LAUSUNTOTIIVISTELMÄ EHDOTUKSESTA TOIMENPITEIKSI SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI

Dnro TEM/760/00.06.02/2012 LAUSUNTOTIIVISTELMÄ EOS/TP 31.5.2012 LAUSUNTOTIIVISTELMÄ EHDOTUKSESTA TOIMENPITEIKSI SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI 1 Johdanto 2 Lausunnonantajat Elinkeinoministeri Jyri Häkämies antoi 3.1.2012 työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolle tehtäväksi ryhtyä selvittämään toimia sähkökatkojen vahinkoriskin pienentämiseksi ja kansalaisten ja yritysten palvelun parantamiseksi tulevaisuudessa. Keskeisimpiä selvitettäviä asioita toimeksiannossa olivat asiakastiedottamisen parantaminen, maakaapeloinnin edistäminen sekä maantielain muuttaminen. Selvitys valmistui 16.3. ja se oli lausunnoilla 19.3.-24.4. välisen ajan. Lausuntoja annettiin yhteensä 37 kpl. Selvityksessä TEM ehdottaa keinoja sähkönjakelun varmuuden parantamiseksi. Näitä toimia ovat muun muassa kaapelointiasteen nosto, kaapeloinnin helpottaminen tienvarsiin sekä johtokatujen reunapuiden tehostettu hoito. Lisäksi selvityksessä ehdotetaan sähköverkkojen sekä sen asiakkaiden varautumisen kehittämistä ja asiakkaille sähkökatkoista maksettavien korvausten korottamista. Selvityksessä annetaan ehdotukset myös vaadittaville säännösmuutoksille. Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi lausuntoa alla mainituilta tahoilta (*:llä merkityt tahot antoivat lausunnon). Liikenne- ja viestintäministeriö* Maa- ja metsätalousministeriö* Puolustusministeriö* Sisäasiainministeriö* Työ- ja elinkeinoministeriö/työelämä- ja markkinaosasto* Valtioneuvoston kanslia* Valtiovarainministeriö* Ympäristöministeriö* Energiamarkkinavirasto* Huoltovarmuuskeskus* Kilpailuvirasto* Kuluttajavirasto* Liikennevirasto* TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) 00023 Valtioneuvosto Puh. 010 606 000 00023 Statsrådet Tfn 010 606 000 FI-00023 Government Tel + 358 10 606 000 Faksi (09) 1606 2166 www.tem.fi Fax (09) 1606 2166 www.tem.fi Fax + 358 9 1606 2166 www.tem.fi

2 (18) Onnettomuustutkintakeskus* Turvallisuus- ja kemikaalivirasto* Viestintävirasto* Elinkeinoelämän Keskusliitto ry* Energiateollisuus ry* Kuluttajat-Konsumenterna ry Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry* Metsäteollisuus ry* Paikallisvoima ry* Suomen Kaasuyhdistys ry Suomen Kiinteistöliitto ry* Suomen Kuluttajaliitto ry* Suomen Kuntaliitto* Suomen Luonnonsuojeluliitto ry* Suomen Omakotiliitto ry Suomen Yrittäjät ry* Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund rf* Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry* Vesilaitosyhdistys ry* Fingrid Oyj* Suomen Elfi Oy Lisäksi lausunnon ovat antaneet Fortum Sähkönsiirto Oy / Fortum Espoo Distribution Oy Helen Sähköverkko Oy Keypro Oy, liitteenä SSP Yhtiöt Oy:n ja Asianajajatoimisto AKG Oy:n lausunnot Leppäkosken Sähkö Oy LNI Verkko Oy (nyk. Elenia Oy) Savon Voima Verkko Oy, PKS sähkönsiirto Oy, Järvi-Suomen Energia Oy ja Kymenlaakson Sähköverkko, yhteinen lausunto 3 Yleisiä arvioita Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Metsäteollisuus ry, toteavat, ettei niillä ole asiasta lausuttavaa tai huomautettavaa. Liikenne- ja viestintäministeriö kannattaa pyrkimystä parantaa sähkönjakelun toimintavarmuutta ja pitää esitettyjä toimienpide-ehdotuksia pääosin hyvinä ja oikean suuntaisina. Puolustusministeriö toteaa lausunnossaan, että muistio on perusteellinen ja esitetty toimenpidemalli on kokonaisuudessaan kannatettava. Sisäasiainministeriö pitää toimitusvarmuuden tason nostamiseksi ehdotettuja keinoja perusteltuina ja realistisena. Samoin tavoite keskeytysten lyhentämiseksi kuuteen ja 24 tuntiin pidetään kannatettavana. Valtioneuvoston kanslia toteaa lausunnossaan, että ehdotuksessa on tehty oikeat johtopäätökset tapahtuneissa häiriötilanteissa esiin tulleista ongelmista.

3 (18) Valtiovarainministeriö pitää lausunnossaan hyvänä asiana, että ehdotusten yhteydessä on tuotu esille yleisellä tasolla niihin liittyviä taloudellisia vaikutuksia. Ministeriö pitää kuitenkin tarpeellisena, että asian jatkovalmistelun yhteydessä ehdotusten taloudelliset vaikutukset, mukaan luettuna kansantaloudelliset ja valtiontaloudelliset vaikutukset, selvitetään. Ympäristöministeriö ilmoittaa lausunnossaan, ettei sillä ole yhtä asiavirhettä lukuun ottamatta huomautettavaa ehdotukseen. Energiamarkkinavirasto pitää lausunnossaan hyvänä sitä, että ehdotus edistää toteutuessaan merkittävästi sähkönjakelun toimitusvarmuuden tason nostamista sähköverkoissa. Virasto kuitenkin myös korostaa, että nykyiset valvontamenetelmät luovat jo verkonhaltijoille mahdollisuuden ja taloudellisen kannustimen sekä investoida kehittämiseen että panostaa sähköverkon kunnossapitoon ja varautumiseen. Huoltovarmuuskeskus toteaa lausunnossaan, että ehdotuksen teknisluontoiset toimet ovat hyvin perusteltuja ja kannatettavia. Huoltovarmuuskeskus haluaa kuitenkin korostaa ehdotetun lainsäädännöllisen velvoittavuuden ja toisaalta huoltovarmuusorganisaatiossa toteutettujen vapaaehtoisuuteen perustuvien toimien yhteensovittamista. Kilpailuvirasto toteaa lausunnossaan, että ehdotus ei näytä sisältävän kilpailua rajoittavia vaikutuksia, eikä Kilpailuvirastolla ole siihen huomautettavaa. Liikennevirasto pitää kannatettavina sähkömarkkinalakiin tehtäväksi ehdotettuja muutoksia. Onnettomuustutkintakeskus pitää esitettyjä toimenpide-ehdotuksia hyvinä ja että ne vastaavat heinä-elokuun 2010 rajuilmatutkinnassa esiin nousseita johtopäätöksiä ja suosituksia. Viestintävirasto toteaa lausunnossaan, että ehdotetut toimenpiteet ovat kannatettavia ja oikeansuuntaisia. Elinkeinoelämän keskusliitto pitää lausunnossaan hyvänä asiana, että sähkönjakelun toimitusvarmuuteen ja säävarmuuteen kiinnitetään huomiota. Toimissa on kuitenkin vältettävä tarpeetonta kustannusten nousua loppuasiakkaille. Energiateollisuus ry (ET) toteaa lausunnossaan, että ehdotuksessa esitetyt tavoitteet ovat oikean suuntaisia ja että ne tukevat alan omia sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. ET kuitenkin huomauttaa, että esitys keskittyy liiaksi verkkoteknisiin ratkaisuihin eikä valvontamalliin tehtäviä muutoksia ole otettu huomioon. ET myös toteaa lausunnossaan, että esitys vaatii huomattavia muutoksia rakennustavoissa. Tämä voi aiheuttaa etenkin alkuvaiheessa puutetta maanrakennuskapasiteetissa ja ammattitaitoisen työvoiman saannissa. Myös työn keskittyminen kesäajalle aiheuttaa muutostarpeita ja joustoja työehtoihin ja työlainsäädäntöön. Paikallisvoima ry yhtyy lausunnossaan ET:n lausuntoon. Paikallisvoima kuitenkin korostaa, että toimenpiteissä on huomioitava eri verkonhaltijoi-

4 (18) den välillä vallitsevat erot. Nyt toimenpiteet kohdistuvat korostetusti harvaan asutuille alueille ja maaseudulle, mikä nostaa elinkustannuksia näillä alueilla Kiinteistöliitto pitää lausunnossaan ehdotuksen lähtökohtia ja peruslinjauksia hyvin perusteltuina ja katsoo, että julkisen vallan on näytettävä tässä asiassa suuntaa. Kuluttajaliitto kannattaa lausunnossaan ehdotettuja toimenpiteitä. Kuntaliiton mukaan esitetyt toimenpide-ehdotukset ovat pääosin oikeansuuntaisia ja perusteltuja. Suomen Yrittäjät kannattavat lähtökohtaisesti sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamista. Ehdotetut toimenpiteet tulee tehdä kustannustehokkaasti ja niin, että kustannukset eivät muodostu kothuuttoman suuriksi yrityksille. Ruotsinkielisten maataloustuottajien keskusliitto (Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.) pitää lausunnossaan erittäin tärkeänä maa- ja metsätaloudelle, ja erityisesti kotieläintiloille, että sähköverkko toimii sille tarkoitetulla tavalla. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom kannattaa tietyin edellytyksin esityksen toimenpide-ehdotuksia. Vesilaitosyhdistys VVY katsoo lausunnossaan, että ehdotuksen esitykset ovat yhteiskunnan eri toimintojen turvaamisen ja resurssien kohdentamisen kannalta hyvä lähtökohta. Fingrid toteaa lausunnossaan, että esityksessä kiinnitetään huomiota tärkeään asiaan ja ehdotukset toteutuessaan osaltaan parantavat sähkön toimitusvarmuutta. Tavoitteet ovat kuitenkin kunnianhimoisia ja osin hyvin ehdottomia. Ehdotusten vaikutustenarviointia tulisi vielä jatkaa ennen jatkotoimenpiteitä. Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy (Fortum) tukevat täysin ET:n lausunnossa esitettyjä näkemyksiä. Fortum kuitenkin korostaa, että 15 vuoden päähän asetettu tavoitetila tulisi asettaa kriittiselle tarkastelulle sen selvittämiseksi, voitaisiinko joustavammalla tavoitteella päästä yhteiskunnallisten hyötyjen ja kustannusten osalta parempaan lopputulokseen. Helen Sähköverkko Oy (Helen) yhtyy lausunnossaan ET:n lausuntoon ja siinä ehdotettuihin muutosehdotuksiin. Leppäkosken Sähkö Oy viittaa lausunnossaan ET:n lausuntoon ja korostaa, että verkkoyhtiöt eivät ole keskenään samanlaisia ja nämä eroavaisuudet tulisi ottaa huomioon. LNI Verkko Oy (nyk. Elenia Oy) yhtyy lausunnossaan ET:n lausuntoon, mutta haluaa korostaa muutamia osatekijöitä. Savon Voima Verkko Oy, PKS sähkönsiirto Oy, Järvi-Suomen Energia Oy ja Kymenlaakson Sähköverkko (Savon Voima ym.) toteavat yhtei-

5 (18) 4 Yksityiskohtaiset huomautukset Kriittiset kulutuskohteet sessä lausunnossaan, että ET:n lausunto kuvaa erittäin hyvin ehdotuksen keskeisiä ongelmakohtia. Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa lausunnossaan, että lainsäädäntö asettaa viestintäyrityksille paljon tiukemmat velvoitteet huolehtia palvelutarjonnasta myös häiriötilanteissa verrattuna sähköyhtiöihin, ja sähkönsyötön keskeytyksistä on tullut yleisimpiä syitä viestintäliikenteen katkoksille. Ministeriö katsookin esityksen olevan erittäin tärkeä ja sisällöltään oikean suuntainen, mutta toteaa myös, että aikataulu voisi olla vielä esitettyäkin nopeampi. Liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan ainoa kestävällä pohjalla oleva keino tukiasemien sähkösyötön varmistamiseksi on parantaa sähkönjakelun toimintavarmuutta. Ehdotuksen toimenpideohjelmassa esitettyjä toimia tulee priorisoida niin, että hätäpuheluiden kannalta kriittisten tukiasemien sähkönsyöttö varmistetaan jo lähivuosina. Sisäasiainministeriön näkemyksen mukaan on olennaisen tärkeää, että kriittisten tukiasemien, erityisesti Virve-verkon tukiasemien, sähkönsyöttö varmistetaan. Periaate, että tukiasemien säävarman sähkönsyötön rakentaminen voitaisiin toteuttaa kehittämisvelvoitteen kautta silloin, kun sen kustannukset eivät ylitä teleyrityksen oman varavoimainvestoinnin kustannuksia, on järkevä. Puolustusministeriö toteaa lausunnossaan, että hallinnon turvallisuusverkko (TUVE) -hankkeen prioriteetteihin, koskien turvattavia turvallisuusverkon osia, tulee kiinnittää huomiota. Työ- ja elinkeinoministeriön työelämä- ja markkinaosasto katsoo lausunnossaan, että viestintäverkon sähkönsyötön varmentaminen tulisi toteuttaa sähkö- ja teleyritysten yhteistyössä, kustannukset jakaen. Viestintävirasto muistuttaa lausunnossaan, että Energiamarkkinavirastolle toimitettu lista ns. kriittisistä tukiasemista on vain lista tukiasemista, jotka olisi syytä priorisoida mahdollisten sähkönsyötön varmistamistoimenpiteiden kärkeen. Pelkästään niiden tukiasemien toiminta sähkökatkotilanteissa ei mitenkään turvaa kokonaisvaltaista matkaviestinpalveluiden toimintaa. Tele- ja sähkönjakeluyhtiöiden tulisi keskenään laatia yhteinen ja laajempi lista kriittisistä tukiasemista, joiden sähkönsyötön varmistus tulisi toteuttaa prioriteettilistalla ensimmäiseksi. Kuntaliitto toteaa lausunnossaan, että sähkönsaannin kannalta keskeisimmät kuluttajat on aina arvioitava erikseen toimenpidevaihtoehtoineen. Energiamarkkinavirasto korostaa lausunnossaan, että tasapuolisen kohtelun kannalta on tärkeää, että mikäli asiakas haluaa normaalia paremman sähkön toimitusvarmuuden, olisi asiakkaan itse kustannettava tästä aiheutuvat kustannukset.

6 (18) Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK toteaa lausunnossaan, että verkonhaltijoiden tulee turvata häiriötilanteissa etenkin kotieläintilojen sähkönsaanti mahdollisimman pikaisesti. Verkonhaltijoiden ei tule korostaa viljelijöiden velvollisuutta hankkia omia generaattoreita ja aggregaatteja. Vesihuoltoyhdistys toteaa lausunnossaan, että vesihuoltopalveluiden sähkön saannin kannalta kriittisten kohteiden tulee olla häiriötilanteissa korjausten suhteen etusijalla. Vesihuoltolaitoksen tulee toimittaa tieto näistä kohteista verkonhaltijalle etukäteen. FiCom toteaa lausunnossaan, että Suomessa on huomattavasti ehdotuksen esittämää määrää enemmän kriittisiä viestintäverkon tukiasemia. FiCom esittääkin, että ehdotuksessa mainittujen tukiasemien sähkönsyötön varmistukset toteutetaan kiireellisinä. ET toteaa lausunnossaan, että asiakkaan oman varautumisen merkitystä ei oteta riittävästi huomioon ehdotuksessa ja verkonhaltijan vastuu on ylikorostettu. Nykyinen valvontamalli lisäksi ohjaa verkonhaltijoita palauttamaan sähköt niihin kohteisiin, joissa sähkönkulutus on suurta. Asia tulisi huomioida valvontamallia kehitettäessä. Fingrid esittää lausunnossaan, että erityisen tärkeiden kohteiden listaan tulee lisätä kantaverkon sähköasemien apusähkö, joka on olennaista sähköasemien ja täten kantaverkon toiminnan kannalta. Sähkönsyötön varmistuksen kustannukset ja tekniset ratkaisut Maa- ja metsätalousministeriö katsoo lausunnossaan, että kehittämistoimien ei tulisi lisätä maaseutualueilla jo nyt korkeita asukkaiden ja elinkeinonharjoittajien kustannuksia. Viestintävirasto pitää lausunnossaan korkeana ns. kriittisten tukiasemien sähkönsyötön varmistamisen hintaa, sillä saman 20 kv:n sähkölinjalla on muitakin käyttäjiä kuin tukiasema. Lisäksi esityksessä on jätetty huomiotta Viestintäviraston työ- ja elinkeinoministeriölle toimittama selvitys kiinteän varavoiman rakentamisen ongelmista. Viestintäviraston näkemyksen mukaan koko kaapeloinnin kustannusta ei voida määrittää sähkönjakelun varmistamisen kustannukseksi, sillä suuri osa pylväslinjoista on vanhoja ja tulossa joka tapauksessa uusintaan. Virasto katsoo, että korkeintaan puolet kaapelointikustannuksista voidaan jyvittää sähkönjakelun varmistamisen kustannukseksi. Kuluttajaviraston mukaan olisi hyvä, jos jatkotöissä selvitettäisiin tarkemmin toimitusvarmuuden parantamisesta aiheutuvien kustannusten vaikutukset kuluttaja-asiakkaiden sähkölaskuun. Kuluttajaliitto toteaa lausunnossaan, että nopeutetusta kaapeloinnista aiheutuvien kustannusten siirtäminen kuluttajahintoihin ei saa jatkaa sähkön hinnan liian jyrkkää nousua. Kuntaliiton näkemyksen mukaan toimitusvarmuuden nostaminen asettaa taajamaverkkoja ja maaseutuverkkoja omistavat jakeluverkonhaltijat eriarvoiseen asemaan, sillä investointitaakka kohdistuu lähinnä maaseu-

7 (18) tuverkkoihin. Siirtokustannukset vaikuttavat elinkustannusten lisäksi myös yritystoiminnan sijoittumishalukkuuteen. Kuntaliitto katsoo myös, että sähkönmyyjiltä voitaisiin edellyttää yhteisvastuullista osallistumista jakeluvarmuuden parantamiseen muutoinkin kuin vain kantaverkon osalta. Kuntaliitto toteaa lausunnossaan, että maininta jakeluverkonhaltijan asiakkaan pyynnöstä tekemästä varautumisen kustannusarviosta asiakkaan tai jakeluverkonhaltijan toimenpitein tulisi poistaa. Osapuolilla on lähtökohtaisesti erilaiset intressit ja verkostoinvestointia arvioidaan aivan eri perustein kuin esimerkiksi varavoimakoneinvestointia. Energiamarkkinavirasto toteaa lausunnossaan, että toimitusvarmuuden tason nostamisessa on korostetusti huomioitava koko toimenpidekirjon laajuus, jotta toteutuksessa ei käytettäisi yksinomaan maakaapeloinnin lisäämistä. FiCom:n näkemyksen mukaan ehdotuksessa ilmoitetut varavoiman investointikustannukset kattavat vain itse varavoimalaitteiston kustannukset. Viestintäviraston antaman määräyksen mukaisen kiinteän varavoimalaitoksen rakentaminen vaatii suuria muutoksia tukiasemiin ollen kustannuksiltaan huomattavasti esitettyä suurempi. Lisäksi FiCom katsoo, että toimitusvarmuuden parantamisen kustannuksia ei voida jakaa aiheutumisperusteen mukaan, mikäli kyseessä on toimitusvarmuuden nosto lakien ja viranomaismääräysten edellyttämälle tasolle. FiCom toteaa lausunnossaan, että jakeluverkonhaltijalla ei välttämättä ole mahdollisuuksia antaa arviota siitä, onko varautuminen edullisempaa tehdä asiakkaan omilla toimenpiteillä vai jakeluverkon toimenpiteillä. Tästä syystä tämä maininta tulisi joko poistaa tai muokata sopivammaksi. ET toteaa lausunnossaan, että kaupallisilta toimijoilta tulisi voida edellyttää vastaavia toimenpiteitä kuin mitä sisäministeriö on käynnistänyt VIRVE-verkon osalta. Verkkoyhtiöllä tulisi olla myös yleisesti mahdollisuus varmistaa käyttöpaikan toiminta ilman verkkoteknisiä muutoksia. Fortum toteaa lausunnossaan, että toimitusvarmuuden takaaminen myös muilla keinoin kuin verkkoteknisin ratkaisuin tulee mahdollistaa. Lisäksi tavoitteen kattavuutta tulee harkita etenkin ns. viimeisten käyttöpaikkojen osalta. Helen toteaa lausunnossaan, että ehdotuksessa tulisi selkeyttää mitä tarkoitetaan normaaleilla mekaanisilla ja muilla ulkoisilla häiriöillä. Myös näille olosuhteille olisi annettava keskeytysaikatavoite. Savon Voima toteaa lausunnossaan, että lainsäädännössä tulee ottaa selkeästi kantaa ylivoimaisen esteen (Force majeure) aiheuttamiin tapaukseen. Verkkoyhtiöillä tulee olla oikeus lykätä korjaustöiden aloittamista, mikäli se on välttämätöntä esimerkiksi vaarallisten työolosuhteiden takia.

8 (18) Kehittämisvelvollisuus ja kehittämissuunnitelma Sisäasiainministeriö kannattaa seuraamusmaksun määräämistä kehittämisvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo lausunnossaan, että kotieläintilat tulisi huomioida jakeluverkkojen kehittämissuunnitelmissa. Energiamarkkinavirasto esittää lausunnossaan, että kehittämissuunnitelman laajuudesta ja sen sisältämistä yksityiskohdista säädetään esimerkiksi valtioneuvoston asetuksessa mahdollisimman tarkasti, jotta verkonhaltijat saavat hyvän ja tasapuolisen lähtökohdan suunnitelmien laatimiseksi ja jotta EMV saa selkeän ja yksiselitteisen toimeksiannon valvontatehtävälleen. Energiamarkkinavirasto korostaa lausunnossaan, että jakeluverkonhaltijoiden on kannettava ensisijainen ja yksinomainen vastuu laatimansa kehittämissuunnitelman toimivuudesta eikä virasto tulisi vahvistamaan kehittämissuunnitelmaa tai sen mukaisia toimenpiteitä. Kiinteistöliitto pitää ehdotuksessa käytettyä termiä normaali ongelmallisena. Riskinä on, että normaalius luokitellaan vain esimerkiksi 1970-1980 luvuilla vallinneiden olosuhteiden mukaan. Asiasta tulee keskustelua eri osapuolten kesken. Vesilaitosyhdistys toteaa lausunnossaan, että kehittämissuunnitelmassa tulee ottaa huomioon vesihuoltopalveluiden sähkönsaannin varmistaminen. Tämä tulisi kirjata myös asiaa tarkentaviin asetukseen tai ohjeeseen. Lisäksi Vesilaitosyhdistys ehdottaa kehittämissuunnitelmasta tiedottamisvelvoitteen lisäämistä säädökseen. Fingrid toteaa lausunnossaan, että ehdotuksessa esitetty vaatimus sähköverkon ylläpidosta siten, että se kestää normaalit ilmastolliset ja muut häiriöt, on muutettava liian ehdottomana. Fingrid esittää muotoiluksi, että sähköverkon on kestettävä häiriöt ilman kohtuuttoman pitkiä keskeytyksiä. Paikallisvoima ehdottaa lausunnossaan, että vähäisen energiankäytön kohteista harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa voitaisiin käyttää tapauskohtaista harkintaa sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamisessa, jotta investoinnit kohdistuvat mahdollisimman kustannustehokkaasti. Helen toteaa lausunnossaan, että kantaverkon käyttövarmuustaso on määriteltävä selkeästi ja yksiselitteisesti, jottei jakeluverkon haltijan suurjännitteiselle jakeluverkolle synny piileviä ja epäselviä velvoitteita toimia osana kantaverkon käyttövarmuutta. Varautumissuunnitelma Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa lausunnossaan, että teleasentajat joutuvat usein raivaamaan puita myrskytuhojen aikaan päästäkseen tukiasemalle, mikä hidastaa huomattavasti viestiverkon kunnostusta. Mi-

9 (18) nisteriö esittää harkittavaksi samanlaista toimintatapaa, jolla poliisi nykyisin saa käyttöönsä vapaaehtoisten metsästäjien ja koiranohjaajien apua esimerkiksi loukkaantuneiden hirvien ja suurpetojen jäljestämisessä. Sisäasiainministeriö pitää tärkeänä ehdotusta, jonka mukaan sähköverkoille asetettaisiin yleinen varautumisvelvoite normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle. Tärkeänä pidetään myös säännöstä, jonka mukaan verkonhaltijat velvoitettaisiin toimimaan häiriötilanteissa yhteistyössä mm. muiden verkonhaltijoiden ja viranomaisten kanssa. Onnettomuustutkintakeskus esittää lausunnossaan havaintona, että verkonhaltijan varautumissuunnittelua koskevassa pykäläluonnoksessa olisi hyvä mainita varautumissuunnitelmien ylläpito- ja päivittämisvaatimus. Kuntaliitto katsoo, että varautumissuunnitteluun tulee sisällyttää vikojen korjaamiseen tarvittavan kaluston ja työvoiman mahdollinen yhteiskäyttö ja sen kehittäminen. Energiamarkkinavirasto esittää lausunnossaan, että myös varautumissuunnitelman laajuudesta ja sen sisältämistä yksityiskohdista säädetään mahdollisimman tarkasti, jotta verkonhaltijat saavat hyvän ja tasapuolisen lähtökohdan suunnitelmien laatimiseksi ja jotta EMV saa selkeän ja yksiselitteisen toimeksiannon valvontatehtävälleen. Energiamarkkinavirasto korostaa lausunnossaan, että jakeluverkonhaltijoiden on kannettava ensisijainen ja yksinomainen vastuu laatimiensa varautumissuunnitelmien toimivuudesta eikä virasto tulisi vahvistamaan varautumissuunnitelmaa tai sen mukaisia toimenpiteitä edeltä käsin. Huoltovarmuuskeskus näkee lausunnossaan ongelmalliseksi, että ehdotuksessa käytetään varautumissuunnitelma-käsitettä nykykäytännöstä poikkeavasti, mikä voi aiheuttaa sekaannusta. Muutos ei saisi vaarantaa nykyisellään hyvin toimivaa huoltovarmuustyötä. Vesilaitosyhdistys toteaa lausunnossaan, että varautumissuunnitelmassa tulisi esittää myös menettelyt ja järjestys sähköverkon toimintaan palauttamisesta. Lisäksi ehdotuksessa listattuihin kohteisiin, joille sähkönsaanti on erityisen tärkeää, tulee lisätä vesihuollon sähkön saannin kannalta kriittiset kohteet. FiCom ehdottaa lausunnossaan, että momentti, joka käsittelee huoltovarmuuden turvaamiseen tähtäävää valmiussuunnittelua, poistetaan tarpeettomana. Tämä säännös on omiaan lisäämään väärinymmärryksen riskiä huoltovarmuuden käsitteestä. ET toteaa lausunnossaan, että ehdotuksessa jää epäselväksi kenellä on vastuu, mikäli varautumissuunnitelma ei takaakaan odotettua viankorjaustoimintaa. Fingrid toteaa lausunnossaan, että ehdotuksesta saa käsityksen, että EMV:n oletetaan määrittelevän sen, millä tavoin verkonhaltijan toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi normaaliolojen häiriötiloissa ja

10 (18) poikkeusoloissa. Fingrid esittääkin, että esitystä tarkennettaisiin siten, että valmiussuunnitelmat annettaisiin EMV:lle vain tiedoksi. Fingrid myös esittää lausunnossaan, että kantaverkon varautumissuunnitelma julkistetaan vain siltä osin, kuin se on mahdollista yritysturvallisuutta ja järjestelmävastuun hoitamista vaarantamatta. Viranomaisvalvonta Puolustusministeriö toteaa, että palveluntarjoajien toiminnanvapaus on periaatteessa hyvä asia. Toimintaa olisi kuitenkin säädeltävä ja valvottava viranomaisten toimesta siten, että nykyiset ja valmisteilla olevat turvallisuusratkaisut voidaan toteuttaa. Kuluttajavirasto pitää lausunnossaan myönteisenä, että verkonhaltijoille tullaan asettamaan useampia, hyvinkin konkreettisia toimintavelvoitteita. Energiamarkkinavirasto esittää lausunnossaan, että ne tilanteet, joista EMV voisi esittää seuraamusmaksua, yksilöitäisiin mahdollisimman tarkasti säädöksissä. Samalla myös tulisi säätää arviointikriteerit seuraamusmaksun määrittämiseen johtavista laiminlyönneistä. Erityisesti Energiamarkkinavirasto katsoo, että sille tulisi antaa mahdollisuus seuraamusmaksun esittämiseen myös tilanteissa, joissa verkonhaltija ei EMV:n kehotuksesta huolimatta tee viraston esittämiä täydennyksiä ja muutoksia kehittämissuunnitelmaan tai verkonhaltija ei noudata varautumisvelvollisuuttaan. Ehdotusta tulisi myös selkeyttää siten, että seuraamusmaksu voitaisiin esittää myös tilanteissa, joissa kehittämissuunnitelmaa on noudatettu, mutta katkojen enimmäisajat on kuitenkin ylitetty. Myös viraston oikeus verkonhaltijan kehittämisvelvollisuuden noudattamisen valvontaan kaikissa tilanteissa tulee varmistaa tulevassa laissa. Energiamarkkinaviraston näkemyksen mukaan ehdotuksen muutokset saattavat aiheuttaa muutostarpeita viraston valvontamenetelmiin. Mahdolliset muutokset on pyrittävä tekemään turhaa valvontatyötä välttäen sekä huomioiden verkonhaltijoiden tasapuolinen kohtelu. Muutokset koskisivat ainakin seuraavia aiheita: poistojen käsittely, vuosikustannusten kasvun huomioiminen ja vakuutusten ottaminen vakiokorvausten varalle. Energiamarkkinavirasto arvioi, että virasto tarvitsisi minimissään kuusi lisähenkilöä ehdotuksenmukaisiin valvontatehtäviin. ET toteaa lausunnossaan, että ehdotetut muutokset sähkömarkkinalakiin aiheuttavat muutostarpeen myös valvontamenetelmiin. Uusi valvontajakso alkoi vuoden 2012 alussa ja suurin osa verkkoyhtiöistä haki ET:n mukaan niihin muutosta Markkinaoikeudesta. Näihin päätökset saadaan aikaisintaan kuluvan vuoden lopussa, mikä tekee asiasta hankalan. Tehostamistavoite ja tehokkuusmalli ovat olleet jo nyt olennainen osa muutoksenhaussa. ET:n näkemyksen mukaan verkonhaltijoiden mahdollisuus vaikuttaa keskeytyskustannuksiin lyhyellä aikavälillä on hyvin rajallinen. Nykymuodossaan ehdotus lisää verkkotoiminnan riskiä oleellisesti, mikä tulee

11 (18) ottaa huomioon verkkotoiminnan valvonnassa. ET korostaa, että verkonhaltijoiden tulee saada varmuus valvontamallin sisällöstä ehdottomasti ennen syksyn budjetointia. Maininta valvontamallin muuttamisesta tulisi kirjata ehdotukseen. ET korostaa lausunnossaan, että verkonhaltijoiden valvontamallia joudutaan kehittämään merkittävästi, jotta se tukisi sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamisen edellyttämiä toimenpiteitä. Valvontamallia tulee tarkastaa ainakin seuraavista kohdista: ennenaikaisten investointien turvaaminen, maakaapeloinnin edistäminen, ilmajohtoverkon ylläpidon kallistuminen, vierimetsien hoidon tehostaminen, vakiokorvaussäännösten kiristyminen, valvontamallin keskeytyksiin liittyvät sanktiot, suurhäiriöriskin vakuuttaminen, lisävelvoitteista aiheutuvat lisäkustannukset. Fingrid toteaa lausunnossaan, että maininta Euroopan unionin lainsäädännön ja pohjoismaisten vaatimusten huomioimisesta kantaverkon suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa voidaan poistaa tarpeettomana, mikäli nykykäytäntöä jatketaan. Fortum toteaa lausunnossaan, että ehdotetun sääntelykokonaisuuden kohtuullisuus verkonhaltijoille tulee tarkastella vielä kertaalleen hyödyntäen Tapani-myrskyä koskevia tietoja. Erityisesti tarkastelutarve kohdistuu valvontamalliin. Paikallisvoima katsoo lausunnossaan, että valvontamallin tulee antaa verkonhaltijoille mahdollisuus toteuttaa edellytetyt investoinnit toimitusvarmuuden tason nostamiseksi. Mikäli erityisesti talvimyrskyjen kaltaisissa poikkeustilanteissa verkkoyhtiöiden halutaan tarjoavan nopeaa ja laadukasta asiakaspalvelua, tulee valvontamallin mahdollistaa tämä. Savon Voima toteaa lausunnossaan, että valvontamallin tehostamistavoitetta on väljennettävä tai se on poistettava kokonaan, jotta vaaditut verkostoinvestoinnit pystytään toteuttamaan. Lisäksi päällekkäisistä ja kertautuvista sanktiosta (esim. KAH-kustannukset ja korotetut vakiokorvaukset) tulisi luopua. Kaapeleiden paikkatieto Liikenne- ja viestintäministeriö korostaa lausunnossaan, että tienpidon turvallisuus edellyttää paikkatietojen keskitettyä hallintaa, tiedonkulun varmistavien työprosessien ja kaapeleiden suojamerkintöjen kehittämistä. Liikennevirasto katsoo, että töiden suorittajalle annettavaan sijaintitietoon on lisättävä tieto sijaintitiedon tarkkuudesta. Kuntaliitto toteaa lausunnossaan, että paikkatietojen keskittämistä kaupallisin perustein toimivalle Johtotieto Oy:lle ei voida edellyttää. Vesilaitosyhdistys pitää tärkeänä kaapelien paikkatiedon toimitusvelvollisuutta. Tämä tieto tulisi olla saatavilla kellon ympäri, sillä vesihuoltoverkostojen äkillisiä korjaustöitä voidaan joutua tekemään myös öisin. FiCom pitää tärkeänä, että digitaalisten paikkatietojen ilmoitusvelvollisuus tulee pakolliseksi. Tiedot tulee kuitenkin ilmoittaa myöhemmin sel-

12 (18) vitettävällä, markkinaehtoisen paikkatietopalvelun mahdollistavalla tavalla eikä yhtä tiettyä kaupallista toimijaa tule erikseen nimetä. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto toteaa lausunnossaan, että monella kaupungilla on käytössä digitaalinen yhdistelmäjohtokartta. Jos kunnassa jo on johtotietopalvelu, tulee tiedot viedä tähän järjestelmään. Samalla se voi edelleenkin toimia luontevasti tiedon jakelijana. Myös Helen yhtyy tähän näkemykseen. Keypro Oy toteaa lausunnossaan ja sen liitteissä, että tietyn toimijan nimeäminen monopoliasemaan tuottamaan palvelua ei ole kilpailuoikeudellisesti mahdollista ja maininta Johtotieto Oy:stä tulisi poistaa. Keypro pitää kuitenkin oleellisena, että johtotiedot ovat tarvitsijoiden saatavissa yhden palvelupyynnön kautta. Tämä voidaan toteuttaa rajapintojen avulla. Keypro esittää tarkennuksena, että paikkatiedot tulee saattaa saataville digitaalisessa vektorimuodossa yleisesti tunnetussa koordinaattijärjestelmässä. Keypro toteaa myös, että johtoselvitystä hoitavat tahot on velvoitettava välittämään saamansa kaivuilmoitukset muille johtoselvitystä hoitaville osapuolille työturvallisuuden takaamiseksi. ET tukee kaapelien paikkatiedon keskitettyä hallintaa. ET:n näkemyksen mukaan paikkatietojen saaminen luotettavasti digitaaliseen muotoon 31.12.2014 mennessä ei kuitenkaan ole mahdollista. Lisäksi ei ole lainsäädännöllisesti perusteltua määrätä palvelua yhden nimetyn yhtiön monopoliksi. LNI Verkko toteaa lausunnossaan, että jo asennettujen maakaapeleiden sijaintitiedolle ei tule jälkikäteen asettaa liian tiukkoja tarkkuusvaatimuksia ja sijaintitiedon tarkkuusvaatimukset tulee olla realistia. Kaapeloinnin edistäminen Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa lausunnossaan, että kaapelien tienvarsille sijoittamisesta aiheutuvat kustannukset olisi korvattava tienpitäjälle. Liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan maakaapeleiden sijoittamista koskevassa lupamenettelyssä yhden viranomaisen periaate ja sähköisen käsittelyprosessin kehittäminen puoltavat maakaapeloinnin edistämisen käsittelyä maantielaissa (503/2005). Kaapeleiden asentamiseen tarvittavan luvan edellytyksenä tulee jatkossakin olla, ettei toimenpiteestä aiheudu vaaraa liikenteelle eikä haittaa tienpidolle. Liikennevirasto toteaa lausunnossaan, että maakaapelin sijoittamisluvan myöntämisedellytysten harkintaa ja luvan myöntämistä maantiealueelle ei tule siirtää kuntien tehtäväksi lakimuutoksilla. Luvan myöntämisen edellytykset samoin kuin kaikki muutkin luvan myöntämistä koskevat säännökset tulee säilyttää maantielaissa nykyisiä säännöksiä tarvittaessa täsmentäen. Ministeriö ei kannata päätösvallan siirtämistä maankäyttö- ja rakennuslain sovellutuspiiriin. Liikennevirasto toteaa, että vanhojen maanteiden luiskat ovat usein niin jyrkät, että kaapelin asentaminen luiskaan ei onnistu. Vaatimukset luis-

13 (18) kaan asennettavan kaapelin betonoinnista ja metallisesta suojaputkesta voidaan luopua vain, kun asennussyvyys on normaali. Kuntaliitto katsoo, että TEM:n 24.1.2012 saavutettu neuvottelutulos LVM:n, LV:n ja STUKES:n kanssa on osin vastoin nykyistä käytäntöä ja pelisääntöjä. Sähkökaapeleiden sijoittamisesta ei tule maksaa korvauksia tienpitäjälle, sillä kiinteistön omistajaa ja haltija on velvollinen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan sallimaan yhdyskuntaa palvelevan johdon sijoittaminen. Vesilaitosyhdistys toteaa lausunnossaan, että asian valmistelussa tulee huomioida myös yhtäläinen mahdollisuus sijoittaa vesihuoltopalveluiden toimintavarmuuden kannalta merkittäviä vesihuoltolinjoja yleisten teiden varsille. FiCom pitää lausunnossaan erittäin tärkeänä sitä, miten asennukseen käytettävät luiska-alueet jaetaan sähkö- ja telekaapeleiden kesken. Kyseessä on myös tärkeä työturvallisuusnäkökohta. ET toteaa lausunnossaan, että jotta jakeluverkon uusiminen ja kaapelointi saadaan toteutettua tavoiteaikataulussa, sähköverkkojen ja laitteistojen sijoittamisedellytyksiä on parannettava myös muualla kuin tiealueilla. Tämä edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista. Asia tulisi huomioida myös jo etukäteen kuntien asemakaavoituksessa. Lisäksi sijoitus- ja rakennuslupakäytäntöjä on pyrittävä yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan. ET ehdottaa lausunnossaan tiekunnan roolin selkeyttämistä siten, että tiekunnalla on oikeus sopia tiealueelle sijoitettavien sähköverkkojen sijoittamisesta. LNI Verkko toteaa lausunnossaan, että sähkökaapeleiden asentamisessa maanteiden sisäluiskaan tulee noudattaa normaalia sähköturvallisuusmääräysten mukaista asennustapaa ilman lisävaateita. Helen toteaa lausunnossaan, että yleisen edun toteutumisen edellytykset sähköverkon laitteiden sijoittamisen osalta laajemminkin tulisi huomioida maankäyttö- ja rakennuslaissa. Erityisesti rakennusmuuntamot tulisi huomioida. Reunametsien hoito Maa- ja metsätalousministeriö katsoo lausunnossaan, että ilmajohtojen läheisyydessä olevien metsien hoitoa tulee tehostaa. Toimivaltuussäännöksiä valmisteltaessa tulee varmistaa, että metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä ja metsänomistajan oikeusasemaa ei uudistuksessa tarpeettomasti heikennetä. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa lausunnossaan, että metsänomistajalle aiheutuneen haitan ja vahingon korvaamisen määräaika nostettaisiin kolmeen vuoteen yhden vuoden sijasta, sillä enenevä osa metsänomistajista asuu metsän sijaintikunnan ulkopuolella ja omakohtainen metsän hoito vähenee. Lisäksi säädöksiin tulisi lisätä kohta, jonka mukaan kiireellisessä tapauksessa tehdystä toimenpiteestä tulisi ilmoittaa kiinteistön tai alueen omistajalle ja haltijalle.

14 (18) Ympäristöministeriö haluaa lausunnossaan huomauttaa asiavirheestä koskien johtokatujen reunusmetsien hoitamisesta. Mikäli verkonhaltija ja maanomistaja eivät pääse sopimukseen keskenään johtojen sijoittamista koskevasta korvauksesta, ratkaistaan asia lunastuslain mukaisessa järjestyksessä. Energiamarkkinaviraston näkemyksen mukaan kiinteistönomistajille reunametsien hoidosta maksettavista korvauksien kohtuullisuus on varmistettava säädöksin. Virasto katsoo, että verkonhaltijoiden ohjaus reunametsien hoitamiseen tapahtuu toimitusvarmuuden tason nostamiselle asetettavien tavoitteiden kautta. Ruotsinkielisten maataloustuottajien keskusliitto toteaa lausunnossaan, että vuoden määräaika korvausanomuksen jättämisessä on liian lyhyt eikä vastaa muussa lainsäädännössä yleisesti käytössä olevaa kolmea vuotta. Kuntaliitto huomauttaa lausunnossaan, että reunapuiden kaato saattaa edellyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaisen maisematyöluvan. Muutoin jakeluverkonhaltijan mahdollisuus kaataa ja poistaa puita ilman lupaa on kannatettava. MTK pitää lausunnossaan perusteltuna, että verkonhaltija voi etukäteen poistaa puita ja kasveja reunametsistä. MTK kuitenkin katsoo, että metsänomistajan tulee tehdä korvausvaatimus kolmen vuoden kuluessa haitan tai vahingon syntymisestä. Kolme vuotta on yleinen käytäntö lainsäädännössä omaisuutta koskeviin korvausvaatimuksiin. ET toteaa lausunnossaan, että ET:n ja metsänomistajien etujärjestöjen ponnisteluista huolimatta tehokkaita toimintamalleja reunametsien hoitoon ei ole vielä löydetty. ET:n näkemyksen mukaan tavoitteena tulisi olla malli, jossa vierimetsät hoidettaisiin kuntoon metsänomistajan toimesta muun metsähoidon yhteydessä. Ensi vaiheessa verkonhaltijalla voisi olla merkittävämpi rooli. Nykyinen esitys ei ET:n näkemyksen mukaan paranna tilannetta. Fingrid toteaa lausunnossaan, että puuvarmuuden käsitettä pitäisi selventää siten, että se käsittää vain linjoille kaatuvat puut (ei esim. tuulen lennättämiä oksia). Myös Fortum kannattaa tätä määritelmää lausunnossaan. LNI Verkko ei pidä lausunnossaan muistiossa esitettyä säädösehdotusta reunametsien hoidosta tarpeellisena, sillä sen ei nähdä parantavan nykytilannetta vaan nostaa kustannuksia. LNI Verkko näkee riskinä, että ennaltaehkäisevien hoitotoimenpiteiden vastuu jäisi käytännössä yksinomaan jakeluverkon haltijoille. Toimijoiden yhteistoiminta ja asiakasviestintä häiriötilanteissa Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa lausunnossaan, että korjaustöiden parempaan koordinointiin ja tilannekuvan hallintaan on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota. Työ- ja elinkeinoministeriön työelämä- ja markkinaosasto esittää lausunnossaan selvitettäväksi tulisiko korjaushenkilöstön käyttöä yli yritys-

15 (18) rajojen edistää kannustamalla verkonhaltijoita ja urakoitsijoita sopivilla tavoilla. Viestintävirasto pitää sähkökaapeloinnin suunnitelmallisuuden ja yhteistyön lisäämistä viestintäverkkojen kanssa erittäin kannatettavana ja välttämättömänä. Lisäksi Viestintävirasto huomauttaa, että Viestintäviraston tulisi kuulua niihin viranomaistahoihin, jotka muodostavat tilannekuvan häiriötilanteissa. Kuluttajavirasto pitää lausunnossaan erittäin hyvinä ehdotuksia, joissa verkkoyhtiöt velvoitetaan varautumaan antamaan riittävää asiakastietoa häiriö- ja poikkeusoloissa. Virasto kuitenkin huomauttaa, että kaikilla ei välttämättä ole käytössään matkapuhelinta, jolloin viestintää ei voi täysin jättää tekstiviestien varaan. Kuntaliitto painottaa lausunnossaan avoimuuteen tähtäävää yhteistyön tiivistämistä eri verkkojen rakentajien kesken niin suunnittelun kuin varsinaisen toteutuksen suhteen. Vesilaitosyhdistys pitää asiakkaiden tiedottamisen kehittämistä tärkeänä. Vesihuoltolaitosten toiminnan tehokas suunnittelu ja vesihuollon tarpeiden huomiointi sähkön saannin häiriöissä edellyttää ennalta sovittua ja kaikissa tilanteissa varmasti toimivaa yhteystietoa verkkoyhtiöön. ET toteaa lausunnossaan, että usein on mahdotonta tiedottaa viipymättä keskeytyksestä ja samalla ilmoittaa myös arvio vian tai keskeytyksen kestosta kuten ehdotuksessa esitetään. Tältä osin ehdotusta tulee muuttaa. Lisäksi ET ehdottaa lakiin säännöstä, joka velvoittaisi asiakasta itse varautumaan keskeytykseen. Fingrid toteaa lausunnossaan, että mikäli Fingridillä käytössä oleva Virve-järjestelmän ei katsota riittävän, tulisi säännösehdotuksessa rajata Fingrid pois tai rajoittaa viranomaistahoja tai säännöksessä tulisi määritellä vain se, että Fingrid toimittaa tiedon saataville yhteisesti sovittavalla tavalla. Sähkönjakelun keskeytysten maksimiajat ja vakiokorvaukset Maa- ja metsätalousministeriö katsoo esityksessä vaihtoehdoksi annetun 36 tunnin keskeytysajan liian pitkäksi erityisesti eläintilojen välttämättömien toimintojen kannalta. Viestintävirasto toteaa lausunnossaan, että keskeytysten maksimiajat voisivat olla kunnianhimoisempiakin. Virasto esittää, että asemakaavaalueen ulkopuolellakin voitaisiin käyttää 12 tai 18 tunnin keskeytysaikoja. Kuluttajavirasto pitää ehdotettuja aikarajoja onnistuneina, mutta samalla varsin kunnianhimoisina ottaen huomioon talven 2011-2012 toteutuneiden katkojen pituudet. Virasto pitää kuitenkin huonona sitä, että vakiokorvauksia ei koroteta heti uuden lain tultua voimaan. Kuluttajaviraston näkemyksen mukaan vakiokorvausten korottamisesta jakeluverkonhaltijoille aiheutuva taloudellinen rasite lienee varsin kohtuullinen.

16 (18) Energiamarkkinavirasto pitää lausunnossaan 24 tunnin enimmäisaikaa muille alueille parempana kuin vaihtoehtoista 36 tunnin aikaa. 24 tunnin enimmäisaika on eri alueiden kannalta tasapuolisempi ja se on myös teknisesti ja taloudellisesti kohtuullisesti saavutettavissa. Energiamarkkinavirasto esittää lausunnossaan pohdittavaksi, että sähkönjakelun toimitusvarmuudelle asetettaisiin säädöksissä enimmäisajat myös normaalitilanteissa. Näiden aikojen tulisi olla selvästi lyhyemmät kuin ehdotuksen mukaiset enimmäisajat. Viraston näkemyksen mukaan ajat voisivat noudattaa Energiateollisuuden 27.8.2010 antamia suosituksia sähköntoimitusvarmuuden tavoitetasosta vuonna 2030. Energiamarkkinavirasto esittää lausunnossaan, että vakiokorvausten enimmäismäärän korottaminen 1500 euroon synkronoitaisiin toimitusvarmuuden tason nostamisen sekä sähköverkkotoiminnan valvontajaksojen kanssa. Samoin virasto esittää, että jakeluverkonhaltijat velvoitettaisiin säädöstasolla maksamaan vakiokorvaukset automaattisesti asiakkaille. Energiamarkkinavirasto esittää lisäksi, että säädöstasolla täsmennettäisiin korvausvastuita myös tilanteessa, joissa katko aiheutuu toisen jakeluverkonhaltijan suurjännitteisessä verkossa tai kantaverkossa aiheutuneesta viasta. Ruotsinkielisten maataloustuottajien keskusliitto katsoo lausunnossaan, että vakiokorvaukset tulisi aloittaa jo kuuden tunnin sähkökatkon jälkeen. Vakiokorvauksia tulisi myös korottaa kauttaaltaan eikä niille pitäisi asettaa kattoa. Kuntaliitto ehdottaa lausunnossaan, että vakiokorvauksien tason nostosta luovuttaisiin tässä vaiheessa. Vakiokorvausten tason nosto voi sinänsä edesauttaa varautumista, mutta mikäli poikkeukselliset sääolot yleistyvät edelleen, on kyse verkonhaltijalle koituvasta rangaistusluontoisesta maksusta. Kuntaliitto pitää lausunnossaan asteittain nousevaa korvaustasoa hyvänä. Kannustimien on kuitenkin oltava tasolla, joka motivoi toimimaan ripeästi koko toimitusketjussa. MTK esittää lausunnossaan, että korvausten esitetty enimmäismäärä 2000 poistetaan ja korvaus maksetaan täysimääräisenä vuotuisen siirtomaksun mukaan. Tämä kannustaa MTK:n mukaan verkonhaltijat taloussyistä korjaamaan ensisijaisesti muun muassa kotieläintilojen jakeluverkkoa. MTK esittää myös, että korvausta aletaan maksaa, kun sähkönjakelu on keskeytynyt kuusi tuntia esitetyn 12 tunnin sijaan. Onnettomuustutkintakeskus esittää lausunnossaan ajatuksen, että Energiamarkkinavirasto esittäisi verkkosivuillaan vertailukelpoiset tiedot eri jakeluverkonhaltijoiden maksamista vakiokorvauksista. Tällöin jakeluverkon luotettavuudesta voisi tulla asiaa edistävä kilpailutekijä. Vesilaitosyhdistys toteaa, että vakiokorvauskäytäntö ei saa ohjata korjaustoimenpiteitä siten, että yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet eivät ole korjauslistan ensimmäisenä.

17 (18) Toimitusvarmuuden aluejako Toimenpiteiden täytäntöönpanon aikataulu ET toteaa lausunnossaan, että keskeytysten 24 tunnin aikaraja edellyttäisi oleellisia muutoksia koko verkon osalta. 36 tunnin aikaraja mahdollistaisi erilaisia verkkoratkaisuja, jolloin muutoksen kustannukset jäisivät pienemmiksi. Lisäksi ehdottomat aikarajat johtavat yli-investointeihin. ET katsookin, että alan suosituksen lähestymistapa, jossa sallitaan poikkeuksia yksittäistapauksissa ja suurhäiriötilanteissa, on oikea. ET ei näe perusteita vakiokorvausten tasojen ja aikarajojen muuttamista esitetyllä tavalla esitetyssä aikataulussa. Mikäli muutos toteutetaan, tulisi siirtymäaika kuitenkin harmonisoida yhteneväksi valvontajaksojen kanssa siten, että 1500 euron maksimikorvaus tulisi voimaan 2016 alkaen ja 2000 euron maksimikorvaus 2020 alkaen. ET myös huomauttaa, että vakiokorvaus ei kohtele verkkoyhtiötä ja asiakasta samalla tavalla, sillä vakiokorvaus määrätään sähköverollisesta hinnasta. ET korostaakin, että vakiokorvausjärjestelmän kustannusvaikutukset tulee selvittää ennen lakimuutoksen antamista. Paikallisvoima korostaa lausunnossaan, että verkonhaltijan vakiokorvauksista aiheutuva riski on jo nyt kasvanut hyvin merkittäväksi eikä riskiä ole syytä kasvattaa entisestään vakiokorvausten kiristämisellä. Fortum katsoo lausunnossaan, että keskeytysten keston laskemisen tulee käynnistyä siitä hetkestä, kun sääolosuhteet sallivat pääsyn kohteelle ja siellä työskentelyn. Myös Leppäkosken Sähkö korostaa tätä näkemystä lausunnossaan. Leppäkosken Sähkö toteaa lausunnossaan, että erityisesti muualla kuin asemakaava-alueella sallittua 24 tunnin keskeytysaikaa tulee pidentää vähintään kaksinkertaiseksi 48 tuntiin. Myös vaatimusten täytäntöönpanoa olisi muutettava siten, että se ei koske 100% asiakkaista, vaan korkeintaan esim. 60%. Kuntaliitto katsoo lausunnossaan, että asemakaava-alue sellaisenaan ei edusta kuluttajapohjaa, jonka sähkönsaanti olisi turvattava. Parempana lähtökohtana Kuntaliiton näkemyksen mukaan olisi käyttää määrittelyssä apuna esimerkiksi väestöntiheyttä kuvaavia karttaruutuja. Vesilaitosyhdistys toteaa lausunnossaan, että asemakaava-alueen rajan lisäksi toimitusvarmuusvaatimuksissa tulisi huomioida yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät toiminnot. Vesihuoltojärjestelmä levittäytyy usein laajalle alueelle ja esimerkiksi taajamia palvelevia vedenottamoita on sijoitettu haja-asutusalueille. FiCom esittää lausunnossaan, että ehdotuksen jatkovalmistelussa sovitettaisiin Viestintäviraston käyttämät ja sähkönjakeluverkon keskeytystavoitteisiin liittyvät alueelliset määrittelyt yhteen. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa lausunnossaan, että kotieläintilat tulisi sisällyttää asiakkaisiin, joiden keskeytysten kesto ei ylitä 24 tuntia vuoteen 2019 mennessä.

18 (18) Viestintävirasto toteaa lausunnossaan, että sähköntoimituksen varmistamistoimenpiteiden takarajaa voitaisiin lyhentää kymmeneen vuoteen nyt esitetyn 15 vuoden sijaan. Onnettomuustutkintakeskus pyytää lausunnossaan kiinnittämään huomiota, että käytännön toimenpiteet olisi hyvä saada vauhtiin viipymättä. Suomen Yrittäjät toteaa lausunnossaan, että toimitusvarmuuden tasoa ja sen toteutusaikataulua on syytä vielä tarkastella lähemmin tarkemman vaikutusanalyysin valmistuttua, jotta päästään niin loppukäyttäjän kuin kansantalouden kannalta kustannustehokkaimpaan ratkaisuun. FiCom toivoo lausunnossaan, että 15 vuoden siirtymäaikaa lyhennetään mahdollisimman paljon. Viestintäverkkojen ja palveluiden tehonsyötön varmistusvaatimuksia on juuri kiristetty ja vaadittavat muutokset on toteutettava vuoden 2017 loppuun mennessä. ET toteaa lausunnossaan, että esitetty aikataulu on erittäin tiukka ja se edellyttää välittömiä toimenpiteitä. Verkonhaltijoilla tulee olla varmuus valvontamallista viimeistään syksyllä ennen ensi vuoden toiminnan budjetointia. Leppäkosken Sähkö korostaa lausunnossaan, että siirtymäaikaa tulee pidentää vähintään 25 vuoteen. Muussa tapauksessa aiheutuvat alaskirjaukset tulee olla mahdollista siirtää verkkopalvelumaksuihin. Muu lainsäädäntötyö Vesihuoltoyhdistys toteaa lausunnossaan, että mikäli vesihuoltolaitoksille asetetaan vesihuoltolaissa velvoite maksaa asiakkaille korvauksia vesihuoltopalveluiden katkoista, tulee laitoksille turvata lainsäädännössä mahdollisuus periä sähkökatkoista aiheutuvat vesihuollon katkosten korvauskustannukset sähköverkkoyhtiöiltä.