RiUS Sinettiseura 14.2.2010
1 Sisällysluettelo Sivu SEURAN YLEISKUVAUS Seuran yleiskuvaus 2 Seuran keskeiset arvot 2 Seuran tulevaisuuden visio 2 Seuran toiminta-ajatus 2 Seuran toiminnan perusrunko 3-5 Seuran eettiset linjaukset 6 Seuran hallinto 7 Seuran toimintakaavio 8 Seuran organisaatiomalli 8 UIMAOPETUS Uimaopetuksen opas vanhemmille 9 Uimakoulun käytännön järjestelyt 10-11 VALMENNUS Valmennus ja vanhemmat 12-13 TURVALLISUUS Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma 14-17
RIIHIMÄEN UIMASEURAN YLEISKUVAUS Riihimäen Uimaseura on perustettu 4.11.1963. Perustamiskirjan allekirjoittivat Erkki Halme, Ilmari Nieminen ja Esa Peltonen. Riihimäen Uimaseura on talousalueensa suurin uintiurheiluseura ja toimii merkittävässä tehtävässä alueen asukkaiden uintitaidon kehittämisessä. 2 SEURAN KESKEISET ARVOT 1. Henkinen, fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus 2. Seuratoiminnan jäsenlähtöisyys 3. Toiminnan tavoitteellisuus ja taloudellisuus 4. Jatkuva kehittyminen SEURAN TULEVAISUUDEN VISIO Seuran tavoitteena on nousta yhdeksi Suomen menestyksekkäimmistä uimaseuroista. Riihimäen Uimaseura on hyvä elämäntapa. Seurassa harrastetaan turvallisesti osaavien seuratoimijoiden johdolla. Seura kasvaa hallitusti panostaen toiminnan laatuun. Riihimäen Uimaseura kehittyy tiedon, taidon, osaamisen ja hyvien yhteistyökumppaneiden avulla. SEURAN TOIMINTA-AJATUS Toiminnan tavoitteet Seuran tarkoituksena on uima- ja hengenpelastustaidon, uintiharrastuksen ja vesiliikunnan edistäminen niin kunto- ja terveysliikunnan kuin kilpa- ja huippu-urheilun alueilla kunkin seuran jäsenen edellytysten ja tarpeiden mukaisesti. Seuran pyrkimyksenä on lisäksi innostaa jäseniään kansalaistoimintaan seuran päämäärien hyväksi hyvässä urheilu- ja yhdistystoiminnan hengessä. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni Riihimäen seudun asukas ikään katsomatta saa positiivista liikunnan ja osallistumisen iloa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi seura järjestää jäsenilleen uimaopetusta, kunto- ja terveysliikuntaa, kilpaurheiluun tähtäävää valmennustoimintaa, kurssi- ja leiritoimintaa sekä uintikilpailuja. Seuran toiminnan erityinen painopistealue on lasten ja nuorten uintiurheilun ja uimahyppyjen toiminnan kehittäminen niin, että harjoitteluun osallistumisen sekä oman kehittymisen kautta jokainen osallistuja saa positiivisen, pysyvän kipinän vesiliikunnan harrastamiselle. Toiminta tähtää pitkäaikaiseen ja mielekkääseen harrastamiseen seurassa. Nuorista uimareista kasvaa tulevaisuuden uimaopettajat, valmentajat ja muut seuratoimijat.
3 SEURAN TOIMINNAN PERUSRUNKO Uimaopetus 1. Uimakoulut ovat lukuvuoden mittaisia ja kestävät syksystä kevääseen. 2. Uimaopetus tapahtuu ryhmissä. Uimarit sijoitetaan ryhmiin taitotason mukaisesti. Taidoiltaan tasaisessa ryhmässä oppiminen on antoisampaa. 3. Jokainen ryhmä sisältää tietyn ennakko-osaamistason ja pyrkimyksen oppia tietyt asiat uimakoulun aikana. 4. Harjoittelun pääpaino on oikean, turvallisen ja taloudellisen uintitekniikan oivaltamisessa. Lapsille opetetaan alusta asti oikeat kilpauintitekniikat. 5. Kaikilla uimakoulutasoilla on vuosi- ja tuntitason suunnitelmat, joita kehitetään jatkuvasti. 6. Uimaopetusryhmien koot määräytyvät Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton ohjeiden mukaan. Uimaopetuksen tasot: Vesipeuhu 1 Vesipeuhu 2 Uimakoulu 1 Uimakoulu 2 Vesiralli Uintivalmennus Uimareita valmennetaan ryhmissä. Jokaisella ryhmällä on oma vastuuvalmentaja. Jokaiselle valmennusryhmällä on oma kausisuunnitelma, jonka mukaan valmentautuminen etenee. Uimarit sijoitetaan ryhmiin taitotason ja uimarin omien tavoitteiden mukaisesti. Ryhmän valintaan voivat vaikuttaa myös seuran toimintaedellytykset ja uimarin sopivuus ryhmään. Valmennuksen tasot: Valmennus 1-taso Valmennus 2-taso Valmennus 3-taso Valmennus 4-taso Valmennus 5-taso Valmennus 6-taso Rollo-ikäryhmä ja sitä nuoremmat tytöt (12v ja alle) ja pojat (13v ja alle) harjoittelevat oppiakseen uinnin tekniikat ja ryhmässä toimimisen säännöt. Ryhmiä tässä ikäryhmässä on useita. Ryhmät osallistuvat seuran omiin sisäisiin kilpailuihin lähialueiden kilpailuiden lisäksi. Poikkeuksena vuosittain järjestettävät Rollo-kilpailut, joihin pyritään osallistumaan mahdollisimman suurella joukolla. Seura eivätkä sen valmentajat aseta urheilullisia tavoitteita tämän ikäryhmän uimareille. Ikäkausimestaruus ikäiset tytöt (13v-15v) ja pojat (14v-16v) harjoittelevat kehittyäkseen uimareina ja parantaakseen omia ennätyksiään. Tämän ikäryhmän pääasiallisin tavoite on luoda pohja tulevaisuuden uintiharrastukselle sekä lahjakkaimpien osalta tulevaisuuden kilpauintiharrastukselle. Ikäryhmässä tarjotaan rinnakkaisia ryhmiä uimarin omien tavoitteiden ja kykyjen mukaisesti. Seura ei aseta tavoitteita tämän ikäryhmän uimareiden menestykselle kilpailuissa. Uimari yhdessä omien vanhempiensa ja valmentajansa kanssa voi kuitenkin asettaa kehittymistavoitteita valmennuskaudelle. NSM-/ SM-ikäiset uimarit (tytöt 16v ja vanhemmat sekä pojat 17v ja vanhemmat) harjoittelevat joko kilpauintiryhmissä tai harrasteryhmissä. Nuoret valitsevat itse tavoitteensa. Kilparyhmissä uimisen edellytyksenä on rehti, toisia uimareita kunnioittava ja urheilullinen toiminta ja asenne valmentajia, seuran toimijoita sekä muita urheilijoita kohtaan.
Jumpat Jumppien tarkoitus on uimarin motoristen taitojen kehittyminen mahdollisimman monipuoliseksi. Jumpassa tehdään paljon koordinaatio-, reaktio-, tasapaino- ja lihastaitoharjoitteita, jotka tukevat uintiharrastusta. Rolloja sitä nuorempien ikäryhmissä harjoitteet tapahtuvat pitkälti leikkien ja pelien varjolla hauskanpidon merkeissä. IKM ja sitä vanhempien ryhmissä oheisharjoittelu on tavoitteellisempaa ja harjoitteet painottuvat uinnissa tarvittavaan kehon hallintaan ja lihaskunnon kehittämiseen. Kilpailutoiminta Seuran kilpailutoiminnan tavoitteena on luoda edellytykset kilpailemiseen kunkin uimarin edellytysten ja tarpeiden mukaisesti. Kilpaileminen on vapaaehtoista harrasteryhmissä. Seura tukee ja kannustaa uimareita kilpauintiin, mutta seuran puolelta uimareille ei aseteta menestymistavoitteita. * Omat sisäiset kilpailut * Kansalliset kilpailut Erityisryhmien uinti Tavoitteena on saavuttaa riittävä vesitaito eli kyky liikkua luontevasti ja pelkäämättä sekä veden pinnalla että veden alla joko apuvälinein tai ilman (SUH 2004). * erityisryhmien uimakoulutoiminta * erityisuimarit integroituina valmennusryhmissä Harraste- ja liikuntaryhmät Nuorten, työikäisten ja eläkeläisten kunto- ja terveysliikuntamuotojen tavoitteena on vesiliikunta-harrastuksen tarjoaminen mahdollisimman laajalle joukolle. Ryhmissä harjoittelee myös aiemmin vesiliikuntaa harrastamattomia. * RiUS Train * Vesijuoksu Aikuisten uintiurheilu Tavoitteena tukea uintitaidon oppimista ja sen kehittämistä. Mahdollistaa uintiharrastuksen jatkumisen läpi elämän. * Aikuisten uimakoulu * Aikuisten tekniikka * Mastersuinti Avovesiuinti Seurassa on aktiivisia avovesiuimareita ja seura on ollut mukana järjestämässä avovesiuintitapahtumia. Uimahypyt Uimahyppääjät harjoittelevat oppiakseen uimahyppyjen tekniikat ja ryhmässä toimimisen säännöt sekä kehittyäkseen uimahyppääjinä. Seura ei aseta tavoitteita uimahyppääjien menestymiselle kilpailuissa. 4
Koulutustoiminta Tarkoituksena kehittää seuratoimijoiden osaamista lasten, nuorten ja aikuisten uintiurheilun hyväksi. Seura kannustaa toimijoita aktiiviseen kouluttautumiseen. Lisäkouluttautuminen nähdään seurassa voimavarana jatkuvaan seuratoiminnan kehittämiseen. Seuran / seuratoimijoiden tulee oppia kehittämään yhdessä toimintaansa kokonaisvaltaisesti. * Seuran sisäiset koulutukset * Ulkopuoliset koulutukset Alge-team Oma sähköinen ajanottolaitteisto mahdollistaa virallisten, tilastointikelpoisten uintikilpailuiden järjestämisen. Lisäksi ne mahdollistavat urheilijoiden edistymisen seurannan omissa harjoituksissa. Sähköinen ajanotto on eräs yhteistyömuoto lähialueen seurojen kanssa. Vanhempien osallistuminen seuratoimintaan Seura toivottaa tervetulleiksi kaikki uimarit ja heidän vanhempansa sekä muut seuratoiminnasta kiinnostuneet mukaan toimintaan. Mielekästä tekemistä löytyy jokaiselle. Tehtäviin järjestetään koulutus ja/tai perehdyttäminen. Ohessa muutamia esimerkkejä seuratoimijan tehtävistä: Uimakoulutoiminta: uimaopettaja, apuopettaja, uimakouluavustaja. Valmennustoiminta: valmentaja/apuvalmentaja Jumpat: ohjaajia Vesijuoksu/RiUSTrain: ohjaajia Kilpailutoiminta: Aktiivisten vanhempien rooli on ensiarvoisen tärkeä järjestäessämme uintikilpailuja. Alge-ajanottotiimi Toimitsijahuolto/Buffee Toimitsija- ja tuomaritehtävät Yhteistyökumppaneiden ja sponsoreiden hankinta Palkintojen järjestäminen ja palkintojen jaosta huolehtiminen Tiedottaminen ja viestintä Jäsenistöä tiedotetaan pääasiallisesti www.riihimaenuimaseura.fi nettisivujen välityksellä. Lisäksi informoinnissa käytetään sähköpostia ja tekstiviestejä. Tapahtumatiedot ovat myös esillä uimalan kassa-aulan A-telineessä sekä uimalan alakäytävällä sijaitsevalla ilmoitustaululla. Uimaopetus- ja valmennustoiminnasta on vanhemmille erilliset käsikirjat. 5
6 SEURAN EETTISET LINJAUKSET Rehti liikunta- ja urheilutoiminta Liikkuminen Riihimäen Uimaseuran ryhmissä perustuu rehdin ja terveen urheilun periaatteille. Jokainen uimari, uimaopettaja ja valmentaja on tasa-arvoisessa asemassa riippumatta omasta ja ryhmänsä tasosta ja ikäryhmästä. Jokaisella uimarilla ja vesiliikkujalla on mahdollisuus harrastaa lajia oman tasonsa mukaisessa ryhmässä. Uimareiden tukemiseksi on erityisen tärkeää huomioida toimivat kodin ja seuran väliset suhteet kuitenkin siten, että mahdolliset vanhempien ylimitoitetut toiveet ja odotukset eivät saa vaikuttaa valmentajien ja/tai seuran toimintaan. Riihimäen Uimaseura antaa terveysvalistusta kasvaville lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Alle 18- vuotiaiden ryhmissä vallitsee tupakointi- ja alkoholin käyttökielto. Havaituista väärinkäytöksistä raportoidaan uimarin kotiin. Uimaopettajat, valmentajat ja muut seuratoimijat toimivat omalta osaltaan esikuvina lapsille ja nuorille. Myös heiltä edellytetään hyvää käytöstä ja hyväksyttyjä toimintatapoja. Jokainen uimaopetus- ja valmennustehtävissä toimija suorittaa vuosittain RIUS seuratoimijalisenssin. Riihimäen Uimaseurassa pidetään tärkeinä myös seuraavia asioita 1. Seuran jäsenten keskinäinen kunnioitus ja arvostus 2. Kodin ja seuran väliset hyvät suhteet 3. Uimaopettajat ja valmentajat sitoutuvat seuran yhteisiin arvoihin, tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Uimakouluryhmien pelisäännöt Seura vakuuttaa uimakoululaiset uimakoulujen ajaksi. Seuralla on oma turvallisuusasiakirja jonka mukaan ryhmien vastuuvetäjien tulee toimia. Uimakouluryhmille on sovittu seuraava sääntö 1. Noudatan ohjaavan aikuisen ohjeita Valmennus- ja uimahyppyryhmien pelisäännöt Kaikilla uimareilla on oltava voimassa oleva Blue Card kilpailija tai vesipetolisenssi. Seuralla on oma turvallisuusasiakirja, jonka mukaan ryhmien vastuuvetäjien tulee toimia. Valmennus- ja uimahyppyryhmille on sovittu seuraavat säännöt: 1. Noudatan valmentajan ohjeita ja neuvoja. 2. Annan kaikille uimareille harjoittelurauhan. 3. Saavun harjoituksiin ajoissa, mikäli en pääse niin ilmoitan valmentajalle. 4. Noudatan uimahallien sääntöjä ja henkilökunnan ohjeita. Mahdolliset epäkohdat toiminnassa käsitellään seuraavasti: Uimaopetus: Uimakoululainen ja/tai hänen huoltajansa -> Uimaopettaja -> Toiminnanjohtaja -> Hallitus Uimaopetuksen ensisijainen vastuuhenkilö on toiminnanjohtaja. Valmennus: Uimari ja /tai hänen huoltajansa -> Valmentaja -> Päävalmentaja ->-> Toiminnanjohtaja -> Hallitus Valmennuksen ensisijainen vastuuhenkilö on päävalmentaja.
SEURAN HALLINTO Riihimäen Uimaseura ry:n toiminnasta vastaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittava hallitus. Operatiivisesta toiminnasta vastaa toiminnanjohtaja. Käytännön toiminnan organisoimiseksi hallitus voi nimittää lisää tarvittavia toimihenkilöitä. Seuran johtaminen Seuratoiminnan hyvä laatu on kaikkien seuratoimijoiden yhteisen ponnistelun tulos ja tavoite. Seuran hyvä johtaminen motivoi ja kannustaa seuratoimijoita ja uimareita hyviin tuloksiin, luo toimintaedellytykset ja suuntaa ponnistelut toiminnan tuloksen kannalta oleelliseen. Seuratoimijat tukevat seuran johtamista rakentavalla aloitteellisuudella, tekemällä oman osansa seuratyöstä hyvin ja kehittämällä sitä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Seuran asioiden hoitaminen Seuran asioita hoitaa ja sitä edustaa lainmukaisena hallituksena sääntömääräisessä seuran kokouksessa kahdeksi toiminta- ja tilikaudeksi (1.9.-31.8.) kerrallaan valittava hallitus, johon kuuluu 4-8 jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Sihteeri ja rahastonhoitaja voidaan valita hallituksen ulkopuolelta. Hallituksen velvollisuutena on valvoa seuran ja sen jäsenten toimintaa, pitää jäsenluetteloa, sääntöjen mukaisesti hoitaa seuran yhteisiä asioita ja taloutta sekä vastata seuran varojen hoidosta, laatia ja esittää sääntömääräiselle seuran kokoukselle seuran toiminta- ja tilikertomus, toimittaa tarpeelliset tiedot jäsenille, kutsua koolle seuran kokoukset, esittää asiat seuralle sekä ryhtyä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii. Hallituksen kutsuu kokoon sen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Puheenjohtaja valvoo ylinnä seuraa ja sen etuja ja johtaa puhetta hallituksen kokouksissa. Hallitus on päätösvaltainen, jos vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla ja kaikille on toimitettu kirjallinen tai suullinen kokouskutsu vähintään 3 päivää aikaisemmin. Toiminnanjohtaja Työskentelee hallituksen alaisuudessa ja hänen esimiehenään toimii hallituksen puheenjohtaja. Toiminnanjohtajan tehtävät: 1. Seuran toiminnan ja talouden johtaminen sekä kehittäminen hallituksen linjauksien mukaisesti 2. Toimii hallituksessa esittelijänä 3. Yhteydenpito sidosryhmiin ja yhteistyökumppaneihin 4. Seuratoiminnan resurssointi 4. Jäsenrekisterin ylläpito ja jäsenhankinta 5. Seuran tiedotus ja markkinointi 6. Huolehtii osaltaan siitä, että seuran toimintaperiaatteita noudatetaan ja kunnioitetaan. 7
8
9 UIMAOPETUKSEN OPAS VANHEMMILLE UIMAOPETUS Seurassamme uimaopetus tapahtuu ryhmissä. Pienet uimarit sijoitetaan ryhmiin taitotason mukaisesti. Jokainen ryhmä sisältää tietyn ennakko-osaamistason ja pyrkimyksen oppia tietyt asiat uimakoulun aikana. Uinnin tavoitetaulukko ja siihen liittyvät ohjeet löytyvät (SUH) Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton sivuilta. Uimaopetusryhmien koot määräytyvät SUH:n ohjeiden mukaan. Uimakoulut kestävät syksystä kevääseen. Uimakoulumaksu sisältää: opetuksen ja vakuutuksen lisäksi uintimerkin sekä uimakoulutodistuksen (uintikauden päätteeksi keväällä). Erillistä sisäänpääsymaksua uimahalliin ei peritä. Kullakin uimaopetusryhmällä on nimetty vastaava uimaopettaja, joka yhdessä apuopettajan kanssa toteuttaa uimaopetusta altaassa. Uimaopettajamme ovat Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kouluttamia kokeneita osaajia. Seuran toiminnanjohtaja vastaa koko seuran uimaopetustoiminnasta. UIMAOPETUKSEN TASOJÄRJESTELMÄ Vesipeuhu 1 - Varhaistaitomerkki Vesipeuhu 1:een tullessaan pikku-uimari on täyttänyt jo 3 vuotta. Ryhmässä tutustutaan veteen elementtinä, leikkien ja harjoitusten avulla opetusaltaan matalassa päässä sekä opetellaan ottamaan toiset huomioon ja toimimaan ryhmässä puolen tunnin ajan. Tavoitteena on poistaa mahdollinen veden pelko sekä oppia kastamaan kasvot veteen, liikkumaan itsenäisesti vedessä ja opetella kellumisen, liukumisen ja uinnin alkeita. Vesipeuhu 2 Alkeismerkki Vesipeuhu 2:een tullessaan pienet uimarit uskaltavat jo kastaa päänsä veteen. Altaassa ollaan jo 45 minuutin ajan sekä harjoitellaan sukeltamisen, kellumisen, liukujen ja uinnin alkeita leikkien ja harjoitteiden avulla. Tavoitteena on oppia mm. alkeisselkäuintia, myyräuintia ja alkeisrintauintia 10 m sekä sukeltamaan esineitä vyötärön syvyisestä vedestä. Uimakoulu 1 Harrastusmerkki Uimakoulu 1 tason ryhmään tulevat lapset ovat yleensä noin 5-7-vuotiaita ja osaavat jo sukeltaa kokonaan veden alle sekä uida 10 metriä alkeisselkää, myyräuintia ja alkeisrintauintia. Tässä ryhmässä keskitytään harjoittelemaan alkeisuintitekniikoita (rinta, selkä ja myyrä) opetusaltaan syvässä päässä. Tavoitteena on oppia uimaan alkeisselkä, myyrä- ja alkeisrintauintia 25 m ja sukeltamaan kokonaan veden alla 5 m. Uimakoulu 2- Taitomerkki Uimakoulu 2 tason ryhmään tulevat lapset osaavat uida 25 metriä alkeisselkä,myyrä- ja alkeisrintauintia ja sukeltaa esineen rinnan syvyisestä vedestä. Ryhmässä harjoitellaan erilaisia uintitekniikkaharjoitteita (selkä-, rintaja vapaauinti), lähtöhyppyjä ja pituussukellusta (8-10 m) ja syvyyssukellusta hakemalla uppoesine uintisyvyisestä vedestä. Ryhmä harjoittelee vesivoimistelu- sekä isossa altaassa. Ryhmässä tavoitteena on oppia uimaan 25 metriä yhtäjaksoisesti oikeaa uintitekniikkaa käyttäen selkä-, vapaa- ja rintauintia. VASTAAVA UIMAOPETTAJA 1. Vastaa ryhmän uimaopetuksesta 2. Vastaa lasten uintitaitoon, ryhmässä toimimiseen tai muihin ryhmän harjoitteluun liittyviin kysymyksiin. Yhteydenotot mieluiten sähköpostitse, vastauksen saat noin 1viikon kuluessa. Lapsenne uimaopettajan yhteystiedot löydätte nettisivuiltamme kunkin ryhmän kohdalta uimakouluvalikon alta. Poissaolot ilmoitetaan tekstiviestillä uimaopettajalle. Sääntö: Kaikilla uimakouluryhmien lapsilla on yksi selkeä sääntö: Noudatan ohjaavan aikuisen ohjeita.
10 UIMAKOULUN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT Uimakouluun sisääntulo: Jaamme uimakoululaisillemme kaappikortin, joka on oltava mukana aina uimakouluun tultaessa. Pukutiloihin voi mennä 15 minuuttia ennen uimakoulun alkamista, näin pukukaapit riittävät kaikille. Kesken kauden aloittavat uudet uimakoululaisemme saavat kaappikorttinsa Kahvio-Simmiksestä ennen ensimmäistä uimakoulukertaa. Kadonneesta kortista tehdään ilmoitus sähköpostitse osoitteeseen rius@riihimaenuimaseura.fi. Kadonneesta kaappikortista peritään kulloinkin voimassa oleva maksu. Toiminta puku- ja pesutiloissa Pukuhuoneet: * Sunnuntaina käytössä ovat isot pukuhuoneet (isät tuovat lapset miesten puolelle ja äidit naisten) * Tiistaina ja perjantaina käytössä on naisten tai miesten ryhmäpukuhuone * Lauantaina käytössä ovat naisten ja miesten ryhmäpukuhuoneet Opetusaltaan ryhmät: Ohje koskee vesipeuhu 1- ja 2- sekä opetusaltaassa harjoittelevia uimakoulu 1-ryhmiä. Uimakoululaisten tulee olla riisuttuna 10 minuuttia ennen uimakoulun alkamista ja odottamassa suihkuun menoa. Valitettavasti uimakouluavustajamme eivät voi odottaa myöhässä tulevia lapsia, koska se viivästyttää ryhmän alkamista altaalla. Mikäli lapsi ei ole ajoissa paikalla vanhempien tulee saattaa pieni uimari suihkun kautta altaalle. * Uima-asut puetaan päälle suihkussa käynnin jälkeen (lapsia autetaan tarvittaessa) * Lapset saatetaan jonossa altaalle * Uimakoulun päätyttyä lapset käytetään suihkussa ja tarjotaan mahdollisuutta saunomiseen * Saunomisen ja suihkun jälkeen lapset palautetaan huoltajille pukuhuoneeseen Lapsen huoltaja vastaa lapsesta pukuhuoneessa. Hän huolehtii lapsen riisumisesta ja pukeutumisesta sekä poistumisesta uimahallista. Seuran vastuu uimakoululaisesta alkaa, kun lapsi otetaan vastaan pukuhuoneen ovelta riisuttuna ja päättyy, kun lapsi on saatettu takaisin pukuhuoneeseen. Uimaopetusta on mahdollisuus seurata kassatason lasitetulta parvelta. HUOM! Lapsia ei jätetä allastilaan yksin edes vanhempien luvalla. Vesivoimistelu altaan ryhmät: Ohje koskee uimakoulu 1- ja 2-ryhmiä, jotka harjoittelevat vesivoimistelualtaalla. * Sunnuntaisin uimakoululaistemme käytössä ovat isot pukuhuoneet * Uimarit käyvät itsenäisesti suihkussa ja pukevat uima-asut päälle suihkussa käynnin jälkeen * Ryhmät kokoontuvat 25 m altaan syvään päätyyn peilin eteen penkille Uimarille mukaan: * Uima-asu * Uimalasit * Pyyhe ja istuinalunen * Pitkät hiukset on laitettava kiinni tai käytettävä uimahattua (Kysy seuran omia RiUS uimalakkeja). Lasten varusteisiin kannattaa laittaa lapsen nimi tai nimikirjaimet. Riihimäen Uimaseura ei vastaa uimakoululaisten tavaroista.
Uima-asut ja lasit on mahdollista hankkia edulliseen seurahintaan Riihimäen Sportiasta. Riihimäen Uimaseuran jäsenenä saat seura-alennuksen myös muista kuin uintiin liittyvistä tuotteista. 11 Käytännön järjestelyihin liittyviin (ryhmä jaot, maksut, muut uimakouluja koskevat yleiset asiat, palautteet ja kehittämisehdotukset) kysymyksiin vastaa toiminnanjohtaja. Yhteydenotot sähköpostitse rius@riihimaenuimaseura.fi. Vanhempien osallistuminen seuratoimintaan Tekemistä löytyy jokaiselle. Järjestämme tehtäviin koulutuksen ja/tai perehdyttämisen. Ohessa muutamia esimerkkejä: Uimakoulutoiminta: uimaopettaja, apuopettaja, uimakouluavustaja. Valmennustoiminta: valmentaja/apuvalmentaja Jumpat: ohjaajia Vesijuoksu/RiUSTrain: ohjaajia Kilpailutoiminta: Aktiivisten vanhempien rooli on ensiarvoisen tärkeä järjestäessämme uintikilpailuja. Missä seuraavista tehtävistä viihtyisit parhaiten? *Alge-ajanottotiimi *Toimitsijahuolto/Buffee *Toimitsijatehtävät *Tuomaritehtävät *Yhteistyökumppaneiden ja sponsoreiden hankinta *Palkintojen järjestäminen ja palkintojen jaosta huolehtiminen Me seuratoiminnassa jo mukana olevat toivotamme teidät uudet seuratoimijat tervetulleeksi mukaan toimintaamme! Kiinnostuitko? Ota yhteyttä sähköpostitse rius@riihimaenuimaseura.fi. Tiedottaminen: www.riihimaenuimaseura.fi
12 VALMENNUS JA VANHEMMAT Valmennus Uimareita valmennetaan ryhmissä. Seuran päävalmentaja vastaa koko seuran valmennustoiminnasta ja toimii valmentajien tukena. Jokaisella ryhmällä on oma vastuuvalmentaja ja yksi tai useampi muita valmentajia, jotka sopivat keskenään yhteistyöstä ja töiden jakamisesta. Jokaiselle valmennusryhmällä on oma kausisuunnitelma, jonka mukaan harjoittelu etenee. Vastuuvalmentajien yhteystiedot löytyvät kunkin ryhmän nettisivulta. Uimarit sijoitetaan ryhmiin taitotason ja uimarin omien tavoitteiden mukaisesti. Ryhmän valintaan voivat vaikuttaa myös seuran toimintaedellytykset ja uimarin sopivuus ryhmään. Mikäli seura ei pysty järjestämään uimarin toiveita vastaavaa ryhmää käytetään järjestelyissä yhteisen edun periaatetta: kaikille uimareille on järjestettävä omaan tasoon ja ikäryhmään nähden tasavertaiset olosuhteet yksilön toiveet harjoitusryhmästä ja -ajoista huomioidaan vasta tämän yhteisöllisen edun huomioimisen jälkeen. Uimareiden tukemiseksi on erityisen tärkeää huomioida toimivat kodin ja seuran väliset suhteet -kuitenkin siten, että vanhempien ylimitoitetut toiveet ja odotukset eivät saa vaikuttaa valmentajien ja/tai seuran toimintaan. Vastuuvalmentaja 3. Vastaa ryhmän allasturvallisuudesta ja uintiharjoittelusta 4. Laatii ryhmälle kilpailukalenterin 5. Valitsee kilpailuissa uitavat lajit Huoltaja 1. Mahdollistaa uimarin harrastamisen 2. Varmistaa lapsen riittävän levon ja ravinnon 3. Tukee ja kannustaa lasta 4. Antaa valmentajille työrauhan ja kunnioittaa valmentajien erilaisia ohjaus- ja valmennusmenetelmiä 5. Asenteeltaan rehti ja kunnioittava uimareita, valmentajia ja muita seuratoimijoita kohtaan 6. Kilpailumatkat ovat huoltajien vastuulla a. aikataulut varmista ennen kilpailun alkamista alla olevasta linkistä http://www.uimaliitto.fi/fi/uinti/kilpailut/ tai järjestävän seuran kotisivuilta. b. kuljetukset c. ruokailut 7. Lapsen harjoitteluun liittyvät yhteydenotot tehdään vastuuvalmentajalle 8. Poissaolot ilmoitetaan tekstiviestillä vastuuvalmentajalle Säännöt Kaikilla ryhmillä pätevät seuraavat harjoitteluun liittyvät säännöt: 1. Noudatan valmentajan ohjeita ja neuvoja 2. Annan kaikille uimareille harjoittelurauhan 3. Saavun harjoituksiin ajoissa ja mikäli en pääse niin ilmoitan valmentajalle 4. Noudatan uimahallien sääntöjä ja henkilökunnan ohjeita 5. Mahdolliset epäkohdat toiminnassa käsitellään seuraavasti: Valmennus: Uimari ja /tai hänen huoltajansa -> Valmentaja -> Vastuuvalmentaja -> Päävalmentaja -> Toiminnanjohtaja -> Hallitus Valmennuksen ensisijainen vastuuhenkilö on päävalmentaja. 6. Seuralla on oma turvallisuusasiakirja, jonka mukaan ryhmien vetäjät toimivat
13 Maksut ja lisenssit Uimarin valmennusmaksut määräytyvät ryhmän harjoitusmäärien mukaisesti. Lisäksi kaikilta uimareilta edellytetään voimassa olevaa Blue Card kilpailija- tai Blue Card vesipetolisenssiä. Palvelu tarjoaa harrastajille vakuutusturvan, kilpailulisenssin ja Uinti-lehden kotiin postitettuan. Blue Card Vesipetolisenssi (seura lunastaa ja laskuttaa sen uimareilta) hyväksytään vain valmennus 1-ryhmien uimareilta. Vesipetolisenssillä voi osallistua ainoastaan RiUS:n sisäisiin kilpailuihin. Blue Card kilpailijalisenssi (uimari lunastaa) edellytetään uimareilta valmennus 2-tasosta ylöspäin. Lisenssin hankinta on edellytys harjoituksiin osallistumiselle. Lisenssi sisältää toiminnassa vaaditun vakuutuksen. Lisäksi Blue Card kilpailijalisenssin uimarin tulokset kirjautuvat Uimaliiton tilastoihin. KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT Henkilökohtainen kaappikortti on henkilökohtainen ja esitettävä aina harjoituksiin tultaessa kassalla. Ilmoita kadonneesta kaappikortista sähköpostitse rius@riihimaenuimaseura.fi. Kadonneesta kaappikortista peritään kulloinkin voimassa oleva maksu. Kaappikortti on voimassa toistaiseksi ja se tulee palauttaa valmentajalle, kun lopettaa uinnin harrastamisen. Oikeuttaa ilmaiseen sisäänpääsyyn vain uimarin ryhmän omalla harjoitusvuorolla. Pukuhuoneet Pukutiloihin voi mennä 15 minuuttia ennen harjoitusten alkamista. Toimiminen puku- ja pesutiloissa 1. Suihkussa ja saunassa ilman uima-asua 2. Puku- ja pesutiloissa käyttäydytään muut uimahallin käyttäjät huomioiden Uimarille harjoituksiin mukaan: - Uima-asu ja -lasit - Pyyhe ja istuinalunen - Pitkät hiukset on laitettava kiinni tai käytettävä uimahattua (Kysy seuran omia RiUS uimalakkeja). Uima-asut ja lasit on mahdollista hankkia edulliseen seurahintaan Riihimäen Sportiasta. Riihimäen Uimaseuran jäsenenä saat seura-alennuksen myös muista kuin uintiin liittyvistä tuotteista. Vanhempien osallistuminen seuratoimintaan Seura toivottaa tervetulleiksi kaikki uimarit, heidän vanhempansa ja muut seuratoiminnasta kiinnostuneet mukaan toimintaan. Mielekästä tekemistä löytyy jokaiselle. Tehtäviin järjestetään koulutus ja/tai perehdyttäminen. Ohessa muutamia esimerkkejä: Uimakoulutoiminta: uimaopettaja, apuopettaja, uimakouluavustaja. Valmennustoiminta: valmentaja/apuvalmentaja Jumpat: ohjaajia Vesijuoksu/RiUSTrain: ohjaajia Kilpailutoiminta: Aktiivisten vanhempien rooli on ensiarvoisen tärkeä järjestäessämme uintikilpailuja. Alge-ajanottotiimi Toimitsijahuolto/Buffee Toimitsija- ja tuomaritehtävät Yhteistyökumppaneiden ja sponsoreiden hankinta Palkintojen järjestäminen ja palkintojen jaosta huolehtiminen Kiinnostuitko? Ota yhteyttä sähköpostitse rius@riihimaenuimaseura.fi Tiedottaminen: www.riihimaenuimaseura.fi
14 TURVALLISUUS- JA PELASTUSSUUNNITELMA Yleisöuintiajan ulkopuolella Riihimäen Uimaseuran allasharjoitusvuorojen turvallisuudesta vastaa seuramme nimetyt vesipelastustaitoiset allasvastaavat. Yhteydenottopaikka hätäkeskukseen ja viestintälaite Allasvastuuhenkilöllä on oma kännykkä käyttövalmiina uimahallin allasalueella. Vakavassa onnettomuustilanteessa allasvastaava tai hänen määräämä toinen henkilö soittaa allasvahdin kännykästä hätäkeskukseen. Ensiapuvälineet Seuran ensiapulaukku (sidetarpeet, laastarit, kylmäpussit jne.) - säilytyspaikka on valvomon RiUS-kaapin alahylly, josta tarvikkeet nopeasti allasvahtien käytettävissä onnettomuustilanteissa Kuljetussuunnitelma Ensisijainen kuljetusväline: Vakavan onnettomuuden sattuessa vedessä / uimahallin muissa tiloissa, hätäkeskuksen kautta tilataan ambulanssi onnettomuuspaikalle. Toissijainen kuljetusväline: Mikäli loukkaantunut voidaan itse kuljettaa Riihimäen terveyskeskukseen, ko. allasvuoron allasvastaava vastaa kuljetusjärjestelyistä. Onnettomuustilanneraportointi ja tiedottaminen Allasharjoitusvuoroilla tapahtuvista onnettomuuksista ja / tai läheltä piti - tilanteista on aina laadittava kirjalliset selvitykset. Riihimäen Uimaseuran hallitus yhdessä allasvuoron allasvastuuhenkilön kanssa huolehtivat onnettomuustilanneraportoinnista ja tiedottamisesta. Uimahallin onnettomuustapaturmalomake toimitetaan uimahallin laitosesimiehelle. Vakavat onnettomuudet (= hätäkeskukseen on jouduttu soittamaan) allasvahti ilmoittaa asiasta mahdollisimman pian seuramme toiminnanjohtajalle tai puheenjohtajalle. Onnettomuuskirjanpito ja tapausten analysointi Seuran hallitus käsittelee allastiloissa tapahtuneet onnettomuustilanteet ja päättää mahdollisista korjaustoimenpiteistä. Seuran toiminnanjohtaja huolehtii onnettomuuskirjanpidon arkistoinnista. Henkinen tuki onnettomuustilanteessa Hallitus päättää ja sopii kriisiapua tarjoavan tahon / tahojen kanssa henkisen tuen antamisesta vakavissa onnettomuustilanteissa.
15 Riskianalyysi Alla lueteltu tapaturma- ja onnettomuustilanteita, joita seuramme allasvuoroilla on mahdollista tapahtua. Tilanne Vaara Todennäköisyys Toimenpiteet Liukastuminen tai kaatuminen: - yläsali - rappuset - suihkutilat - allasalue - seuran varastotilat Palovammat nilkan venähdykset, murtumat, aivotärähdykset, kallovammat, shokki, tajuttomuus, halvaantuminen, kuolema - saunatilat ihon eriasteiset palovammat, sokki, tajuttomuus Sairaskohtaus vedessä paniikki tajuttomuus -> hukkuminen Uimakoulut - Leikeissä ja harjoitteissa sattuvat Uintivalmennus - krampit - yhteentörmäys toisen uimarin kanssa - tajuttomuus lähtö- ja käännösharjoittelussa (törmäys seinään / köyteen) - veteen meno pää edellä sukeltaen Uimahypyt - veteen meno pää edellä sukeltaen erilaiset haavat, mustelmat, yhteentörmäykset, aivotärähdykset, kova suonenveto mustelmat, venähdykset tajuttomuus -> hukkuminen vakavat niska- ja kaularankavammat vakavat niska- ja kaularankavammat harvinainen harvinainen harvinainen harvinainen keskiverto keskiverto harvinainen harvinainen harvinainen Vesijuoksu - sairaskohtaus paniikki harvinainen Kts. yllä Ennakoivat toimenpiteet. Varovaisuuden ja uimahallin käyttäytymissääntöjen korostaminen jäsenille. (Juokseminen ja räpylöillä liikkuminen allasalueella kielletty). Ensiaputoimenpiteet: kylmäkääre, sitominen, verenvuotojen tyrehdyttäminen, hoitoon saattaminen, vakavassa tilanteessa hätäkeskukseen soittaminen. Ennakoivat toimenpiteet: Varovaisuuden ja uimahallin käyttäytymissääntöjen korostaminen. Ensiaputoimenpiteet: kylmäkääre, sitominen, hoitoon ohjaus Ensiaputoimenpiteet: tajuttoman / hukkuneen potilaan ensiaputoimenpiteet Ennakoivat toimenpiteet: Uimaopettajan ohjeiden noudattaminen Ensiaputoimenpiteet: kylmäkääre, sitominen, hoitoon ohjaus tarvittaessa Ennakoivat toimenpiteet. Korostetaan alkulämmittelyn tärkeyttä ja tarvittaessa toistuvissa tapauksissa - magnesium lisä. Opetetaan allasetiketti jaturvalliset veteen menotavat. Ensiaputoimenpiteet: lihasvenytykset, kylmäpussi (jalkakramppi), tajuttoman potilaan nosto altaasta -> hukkuneen potilaan ensiaputoimenpiteet -> jatkohoitotoimenpiteet Ennakoivat toimenpiteet Korostetaan annettujen ohjeiden noudattamista. Ensiaputoimenpiteet: tajuttoman potilaan nosto altaasta -> ensiaputoimenpiteet -> jatkohoitotoimenpiteet Riihimäen Uimaseuran jäsenet osallistuvat aina ohjattuihin harjoituksiin lukuun ottamatta Mastersvuorojamme. Allasvuoroillamme on aina paikalla vesipelastustaitoinen allasvastaava.
16 Toimintaohjeet allasvastaaville erilaisissa onnettomuustilanteissa Yleisohje 1. Vakavissa onnettomuuksissa soita aina ensin 112 2. Estä lisäonnettomuuksien synty 3. Anna ensiapua omien taitojesi mukaan 4. Jos olet epävarma siitä, tarvitseeko loukkaantunut henkilö ammattiapua, soita varmuuden vuoksi 112:een ja kuivaa heille tilanne. Jos olet senkin jälkeen epävarma, toimita loukkaantunut varmuuden vuoksi Riihimäen terveyskeskuksen päivystysyksikköön. Riihimäen pääterveyskeskuksen päivystysyksikkö (päivystys ma pe klo 8.00 22.00) Osoite: Penttilänkatu 5, 11100 Riihimäki Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikössä on ympärivuorokautinen päivystys. Välitöntä lääkärinhoitoa vaativat potilaat pääsevät sinne ilman lähetettä. Osoite: Kontiontie 77, 11120 RIIHIMÄKI Hätäilmoitus 1. Kerro kuka olet. 2. Kerro mistä soitat ja anna mahdollisimman tarkka kuvaus ympäristöstä: Riihimäen Uimahalli Salpausseläntie 16 11110 Riihimäki 3. Kerro mitä on tapahtunut. 4. Vastaa esitettyihin kysymyksiin. 5. Älä katkaise puhelua ennen kuin hätäkeskus antaa luvan lopettaa. 6. Älä tämänkään jälkeen varaa puhelinta muihin puheluihin, sillä hätäkeskus saattaa haluta sinulta vielä lisätietoja. Vedestä pelastaminen autettava tajuissaan veden pinnalla 1. Jos mahdollista, ota mukaasi jokin pelastusväline (pelastusrengas), johon autettava voi tarttua eikä tartu pelastajaan ja paina sinua veden alle. 2. Lähesty autettavaa pelastusuinnilla aina takaapäin -> pääset autettavan luokse turvallisesti vaarantamatta omaa turvallisuuttasi. Vedestä pelastaminen autettava tajuttomana pinnalla tai uima-altaan pohjalla 1. Autettava uima-altaan pohjalla: Lähesty autettavaa takaapäin ja tuo hänet rauhallisesti pintaan. 2. Käännä autettava selälleen veden pinnalla. 3. Pidä autettavan kasvot veden pinnalla, ettei hengitysteihin mene enempää vettä. 4. Hinaa autettava mahdollisimman nopeasti altaan reunalle -> nosta hänet altaasta pois (pyydä tarvittaessa apujoukkoja paikalle) ja aloita tarvittava ensiapu. (Hukkumistilanteessa aina ensin kaksi puhallusta -> sen jälkeen normaali painallus-puhalluselvytys).
17 Toiminta sairauskohtauksessa 1. Selvitä mitä on tapahtunut. Onko autettava kaatunut, pyörtynyt, kouristellut 2. Tarkista onko autettava heräteltävissä puhuttelemalla tai ravistelemalla. 3. Soita hätänumeroon 112, jos autettava ei herää puhutteluun ja ravisteluun. 4. Avaa hengitystiet ja tarkista, hengittääkö autettava normaalisti. 5. Jos autettava hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. 6. Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka ja soita 112 uudestaan, jos tila selkeästi muuttuu. 7. Järjestä opastus ja esteetön kulku potilaan luokse. Toiminta tulipalon sattuessa 1. Pelasta itsesi ja vaarassa olevat. Varmista, ettei paloalueelle ole jäänyt ihmisiä. 2. Hälytä pelastuslaitos, soittamalla hätänumeroon 112. 3. Pienen palon alun voit yrittää sammuttaa itse jauhesammuttimella, sammutuspeitteellä tai vedellä. Rajoita paloa sulkemalla ovet ja ilmastointi. 4. Ohjaa ihmiset turvaan. 5. Opasta palokunta paikalle ja järjestä heille esteetön pääsy kohteelle. Toiminta kloorivuodon sattuessa 1. Pelasta itsesi ja vaarassa olevat. Varmista, ettei halliin ole jäänyt ihmisiä. 2. Hälytä pelastuslaitos, soittamalla hätänumeroon 112. 3. Ohjaa ihmiset turvaan. 4. Opasta palokunta paikalle ja järjestä heille esteetön pääsy kohteelle. Toiminta sähkökatkoksen sattuessa 1. Hallin kokonaan pimetessä kaikkien uimareiden on välittömästi noustava altaista. 2. Kunkin ryhmän vastuuhenkilö ohjaa ryhmän rauhallisesti altaan reunalle, odottamaan lisäohjeita. 3. Soita päivystävälle laitosmiehelle p. 040-3304733 4. Noudata laitosmiehen ohjeita.