren aluetta ja se pyrkii aktiivisesti vähentämään omia päästöjään sekä ilmaan että veteen. Lisäksi Nordkalk on mukana useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa, jotka tähtäävät ympäristön tilan parantamiseen. Esimerkiksi hiilidioksidin hyötykäyttöä ja loppusijoitusta tutkitaan suomalaisten tutkimuslaitosten kanssa. Nokialla sijaitsevan Alinenjärvi-järviketjun vedenlaatua parannetaan kalkitsemalla. Nordkalk osallistuu Pro Saaristomeri projektiin, joka on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen vuonna 1999 käynnistämä yhteistyöohjelma Saaristomeren tilan parantamiseksi. Nordkalk on mukana myös erilaisissa jätevesiprojekteissa, joissa pyritään tehostamaan jäteveden puhdistusta haja-asutusalueella. Tätä varten Nordkalk on kehittänyt uusia tuotteita, jotka sitovat fosforia ja typpeä. Louhella Nordkalk osallistuu yhdessä mm. Etelä-Savon ympäristökeskuksen, Savonlinnan kaupungin ja läheisten kuntien kanssa hankkeeseen, jolla parannetaan Saimaaseen kuuluvan Ylä-Enoveden happitasapainoa. Gotlannissa haetaan ympäristölupaa uudelle louhokselle Nordkalk on anonut lupaa louhia kalkkikiveä Pohjois-Gotlannin Bungessa vuosina 21 235. Bungen sijainti on edullinen jo olemassa olevaan infrastruktuuriin nähden, kiven lajitteluun ja jalostukseen Storugnsissa sekä laivaukseen. Yksi Bungen alueen merkittävistä eduista on sen sijainti kauempana asutuksesta kuin nykyisen louhoksemme Klinthagenin alue, mitä voidaan pitää yhteisön näkökulmasta hyvänä asiana. Nordkalk on työstänyt kahta rinnakkaista ympäristövaikutusten arviointia voidakseen aloittaa kaivostoiminnan Bungen alueella ja selvittääkseen sen vaikutukset luontoon ja ympäristöön. Toinen arvioinneista selvittää suunnitellun koelouhinnan seurauksia ja toinen kuvaa varsinaisen louhinnan vaikutuksia. Arvioinneissa ei tähän mennessä ole ilmennyt, että louhinnalla olisi negatiivisia vaikutuksia esim. pohjaveteen. Ympäristötuomioistuin myönsi Nordkalkille koelouhintaluvan Bungen alueelle. Koelouhinta aloitettiin syksyllä 26 ja päätettiin helmikuussa 27. Varsinaista louhintaa koskeva lupahakemus ja selvitys ympäristövaikutuksista jätettiin ympäristöviranomaisille toukokuussa 26. Uuden louhoksen avaaminen on nykyisellä lainsäädännöllä monimutkainen prosessi. Nordkalkilla on pitkä kokemus kalkkiteollisuudesta eri maissa. Tämän kokemuksen perusteella yhtiö on tehnyt yhdessä konsulttien ja viranomaisten kanssa kattavia tutkimuksia louhinnan vaikutuksista ympäristöön ja hydrogeologiaan. Meneillään olevat tutkimukset luovat perustaa seurantaohjelmalle Bungen tulevaa toimintaa varten. 4
Ympäristövaikutukset Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä 26 paikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Puolassa ja Venäjällä. Osa tuotantolaitoksista sijaitsee kaupungeissa ja taajamissa, joten naapurusto asettaa toiminnalle monia vaatimuksia. Toiminnan merkittävimmät paikalliset ympäristöhaitat ovat melu, tärinä ja pöly. Muita vaikutuksia ovat louhinnasta syntyvä sivukivi ja muu tuotannossa syntyvä läjitettävä materiaali. Nordkalk solmi vesivoimalla tuotetun sähkön käyttöä koskevan sopimuksen vuonna 25. Sopimus kattoi 8 Suomen 11:sta tuotantopaikkakunnasta ja laajeni vuonna 26 koskemaan yhdeksää. Sopimus on voimassa myös vuonna 27. Tuotantoprosessit Kalkkikiveä louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai maanalaisissa kaivoksissa. Louhittu kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen ja lajitteluun ja sieltä edelleen jalostettavaksi. Toiminnasta aiheutuu tärinää, melua ja pölyämistä ja avolouhos muuttaa maisemaa. Varsinaisen hyötykiven lisäksi joudutaan usein louhimaan myös sivukiveä, jota voidaan hyödyntää sepelinä. Kallioperässä olevia halkeamia pitkin kaivokseen valuu pohjavettä. Avolouhokseen valuu myös pintavettä. Tämä voi vaikuttaa alueen pohjaveden tasoon. Karbonaattituotteet ovat murskattua, jauhettua tai seulottua kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (CaCO 3 ). Kalkkikiven jauhaminen on kuivaprosessi, joten pölynmuodostus on kalkkikiven jauhatus- ja käsittelylaitosten suurin haitta ympäristölle. Pölypäästöjä voidaan kuitenkin tehokkaasti rajoittaa puhdistamalla poistoilma suodattimien avulla. Karbonaattituotteita käytetään mm. maanparannusaineena, hiilivoimaloiden savukaasujen puhdistukseen ja veden alkalointiin. Lisäksi niiden käyttö on yleistä rakennusaineissa, eläinten rehuissa sekä asfaltin ja paperin täyteaineena. Nordkalk rikastaa Lappeenrannan kaivoksen kiviraakaaineesta kalsiittia ja wollastoniittia. Nordkalkin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy jatkojalostaa rikastetun kalsiitin paperipigmentiksi. Rikastusprosessi on pääosin suljettu. Tarpeen vaatiessa saostusaltaista lasketaan vettä valvotusti läheiseen Rakkolanjokeen, johon laskee myös kaupungin jätevedenpuhdistamon vesi. Poltettua kalkkia valmistetaan kuumentamalla murskattu ja lajiteltu kalkkikivi noin 11 C:ssa joko kierto- tai kuiluuunissa. Poltettu kalkki on rakeista ja jauhemaista. Eri tuotteet saadaan murskaamalla, seulomalla ja jauhamalla. Polttoaineena käytetään kivihiiltä, öljyä tai kaasua. Savukaasut sisältävät typen oksideja (NO x ), hiilidioksidia (CO 2 ) sekä vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Valmistusprosessi aiheuttaa myös pölypäästöjä, joiden vähentämiseksi uunin savukaasut kulkevat sähkö- tai tekstiilisuodattimen läpi. Suodattimelta edellytetään erittäin hyvää erottelukykyä. Tuotteita käytetään mm. raudan- ja teräksenvalmistuksessa, malmien rikastamisessa, selluloosan ja paperipigmenttien valmistuksessa, maapohjan stabiloinnissa sekä vedenpuhdistuksessa. Hiilivoimalaitosten ja jätteenpolttolaitosten savukaasujen puhdistuksessa käytetään sammutettua kalkkia, jonka laitokset itse valmistavat poltetusta kalkista. Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa muodostaen kalsiumhydroksidia (Ca(OH) 2 ), eli sammutettua kalkkia, joka on kuivaa, puuterimaista vaaleaa jauhetta. Sammutetun kalkin valmistuksessa vapautuu lämpöä ja vesihöyryä. Tehokkaan pölynpoiston ansiosta päästöt ilmaan jäävät vähäisiksi. Sammutettua kalkkia käytetään mm. kunnallisissa ja teollisissa vedenpuhdistusprosesseissa, savukaasujen puhdistuksessa ja rakennusaineteollisuudessa. Energiankulutus Karbonaattituotteiden murskaukseen, jauhamiseen ja seulomiseen kuluu sähköä. Lisäksi karbonaattituotteiden kuivaukseen käytetään joko nestekaasua tai polttoöljyä. Energian ominaiskulutus vuonna 26 oli,24 GJ tuotettua karbonaattitonnia kohti. Karbonaattituotteiden tuotantoprosesseissa on energia-analyysien avulla löydetty energiansäästökohteita. Poltetun kalkin valmistuksessa tarvitaan korkeita lämpötiloja; kalkkikiven kalsinointi tapahtuu kalkkiuuneissa n. 11 C:n lämpötilassa. Lämpö tuotetaan esim. kivihiilellä, polttoöljyllä, koksi- tai maakaasulla. Koksikaasua syntyy terästeollisuudessa ja sitä käytetään kalkkiuunin polttoaineena terästehtaiden välittömässä läheisyydessä. Kivihiiltä ja öljyä korvaavien polttoaineiden käyttäminen kalkkiteollisuudessa on vaikeaa, koska polttoaineiden epäpuhtaudet voivat siirtyä kalkkituotteisiin, joiden puhtausvaatimukset ovat erittäin tiukkoja. Useiden uusiutuvien polttoaineiden lämpöarvot ovat matalia, jolloin polttoainemäärät kasvavat ja aiheuttava prosesseille suuria muutostarpeita. Vuonna 26 energian ominaiskulutus poltetun kalkin tuotannossa oli 5,3 GJ kalkkitonnia kohden. Nordkalkin hiilidioksidipäästöistä osa syntyy energiankäytöstä, mutta poltetun kalkin valmistuksessa vapautuu ilmakehään hiilidioksidia myös itse prosessista; kalsiumkarbonaatista vapautuu hiilidioksidia lämmön vaikutuksesta ja lopputuloksena syntyy kalsiumoksidia, poltettua kalkkia. Teoreettisesti tarkasteltuna Nordkalkin poltetun kalkin tuotannon hiilidioksidipäästöistä n. kolmasosa on peräisin polttoaineesta ja loput raaka-aineesta. Poltettu kalkki on korvaamaton raakaaine niin teollisuuden prosesseissa kuin ympäristönhoidossa. Joissakin Nordkalkin asiakkaiden prosesseissa, kuten esim. paperipigmenttinä käytetyn PCC:n valmistuksessa, kalkkikivestä poltossa vapautunutta hiilidioksidia kuitenkin sitoutuu takaisin tuotteeseen eli tapahtuu uudelleenkarbonatisoitumista. Käytetyt energiamuodot koko Nordkalk-konsernissa Koksikaasu 17 % Maakaasu 6% Nestekaasu 1% Kivihiili 39 % Sähkö 11 % Polttoöljy 24 % Öljykoksi, koksi 2 % 5
Ympäristövaikutukset Energiansäästösopimus Nordkalk on jatkanut Suomessa vuonna 2 alkanutta teollisuuden energiansäästösopimusta vuoden 27 loppuun saakka. Tarkoituksena on edelleen selvittää mahdollisuuksia vähentää energiankulutusta kaikilla Nordkalkin paikkakunnilla erityisesti tuotantoprosesseissa, tekemällä energia-analyysejä auktorisoidun energiakatselmointiyrityksen avulla. Energia-analyysien tuloksena laaditaan energiankäytön tehostamissuunnitelma, jossa kiinnitetään huomiota energiankulutukseen vaikuttaviin käyttöteknisiin toimenpiteisiin. Esimerkkinä merkittävistä toteutuneista energiansäästötoimenpiteistä on mm. kalkkiuunien tehostettu hukkalämmön talteenotto. Lämpö hyödynnetään ohjaamalla se kaukolämpöverkostoon tai omaan tuotantoon. Päästökauppa vuonna 26 Nordkalkin kalkinpolttotoiminta Suomessa, Ruotsissa ja Virossa kuuluu päästökauppajärjestelmän piiriin. Kalkin polton yhteydessä syntyviä hiilidioksidipäästöjä tarkkaillaan ja ne raportoidaan viranomaisille päästökauppalakien mukaisesti. Kalkinpolttoprosessissa hiilidioksidipäästöjen lähteet ovat kalkkikiven sisältämä karbonaatti ja polttoon tarvittava polttoaine. Polttoaineesta syntyvien hiilidioksidipäästöjen osuus on n. kolmannes koko päästömäärästä. Poltetun kalkin tuotanto Ruotsissa on ollut vuonna 26 suunniteltua vähäisempää johtuen mittavista kalkkiuunien korjaustöistä. Alhaisempi tuotantomäärä johti pienempiin hiilidioksidipäästöihin, minkä seurauksena vuonna 26 päästöoikeuksia voitiin myydä 2,4 miljoonan euron edestä. Nordkalk on anonut päästöoikeuksia jaksolle 28 212 voimassaolevien direktiivien mukaisesti. Ominaispäästöt ilmaan Kaaviot perustuvat mittauksiin ja laskelmiin, ja ne koskevat Suomen ja Ruotsin toimipaikkoja. Poltetun kalkin NOx - ja SO 2 -päästöjen kasvu johtuu kiviraakaaineen edellyttämästä korkeammasta polttolämpötilasta sekä mittaustekniikan muuttamisesta Ruotsissa. Vuodesta 25 lähtien hiukkaspäästöluvut perustuvat pistepäästöihin, mikä näkyy karbonaattituotannossa alentuneina hiukkaspäästöinä. Poltettu kalkki 1,4 1,2 1,,8,6,4,2,2,15,1,5,45,4,35,3,25,2,15,1,5 1,1 1,,9,8,7,6,5,4,3,2,1,, 24 25 26 24 25 26, 24 25 26, 24 25 26 Karbonaattituotteet 14 6 6 3 12 5 5 25 1 4 4 2 8 6 3 3 15 4 2 2 1 2 1 1 5 24 25 26 24 25 26 24 25 26 24 25 26 6
Ympäristötuotteet Nordkalkin tuotteita käytetään myös ympäristönhoitoon. Erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla voidaan sekä ehkäistä että ratkaista ympäristöongelmia. Vuonna 26 ympäristötuotteiden myynti oli 8 % Nordkalkin kokonaismyynnistä. Toimitusmäärät olivat lähes samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin, mutta ympäristötuotteiden myynnin suhteellinen osuus on pienentynyt Nordkalkin kokonaismyynnin kasvaessa. Kalkkituotteilla on tärkeä rooli vedenkäsittelyprosesseissa ja savukaasujen puhdistuksessa. Vedenkäsittelyn osuus ympäristötuotteiden kokonaismyynnistä on noin 6 % ja savukaasujen puhdistuksen noin 4 %. Uusia tuotteita ja sovelluksia ympäristönhoitoon kehitetään jatkuvasti. Juomaveden valmistuksessa ja jäteveden puhdistuksessa käytetään sekä karbonaattituotteita, poltettua kalkkia että sammutettua kalkkia. Kalkkituotteiden avulla juomaveden ph, alkaliteetti ja kovuus saadaan säädettyä sellaisiksi, ettei vesi aiheuta korroosiota jakelujärjestelmissä eikä kuluttajien laitteissa. Jäteveden puhdistuksessa kalkkituotteilla säädetään veden ph ja alkaliteetti puhdistusprosessille sopiviksi. Fosforin ja typenpoisto tehostuu, jolloin jäteveden vesistöjä rehevöittävä kuormitus vähenee. Jäteveden puhdistusprosesseissa syntyvät lietteet voidaan hygienisoida poltetun kalkin avulla eli kalkkistabiloida. Nordkalk Veloxilla taas voidaan tehostaa lietteiden ja muiden jätteiden kompostointia ja torjua hajuhaittoja. Nordkalk Velox soveltuu myös jätevesien hajuhaittojen torjuntaan. Nordkalk Filtra P -suodinmassa tehostaa haja-asutuksen jätevesien käsittelyä. Se poistaa tehokkaasti kiinteistökohtaisesti pienpuhdistamoissa tai maasuodattimissa käsitellyistä jätevesistä vesistöjä rehevöittävän fosforin. Vuoden 25 uutuustuote Sauna-Seppo on Nordkalk Filtra P -fosforinpoistomassaa sisältävä suodatin kesämökkien sauna- ja pesuvesille. dyntämään ravinteet paremmin.ja ravinteiden huuhtoutuminen pelloilta vesistöihin vähenee. Rehevöitymisen lisäksi vesistöjen ongelma on myös happamoituminen. Vesistökohtaisilla kalkituksilla pyritään palauttamaan happamoituneiden vesistöjen vedenlaatu happamoitumista edeltävälle tasolle. Useimmiten kalkitus tehdään luonnon omalla lääkkeellä, enimmäkseen hienoksi jauhetulla kalkkikivellä. Vesistöjen happamoitumisen yhtenä syynä ovat useimmiten ilmansaasteet. Kun energiaa tuotetaan fossiilisia polttoaineita käyttäen, polton yhteydessä syntyy happamia yhdisteitä, mm. rikkidioksidia, jotka on erotettava savukaasuista. Ilmakehässä rikkidioksidi reagoi ilman kosteuden kanssa jolloin muodostuu rikkihappoa. Maan pinnalle satava vesi on siten hapanta ja haitallista luonnolle. Hapan maaperä häiritsee esimerkiksi kasvien ravinnonottoa, eivätkä kalat voi elää liian happamissa järvissä. Voimalaitosten savukaasut voidaan puhdistaa tehokkaasti kalkkikivijauheiden, poltetun kalkin tai sammutetun kalkin avulla ennen kuin ne johdetaan savupiippuun. Näin rikkidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa yli 9 %. Jätteenpoltossa syntyy kloori- ja fluoripäästöjä enemmän kuin rikkidioksidipäästöjä. Myös niiden vähentämiseen savukaasuista käytetään kalkkikivipohjaisia tuotteita. Joillakin laitoksilla savukaasut pestään pesurissa vedellä ja syntyneet happamat jätevedet neutraloidaan kalkkikivijauheella ja/tai sammutetulla kalkilla. Rehevöittävien ravinteiden pääsyä vesistöihin estetään myös peltojen kalkituksella. Erilaisten kalkkikivijauheiden avulla vähennetään maan happamuutta. Tällöin kasvit pystyvät hyö- 7
Ympäristötyö vuonna 26 Vuonna 26 Nordkalk käytti ympäristöinvestointeihin yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Tuotantolaitoksilla on jatkuvasti meneillään toimintaperiaatteiden mukaisia kehityshankkeita. Ympäristötyön tärkeimmät päämäärät ovat hajapölyämisen ja melun vähentäminen sekä kiven ja polttoaineiden käytön tehostaminen. Seuranta- ja valvontarutiineja kehitetään jatkuvasti. Ympäristöjohtamisjärjestelmä on aikaansaanut monia parannuksia, mm. ongelmajätteiden käsittelyssä ja jätteiden lajittelussa. Sivukiven tehokas hyödyntäminen ja läjitettävän määrän minimointi on yksi kaivosten ja louhosten ympäristöohjelman päämääristä. Lappeenrannassa julkaistiin päivitetty Ihalaisen tehdasalueen ympäristöselonteko. Se kuvaa ympäristönäkökohtia koko tehdasalueella, jolla toimii Nordkalkin lisäksi myös muita teollisuusyrityksiä. Tytyrissä ollaan yhdessä Lohjan kaupungin ja Pitkäniemen teollisuusalueella toimivien yritysten kanssa julkaistu tiedote, jossa kerrotaan alueen yrityksistä ja ympäristöasioista. Julkaisu on tarkoitettu ensisijaisesti Kiviniemenrannan asuntoalueen asukkaille. Pölyäminen ja päästöt ilmaan Pölyämisen vähentäminen on yksi tärkeimmistä ympäristönäkökohdista Nordkalkin toiminnassa ja työ pölynpoiston tehostamiseksi jatkuvaa. Hajapölyämisellä tarkoitetaan hienojakoisen materiaalin leviämistä ympäristöön tuulen mukana lähinnä lastaus- ja varastointipaikoilta sekä ajoneuvojen pyöristä. Tehdasalueiden liikennejärjestelyjä parantamalla voidaan vähentää pölyämistä ja lisätä turvallisuutta. Monilla paikkakunnilla on asfaltoitu teitä ja pihoja, lisätty kastelua ja rakennettu suojavalleja sekä istutettu puita. Pölyävien alueiden ja teiden kasteluun käytetään mahdollisuuksien mukaan vettä kaivoksista ja louhoksista. Toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ja valtaosa tehtaista mittaa pölylaskeumia toimipaikkakunnallaan säännöllisesti. Esimerkiksi Sipoossa tehdyt mittaukset osoittavat, että pölypäästöjen määrä on vähentynyt neljännekseen sitten 198- luvun alun. Myös Paraisten kaivoksella on panostettu pölyämisen vähentämiseen. Nosto- ja rikastuslinjalle on asennettu uusia seulalaitteistoja, jotka ovat vähentäneet pölyämistä sisätiloissa merkittävästi. Läjitysalueella suoritetut hajapölyämismittaukset osoittivat, että pölyämistä oli alueella hyvin vähän ja vuoden keskiarvo alle 5 % ohjearvosta. Puolan Miedziankassa on asennettu pölynerotin yhdelle murskauslinjoista pölyämisen vähentämiseksi alueella. Vuoden 27 alussa valmistuu pölynpoisto yhdelle jauhatuslinjoista. Köpingissä ja KPAB:lla on otettu käyttöön jatkuvatoiminen päästömittausjärjestelmä päästöjen määrän seuraamiseksi. KPAB:lla on lisäksi aktiivihiilen annostelulaitteisto, jonka tarkoituksena on vähentää savukaasupäästöjä. Sipoossa on asfaltoitu n. 3 m 2 tehdasaluetta. Alueelle on rakennettu ajoneuvojen pyörien huuhteluasema puhtaanapidon helpottamiseksi sekä estämään yleisten teiden likaantumista. Lappeenrannan kalkkitehtaalla jatkettiin vuonna 24 käynnistettyä kivihiilen kulutuksen vähentämiseen tähtäävää projektia. Sen myötä häiriöt ja niistä aiheutuneet pölypäästöt ovat puolittuneet ja energiankulutus laskenut. Melu ja tärinä Nordkalkin tuotantolaitoksilla tehdään jatkuvasti parannuksia työkoneiden ja laitteiden aiheuttaman melun vaimentamiseksi. Tärkeänä pidetään myös työskentelytapojen uudistamista siten, että niin henkilöstön kuin ympäristön altistuminen melulle vähenee. Viime vuosina tehdyt melutason mittaukset osoittavat tilanteen selvästi parantuneen. Louhokset sijaitsevat lähellä asuinalueita, mikä otetaan huomioon louhintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Vuonna 26 Lappeenrannassa on selvitetty louhoksen lähellä sijaitseviin asuinrakennuksiin kohdistuvaa tärinähaittaa. Selvityksen perusteella tehdään tarvittaessa muutokset räjäytysmenetelmiin tärinätason alentamiseksi. Paraisilla ja Lappeenrannassa sekä Storugnsissa Ruotsissa on kehitetty räjäytyskenttien panostusta tärinähaittojen vähentämiseksi louhoksen läheisyydessä. On pyritty optimoimaan porausmetrit, porausreikien suunnat sekä käytetyt räjähdysainemäärät siten, että kivi irtoaa mahdollisimman keveästi, jolloin tärinä jää vähäisemmäksi. Parannuksiin on pyritty mm. ottamalla paremmin huomioon geologiset seikat, eri räjähdysainelaatujen yhteiskäytöllä sekä supistamalla ja suuntaamalla räjäytyskenttiä. Tytyrissä on otettu käyttöön jatkuvatoiminen tärinämittari ja luotu ohjeistus Louhintatärinät Tytyrin kaivoksella. Vesi Sekä pinta- että pohjaveden tilaa seurataan säännöllisin tutkimuksin. Esimerkiksi Lappeenrannassa tehdyt analyysit osoittavat, että tehdasalueelta vesistöihin valuva vesi, joka on pääosin sadevettä, on laadultaan hyvää. Myös pohjaveden tilaa seurataan. Tutkimuspisteitä on Lappeenrannan tehdasalueella parikymmentä. Mittaukset osoittavat veden olevan hyvälaatuista. Pohjaveden pinta ei ole alentunut vaikka louhinta on käynnissä yhä alemmalla tasolla. Puolassa Miedzianka toimittaa pohjavettä läheisiin kotitalouksiin, ja Tytyrin tehdas Suomessa toimittaa pohjavettä paikalliselle vesilaitokselle. Lappeenrannassa on wollastoniittirikastamolle asennettu uusi prosessivesien suodatin. Suodatin mahdollistaa prosessiveden tehokkaamman kierron. Tämä on vähentänyt veden pumppausta joesta vuositasolla noin 8 m 3, mikä vastaa noin 1 % koko Ihalaisen teollisuusalueen tarpeesta. Vähentynyt vedenpumppaus on tuonut mukanaan myös energiansäästöä. Kaukolämpö ja energia Kalkkiuunien hukkalämpöä hyödynnetään kaupunkien kaukolämpöverkoissa Lappeenrannassa, Lohjalla ja Paraisilla. Jos vastaava lämpömäärä tuotettaisiin polttoöljyllä, ilmakehään vapautuisi hiilidioksidia.vuonna 26 Nordkalk toimitti lämpöä määrän, jolla voidaan lämmittää lähes 25 taloutta ja toimittaa niille lämminvesi. Vuonna 26 hukkalämmön myynti jäi hieman edellisiä vuosia vähäisemmäksi lämpimän kesän ja syksyn takia. Lohjalla aloitettiin tehostamisprojekti, jonka tavoitteena oli energiankulutuksen vähentäminen kalkinpoltossa. Tuloksena 8
oli pienempi energiankulutus kuin edellisvuonna. Projektiin sisältyi mm. kiertouunin uusi ohjausjärjestelmä, jonka avulla säästettiin energiaa ja vähennettiin Tytyrin CO 2 päästöjä. Projekti on vielä kesken, lopulliset tulokset saadaan vasta tämän vuoden aikana. Alustavat tulokset ovat lupaavia. Parfill-tehtaalla Paraisilla on investoitu uusiin pienpaine- ja korkeapainekompressoreihin, ilmanoton muutostöihin sekä automaattisen kastepistesäädön ja ilmamääräsäädön toteuttamiseen. Automaattisen järjestelmän avulla on arvioitu saavutettavan huomattavia energiasäästöjä. Sipoossa seurataan kaoliiniprosessin poistoilman lämpötilaa ja kosteutta. Tämän avulla voidaan optimoida kaasunkäyttöä ja arvioida kulutuksen vähentyminen. Resurssien tehokas hyödyntäminen ja maisemointi Vuosittain louhittavan sivukiven määrä riippuu mm. geologisista tekijöistä ja louhintasuunnitelmasta. Nordkalkin tavoitteena on lisätä sivukiven hyötykäyttöä ja louhia ympäristöä säästäen. Suomessa noin 6 % louhittavasta sivukivestä otetaan hyötykäyttöön. Lappeenrannan kaivoksen lajittelulaitoksen uusiminen antoi lisäkapasiteettia ja mahdollisti esiintymän tehokkaamman hyödyntämisen. Asiakastehtaille menevän raaka-aineen osuus kokonaislouhinnasta nousi tasolta 66 % tasolle 82 %. Resurssit ovat tehokkaammin käytössä ja asiakkaalle toimitettavan kiven laatu parantunut. Paraisten kalkkitehtaalla on tehostettu raaka-aineen käyttöä 9 % viime vuoteen verrattuna. Vuonna 26 läjitettiin vain 1 % käsitellystä materiaalista. Louhella tehostettiin kiven hyötykäyttöä polttoprosessissa noin 1 %:lla, mikä on Louhen oma ennätys. Tämän vuoksi louhintamäärää ja kiven nostoa kaivoksesta on voitu vähentää. Nordkalk pyrkii lisäämään maamassojen hyötykäyttöä. Tavoitteena on erottaa esim. maisemoinnissa käyttökelpoinen maa-aines, kuten multa ja savi ja varastoida se erikseen tulevia tarpeita varten. Lappeenrannassa on otettu maanäytteitä ja analyysien tuloksia on hyödynnetty eri materiaalien varastoinnin suunnittelussa. Tuotannossa syntyvä jäte Paraisten kaivoksen kaatopaikkajätteiden määrä on vähentynyt puoleen aiemmista vuosista. Viimeisimmän jätehuoltosopimuksen myötä jätteiden määrän ja käsittelyn seuranta on entistä tarkempaa ja luotettavampaa. Tytyrin kaivoksella on otettu käyttöön kaksi uutta kaivoskäytöstä poistettua louhostilaa voimalaitostuhkan varastoimiseen. Vuoden ympäristöteko 26 Nordkalkin sisäinen kunniamaininta, Vuoden ympäristöteko 26, myönnettiin tällä kertaa Puolan System-tiimille. Tiimi on tehokkaasti toteuttanut ympäristö-, laatu- ja työturvallisuusjärjestelmät, minkä ansiosta koko Puolan toiminta on saatu sertifioitua (ISO 141, 91 ja OHSAS 181). Lämpöenergian hyödyntäminen MWh 3 25 2 15 1 5 22 23 24 Louhi Lappeenranta 25 26 Parainen Tytyri Suomen kalkkitehtaiden tuottamaa lämpöenergiaa hyödynnetään kaukolämpönä. Vuonna 26 hukkalämmön myynti jäi hieman edellisiä vuosia vähäisemmäksi lämpimän kesän ja syksyn takia. Ongelmajätteet ja kaatopaikkajätteet Tonnia Pölyämistä vähennetään mm. kastelemalla teitä. 9 6 3 2 21 22 Jäteöljy Kiint. öljyjäte 23 24 25 Kaatopaikkajäte 26 Paraisten kaivoksen ongelma- ja kaatopaikkajätteet ovat vähentyneet huomattavasti 2-luvulla. Kaatopaikkajätteen määrän kasvu vuonna 26 johtuu korjaustöistä kaivosalueella. 9
Päästöt ja oheistuotteet SUOMI 22 23 24 25 26 Päästöt ilmaan CO 2 (t) 696 725 677 84 715 166 665 3 71 352 hiukkaset (t) 27 2 211 24 187 SO 2 (t) 75 11 17 217 1) 2) 325 NOx (t) 52 381 46 595 67 2) Päästöt veteen kiintoaine (t) 5 19 2 13 9 3) BOD 7 ATU (t) 1 1 1 2 1 Oheistuotteet suodinpöly (t) 52 53 53 49 54 352 51 791 52 282 * josta hyödynnetty (t) 37 624 29 551 26 194 26 921 29 459 sammutusjäte (t) 16 28 14 81 17 33 18 647 16 151 * josta hyödynnetty (t) 9 372 1 968 8 411 1 355 16 151 sivukivi (t) 1 782 47 2 253 181 1 448 785 1 62 61 1 286 688 *josta hyödynnetty (t) 1 34 445 1 533 212 1 128 657 1 374 426 731 54 rikastushiekka (t) 183 264 199 975 272 621 19 115 193 968 * josta hyödynnetty (t) 39 446 31 5 6 859 42 476 66 462 uunijäte (t) 11 526 11 496 14 67 17 27 15 886 * josta hyödynnetty (t) 538 987 5 587 111 686 * kaivostäyttöön (t) 47 9 17 2 56 2 319 1 214 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (t) 58 42 63 66 63 RUOTSI 22 23 24 25 26 Päästöt ilmaan CO 2 (t) 415 19 459 763 448 118 572 673 454 645 hiukkaset (t) 116 113 35 41 27 4) SO 2 (t) 5 47 111 16 129 5) NOx (t) 36 29 288 312 482 5) Oheistuotteet suodinpöly (t) 37 67 27 727 16 421 25 928 31 25 * josta hyödynnetty (t) 36 12 25 917 15 26 21 924 19 4 sammutusjäte (t) 1 716 1 319 1 332 1 56 1 559 *josta hyödynnetty (t) 1 716 1 319 1 332 45 1 559 sivukivi (t) 669 47 1 36 638 98 81 836 36 821 44 * josta hyödynnetty (t) 329 936 377 453 47 7 462 917 257 88 pesuliete (t) 26 26 28 36 37 uunijäte (t) 1 994 1 526 1 591 1 633 1 393 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (m 3 ) 444 56 378 29 437 6) VIRO 22 23 24 25 26 Päästöt ilmaan CO 2 (t) 34 583 38 123 41 21 37 535 43 393 hiukkaset (t) 182 321 299 35 45 SO 2 (t) 2 2 2 1 2 NOx (t) 17 29 3 3 35 Oheistuotteet suodinpöly (t) 2 999 2 1 1 6 1 856 2 18 * josta hyödynnetty (t) 2 999 2 1 1 6 1 856 2 18 uunijäte (t) 557 85 2 364 518 85 sivukivi (t) 61 597 182 7 28 1 * josta hyödynnetty (t) 14 3 19 1 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (m 3 ) 4 6 3 3 PUOLA 22 23 24 25 26 Päästöt ilmaan CO 2 7993 982 1252 14951 12472 hiukkaset (t) 12 22 3 19 13 SO 2 (t) 6 8 6 9 8 NOx (t) 2 23 28 38 35 Oheistuotteet sivukivi (t) 333623 98928 123361 12928 * josta hyödynnetty (t) 333623 225147 2 262237 225 Ongelmajätteet öljyt ja rasvat (t) 19 23 19 2 15 VENÄJÄ 26 Päästöt ilmaan CO 2 18866 hiukkaset (t) SO 2 (t) NOx (t) 13 Oheistuotteet uunijäte (t) 662 * josta hyödynnetty (t) sivukivi (t) 669 * josta hyödynnetty (t) 1445 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (t) Nordkalk aloitti tuotannon Venäjällä lokakuussa 25, joten tilastotietoa aikaisemmilta vuosilta ei ole. Taulukkojen luvut ovat yhteenveto mitatuista ja lasketuista arvoista. 1) Polttoainesekoitusta on muutettu. 2) Polttolämpötilaa on nostettu 3) Lappeenranta, Ihalaisten teollisuusalue. 4) Köpingin uusi sähkösuodatin otettiin käyttöön v. 24. 5) Polttolämpötilaa on nostettu ja mittaustekniikkaa on muutettu 6) Luku sisältää Storugnsin satamassa käyvien alusten jäteöljyn. 1
Luulaja Norja Verdal Uddagården Ruotsi Orsa Köping Tukholma Raahe Kokkola Vimpeli Seinäjoki Kristiinankaupunki Siikainen Tampere Vampula Tytyri Sipoo Parainen Helsinki Inkoo Vasalemma Kurevere Storugns Suomi Tallinna Rakke Louhi Lappeenranta* Viro Pietari Alekseevka Venäjä Landskrona Ignaberga Malmö Siauliai Liettua Saksa Lübeck Szczecin Puola Gdynia Sławno Miedzianka Wolica Krakova Jauhatus Myynti/toimisto Kaivos Kalkkiuuni Oma satama * Lappeenrannassa on lisäksi kalsiitti- ja wollastoniittikastamot sekä tehdaspalvelut. Nordkalkin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy sijaitsee Lappeenrannassa. 11
Suomi Nordkalk Oyj Abp Skräbbölentie 18 FI-216 Parainen Puh. 24 55 6999 Fax 24 55 638 Ruotsi Nordkalk AB Kungsgatan 74, PB 544 SE-11 3 Stockholm Puh. +46 ()8 677 53 Fax +46 ()8 1 145 Viro Nordkalk AS Vasalemma EE-7611 Harju maakond Puh. +372-6713 266 Fax +372-6713 148 Puola Nordkalk Sp. z o.o. ul. Starowislna 13,15 PL-31-38 Krakow Puh. +48 ()12 428 658 Fax +48 ()12 429 55 Saksa Nordkalk GmbH Konrad-Adenauer-Strasse 6 DE-23558 Lübeck Puh. +49 ()451 3 9 38 Fax +49 ()451 3 9 38 44 Venäjä Nordkalk/AIZ Business Center Senator Chapaeva Street 15 RU-19711 St. Petersburg Puh. +7 812 332 455 Fax +7 812 496 73 14 www.nordkalk.com