Asema. kehittämisjohtaja. Postilokero / Katuosoite. PL Kainuu

Samankaltaiset tiedostot
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Asema. Kehittämisjohtaja. Postilokero / Katuosoite. Pl Kainuu

Terveyden edistäminen Kainuussa

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä

HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

HANKKEEN TIEDOT HANKKEEN KOHDERYHMÄ JA SEN KATTAVUUS. Hankkeella tavoitellaan muutosta seuraavassa kohderyhmässä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Terveyden edistämisen laatusuositus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Lapset ja nuoret Työikäiset Ikääntyneet Erityisryhmä, mikä. Katuosoite ja postitoimipaikka Kainuu. Telefax

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Kunta-alan hyvinvointiseminaari Helsinki. Taru Koivisto, johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Lapsiperheiden ja nuorten näkökulma

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

KYSELY KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Jorma Posio

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

HYVÄ ALUEFOORUM

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2015

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Haapajärvi 7701 Kärsämäki 2922 Pyhäjärvi 6008 Reisjärvi 3008 Yhteensä (06/10)

Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Paraisten kaupungin hyvinvointikertomus

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lapin aluehallintovirasto

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Stadin HYTE. Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Stadin Hyte video

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

Kouvolan päihdestrategia

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Arjen turvaa kunnissa

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Hyyinvointi Hakusessa. ~ Kainuun sote ~AS. Hyvinvointi hakusessa - riippuvuus riskinä -hanke Kainuun hankeosia. Aika: Paikka:

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Suuntima-työväline hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden kohdentamisessa

Transkriptio:

HAKEMUS 201310020 TERVEYDEN EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHA - JATKOHAKEMUS Hakemus on lähetetty 14.6.2012 9:09:44 RAKENTEET Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät Terveyden edistämisen johtamiseen (esim.strategiatyö, toimeenpanorakenteet) Työkalujen kehittämiseen (mallit, toiminta- ja työtavat ja ohjeet) Yhteistyön kehittämiseen eri sektoreiden välillä Tietopohjan ja osaamisen kehittämiseen (tutkimukset, hyvinvointitedon seuranta, terveyden edistämisen arviointi ym.) PAINOPISTEALUEET Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät Päihteiden (tupakka, alkoholi ja huumeet) käytön ehkäisyyn ja vähentämiseen Mielenterveyden edistämiseen ja/tai syrjäytymisen ehkäisyyn (esim. lähisuhdeväkivallan ehkäisy, osallisuus, varhainen puuttuminen) Terveellisen ravitsemuksen ja/tai terveyttä edistävän liikunnan edistämiseen (esim. ylipainon ehkäisy, toimintakyky) Terveellinen ja turvallinen ympäristö (esim. koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy, esteettömyys) Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen Muuhun terveyden edistämiseen, mihin? Lisätietoja painopisteestä Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen HAKIJA Hanke-ehdotuksesta vastaava organisaatio, yhteistyöhankkeen koordinaattori Nimi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ Hankkeen vastuuhenkilö on päävastuussa hankkeesta ja sen taloudenhoidosta. Vastuuhenkilöllä on oikeus allekirjoittaa mahdolliset sopimukset. Vastuuhenkilölle ilmoitetaan hanketta koskevista päätöksistä. Nimi Pikkarainen Marita Asema kehittämisjohtaja Yhteystiedot (puhelin, email) 044 710 0862, marita.pikkarainen@kainuu.fi Postilokero / Katuosoite PL 401 87070 Kainuu YHTEYSHENKILÖ Hankkeen yhteyshenkilö on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja voi tarvittaessa tiedottaa hankkeen etenemisestä. Nimi Pikkarainen Saara Asema projektipäällikkö Yhteystiedot (puhelin, email) 044 797 0419, saara.pikkarainen@kainuu.fi Postilokero / Katuosoite PL 401 87070 Kainuu HANKKEEN TIEDOT Hankkeen nimi Tieto toiminnaksi -lapsiperheiden päihdepalvelujärjestelmän kehittäminen Kainuuseen. Jatkohakemus 139/THL/TE/2011 Hanke koordinoi useampaa osahanketta Hanke on osa suurempaa kokonaisuutta Haettu 45 000,00 Esitys 45 000,00 Myönnetty Hakemus 201310020 14.12.2012 Sivu: 1

Lyhyt kuvaus hankkeesta. Tiivistelmä voidaan julkaista THL:n nettisivuilla. Hankkeessa jatketaan lapsiperheiden ja nuorten alle 18 -vuotiaiden päihdepalvelumallin kehittämistä ja juurruttamista yhteistoiminta-alueella. Tavoitteena:1. Selkyttää ja konkretisoida kuntien ja kuntayhtymän välistä vastuuta ja työnjakoa ennaltaehkäisevän päihdetyön ja matalan kynnyksen palveluissa. 2.Edelleen selkiyttää kuntayhtymän sisäistä vastuuta, työnjakoa ja yhteistyötä alle 18 -vuotiaiden päihdehoidon ja -kuntoutuksen osalta.3. Vahvistaa päihdeosaamista ja varmistaa näyttöön perustuvien varhaisen tunnistamisen, tuen ja puuttumisen menetelmien ja mittareiden systemaattaattista käyttöä. Hakemus 201310020 14.12.2012 Sivu: 2

HANKKEEN TIEDOT Hankkeen tarve. Miksi juuri tätä hanketta tarvitaan ja mihin näyttöön tai kokemukseen tarve perustuu? Millaiseen yhteiskunnalliseen tarpeeseen hanke vastaa? Hankkessa tehdyn nykytilakartoituksen, THL:n tutkimusten ja kansallisten ja organsaation tilastojen mukaan on tullut esille lapsiperheiden ja nuorten, alle 18 -vuotiaiden alkoholin ja muiden päihteiden huolestuttava käytön lisääntyminen. Kainuussa väestön sosioekonomisten terveyserojen on todettu olevan muuta maata syvemmät. Tarvitaan ennaltaehkäisevän ja korjaavan päihdetyön vastuiden ja työnjaon selkiyttämistä ja toimijoiden välisen yhteistyön koordinointia. Tarvitaan toimijoiden päihdeosaamisen vahvistumista hoidon ja palvelujen kaikilla tasoilla sekä varhaisen tuen ja puuttumisen menetelmien ja mittareiden systemaattista käyttöä, seurantaa ja arviointia. Hankkeen päämäärä. Päämäärä on hankkeen pitkän aikavälin tavoite. Mitä hankkeella halutaan saavuttaa? Tavoitteena on kuvata alueen kunnissa tehtävä ennaltaehkäisevä ja matalan kynnyksen päihdetyötä, selkiyttää ja konkretisoida eri toimijoiden vastuita ja työnjakoa. Hyödynnetään tässä työssä Pohjois-Suomen Avi:n päihdeasiantuntemusta. Korjaavan päihdetyön osalta edelleen selkiytetään kuntayhtymässä organisatorisesti alle 18 - vuotiaiden päihdehoidon ja -kuntoutuksen palvelujen vastuutahoa ja työnjakoa niin, että voidaan koota yhteen alueen päihdehoidon ennaltaehkäisevän, matalankynnyksen ja korjaavan päihdetyön kokonaisuus. Samalla kun vastuutahoa ja työnjakoa määritellään, kehitetään näitä palveluita vastaamaan alueen väestön tarpeita, pitkällä aikavälillä. Mikäli tähän tavoitteeseen päästään, voidaan olettaa alueen väestöryhmien välisten terveyserojen tasaantuvan. HANKKEEN KOHDERYHMÄ JA SEN KATTAVUUS Hankkeella tavoitellaan muutosta seuraavassa kohderyhmässä Lapset ja nuoret Lapsiperheet Työikäiset Ikääntyneet Muu kohderyhmä, mikä? Mikä on kohderyhmäsi suuruus toiminta-alueella? 19 000 Kuinka suuren osan kohderyhmästä aiot tavoittaa hankkeen toiminnalla (arvio prosentteina)? 2 Miten kohderyhmä on mukana hankkeen suunnittelussa? Nuoria kuullaan Kajaanin AMK:n sairaanhoidon opiskelijan hankkeessa tekemissä opinnäytetöissä, joissa haastatellaan nuoria päihdepalvelujen tarpeesta ja kehittämisen sisällöistä sekä hoito- ja palveluketjujen toimivuudesta. Opinnnäyteet valmistuvat 2013 aikana. Opinnäytetteitä hyödynnetään päihdepalvelujen kehittämisessä ja niiden tulokset sisältyvät kokonaiskehittämiseen. Kuntien nuorisotyön ja kolmannen sektorin toimijoiden kautta saadaan nuoria koskevaa kokemustietoa, jota hyödynnetään. Hankkeeseen nimetty moniammatillinen työryhmä jatkaa työtään alueellisen päihdekokonaisuuden kehittämisessä. Kohdennetaanko toimenpiteitä erikseen erilaisille väestöryhmille perustuen seuraavaan jaotteluun? Sukupuoli Ikä Alue Koulutustaso Muu, mikä? Miten? Hanke kohdistuu lapsiperheisiin ja alle 18 -vuotiaisiin nuoriin. Alueen kunnissa, kolmannella sektorilla, seurakunnissa ja muiden toimijoiden taholla tehdään ennaltaehkäisevää päihdetyötä, joten tiivis yhteistyö ja -toiminta nähdään ensiarvoisen tärkeäksi päihdetyön kokonaisuuden kehittämisessä. Tavoitellaanko näillä toimenpiteillä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista ja miten? Kyllä, siten että kohderyhmän päihdepalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen tukee päihteistä ja riippuvuuksista kärsivien lapsiperheiden ja nuorten ongelmiin varhaista puuttumista. Kun eri toimijoiden työ yhteensovitetaan, konkretisoidaan ja selkiytetään, lisää se väestön tietoisuutta palveluista ja mahdollistaa niiden tarpeenmukaisen käytön. HANKKEEN TOIMINTA-ALUE Mikä on hankkeen toiminta-alue niiden toimenpiteiden osalta, mitä hankkeessa tehdään tai mitä hankkeessa kehitetään/testataan? Hakemus 201310020 14.12.2012 Sivu: 3

Koko Suomi Alue/maakunta Kunta Muu, mikä? Hakemus 201310020 14.12.2012 Sivu: 4

HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMET, TULOKSET JA ARVIOINTI Tavoitteet. Minkälaista muutosta tavoitellaan? Hyvä tavoite on täsmällinen, aikataulutettu, realistinen, mitattavissa oleva ja oleellinen. Toimenpiteet ja keinot. Mitä tehdään konkreettisesti ja kuinka paljon? Kuka tekee, kenelle ja minä hankevuonna? Miten kohderyhmä saadaan mukaan? Ovatko toimet sellaisia, että ne vakiintuvat osaksi normaalia toimintaa? Tulokset ja vaikutukset. Mitä saadaan aikaiseksi? Mikä muuttuu? Arviointisuunnitelma. Miten osoitatte, että hankkeen tavoitteet on saavutettu? Mitkä ovat hankkeen onnistumisen kriteerit? 1. Vuoden 2013 aikana selkiytetään ja konkretisoidaan kuntien ja yhteistoimintaalueen ennaltaehk.päihdetyön ja matalankynnyksen toim.välistä vastuuta ja työnjakoa lapsiperh. ja nuorten päihdepalvel. Kehitet.osatoimijana matalan kynnyk.palveluja. Koordinaattori kokoaa yhteistyötahojen kanssa kuntakohtaisen profiilin ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen toimista ja palveluista. Kuntakohtainen ja alueellinen profiili ennaltaehkäisevästä ja matalan kynnyksen palveluista. Muutos selkiyttää nykyistä tilannetta ja mahdollistaa ko.toimintojen kehittämisen. Ehkäisevän ja korjaavan päihdetyönprofllili kerätään ja tehdään yhdessä alueen toimijoiden kanssa. 1) Kuntatapaamisten kpl.määrä, 2) kuntakohtaisten palveluprofiilien kpl määrä, 3) järjestöjen ja kolmennen sektorin tapaamisten kpl määrä. 2. Vuoden 2013 aikana edelleen selkiytetään palvelujärjestelmän sisäistä vastuuta, työnjakoa ja toimintamallia korjaavan päihdetyön hoidossa ja kuntoutuksessa sekä ennaltaehkäisevässä työssä ja matalankynnyksen yhteistoiminnallisissa palvelussa. Koordinaattori kokoaa raportin palvelujärjestelmän päihdepalveluiden kokonaisuudesta. Moniammatillisen päihdetyöryhmän kautta kanavoituu alueellinen päihdepalvelujen kehittämistarve. Korjaavan, matalan kynnyksen ja ennaltaehkäisevän päihdetyön kokonaisuus on alueellisesti selkiytynyt. Palvelujärjestelmän päihdehoidon ja kuntoutuksen vastuu ja työnjako on selkiytynyt. Yhteistyö organisaatioiden kanssa.1)kuntien ja ky:n päihdetyön työnjako ja vastuu - päätökset kpl,2) kuntien ja ky:n yhteistyösopim. matalankynnyksen palv.kpl,3) järjestöjen kanssa tehdyt yhteistoimintasopim. matalan kynnyksen palveluissa, kpl. 3.Vahvistetaan päihdeosaamista hoidon ja palvelujen eri tasoilla ja varmistetaan näyttöön perustuvien menetelminen ja mittareiden systemaattinen käyttö. Päihdeosaamisen vahvistumista tarvitaan hoidon, kuntotuksen ja ennaltaehkäisevän hoidon ja palvelun eri tasoilla, erityisesti perustasolla. Palvelujärjestelmän päihdeosaamisen taso syvenee ja vahvistuu. Sovitut varhaisen tuen ja puuttumisen menetelmät ja mittarit ovat systemaattissa käytössä: Lapset puheeksi, Audit, Audit-C, mini-interventio, nuorten päihdemittari Johdon,esimiesten ja henkilöstön tuki, sitoutuminen.1) Päihdeosaamisen vahvistamiseen tähtäävät koulutukset, toteutuneet kpl.määrä,osallistujat,2)hoito- ja palveluketj. käytettävät varhaisen tuen menetel. koottu menetelmäpankkiin,käytetäänkö:kyllä/ei Hakemus 201310020 14.12.2012 Sivu: 5

HANKKEEN LISÄTIEDOT Hankkeen järjestäytyminen ja hallinnointi toimet ja aikataulut. Esim. ohjausryhmän perustaminen, hankkeen johto, yhteistyöverkostojen rakentaminen Hankkeessa on ohjausryhmä, joka koostuu sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymän että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajista. Hankkeessa on toiminut ja toimii edelleen moniammatillinen työryhmä (noin 20 henk.), joka koostuu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon ja eriyishuoltopiirin edustajista ja joka yhdessä hankkeen koordinaattorin kanssa työstää hankkeen sisältökokonaisuuksia. Hankkeen tuotokset. Mitä esitteitä, julkaisuja ym. hanke tuottaa? Tehdyn nykytilaraportin päivitys, joka sisältää muun muassa lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittämislinjaukset. Hankkeen ohjausryhmän pöytäkirjat, työryhmän muistiot ja hankkeen loppuraportti. Tuotettava aineisto soveltuu aistivammaisille Suoraan Muokattuna Sokeille Kuuroille Kuurosokeille Hankkeen vaikutusten arviointi. Mitä saadaan aikaiseksi suhteessa hankkeelle asetettuun päämäärään ja miten sitä suunnitellaan arvioitavan? Ohjausryhmä, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa arvioi hankkeelle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista. Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä arvioi ja linjaa organisatorisia muutoksia ja tulosalueiden johtoryhmät ohjaavat osaltaan hankkeessa tehtävää työtä. Kuntayhtymän toimielimet tekevät tarvittavat päätökset, jotka liittyvät kohdetyhmän päihdepalvelujen kehittämiseen. Kuntien, kolmannen sektorin ja seurakunnan organisaatioiden toimielimet käsittelevät kehittämisestä aiheutuvia toiminnan muutoksia. Erillisiä hankkeen sisältöön liittyviä kehittämiskohteita arvoidaan esimerkiksi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi (IVA+) -menetelmällä. Hankkeen juurtuminen. Miten hankkeen toimenpiteet mahdollistavat juurtumisen? Miten taataan se, että toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen Organisatorista juurruttamistyötä on tehty ja tehdään koko hankkeen aikana. Varsinaisesti tähän juurruttamistyöhön valmistellaan hanke-ehdotusta rahoitettavaksi KASTE 2:n osana Lapin "Hyvinvointi hakusessa - riippuvuus riskinä" - päihdepalvelujen yhteistoiminnan ja työmenetelmien kehittäminen. Kainuuta koskeva osahanke-ehdotus on valmisteltu vuoden 2012 aikana. Tieto toiminnaksi ja em. KASTE 2 -hankkeeseen sisältyvä Kainuun osahanke nivotaan yhteen vuoden 2013 aikana niin, että saumaton kehittämistyö ja juurruttaminen jatkuvat. Kaste 2 rahoituksen kautta henkilöstöresursseja haetaan yhteensä kolmen henkilötyövuoden osalta niin, että projektipäällikkö/koordinaattori toimisi koko hankken ajan, v. 2014 aloittaa kaksi hanketyöntekijää ollen 6/2015 saakka. Miten hankkeen tuloksia levitetään? Tuloksia levitetään alueen tiedotusvälineissä sekä organisaation henkilöstölle ja päihdetyötä tekeville organisaation sisäisessä verkossa (Kaima). Yhteistyötahoille järjesteään tapaamisia kehittämisen eri vaiheissa ja tuloksista hankkeen loppuessa. Henkilöstön ja taloudellisten voimavarojen kuvaus. Kuvataan toimijan erityisosaaminen ja esitetään puitteet (tilat, välineet ja laitteet), toimintaympäristö, taloudelliset voimavarat, palkattava henkilöstö ja heidän työkuukausiensa määrä henkilöittäin, vakituisen henkilöstön osallistuminen (työkuukaudet), vapaaehtoistyön osuus/määrä sekä mitä toimintoja/tehtäviä aiotaan korvata palkkioperusteisesti tai ostaa muualta Hanke toteutetaan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Tutkimus, suunnittelu ja kehittämisen -vastuualeella. Kuntayhtymään kuuluu seitsemän (7) kuntaa: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolangan kunnan osallistuminen hankkeeseen selvitetään vuoden 2013 aikana. Hankkeeseen haetaan palkattavaksi yksi kokoaikainen projektipäällikkö/koordinaatori 10 kk:n ajaksi. Hankkeen kestoaikaa joudutaan lyhentämään alkuperäisestä kahdella kuukaudella määrärahan niukkuuden vuoksi. STM:ltä anottiin 58 000 : n määrärahaa, mutta THL:n esitys on 45 000. Vakituisen henkilöstön osallistuminen (kehittämisjohtaja Marita Pikkarainen, kehittämissihteeri Tarja Karjalainen) on yhteensä noin 1 kk/ vuodessa. Hankkeen työryhmässä ja ohjausryhmässä toimivat käyttävät hankkeessa toimiessaan normaalia työaikaa, jota ei ole työpanokseen erikseen laskettu. Palkkioperustaisia ja/tai ostopalveluita ei käytetä. Hakemus 201310020 14.12.2012 Sivu: 6

Yhteistyötahot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: THL/ kehittämispäällikkö Eila Linnanmäki 029 52448581 THL/TEROKA -ryhmä,kehittämispäällikkö Tuulia Rotko 029 5247248 THL/Ennakkoarviointi, IVA, kehittämispäällikkö Tapani Kauppinen 029 4705352 THL/kehittämispäällikkö Risto Kaikkonen 029 52448176 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon -kuntayhtymä: Sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopelto 044 7773033 Koulutusjohtaja Anssi Tuominen 044 5124933 Perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen 044 7502424 Turku: Margit Holberg 0500788108 Pohjois-Pohjanmaan shp Leea Järvi 040 7576711 Pohjois-Suomen Aluehallintoviranomainen Tytti Tuulos 0407282632 Pohjois-Suomen Aluehallintoviranomainen Raija Fors 0504561358 KASTE: Terveempi Pohjois-Suomi, Kainuun osahanke, TUKEVA III, Kainuun osahanke Eettiset näkökohdat. Millaisia eettisiä kysymyksiä hankkeeseen mahdollisesti liittyy? Miten ne otetaan hankkeessa huomioon? Tutkimusten osalta selvitetään, milloin tutkimus on käsitelty eettisessä toimikunnassa, ja liitetään mukaan toimikunnan lausunto. Kaikessa toiminnassa korostuvat eettiset periaatteet eriarvoisuuden taustatekijöiden ja niistä johtuvien prosessien esille tuonnissa. Hakemus 201310020 14.12.2012 Sivu: 7

BUDJETTI Haettava TE-määräraha eriteltynä 2013 2014 2015 Palkat 28 366 0 0 Palkkojen sivukulut 7 571 0 0 Palkkiot 0 0 0 Palkkioiden sivukulut 0 0 0 Matkakulut, kotimaa 1 500 0 0 Matkakulut, ulkomaat 0 0 0 Palvelujen ostot 400 0 0 Aineisto- ja tarvikekulut 500 0 0 Raportointi- ja julkaisukulut 700 0 0 Laitteet- ja laitevuokrat 463 0 0 Muut kulut 0 0 0 Hallintokulut 5 500 0 0 Haettava TE-määräraha yhteensä 45 000 0 0 Lisätietoja haettavasta avustuksesta. Esim. työntekijä+työkuukaudet, matkat, palkkioperusteet, palvelujen ostot Yksi kokoaikainen projektipäällikö/koordinaattorin tehtävä, 10 kk Matkakulut hankkeen toiminta-alueella ja yhteistyöverkostoissa. Muut rahoituslähteet Kululaji 2013 2014 2015 Rahoituksen tilanne Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Palkat 10 000 0 0 Varataan vuoden 2013 budjettiin. Lisätietoja muista rahoituslähteistä. Ilmoita tässä haetko samaan tarkoitukseen rahoitusta muualta vai onko muualta haettu rahoitus tarkoitus käyttää hankkeen johonkin toiseen, erilliseen osioon. Valmistellaan hanke-ehdotusta toimintamallin juurruttamistyöhön vuosille 2013-2015 osana KASTE 2 -hankkeen, "Hyvinvointi hakusessa -riippuvuus riskinä" -päihdepalvelujen yhteistoiminnan ja työmenetelmien kehittäminen. Kolmen viime vuoden aikana saadut avustukset tämän hankkeen osalta. Avustuksen myöntäjä, määrä, myöntövuosi ja tarkoitus. Jokainen avustus omalle rivilleen. STM, TE -määräraha 43 000 vuonna 2011 STM, TE -määräraha 45 000 vuonna 2012 Hakemus 201310020 14.12.2012 Sivu: 8

SELVITYS KÄYNNISSÄ OLEVASTA HANKKEESTA, JOLLE HAETAAN JATKORAHOITUSTA Hanke 139/THL/TE/2011 Tieto toiminnaksi - lapsiperheiden päihdepalvelujärjestelmän kehittäminen Kainuuseen Hankkeen edistyminen. Hankkeen kesto, tärkeimmät tulokset ja niiden soveltaminen, arvioitu aikataulu, tuotetut julkaisut ymv. Hankkeessa vuosien 2011-2012 on toiminut yksi koko aikainen projektipäällikkö. Projektipäällikön tukena hankkeessa on toiminut ohjausryhmä ja moniammatillinen päihdetyöryhmä, joka on yhteistyössä projektipäällikön kanssa työskennellyt kohderyhmän päihdepalvelujen kehittämiseksi. Hankkeessa on valmistunut kohdetyhmän päihdepalvelujen nykytilaa kuvaava raportti, joka osaltaan toimii toimintojen ja palvelujen kehittämisen perustana. Raportti julkaistaan vuoden 2012 lopulla ja sen sisältämää tietoa kerrottiin organisaation eri tasoilla johdolle ja henkilöstölle ja seminaarissa syyskuussa 2012. Seminaari oli tarkoitettu luottamushenkilöille, kuntien ja kuntayhtymän johdolle, henkilöstölle sekä alueen kolmannen sektorin toimijoille, jotka työskentelevät päihdeteeman ympärillä. Seminaarissa muun muassa THL:n tutkija Risto Kaikkonen esitteli Kainuun tuloksia THL:n julkaisusta Lasten ja lapsiperehiden terveys- ja hyvinvointierot 2012. Hankkeen rahankäyttö. Käytettävissä oleva avustus & rahankäyttö (eur) THL:n avustuksista käyttämättä (hakemuspäivän tilanne) 19 978,00 Arvio loppuvuonna käytettävästä THL:n avustuksesta 19 978,00 Arvioitu yli/alijäämä 0,00 Mahdollisia lisätietoja Hanke on edennyt suunnitelmien mukaan niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti. HAKEMUKSEN LIITTEET PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Paikka ja aika Allekirjoitus Nimen selvennys Hakemus 201310020 14.12.2012 Sivu: 9