KIRJALLINEN KYSYMYS 197/2012 vp Kotitalousopetuksen lisääminen Eduskunnan puhemiehelle Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa luvattiin vahvistaa taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta. Hallitusohjelmassa painotettiin myös arvokasvatusta, ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä. Nämä kaikki alueet sisältyvät keskeisinä kotitalousopetuksen tavoitteisiin ja konkretisoituvat kotitaloudessa käytännön taitojen oppimisena. Kotitalousopetus on todettava yhdeksi taito- ja taideaineeksi. Valinnaistunnit vähenevät yläkoulun valinnaisaineissa merkittävästi 13 tunnista kuuteen mahdolliseen. Kotitalousopetusta ei mainita valinnaisaineissa lainkaan. Käytännössä kotitalous valinnaisaineena vähenee radikaalisti, pahimmassa tapauksessa loppuu kokonaan. Aihekokonaisuuksissa puhutaan voimakkaasti arjen hallinnan ja tapakasvatuksen vahvistamisesta, samoin kuin valinnaisaineissa. Juuri kotitalous on aina ollut se oppiaine, jonka ydintä nämä aiheet ovat. Valinnaisaineet kohdistetaan draamalle, taloustiedolle ja kansalaistaidolle, jotka jo tuntijaossa saivat lisätunteja. Kotitalousopetuksen tavoitteiden saavuttaminen vaarantuu, jos valinnaisuutta ei varmisteta kotitalousopetuksen osalta. Kotitalousopetus ei ole ainoastaan ruuanlaittoa ja leivontaa. Hyvin erilaiset ja eri taustoista tulevat oppilaat oppivat arjen hallintaa sekä elämässä selviytymisen taitoja. Kotitaloustunnilla nuori oppii toimimaan yhdessä muiden kanssa, tekemään ravitsevaa ruokaa, hoitamaan omaa kotia ja raha-asioitaan sekä huolehtimaan ympäristöstään. Näitä taitoja jokainen nuori tarvitsee elämässään riippumatta tulevaisuuden suunnitelmistaan. Koko yhteiskunta ja kaikki politiikkaohjelmat esittävät keinoja syrjäytymisen ehkäisyyn. Kotitalousopetus vastaa näihin esityksiin ja antaa ratkaisuksi konkreettiset työkalut opettamalla tasaarvoisesti arjen hallintaa tavoittaen koko ikäluokan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että voidaan lisätä kaikille yhteisiin tunteihin 1 2 tuntia kotitaloutta sekä aloittaa kotitalousopinnot jo alakoulun puolella? Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2012 Anne Kalmari /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anne Kalmarin /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 197/2012 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että voidaan lisätä kaikille yhteisiin tunteihin 1 2 tuntia kotitaloutta sekä aloittaa kotitalousopinnot jo alakoulun puolella? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä (OKM 2012:6) on helmikuussa 2012 tehnyt ehdotuksen perusopetuksen uusiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja tuntijaoksi. Ehdotuksesta on pyydetty lausuntoja 22.3. mennessä. Tavoitteena on, että valtioneuvoston asetus voidaan esitellä kevään 2012 aikana. Voimassa olevien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Kotitalous yhdistää tärkeällä ja käytännönläheisellä tavalla eri oppiaineiden sisältöjä, lisää yhteisöllisyyttä ja tuo myös kaivattua toiminnallisuutta koulupäivään. Kotitalous mielletään usein taide- ja taitoaineeksi, mutta se ei ole nykyisessäkään tuntijaossa (1435/2001) kuulunut taide- ja taitoaineiden aineryhmään eikä siihen siten ole voinut käyttää taide- ja taitoaineiden aineryhmän sisäistä valinnaisuutta, joka on voimassa olevassa tuntijaossa 6 + 6 vuosiviikkotuntia. Voimassa olevan tuntijaon mukaan kotitaloutta on tullut opettaa vähintään kolme vuosiviikkotuntia. Opetus on tavallisimmin ajoitettu seitsemännelle vuosiluokalle. Työryhmä on tehnyt ehdotuksensa nykyisen kokonaistuntimäärän puitteissa. Kotitaloudelle ehdotettu vähimmäistuntimäärä on sama kuin nykyisinkin. Kotitalous on myös suosittu valinnaisaine. Voimassa olevassa tuntijaossa valinnaisaineiden tuntikiintiö on vähintään 13 vuosiviikkotuntia. Työryhmän ehdotuksessa valinnaistunteja on vähintään yhdeksän, mutta todellisuudessa nykyistä enemmän, koska vapaaehtoisia kieliä (10 + 4 vuosiviikkotuntia) ehdotetaan rahoitettavaksi kohdennetulla valtionavustuksella. Tämä järjestely vapauttaa aiemmin vapaaehtoisten kielten opetukseen käytettyjä valinnaistunteja käytettäväksi muihin valinnaisaineisiin kuten kotitalouteen. Tuntijakoasetuksessa säädetään vähimmäistuntimäärästä, joka on tarjottava kaikille lapsille ja nuorille kaikissa kouluissa. Opetuksen järjestäjä voi osoittaa esimerkiksi kotitalouden opetukseen lisätunteja omalla päätöksellään. Käytännössä monet opetuksen järjestäjät ovat kohdentaneet lisätunteja kotitalouteen. Mikään ei myöskään estä aloittamasta kotitalouden opetusta jo ennen seitsemättä vuosiluokkaa. Työryhmän ehdotus ei vaaranna kotitalouden asemaa. 2
Ministerin vastaus KK 197/2012 vp Anne Kalmari /kesk Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 197/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Anne Kalmari /cent: Vad ämnar regeringen göra för att göra det möjligt att utöka antalet timmar som är gemensamma för alla elever med 1 2 timmar i huslig ekonomi samt för att de ska få börja lära sig ämnet redan på lågstadiet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: En arbetsgrupp vid undervisnings- och kulturministeriet presenterade i februari 2012 ett förslag till nya riksomfattande mål för den grundläggande utbildningen samt till timfördelning inom den grundläggande utbildningen. Remissvar angående förslaget ska inlämnas senast den 22 mars. Målet är att statsrådets förordning kommer upp till föredragning våren 2012. Enligt gällande grunder för läroplanen för den grundläggande utbildningen (2004) är syftet med undervisningen i huslig ekonomi att utveckla praktiska arbetsfärdigheter, samarbetsförmåga och kunskapssökning som behövs för att klara sig i vardagen. Uppgiften är att lära eleven ta ansvar för sin hälsa och sina människorelationer och sin ekonomi samt för trivseln och tryggheten i sin närmiljö. I läroämnet kombineras innehållet i flera läroämnen på ett viktigt och konkret sätt, samtidigt som det ökar samhörigheten och dessutom tillför en praktisk aspekt av det slag som önskas i skolvardagen. Man föreställer sig ofta att huslig ekonomi är ett konst- och färdighetsämne, men inte heller i den nuvarande timfördelningen (1435/2001) har det tillhör det kategorin konst- och färdighetsämnen. Således har man inte kunnat använda sig av den inbördes valfrihet som funnits mellan konstoch färdighetsämnesgruppens läroämnen, och där det enligt gällande timfördelning ingår 6 + 6 årsveckotimmar. Undervisningen har vanligtvis förlagts till årskurs sju. Arbetsgruppens har i sitt förslag utgått från den nuvarande helhetstimfördelningen. Minimiantalet undervisningstimmar i huslig ekonomi är detsamma som för närvarande. Huslig ekonomi är också ett populärt tillvalsämne. Enligt nuvarande timresurs anslås minst 13 årsveckotimmarför tillvalsämnen. I arbetsgruppens förslag uppgår antalet valfria timmar till minst nio. I själva verket innebär det emellertid fler än för närvarande, eftersom de frivilliga språken (10 + 4 årsveckotimmar) enligt förslaget ska finansieras med ett riktat statsunderstöd. Detta frigör tillvalstimmar som förut anslagits för undervisningen i frivilliga språk så att de kan anslås för andra tillvalsämnen, som huslig ekonomi. I förordningen om timfördelning föreskrivs om det minimiantal timmar undervisning som ska erbjudas alla barn och unga i samtliga skolor. Utbildningsanordnaren kan emellertid själv fatta beslut om att anslå fler undervisningstimmar för till exempel huslig ekonomi, vilket många utbildningsanordnare i praktikenockså har gjort. Det föreligger inte heller några hinder för att inleda undervisningen redan före årskurs sju. Arbetsgruppens förslag utgör således inte något hot mot huslig ekonomi som läroämne. 4
Ministerns svar KK 197/2012 vp Anne Kalmari /kesk Helsingfors den 12 april 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5