Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 2 Sisällysluettelo 1. Ensi- ja turvakotien liitto...3 2. Katsaus vuoteen 2011... 4 3. Edunvalvonta ja vaikuttaminen... 6 Julkaisut... 9 4. Kansalaisjärjestötoiminta... 10 Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -kansalaistoiminnan kehittämishanke (2011 2014)...12 5. Kehittäminen ja asiantuntijuus...14 Vaativa vauvatyö...15 Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö...17 Vertaisuutta, osallistumista ja vaikuttamista Miinassa (2008 2012)...20 Uskalla puhua perheväkivallasta -hanke (2010 2012)... 22 Ehkäisevää väkivaltatyötä nuorille Turvaverkko-hankkeessa (2011 2013)... 22 Lapsilähtöinen päihdetyö...23 Valtakunnallinen Pidä kiinni -hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja vauvaperheille...23 Päihteet lapsen silmin (2009 2011)... 24 Lapsikeskeisen päihdetyön kehittämisprojekti (2011 2013)... 24 Lasten hyvinvointia ja perheitä tukeva työ...25 Perhetyö...25 Tapaamispaikkatoiminta...25 Miesten keskus... 26 6. Yhteistyöhankkeet... 27 Kotimaiset yhteistyöhankkeet... 27 Kansainväliset yhteistyöhankkeet... 29 7. Hallinto ja henkilökunta... 30 8. Talous... 34 9. Koulutus- ja perhekuntoutuskeskus Sopukka... 36 10. Tulevat haasteet... 36 sivu LIITTEET Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset vuonna 2011 kotipaikkakuntineen ja perustamisvuosineen...41 Liittohallituksen jäsenet 2011...41 Henkilöstö 31.12.2011...41 Toimikunnat 2011... 42 Johto- ja ohjausryhmät 2011... 42 Liiton jäsenyydet keskusjärjestöissä ja muissa yhteisöissä vuonna 2011... 43

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 3 1. Ensi- ja turvakotien liitto Ensi- ja turvakotien liitto ry on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka sääntömääräinen yhteiskunnallinen tehtävä on puolustaa lapsen etua, turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta ja perhettä sekä ehkäistä perheväkivaltaa. Liitto on jäsenyhdistystensä (29) keskusjärjestö ja yhdyselin. Se kehittää yhdessä jäsenyhdistysten kanssa syrjäytymisvaarassa oleville lapsille, nuorille ja perheille tarkoitettuja palveluja ja toimintamuotoja sekä vahvistaa kansalaistoimintaa. Liitto valvoo asiantuntijana lasten ja perheiden etua ja vaikuttaa heitä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen. Arvot, joille liiton toiminta perustuu, ovat rohkeus, inhimillisyys, luottamus, tasaarvo ja turvallisuus. Liiton strategia vuosille 2012 2015 hyväksyttiin liittokokouksessa 15.5.2011. Strategiakauden painopistealueita ovat lapsiperheiden köyhyyden ja osattomuuden riskien vähentäminen, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, jäsenyhdistysten palvelujen jatkuva kehittäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteiden kehittäminen huomioimaan erityisen tuen tarpeessa olevat lapset, nuoret ja perheet.

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 4 2. Katsaus vuoteen 2011 Kansallisen hyvinvointipolitiikan kytkeytyminen eurooppalaiseen ja globaaliin kehitykseen ja talouden kriisiytyminen vaativat kansalaisjärjestöiltä valppautta vaikuttaa aktiivisesti ja herkkyyttä reagoida edustamiensa kansalaisten puolesta. Voimakas polarisaatiokehitys jatkui niin alueellisesti, sosiaalisesti kuin taloudellistikin. Tuloerot ja jakautuminen pärjääjiin ja syrjäytyjiin puhuttivat sekä kansalaisia että mediaa ja poliittisia päättäjiä. Uuden hallitusohjelman keskeinen tavoite oli köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen, kestävä talouskasvu ja työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Haaste oli kova, sillä maailman talous ei ollut vakautunut ja julkisen talouden säästöihin oli paineita. Julkisen talouden suhteen tehdyt päätökset vaikuttivat kansalaisjärjestöjen toimintaan luoden yhtä aikaa sekä mahdollisuuksia että uhkia. Tehdyt poliittiset päätökset ja säästötoimenpiteet vaikuttivat suoraan kansalaisten arkeen ja pitkälle lasten ja nuorten elämään. Ensi- ja turvakotien liiton huoli heikommassa asemassa olevien pienituloisten lapsiperheiden, yksinhuoltajien ja työttömien lapsiperheiden sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten selviytymisestä kasvoi. Pienperheyhdistys kiinnitti Lapsilisä-projektin avulla päättäjien huomion kasvavaan köyhyyteen yhden huoltajan perheissä ja vaikutti suoraan päättäjiin, jotta köyhyys ymmärrettäisiin ja otettaisiin huomioidaan päätöksenteossa. Liitto osallistui edelleen EAPN-Fin:n (Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto) toimintaan köyhyyden, erityisesti lapsiköyhyyden, vähentämiseksi. Kansalaisjärjestöt joutuivat yhä enemmän vaikeuksiin kilpailutuksen lisääntyessä Euroopan sisämarkkinasäädösten takia. Perinteinen suomalainen toimintamalli on ollut, että järjestöt tuottavat täydentäviä, jopa korvaavia, palveluja erityisryhmille yhteissopimuksin kuntien kanssa. Myös RAY:n rahoitus on aikaisemmin ollut mahdollista. Tämän toimintatavan haastoivat EU:n linjaukset ja säädökset sisämarkkinoista. Erityisesti yleishyödyllisten palvelujen ja yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen rajanveto ja käsitteistö tuottivat vaikeuksia. Niihin sovellettiin toisistaan poikkeavia säädöksiä. Sosiaalipalvelualan, myös lastensuojelun, yritystoiminta on viimeisen kymmenen vuoden aikana viisinkertaistunut. Toimialalla tapahtui keskittämistä yhä suurempiin yrityksiin, joille palvelutuotantoa menettivät sekä järjestöt että pienet yritykset. Kilpailutus tuli jäsenjärjestöjemme arkeen. Turvakotitoiminta kilpailutettiin Porissa ja Turussa, vaikka alalla ei ole olemassa alueellisesti, laadullisesti eikä toiminnallisesti kilpailevaa palvelutuotantoa. Joissakin kunnissa myös perhetyön kilpailuttamista valmisteltiin. Suurin osa jäsenyhdistysten palveluista rahoitettiin edelleen joko kuntien ostopalvelusopimuksin tai asiakaskohtaisin maksusitoumuksin. Järjestöbarometrin 2011 mukaan kolme neljästä järjestöstä arvioi, että palvelujen kehittämismahdollisuudet heikentyivät kilpailuttamisen vuoksi. Samoin ehkäisevän työn todettiin olevan uhattuna. Liiton edustajat kävivät sekä sosiaali- ja terveysministeriössä että työ- ja elinkeinoministeriössä keskustelemassa SGEI-palvelujen määrittelystä ja mahdollisista rahoitusmalleista Suomessa, esimerkkinä Pidä kiinni -hoitojärjestelmä. Valtakunnallisesti kunta- ja palvelurakenteiden muutokset ovat kesken. Paras- hanke päättyi ja uusi hallitus aloitti seuraavan kuntauudistuksen, jonka tavoite on vahvistaa kuntien elinvoimaisuutta muun muassa vähentämällä niiden määrää.

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 5 Järjestöt vastasivat rakenteiden muuttumiseen kahdella tavalla. Kansalaistoimintaa vahvistettiin lisäämällä vapaaehtoistyötä ja vertaistoimintaa. Liitto aloitti Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen, joka mahdollisti kaikkien jäsenjärjestöjemme osallistumisen vapaaehtoistyön kehittämiseen ja sen rakenteiden luomiseen. Järjestölähtöisen palvelutuotannon ominaispiirteitä tuotiin esiin muun muassa Reilu palvelu -yhdistyksen palveluja tuottavien järjestöjen yhteisössä. Yhdistyksessä valmistuivat laatukriteerit järjestölähtöiselle palvelulle ja Reilu palvelu -merkki rekisteröitiin vuoden vaihteessa. Diakoniammattikorkeakoulun hallinnoima Living lab -hanke jatkoi turvakotitoiminnan konseptointia ja yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin rakentamista pilottina Pääkaupungin turvakoti. Uusia tapoja vaikuttaa ja verkostoitua tarjoutui kulttuurin ja taiteen keinoin. Perheväkivallan ehkäisemiseksi ja varhaisen tunnistamisen lisäämiseksi jatkettiin yhteistyötä Anna-lehden kanssa Puhu nyt älä vaikene kuoliaaksi -kampanjassa. Kampanjaan toivat panoksensa kirjailija Sofi Oksanen ja säveltäjä Maija Kaunismaa. Oulunkylän ensikodin äidit kirjoittivat omien päihdekuntoutuskokemuksistensa pohjalta käsikirjoituksen Mahdollisuus-lyhytelokuvaan. Näyttelijä Laura Malmivaara esitti elokuvassa pääosaa. Ensi- ja turvakotien liiton edustaja oli ensimmäistä kertaa mukana järjestödelegaatiossa, joka kävi YK:n Lapsen oikeuksien komitean kuultavana Genevessä. Kuuleminen oli osa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointia ja valmistautumista valtiolle annettaviin suosituksiin lapsen oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Järjestöt ja lapsiasianvaltuutettu esittivät yhteisenä huolenaan lasten eriarvoistumiskehityksen. Huomiota kiinnitettiin myös varhaisen tuen palvelujen saatavuuteen sekä päihdeasioita ja kuritusväkivaltaa koskevien toimenpideohjelmien täytäntöönpanon resursoitiin. Tukea työllemme Saimme tänäkin vuonna huomionosoituksia ja taloudellista tukea. Mieliämme lämmittivät Suomen Unicefin tunnustuspalkinto ja Huoltaja-säätiön Valopilkkupalkinto vaikuttamistyöstämme haavoittuvissa oloissa elävien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Kiitämme kaikesta tuesta ja lämpimistä ajatuksista, joita lahjoittajat osoittivat työllemme perheväkivallan ehkäisemiseksi, kärsimysten lieventämiseksi, vauvojen hoitamiseksi, äitiyden ja isyyden vahvistamiseksi ja uusien työmuotojen kehittämiseksi. Liiton toimiston henkilökunta teki ison urakan oman työyhteisönsä kehittämiseksi ja sisäisen integraation parantamiseksi Professional empowerment -valmennusohjelmassa. Työn mahdollisti Työsuojelurahaston taloudellinen tuki. Huolimatta toimintaympäristön epävarmuudesta ja monista tulevaisuuteemme vaikuttavista riskitekijöistä toteutimme perustehtäväämme ja pystyimme monilta osin puolustamaan heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden asemaa sekä perinteisin että uusin keinoin. Loppuvuodesta toimintamme laajentui, kun eroauttamisen kehittämiseen erikoistunut Neuvokeskus siirtyi Lastensuojelun Keskusliitosta hallintaamme. Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 6 3. Edunvalvonta ja vaikuttaminen Liiton vaikuttamis- ja edunvalvontatyön tehtävä on ottaa kantaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa elävien lasten ja perheiden puolesta, kun heidän elämäänsä, olosuhteitaan ja palvelujaan heikentäviä päätöksiä ollaan tekemässä. Edunvalvonta tarkoittaa epäkohtien esiin nostamista ja niistä tiedottamista sekä ennakoivaa vaikuttamista. Edunvalvontaa toteutetaan vaikuttamistoiminnan keinoin. Vaikuttamistyö perustuu tutkimukselliseen ja kokemukselliseen tietoon jäsenyhdistysten palveluja käyttävien perheiden tarpeista ja työn vaikuttavuudesta. Vaikuttamistoiminnan tavoite vuonna 2011 oli lisätä jäsenyhdistysten palvelujen tunnettuutta ja vahvistaa päättäjien sekä palveluun ohjaavien tietämystä avun merkityksestä ja tuloksista. Lisäksi tavoitteena oli kertoa varhaisessa vaiheessa annetun avun merkityksestä ja ylläpitää keskustelua raskaana olevien päihdeongelmaisten äitien kuntoutuksen tarpeellisuudesta. Perhesurmat nostivat esiin perheväkivallan ehkäisyn Liitto tiedotti vuoden aikana useaan kertaan perheväkivaltaa kokeneiden avun saannin tärkeydestä ja turvaamisesta. Liiton sanoma oli, että perheväkivaltaa kohtaaville tulee määritellä oikeus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Niiden järjestämisen tulee olla kunnan vastuulla ja valtion on taattava niiden perusrahoitus. Aiheesta keskusteltiin myös kevään eduskuntavaalien yhteydessä. Liiton internetsivuilla oli kysely perheväkivallasta ja auttamispalveluiden tarpeellisuudesta. Joka seitsämäs edustajaehdokas vastasi kyselyyn. Ehdokkaat olivat hyvin yksimielisiä siitä, että perheväkivalta on tuomittavaa ja palvelujen saatavuus on tärkeää. Asia huomioitiin hyvin myös hallitusohjelmassa, joka julkaistiin vaalien jälkeen. Yhdeksi ohjelman tavoitteeksi kirjattiin, että lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien auttamiseksi lisätään turvakotipaikkoja ja kiinnitetään huomiota turvakotien alueellisesti tasaisempaan jakautumiseen. Perheväkivallan ehkäisyn tarve konkretisoitui loppuvuodesta surullisesti, kun Suomessa tapahtui viisi perhesurmaa. Turvakotipalvelujen tunnettuutta vahvistettiin esitteellä ja teatterikiertueella Turvakotipalvelujen tunnettuutta vahvistettiin Hiljaa oleminen ei kyllä enää auta. Tunnista perheväkivalta ja hae apua -esitteellä. Esitettä alettiin jakaa syksyllä, vuoden loppuun mennessä sitä oli liikkeellä 10 000 kappaletta. Esite tuotettiin Osuuskunta Tradeka-yhtymän tuella. Liitto ja jäsenyhdistykset osallistuivat kirjailija Sofi Oksasen ja laulaja Maija Kaunismaan Liian lyhyt hame kertomuksia keittiöstä -teatterikiertueelle yhdeksällä paikkakunnalla. Kiertue alkoi Helsingin Kansallisteatterin hyväntekeväisyysnäytöksellä. Näytöksen yhteydessä oli perheväkivaltaaiheinen keskustelutilaisuus, johon osallistuivat liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo ja Jussi-työntekijä Matti Kupila Pääkaupungin turvakotiyhdistyksestä. Esitys perustui Kaunismaan säveltämiin ja esittämiin lauluihin, joihin Oksasen oli tehnyt tekstit. Teemana oli naisten kokema väkivalta ja häpeä. Teatteriesityksen, kirjan ja cd-levyn tuotosta osa tulee liiton perheväkivallan vastaiseen työhön. Esitysten yhteydessä kampanjoitiin perheväkivallan ehkäisyn ja auttamispalvelujen puolesta, tavattiin kymmeniä toimittajia ja tavoitettiin tuhansia aiheesta kiinnostuneita. Kiertue oli osa Anna-lehden Puhu nyt, älä vaikene kuoliaaksi -kampanjaa, jolla kerätään varoja liiton perheväkivallan vastaiselle työlle. Anna julkaisi vuoden aikana useita artikkeleja perheväkivallasta.

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 7 Liitto korosti varhaisessa vaiheessa annetun avun merkitystä Liitto nosti vaikuttamistoiminnassa esille varhaisessa vaiheessa annetun avun merkityksen. Helsingin ensikodin kanssa järjestettiin tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin vakavan masennuksen, uupumuksen tai arjen toimimattomuuden vuoksi apua hakevien perheiden kuntoutuksen hyvistä tuloksista. Tiedotuksen tavoitteena oli osaltaan vaikuttaa siihen, että Helsingin kaupunki jatkaisi perhekuntoutuksen käyttöä. Neuvottelujen jälkeen kaupunki pyörsikin lopettamispäätöksensä ja Varvara-perhekuntoutuksen toiminta jatkui ennallaan. Liiton ja Miessakit ry:n Miestyön foorumin tiedotustilaisuudessa kerrottiin isille annettavan varhaisen avun merkityksestä. Raskaana olevien päihdeongelmaisten äitien kuntoutuksen tarpeellisuudesta kerrottiin Mahdollisuus- lyhytelokuvan julkaisun yhteydessä. Yli 800 lehtiartikkelia Liitto järjesti neljä tiedotustilaisuutta jäsenyhdistysten kanssa. Tilaisuuksien aiheina oli: apua tarvitsevat vauvaperheet hyötyvät perhekuntoutuksesta, isät hakevat apua entistä useammin, Pääkaupungin turvakodista apua hakevista lapsista kolmannes on alle 2-vuotiaita sekä perheväkivalta Päijät-Hämeessä miten perhe-elämän turvallisuutta voidaan lisätä. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 15 toimittajaa. Kolmessa tilaisuudessa oli mukana apua saaneita henkilöitä, jotka kertoivat tiedotusvälineille kokemuksistaan. Liitto tai jäsenyhdistysten tuottamat palvelut mainittiin 800 lehtiartikkelissa, mikä on kolmanneksen vähemmän kuin ennätysvuonna 2010. Perheväkivallasta kirjoitettiin kuitenkin tavallista enemmän: noin puolet kirjoituksista käsitteli perheväkivalta tai turvakotitoimintaa. Tv:n uutislähetyksissä liiton ja jäsenyhdistyksen asiantuntijat esiintyivät viisi kertaa. Perheväkivaltaa käsiteltiin kahdessa lähetyksessä. Ensikotitoimintaa, päihdeongelmaisten äitien auttamista ja isien kanssa työskentelyä käsiteltiin kutakin yhdessä lähetyksessä. Radiohaastatteluja annettiin vuoden aikana useita.

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 8 UNICEFin vuoden 2011 Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen ojensi kansainvälisen UNICEFin pääjohtaja Anthony Lake liiton toimitusjohtajalle Ritva Karinsalolle. Vaikuttamistoiminta palkittiin Liiton ja jäsenyhdistysten vaikuttamistoiminta sai vuoden aikana tunnustusta. Liitto sai Suomen UNICEFin vuoden 2011 Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen. Ensi- ja turvakotien liitto tekee arvokasta työtä lähellä ihmistä. Jäsenyhdistystensä ja niiden ylläpitämien ensi- ja turvakotien myötä se kuulee tavallisen ihmisen avun ja tuen pyynnöt, perusteli valintaa UNICEFin hallituksen jäsen, suurlähettiläs Kirsti Lintonen. Palkitsemisperusteissa korostettiin Uskalla puhua perheväkivallasta -hanketta ja Nettiturvakotia. Suomen UNICEF jakoi Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen kahdeksannen kerran. Anna-lehden ja liiton Puhu nyt, älä vaikene kuoliaaksi -kampanja lähisuhdeväkivaltaa vastaan äänestettiin Sosiaalitieto-lehden nettiäänestyksessä viestinnän Valopilkuksi. Tärkeästä asiasta puhutaan vihdoin, oli usean äänestäjän perustelu. Kannanotot ja lausunnot Valtakunnallisten ohjeistusten ja lainsäädännön uudistamiseen sekä toteutumisen seuraamiseen vaikutettiin antamalla lausuntoja eri viranomaisille: Lausunto sisäasiainministeriölle viranomaisten koulutuksen kehittämisestä kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Lausunto ulkoministeriölle YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsiprostituutiosta tehdyn valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamista valmistelevan työryhmän mietinnöstä. Lausunto ulkoministeriölle YK:n kaikkinaisten naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta; Suomen seitsemäs määräaikaisraportti. Lausunto lastensuojelun laatusuositusten määrittelemistä henkilöstömitoituksista. Lausunto oikeusministeriölle naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa kriminaalipolitiikan keinoin koskevan unga pl. 65/288:n toimeenpanosta Suomessa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemistilaisuus valtioneuvoston selonteosta naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Kannanotot ja lausunnot ovat luettavissa liiton internet-sivulla osoitteessa: www. ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/lausunnot/

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 9 Ulkoasu Liiton ja jäsenyhdistysten siirtyminen uuteen ulkoasuun eteni niin, että vuoden loppuun mennessä 19 jäsenyhdistystä (yhteensä 29 yhdistyksestä) oli teettänyt itselleen uuden logon ja aloittanut siten oman materiaalinsa päivittämisen uuden visuaalisen ilmeen mukaiseksi. Muutosvauhti on ollut hyvä. Jo ulkoasu-uudistuksesta päätettäessä sovittiin, että muutos tehdään vähitellen ja ottaen huomioon yhdistysten ja liiton toimiston rajalliset taloudelliset resurssit. Liitto tuki yhdistysten ulkoasu-uudistuksia muun muassa kommentoimalla esitteiden ja verkkosivujen uudistuksia ja tarjoamalla mahdollisuuden osallistua yhteistilauksiin. Julkaisut Jäsenlehti Enskan tavoite on tukea liiton vaikuttamistoimintaa ja pitää yllä ja kasvattaa liiton jäsenyhdistysten yhtenäisyyttä. Esikko-nimellä ilmestyneen lehden konseptiuudistus eteni ja lehti ilmestyi vuoden alusta uudistettuna. Myös lehden nimi vaihtui liiton logon vaihtamisen seurauksena. Esikkonimi yhdistyi entisen ikkunalogon kukkaan. Neljän numeron sijaan lehti alkoi ilmestyä viisi kertaa vuodessa: kolme kertaa keväällä ja kaksi syksyllä. Entisen 36 (32 + kannet) sivun sijaan lehdessä oli 24 sivua (20 + kannet). Tiheämmällä ilmestymisellä pyrittiin siihen, että lehti voisi olla ilmestyessään ajankohtaisempi ja toimia paremmin vaikuttamistyön välineenä. Syksystä lähtien lehti oli myös selattavissa näköislehtenä verkossa. Lisää varoja lehden tekemiseen ei ollut. Konseptin uudistamisen myötä lehden tekemisestä tuli suunnitelmallisempaa. Konseptista muodostui lehden teon käsikirja, johon lehden tekijät voivat tukeutua kirjoittaessaan välillä melko raskaista aiheista. Suunnitelmallisuus myös vapautti toimitussihteerin työaikaa muihin töihin. Lehden uudistamisesta päätti liittohallitus helmikuussa. Uudistamisen tavasta keskusteltiin vielä liittokokouksessa toukokuussa. Tavoitteet, jotka lehden uudistamiselle asetettiin työn tekemisen, lehden ajankohtaisuuden ja muuhun vaikuttamistyöhön liittymisen suhteen on tavoitettu, mutta uudistettuun lehteen totutteleminen pääsi vuoden aikana vasta alkuun. Erityisesti lehden nimen muutos herätti vastustusta. Lehden graafisessa ilmeessä palaute otettiin jo vuoden mittaan huomioon niin, että vakavammista aiheista kerrottaessa myös visuaalinen ilme oli rauhallisempi. Enskan ensimmäisen vuosikerran aiheet olivat vauvatyö (1/11), lapsiperheiden köyhyys (eduskuntavaalinumero) (2/11), isätyö (Miestyön Foorumi IV:n teemalehti) (3/11), perheväkivallan ehkäisy (4/11) ja yhdistyksistämme apua saaneet perheet (5/11). Vuoden viimeisen lehden ilmestyminen ajoitettiin marraskuuhun niin, että sitä oli mahdollista käyttää joulunalusajan vaikuttamistoiminnassa. Vapaaehtoistyön teemavuosi näkyi juttuina lehden jokaisessa numerossa.

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 10 Ensi- ja turvakotien liitto julkaisee materiaaleja kertoakseen toiminta-alueensa ilmiöistä ja toimintansa tuloksista muille sosiaalialalla toimiville, jäsenyhdistyksille, päättäjille, rahoittajille ja alan opiskelijoille. Vuoden aikana työpaperisarjassa ilmestyivät: Helena Niemen Kahdeksan vuotta kriisiperhetyötä. Homebuilders -malli Suomessa vuosina 2002 2009, Sari Hellsténin ja Santtu Salosen kirjoittama Havaintoja isien kohtaamisesta sosiaali- ja terveyspalveluissa, Jaana Wikgrenin Kuka suojelee lasta vankilassa? ja Kaisu Lindforsin Alkoholiongelmasta irrottautuva äiti suljetussa nettikeskusteluryhmässä. Väkivaltaa kokeneiden naisten auttamisesta kertovan kirjan Veitsen terällä. Naiseus ja parisuhdeväkivalta materiaali toimitettiin, editoitiin ja viimeisteltiin. Kirjan kuvitti Pauliina Kuronen. Osana Miina-projektia ja sen rahoituksella tehdyn kirjan toimittivat Riitta Hannus, Sirkku Mehtola, Luru Natunen ja Auli Ojuri. Eri toimintamuotojen kanssa toimitettiin ja tuotettiin esitteitä, joista tarkemmin kunkin työmuodon yhteydessä. 4. Kansalaisjärjestötoiminta Järjestötoiminnan perusrakenteet tarvitsevat tukea Ensi- ja turvakotien liittoon kuului vuoden 2011 lopussa 29 jäsenyhdistystä. Toimintavuoden aikana liittoon liittyi yksi uusi jäsen, Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään, LOVE ry. Liitto tukee jäsenyhdistysten rakenteiden toimivuutta: päätöksentekoa, paikallisen toiminnan johtamista ja kehittämistä. Kevään liittokokouksen yhteydessä järjestettiin puheenjohtajien päivä, jonka teema oli kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Perinteinen Uudet tuulet -seminaari jäsenyhdistysten puheenjohtajille, toiminnanjohtajille, liittohallituksen jäsenille sekä liiton kehittämistyöstä vastaaville työntekijöille järjestettiin syksyllä. Seminaarin yhteydessä toteutettiin Kansalaistoiminnan johtaminen -koulutuksen ensimmäinen jakso. Lisäksi kuultiin yhdistysten hyviä käytäntöjä kehittämisprojekteista ja käsiteltiin liiton uutta visuaalista ilmettä. Jäsenyhdistysten toiminnanjohtajille järjestettiin kolme työkokousta. Kokouksissa käsiteltiin johtamisen kysymyksiä, uusia hankeideoita ja toiminnan tilastointia sekä työstettiin liiton strategiaa. Yhdistyskäyntien sisältö vaihteli vuosikokoukseen osallistumisesta uuden toiminnanjohtajan rekrytoimisen ja perehdyttämisen tukemiseen, toimintasuunnitelmakeskustelusta kansalaistoiminnan kehittämiseen. Suuri osa yhdistyskäynneistä liittyi myös eri työmuotojen sisällölliseen konsultaatioon. Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta painopisteenä Liitto aloitti RAY:n tuella Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta (VAPOS) -hankkeen, jonka tavoitteet ja toimenpiteet toteuttavat suoraan liiton uutta strategiaa. Jo ensimmäisen toimintavuoden perusteella voi arvioida hankkeen vahvistaneen merkittävästi liiton resursseja kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä niin

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 11 määrällisesti kuin laadullisestikin. Keskustelu kansalais-ja vapaaehtoistoiminnan sisällöistä, toteuttamisen reunaehdoista sekä liiton ja jäsenjärjestöjen roolista kansalaisjärjestönä aktivoitui entisestään. Sekä projektin että muiden työmuotojen järjestämillä foorumeilla käyty keskustelu loi yhteistä ajattelua ja ymmärrystä sekä kansalaistoiminnan käsitteistä että käytännön toiminnasta. Vapaaehtoisia juhlittiin teemavuoden merkeissä EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuosi toi esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, pyrki lisäämään vapaaehtoistoiminnan arvostusta sekä etsimään uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Teemavuoteen liittyen Lasten Päivän Säätiö tarjosi jäsenyhteisöjensä, kuten Ensija turvakotien liiton, vapaaehtoisille perheineen maksuttoman mahdollisuuden viettää vappuaattoaamu Linnanmäellä. Noin 700 liiton jäsenjärjestöjen vapaaehtoista ja heidän perheenjäsentään osallistui tapahtumaan. Teija Lähdeaho ja Maire Ahonen kuva: Harri Ahola Liitto järjesti vapaaehtoistoiminnan teemavuoden lopuksi Sopukassa vapaaehtoisten kiittämistilaisuuden. Kukin yhdistys lähetti tilaisuuteen yhdestä kahteen valitsemaansa vapaaehtoista ja sai ehdottaa Vuoden vapaaehtoinen -palkinnon saajaa. Kiittämistilaisuuteen osallistui 32 vapaaehtoista 18 yhdistyksestä. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja vapaaehtoistyöstä, tutustuttiin, virkistyttiin ja nautittiin hyvästä ruoasta ja elävästä musiikista. Vuoden vapaaehtoiseksi valittiin Teija Lähdeaho, joka on toiminut 20 vuoden ajan Helsingin ensikoti ry:n vapaaehtoisena synnytystukihenkilönä doulana. Lisäksi palkittiin Raahen ensi- ja turvakoti ry:n Maire Halonen pitkästä elämäntyöstään yhdistyksen vapaaehtoistoimijana ja hallituksen jäsenenä. VAPOS-hankkeen järjestämä tilaisuus oli lämminhenkinen ja sai paljon kiitosta ja toiveen jatkosta. Liiton työntekijöitä osallistui teemavuoden päätapahtumaan Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinoille. Liiton jäsenyhdistyksistä mukana tapahtumassa olivat Espoon Naisten Apu ry, Helsingin ensikoti ry, Äidit synnystysmasennuksen tukena ry ja Pienperheyhdistys ry. Pääkaupunkiseudun vapaaehtoistapahtumassa Menu-messuilla esiteltiin liittoa ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia. Mukana messuilla olivat myös Helsingin ensikoti ry, Espoon Naisten Apu ry ja Pienperheyhdistys ry. Messuille osallistui yhteensä noin 80 näytteilleasettajaa ja lähes tuhat messukävijää. Jäsenyhdistysten vapaaehtoistoiminta sai runsaasti mielenkiintoa osakseen.

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 12 Kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa luodaan verkostoissa Näkökulmia vapaaehtoistoimintaan ja osallisuuteen vahvistettiin verkostoitumalla eri kansalaistoimijoihin. Liiton työntekijöitä osallistui Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäiville Jyväskylässä sekä European volunteer centren, CEV:in konferenssiin Tallinnassa. Kansalaistoiminnan työkokoukset järjestettiin keväällä ja syksyllä kaksipäiväisinä. Vuoden ensimmäisen työkokouksen teema oli jäsenjärjestöjen ja liiton yhteistyö VAPOS-hankkeessa sekä hyvien käytäntöjen kriteerit. Syksyn työkokouksen teema oli kansalaistoiminnan hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen. Luottamus- ja toimihenkilöistä sekä ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva kansalaistoiminnan toimikunta kokoontui kolme kertaa. Kesällä liiton sivuille avattiin mahdollisuus ilmoittautua vapaaehtoiseksi jättämällä omat yhteystiedot ja kertomalla, millaiseen vapaaehtoistoimintaan haluaa mukaan. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä oli vuonna 2011 yhteensä 4206 henkilöjäsentä. Luottamustehtävissä toimi 262 henkilöä, jotka antoivat yhdistysten toimintaan yhteensä 7293 tuntia aikaansa. Vapaaehtoistoiminnassa mukana oli 1113 ihmistä, jotka tekivät yhteensä 35 970 tuntia vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistoiminnan tilastoinnin liittäminen osaksi Ensi- ja turvakotien liiton yhteistä asiakastietojärjestelmä Sofiaa aloitettiin. Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta Kansalaistoiminnan kehittämishanke (2011 2014) Hankkeen tavoite on kehittää ja lisätä jäsenyhdistysten vapaaehtoistoimintaa, vahvistaa sen merkitystä ammatillisen työn rinnalla sekä luoda vapaaehtoistoiminnalle tukirakenteita. Tavoitteena on myös vahvistaa asiakasperheiden osallisuutta ja kehittää heille osallistumisen mahdollisuuksia. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena luotiin tarkennettu arviointisuunnitelma, laadittiin laaja alkukartoitus kansalaistoiminnan nykytilasta jäsenyhdistyksissä, järjestettiin Kansalaistoiminnan johtaminen -koulutus jäsenyhdistysten luottamushenkilöille, toiminnanjohtajille ja liiton asiantuntijoille sekä tuettiin jäsenyhdistyksiä kansalaistoiminnan kehittämishankkeiden aloittamisessa. Toimintavuosi oli monella tapaa muutoksen alkua. Hankkeeseen lähti mukaan 28 jäsenyhdistystä. Yhdistykset ovat kooltaan ja toiminnoiltaan erilaisia, mutta kaikkia yhdistää kansalais- ja vapaaehtoistoiminta, joka tukee ammatillista työtä vaikeissa olosuhteissa elävien lapsiperheiden hyväksi. Yhdistysten suuri määrä ja erilaisuus todettiin kehittämistyön positiiviseksi haasteeksi ja mahdollisuudeksi tuottaa monentyyppistä kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa. Alkukartoitus koostui kyselyistä, joiden kohderyhminä olivat yhdistysten luottamushenkilöt, toimihenkilöt ja vapaaehtoiset sekä liiton toimihenkilöt. Lisäksi yhdistysten toiminnanjohtajia haastateltiin puhelimitse. Kartoitus toistetaan hankkeen loppupuolella vuonna 2014. Kartoituksen mukaan jäsenyhdistykset profiloituvat tällä hetkellä enemmän palveluntuottajiksi kuin kansalaisjärjestöiksi, mutta tahtotila kansalaistoiminnan vahvistamiseen on suuri. Yhdistyksissä toteutuu tällä hetkellä vaihteleva määrä vapaaehtoistyötä, joka tarvitsee tulevaisuudessa vahvemmat tukirakenteet ja lisää resursseja - niin taloudellisia kuin tekijöitäkin. Vapaaehtoiset kokivat vapaaehtois-

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 13 toiminnan keskeiseksi osaksi yhdistyksen toimintaa ja olivat tyytyväisiä saamaansa tukeen ja ohjaukseen. Yhdistysten kehittämishankkeet Ensimmäisen toimintavuoden aikana Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen työntekijät kävivät lähes kaikissa projektissa mukana olevissa yhdistyksissä. Yhdistyskäynnillä kerrottiin projektin tavoitteista, kansalaistoiminnan kyselyn tuloksista ja laadittiin yhdistyksen kansalaistoiminnan kehittämissuunnitelma. Tapaamiseen kutsuttiin toiminnanjohtaja, puheenjohtaja, luottamushenkilöitä, yhdistyksen työntekijöitä, vapaaehtoisia, asiakkaita ja jäseniä. 15 yhdistyksessä tapaamisessa oli mukana työntekijöiden ja luottamushenkilöiden lisäksi myös jäseniä, vapaaehtoisia tai asiakkaita. Työskentely toteutettiin osallistavin menetelmin, mikä sai hyvää palautetta. Yhdistysten kehittämishankkeissa keskeisimmiksi teemoiksi nousivat vertaistoiminta, tukihenkilötoiminta ja vaikuttaminen. Kansalaistoiminnan johtaminen -koulutus Jäsenyhdistyksille suunnattu Kansalaistoiminnan johtaminen -koulutus toteutettiin suunnitellusti loppuvuodesta 2011. Kaksiosaiseen koulutukseen osallistui noin 60 jäsenyhdistysten luottamushenkilöä, toiminnanjohtajaa, liiton asiantuntijaa sekä liittohallituksen jäsentä. Johtamiskoulutuksen toteutuksessa kumppanina oli Kehityspiikki Oy. Koulutuksessa pohdittiin yhdistysten kansalaistoiminnan johtamista, johtamisen kehittämistarpeita, muutoksen johtamista sekä luotiin yhteistä ymmärrystä kansalaistoiminnan käsitteistä. Yhdistykset esittelivät omat kansalaistoiminnan kehittämishankkeensa. Erityisesti yhdistysten omat puheenvuorot ja yhdessä jaetut kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan hyvät käytännöt koettiin hyödyllisiksi. Kokonaisuutena koulutus onnistui hyvin. Sen aikana jäsennettiin niitä haasteita, jotka estävät kansalaistoiminnan kasvamista (tekijöiden, ajan ja rahan puute) ja olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja mahdollisuuksia, joita jakamalla voidaan oppia toisilta. Sopiviin saappaisiin -materiaali Loppuvuodesta tehtiin yhdistysten toiveesta vapaaehtoistyön yhteinen esite, siihen liittyvä roll-up ja kengännauhat. Esite on tarkoitettu yhdistysten vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille. Se ohjaa tutustumaan vapaaehtoistoimintaan tarkemmin liiton nettisivuilla. Esite on osa 2013 alkavaa kampanjaa, jolla tehdään näkyväksi jäsenyhdistysten vapaaehtois- ja kansalaistoimintaa. Materiaali sai ulkonäöstään hyvää palautetta yhdistyksiltä, sitä pidettiin raikkaana ja onnistuneena.

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 14 5. Kehittäminen ja asiantuntijuus Ensi- ja turvakotien liiton tavoite on omien erityisalueidensa asiantuntijuuden ylläpito ja kasvattaminen, olemassa olevien toimintamuotojen jatkuva kehittäminen sekä uusien, perustehtävää tukevien innovaatioiden löytäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa liiton toimiston ja jäsenyhdistysten tiivistä verkostoitumista ja vuoropuhelua yhdistyskäynneillä, työkokouksissa, koulutuksissa ja hankkeissa. Asiakastyöstä ja toimintaympäristön muutoksista nousevia kehittämistarpeita tunnistetaan ja niihin reagoidaan. Sekä toiminta-alueiden sisäinen että niiden välinen integraatio vahvistui ja laajentui. Saman toiminta-alueen eri työmuotojen yhteisiä työkokouksia suunniteltiin ja pidettiin. Lisäksi eri toiminta-alueet hyödynsivät toistensa osaamista ja asiantuntemusta pyytämällä toisia kouluttamaan työkokouksissaan. Miestyön, vauvatyön ja väkivaltatyön osaaminen yhdistyi kahden yhdistyksen koko henkilökunnan isätyön prosessikoulutuksissa. Verkostoituminen on kehittymässä työmuotokohtaisesta teemakohtaiseksi. Laatukäsikirjassa työkokousten palautteille asetettu keskiarvotavoite 3,5 ylitettin, sillä kaikkien työkokousten yhteiseksi keskiarvoksi vuonna 2011 tuli 4,1. Myös jokainen yksittäinen työkokous ylsi tavoitteeseen: työkokouksia oli vuoden aikana yhteensä 19 ja niiden palautteiden keskiarvot vaihtelivat välillä 3,6 4,9. Lisäksi sanalliset palautteet antoivat arvokasta tietoa sekä siitä, mikä koetaan toimivaksi ja hyödylliseksi, että keskeisimmistä kehittämisen kohteista. Toiminnan laatuun on kiinnitetty paljon huomiota. Väkivaltatyön ja lapsilähtöisen päihdetyön auditoinnit vahvistivat yhdistysten asiakastyön rakenteita ja usein myös kuntayhteistyötä. Vaativan vauvatyön auditointien aloittamista valmisteltiin yhteinäistämällä eri työmuotojen laatukriteereitä ja kouluttamalla auditoijia. Alvari -perhetyön laatukriteereiden uudelleenrakentaminen on täydessä käynnissä työntekijöiden ja toiminnanjohtajien kesken. Myös vapaaehtoistyön hyvien käytäntöjen kriteereitä koottiin. Lastensuojelun laatusuositusten ja sosiaalihuoltolain muutosten valmistelut sekä uudistunut Laki yksityisten sosiaalipalveluiden omavalvonnan tehostamisesta puhututtivat. Ensi- ja turvakotien liiton lausunto henkilöstömitoituksista ensi- ja turvakodeissa näyttäisi vaikuttavan mitoitussuosituksiin. Asia oli vuoden vaihtuessa vielä kesken. Kansainvälinen tiedon ja kokemusten vaihto lisääntyi. Liitto ja jäsenyhdistykset isännöivät useita asiantuntijaryhmiä, jotka tulivat opintokäynnille Euroopasta, Venäjältä ja Japanista. Osallistuimme lasten kaltoinkohtelua ja laiminlyöntiä käsittelevän kansainvälisen ISPCAN-seminaarin suunnittelun tukiryhmään ja valmistelimme väkivaltatyöhön liittyvää Nordiska kvinnor mot våld -seminaarin ohjelmaa yhteistyössä sekä pohjoismaisten että kotimaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Liitto myös osallistui itse aiempaa useampiin kansainvälisiin seminaareihin ja vaikuttamistoimintaan. Toiminnan arviointia kehitettiin osallistumalla RAY:n raportointilomakkeiden uudistamiseen. Jussi -työn ja Miina-hankkeen raportointi tehtiin pilottilomakkeilla, joissa työtä arvioitiin aikaisempaa laajemmin asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteistyökumppanien näkökulmasta.

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 15 Vaativa vauvatyö Vaativa vauvatyö tarkoittaa vauvan ja vanhempien kanssa työskentelyä jäsenyhdistysten ensikodeissa, Baby Blues -toiminnassa ja alueellisessa perhekuntoutuksessa (v. 2012 alusta päiväryhmätoiminta vauvaperheille). Vaativa vauvatyö vahvistaa vauvan ja vanhemman välistä myönteistä suhdetta ja tukee vanhemmuutta. Doula- eli synnytystukihenkilötoiminta on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistyötä ja kuuluu kiinteänä osana vaativaan vauvatyöhön. Liiton toimistossa, jossa työtä koordinoidaan, työnsä aloitti uusi kolmihenkinen vaativan vauvatyön tiimi. Se kokoaa yhteen jäsenyhdistyksissä tehtävän ja liiton koordinoiman vauvatyön erityisosaamisen ja sen kehittämisen. Liiton tehtävä on tukea jäsenyhdistyksissä tehtävää työtä, nostaa esiin vauvojen kannalta tärkeitä asioita ja löytää palvelujärjestelmässä näkymättömiä vauvaryhmiä. Ympärivuorokautista ensikotikuntoutusta järjestettiin kymmenellä paikkakunnalla ympäri maan. Ensikodin tyyppistä tukea vauva- ja pikkulapsiperheille tarjoaa myös Kanta-Hämeen perhetyöyhdistyksen ylläpitämä vankilan perheosasto. Ensikodeista sai apua 299 äitiä, 94 isää ja 341 lasta. Luvuissa mukana ovat myös vankilan perheosaston vanhemmat ja lapset. Ensikodit toimivat erillisinä osastoina tai yksiköinä kahdeksalla paikkakunnalla; kolmella paikkakunnalla tilat ovat yhteiset turvakodin kanssa. Liiton koordinoimaa Baby Blues -toimintaa oli seitsemällä paikkakunnalla. Muuta uni-valverytmitykseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta oli lisäksi muutamassa yhdistyksessä. Baby Blues -toiminta on tarkoitettu vauvaperheille, joissa vanhemman uupumus tai masennus vaikeuttaa elämää. Toimintaan kuuluu neuvontaa; etsivää työtä yhteistyössä toisten toimijoiden, kuten neuvolan, kanssa; ohjattuja vertaistukiryhmiä ja uni-iltoja. Uni-valverytmitykseen liittyvää yövytystä järjestettiin joko vapaaehtoisvoimin tai ensikodeissa. Apua sai vuoden aikana kaikkiaan 165 äitiä, 234 lasta ja 67 isää. Alueellista perhekuntoutusta oli kahdeksalla paikkakunnalla. Ryhmiin osallistui yhteensä 91 äitiä, 19 isää ja 98 lasta. Vaativan vauvatyön kokonaisuus,asiakasmäärät työmuodoittain. 700 673 600 555 500 400 300 200 100 0 341 299 234 165 180 91 98 67 94 19 Päiväryhmät Baby Blues Ensikoti Yhteensä Äidit Isät Lapset Taulukosta on nähtävissä, miten monta äitiä, isää ja lasta sai apua eri työmuodoista. Asiakkkaita oli kaikkiaan hiukan enemmän kuin vuonna 2010.

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 16 Perhekuntoutuksesta hyviä tuloksia Vuoden 2011 keväällä selvitettiin alueellisen perhekuntoutuksen (v. 2012 alusta päiväryhmätoiminta vauvaperheille) vaikutusta äitien ja vauvojen vointiin. Aineisto olivat vuoden 2010 asiakasperheet. Selvityksessä äidit arvioivat omaa ja vauvojensa vointia ennen ja jälkeen kuntoutusjakson. Myös työntekijät arvioivat äidin ja vauvan voinnin muutosta sekä heidän välisensä vuorovaikutussuhteen kehittymistä. Selvityksen mukaan vauvojen vointiin kyettiin perhekuntoutuksessa vaikuttamaan suoraan. Äitienkin vointi koheni, mutta vauvojen vointia hitaammin. Vauva sai välitöntä apua myös ryhmästä, toisista lapsista ja ohjaajien ammattitaitoisesta paneutuvasta työskentelystä. Taloudellisten syiden vuoksi kuntoutukseen kuuluvia intensiivisiä perhekuntoutusviikkoja jouduttiin vähentämään samalla, kun isien osallistuminen kursseille lisääntyi. Kurssien erilaisia järjestämisvaihtoehtoja selvitettiin. Osalla päiväryhmistä oli vaikeuksia saada ryhmänsä täyteen kuntien määrärahojen vähyyden vuoksi. Doula-toiminta laajeni lähes räjähdysmäisesti. Vuoden lopussa toiminta oli alkanut 13 yhdistyksessä, vapaaehtoisia doulia eli synnytystukihenkilöitä oli 145, tukisuhteita 100 ja tuettuja synnytyksiäkin 69. Toiminta sai vuoden mittaan paljon myönteistä mediajulkisuutta. Jokaiselle työmuodolle pidettiin kaksi työkokousta ja lisäksi yksi doula-toiminnalle. Työkokousteemoja olivat yhdistysten omien projektien esittely, dokumentointi, odotusaikainen työskentely, vauvojen syömishäiriöt ja niiden hoitaminen, vuorovaikutuskylpy ja päihdeasiakkaan kohtaaminen vauvatyössä. Vauvatyön työmuotojen integraatiota yhdistyksissä tuettiin miettimällä yhdessä toiminnan rakenteita ja sisältöjä. Koulutusta tarjottiin muun muassa videotyöskentelyssä ja doula-toiminnan käynnistämisessä. 2012 alkavaa vaativan vauvatyön prosessikoulutusta alettiin suunnitella. Koulutus toteutetaan yhteistyössä lapsilähtöisen päihdetyön ja väkivaltatyön kanssa. Isien määrä vaativan vauvatyön työmuodoissa oli noin kolmannes äitien määrästä. Kiinnostusta isien kanssa tehtävän työn kehittämiseen oli valtavasti. Parisuhdeproblematiikka ja erilaiset seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset nousevat eri tavalla esiin, kun työskennellään kahden huoltajan perheiden kanssa. Yhteistyötä kuntien kanssa tuettiin yhteisissä tapaamissa ja Miina Sillanpää seuran järjestämässä Kumppanuudella lapsen parhaaksi seminaarissa. Kehittämispäällikkö osallistui työryhmään, jonka tarkoitus oli jäsentää Helsingin kaupungin alueella tehtävää vauvaperhetyötä. Vaativan vauvatyön tiimin jäsenet osallistuivat useisiin messu- ja seminaaritapahtumiin vuoden mittaan ja vastaanottivat ulkomaalaisia vieraita Skotlannista, YK:n lapsen oikeuksien komiteasta, Venäjältä, Tanskasta ja Itävallasta. Ensikodeissa ja vauvatyön eri avopalveluissa tehty työ sai julkisuutta Marttaliiton, Novitan, Suomen käsityöopettajien liiton ja VR Transpointin yhteisessä Maailman suurin tilkkupeitto -tempauksessa. Martat ympäri maan virkkasivat isoäidin neliöitä 7800 tilkkupeiton verran. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten vauvat, äidit ja isät saivat näitä peittoja ja virkkaajien peittoihin liittämiä lämpimiä terveisiä.

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 17 Vankilan perheosaston toiminta vakiintui projektin päätyttyä. Vankilan perheosaston kehittämistyöstä ilmestyi Jaana Wikgrenin kirjoittama työpaperi Kuka suojelee lasta vankilassa? Vankilan perheosastosta tehtiin myös esitteet suomeksi ja englanniksi. Jaana Wikgren osallistui YK:n Lapsen oikeuksien komitean järjestämään Day of general discussion 2011, children of incarcerated parents -seminaariin Genevessä. Uusia hankkeita haettiin kaksi: Vauvan kanssa kotiin ja Vauvaperhe turvapaikan hakijana. Jälkimmäinen sai rahoituksen. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön tavoite on perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen sekä väkivaltaa kokeneiden ja sitä käyttäneiden auttaminen. Väkivaltatyössä autetaan kaikkia osapuolia. Ensisijaista on väkivallan kokijan ja lasten turvallisuus ja väkivallan loppuminen. Väkivaltatyöhön kuuluvat turvakodeissa ja avopalveluissa lasten, naisten ja miesten kanssa tehtävän työn koordinaatio, verkkoauttamisen palveluja tuottava Nettiturvakoti sekä kehittämishankkeet. Turvakodit on tarkoitettu perhe- tai lähisuhteessa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Turvakodit tarjoavat tukea väkivallasta selviämiseen sekä väliaikaisen asuinpaikan. Niihin voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Turvakodista saa keskusteluapua ja neuvoja väkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Turvakotien lapsityö auttaa lapsia käsittelemään väkivaltakokemuksia ja välittää vanhemmille tietoa väkivallasta lapsen näkökulmasta. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämissä 14 turvakodissa oli vuonna 2011 yhteensä 2296 asiakasta, joista 1083 oli naisia, 61 miehiä ja 1152 lapsia. Lapsista kolmasosa oli alle 2-vuotiaita ja yli 10-vuotiaita 20 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna asiakkaita oli noin 14 prosenttia enemmän (2021 asiakasta vuonna 2010) ja sitä edelliseen vuoteen verrattuna noin 4 prosenttia vähemmän (2378 vuonna 2009 ja 2581 vuonna 2008). Väkivaltatyön avopalvelut tarjoavat tarvittaessa pitkäaikaistakin tukea perheväkivallan aiheuttaman tilanteen ratkaisemiseen ja kriisistä selviytymiseen. Avopalveluista voi saada tukea turvakodissa olon jälkeen tai jos on kokenut väkivaltaa, mutta ei tarvitse turvakotia. Tekijöiden kanssa tehtävä työ kuuluu myös väkivaltatyön avopalveluihin. Avopalvelu voi olla puhelinneuvontaa, ajanvaraukseen perustuvaa keskusteluapua väkivaltatyön ammattilaiselta, ohjattu vertaisryhmä tai esimerkiksi tuettua asumista. Avopalveluita sai 29 paikkakunnalta yhteensä 23 yhdistyksestä. Avopalveluista sai apua 267 lasta, 531 naista ja 973 miestä. Avopalveluissa naisten ja miesten määrä pysyi samalla tasoilla kuin vuonna 2011. Lasten määrä väheni 35 prosentilla, mikä selittyy osittain sillä, että osa kunnista lopetti lasten avotyön maksusitoumukset. Yli 60 prosentilla avopalveluiden asiakkuus kesti kahdesta kuukaudesta vuoteen. Väkivaltatyön hankkeita olivat MIINA väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen -projekti (2008-2012), nuorten turvallisuuden, osallisuuden ja voimaantumisen vahvistamiseen kohdentuva Turvaverkko -hanke (2011-2013) ja Uskalla puhua -hankkeet (2009-2012). Preventiivisen väkivaltatyön väkivallan varhaisen tunnistamisen kehittämisen hankkeita on meneillään kolmessa eri yhdistyksessä: Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksessä, Lahden ensi- ja turvakotiyhdistyksessä sekä VIOLA -väkivallasta vapaaksi -yhdis-

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 18 tyksessä. Liitto jatkoi hankkeiden välisen yhteistyön ja vertaistuen koordinoimista organisoimalla hankkeiden keskinäisiä kokoontumisia. Nais-, lapsi- ja miestyön yhteinen työ vahvistui edelleen Väkivaltatyössä vahvistui edelleen naisten, lasten ja miesten kanssa työskentelyn keskinäinen integraatio. Yhteisessä työkokouksessa käsiteltiin väkivaltatyön eettisiä ristiriitoja. Yhdistysten väkivaltatyön asiantuntijat kuvasivat työskentelyn eettisten ristiriitojen liittyvän yleisimmin palvelujärjestelmän toimimattomuuteen ja liian vähäisiin resursseihin. Lyhyiden turvakotijaksojen koettiin vaikeuttavan asiakkaan kokonaisvaltaista auttamista. Väkivaltatyössä eettisiä ristiriitoja aiheutti myös se, ettei palvelusektoreiden rajat ylittävä monialainen auttaminen toimi asiakkaan edun mukaisesti. Työkokouksessa väkivaltatyötä lähestyttiin myös vauvatyön ja päihdeasioiden näkökulmista. Lapsityöstä tehtiin vuoden 2010 lopulla jäsenyhdistyksiin kysely, jonka yhteenveto valmistui 2011. Lapsityön kuvattiin yhdistyksissä toteutuvan lapsen osallisuutta vahvistavana työskentelynä, joka painottuu lapsen näkökulmaan ja kokemusten kuulemiseen lapsityön menetelmiä hyödyntäen. Lapsityössä keskeistä on lapsen turvallisuuden huomioiminen, minkä toteutumista huomioitiin työskentelyssä vahvasti. Lapsityön kehittämisen kohtina näkyivät vanhemmuutta tukevan työn vahvistaminen ja nuorten kanssa tehtävän väkivaltatyön kehittäminen. Lapsityössä tärkeää on edunvalvonta- ja vaikuttamistyön jatkuvuus, jotta tietoisuus väkivallan vaikutuksista lapsen kehitykseen ja perheiden hyvinvointiin tulee näkyväksi ja on osa yhteiskunnallista keskustelua. Jussi-työlle myönnettiin -merkki, joka takaa liitolle ja sen jäsenyhdistyksille yksinoikeuden Jussi-työ-nimen käyttämiseen miesten parissa tehtävän väkivaltatyön tunnuksena. Työmuoto laajeni kahteen yhdistykseen, kun niiden miestyön tekijät perehdytettiin Jussi -työhön. Lasten huomioon ottamista väkivallantekijöiden kanssa tehtävässä työssä kehitettiin Pääkaupungin ja Vantaan turvakotien kanssa. Yhdistyksissä pilotoitiin isätyö turvakodeissa -kehittämisprosessi, jonka tavoite oli integroida yhteen nais-, lapsi ja isätyötä. Vapaaehtoistyön toteuttamisen mahdollisuuksia kartoitettiin ja sen tuloksena Turussa alkoi väkivallantekijöille suunnattu vertaisryhmätoiminta. Väkivaltatyön laatukriteereiden auditointiin yhdistyksissä osallistui väkivaltatyötä tekevien ammattilaisten, toiminnanjohtajan sekä hallituksen edustajien lisäksi yhdistysten asiakkaita sekä alueellisia yhteistyökumppaneita. Kriteerien ja auditoinnin avulla varmistetaan asiakkaan saaman palvelun laatu ja yhdistyksen mahdollisuutta kehittää toimintaansa. Väkivaltatyön laatukriteerit päivitetään auditointitiedon perusteella. Vuoden 2011 aikana aktivoitiin yleistä keskustelua perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisestä. Kesällä julkaistiin Hiljaa oleminen ei kyllä enää auta. Tunnista perheväkivalta ja hae apua -esite ja sen rinnalla käytettävä taskukokoinen versio siitä. Vuoden aikana perheväkivaltaa ja avun saamisen mahdollisuuksia tuotiin esille mediassa, verkostoissa, seminaareissa sekä syksyllä Sofi Oksasen ja Maija Kaunismaan Liian lyhyt hame kertomuksia keittiöstä -kiertueen yhteydessä järjestetyissä tilaisuuksissa.

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 19 Nettiturvakoti osoitteessa www.turvakoti.net on internet-sivusto, josta löytyy suurelle yleisölle tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta sekä apua ja tukea mahdolliseen omaan väkivaltaiseen perhetilanteeseen. Nettiturvakodin sivujen uudistamista ja toiminnan kehittämistä jatkettiin Osuuskunta Tradeka-yhtymän tuella. Sivuston vuorovaikutteisuutta lisättiin ja uutena toimintamuotona tarjottiin reaaliaikaista chattaamista ammattilaisen kanssa. Verkkoauttajina eli chattaajina toimi yhteensä 19 väkivaltatyön ammattilaista seitsemästä eri yhdistyksestä. Uudistetut sivut julkaistiin huhtikuun lopussa. Nettiturvakodissa oli keskimäärin 2500 eri kävijää kuukaudessa. Vuosittainen kävijämäärä oli 41 265. Toukokuun alusta vuoden loppuun mennessä kahdenvälisiä reaaliaikaisia chattejä toteutui yhteensä 63 kertana 32 eri käyttäjän kanssa. Chatin asiakkaista naisia oli 37 ja miehiä 8. Kaikista chateistä nuorten chattejä oli 23. Nettiturvakodille perustettiin ohjausryhmä, jonka tehtävä on Nettiturvakodin toiminnan tukeminen ja kehittäminen, sen sisällön kehittäminen, ohjaaminen ja ohjeistaminen, arvioiminen sekä kentän kokemusten tuominen kehittämistyöhön. Ohjausryhmässä on kolme Nettiturvakodin verkkoauttajaa, kahdeksan Ensi- ja turvakotien liiton työntekijää eri työmuodoista sekä ulkopuolisena jäsenenä Tukinetin edustaja. Vuonna 2011 ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Verkkoauttamisen uudenlainen tapa aiheutti tarpeen tutkia, mitä verkossa tehtävä väkivaltatyö on, mitkä ovat sen reunaehdot ja eettiset toimintatavat. Chateistä saadun kokemuksen perusteella anonyymille palvelulle verkossa on selkeä tarve: joillekin asiakkaille verkossa jutteleminen on ainoa vaihtoehto. Verkossa arat ja isot asiat tulevat esille nopeasti ja auttaminen on paljon muutakin kuin palvelunohjausta. Työntekijöiden mukaan verkossa auttaminen on yhtä merkityksellistä kuin kasvokkain kohdatessa (vrt. puhelinauttaminen).

Ensi- ja turvakotien liitto ry Vuosikertomus 2011 20 Nettiturvakoti on osa apua.info-portaalia. Ensi- ja turvakotien liitto jatkoi myös verkostoitumista Nuorille suunnatun verkkotyön foorumin jäsenenä. Verkkoauttajien koulutuksessa tutustuttiin virtuaalipoliisin, verkkoterkkareiden ja Vespahankkeen toimintaan. Nettiturvakotia esiteltiin TerveSos-messuilla ja Valtakunnallisessa väkivaltaa kohtaavien työntekijöiden verkostofoorumissa Pajulahdessa. Vertaisuutta, osallistumista ja vaikuttamista Miinassa (2008 2012) Miina väkivaltaa kokeneiden naisten osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen hanke kehittää työmuotoja ja menetelmiä naisten kanssa tehtävän väkivaltatyön avotyöhön. Hankkeen tavoitteena on väkivaltaa kokeneen naisen osallisuuden tukeminen väkivallasta selviytymisessä, kokemusasiantuntijuuden esiin nostaminen ja kehittäminen, kansalaistoiminnan vahvistaminen väkivaltatyössä sekä yhteiskunnallisen vaikuttamistoiminnan kehittäminen. Miina-projektissa ovat mukana Oulun ensi- ja turvakoti ry, Pienperheyhdistys ry ja VIOLA-väkivallasta vapaaksi ry. Oulussa projektin työskentely painottui uskonnollisten yhteisöjen erityiskysymyksiin väkivaltatyössä. Pilotointina aloitettu yhteistyö vanhoillislestadiolaisten kanssa jatkui. Keskeisenä toimijana on jatkanut ns. paikallinen kehittämistiimi, jossa on kahdeksan yhteisöön kuuluvaa jäsentä. Koulutus ja tiedon levittäminen yhteisön sisällä on ollut tärkeä osa hankkeen toimintaa. On etsitty keinoja, miten tietoa perheväkivallasta voidaan levittää yhteisön sisällä sen olemassa olevissa rakenteissa. Kehittämistiimiläiset ovat toimineet alustajina tai puheenvuoron käyttäjinä paikallisten rauhanyhdistysten tilaisuuksissa, joita oli toistakymmentä. Tärkeäksi väyläksi muodostuivat myös yhteisön kristillisillä opistoilla pidetyt lyhytkurssit, joita järjestettiin vuoden aikana kolme. Ryhmätoiminnan tarkoitus oli kokeilla erilaisia vertaistuen muotoja sekä tuoda projektiin kokemusasiantuntijoiden ääni. Oulun hanke-osioon kuului yhteensä kuusi eri ryhmää, näistä neljä Oulussa, yksi Helsingissä yhteistyössä Naisten Linjan kanssa ja yksi Jyväskylässä. Lisäksi suljettu keskusteluryhmä nettiturvakodin alla jatkoi toimintaansa. Yhteistyö käynnistyi myös Suomen adventtikirkon kanssa sekä Pohjois-Suomen Romanit ry:n kanssa. Helsingissä PPY:ssä Miina-projekti on osoittautunut erityisen tärkeäksi haavoittavissa tilanteissa eläville naisille (mm. yksinhuoltajuus, väkivalta, lastensuojeluasiakkuus, päihteet). Keskeisenä toimintamuotona jatkui matalan kynnyksen toiminta, torstaina aamupäivisin kokoontuva Miina-kahvila. Kahvilaan voi tulla lapsen kanssa, pohtimaan tilannettaan, saamaan keskustelutukea, seurustelemaan ja hoitamaan asiointia viranomaisten kanssa. Kahvilaan kutsuttiin eri asiantuntijoita. Nämä vierailut olivat merkittäviä naisten voimaantumisen ja vaikuttamisen kannalta. Naisilta saadun palautteen mukaan tärkeää on ollut kuulluksi tuleminen turvallisessa ympäristössä, vahvistuksen saaminen omille sosiaalisille verkostoille sekä vaikuttamisen kanavien ja paikkojen löytäminen yhdessä toisten kanssa. Oma toimijuus on vahvistunut. Tärkeä kokemus on ollut se, että kahvilaan saa tulla ilmoittautumatta ja aikaa varaamatta. Kahvilasta saadut myönteiset kokemukset ovat tuoneet mukaan uusia naisia. Kaikille avoimen toiminnan lisäksi toimi myös suljettu Miinaiset-ryhmä, joka jatkoi arjesta selviytymiseen ja jaksamiseen kannustavaa toimintaa mm. valokuva-