Tilinpäätös 2013 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus... 1 1.1.1 Toimintaympäristö ja strategia... 1 1.1.2 Toiminta ja tuloksellisuus... 1 1.2 Vaikuttavuus ja suoritteet... 2 1.2.1 Siirtomenojen vaikuttavuus, suoritteet ja tulostavoitteiden saavuttaminen... 2 1.2.1.1 Kansalliset korkeakoulutusta tukevat ohjelmat... 3 Toiminta maantieteellisillä painopistealueilla... 3 1.2.1.2 Ulkoministeriön rahoittamat ohjelmat... 8 1.2.1.3 Yleissivistävän koulutuksen kansalliset ohjelmat... 9 1.2.1.4 Euroopan unionin ohjelmat... 9 1.2.1.4.1 Elinikäisen oppimisen ohjelma... 9 Yleissivistävän kouluopetuksen Comenius-ohjelma... 10 Korkeakoulutuksen Erasmus-, Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmat... 11 Ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelma... 13 Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma... 16 Opintovierailut... 17 1.2.1.4.2 Koulu Euroopassa Eurooppa koulussa -ohjelma... 17 1.2.1.4.3 Nuorisotoimintaohjelma Youth in Action... 18 1.2.1.4.4 Kulttuuri-ohjelma... 19 1.2.1.4.5 Kansalaisten Eurooppa -ohjelma... 20 1.2.1.5 Pohjoismainen ja Baltia-yhteistyö... 20 1.2.2 Toiminnan vaikuttavuus ja suoritteet... 22 1.2.2.1 Asiantuntijana vaikuttaminen lisääntyy... 22 1.2.2.2 Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen ja suomalaisen koulutuksen ja tieteen tunnettuuden tukeminen... 23 1.2.2.2.1 Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen... 23 1.2.2.2.2 Suomalaisen koulutuksen tunnettuuden tukeminen... 25 1.2.2.3 Viestintä... 26 1.2.2.3 Neuvonta- ja tietopalvelut... 28 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 31 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 31 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 32 1.3.3 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 33 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta... 34 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 34 1.5.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 35 1.5.2 Työtyytyväisyys... 36 1.5.3 Henkilöstöinvestoinnit... 37 1.6 Tilinpäätösanalyysi... 37 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 37 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 39 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 41 1.6.4 Tase... 42 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma... 43 1.8 Arviointien tulokset... 43 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 43 2 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA... 44 3 TUOTTO- ja KULULASKELMA... 45 4 TASE... 46 5 LIITETIEDOT... 47 6 ALLEKIRJOITUS... 52
1 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus 1.1.1 Toimintaympäristö ja strategia CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka perustehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä erilaisten liikkuvuus- ja yhteistyöinstrumenttien avulla. CIMOn vuosi 2013 oli tuloksellinen. Tilinpäätöksen mukaan toimintaan käytettiin yhteensä ennätykselliset 51,1 miljoonaa euroa. Käytetty kokonaisrahoitus kasvoi ulkopuolisen rahoituksen ansiosta 13,7 prosenttia vaikka samaan aikaan budjetin kautta saatu rahoitus laski 1,5 prosenttia 8,8 miljoonaan euroon. Toiminta on järjestetty tehokkaasti. Toimintamenojen suhteellinen osuus pieneni 2012 vuoden 25,8 prosentista 22,5 prosenttiin. Jatkossa julkisen talouden alijäämä pakottaa kaikki valtion organisaatiot mukaan lukien CIMO kohdentamaan toimintaansa uudelleen ja todennäköisesti luopumaan joistain toiminnoista kokonaan. Toimintaympäristö on suuressa muutoksessa. Kansainvälisyys on erottamaton osa laadukasta koulutusta ja tutkimusta sekä Suomen kilpailukykyä. Samaan aikaan julkisen sektorin resurssit ovat pienenemässä ja etenkin kunnista tulleen palautteen perusteella leikkaukset kohdistuvat usein kansainväliseen toimintaan. CIMOn on pystyttävä aiempaa paremmin perustelemaan kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja vaikuttavuutta. Euroopan unioni päätti viime vuoden aikana uudesta ohjelmasta koulutuksen, nuorison ja urheilun sektoreille. Ohjelman nimeksi tuli Erasmus+ ja sen budjetti on kasvanut tulevalle seitsenvuotiskaudelle yli 40 prosenttia verrattuna aiempaan ohjelmakauteen. Kasvu on pienenevän EU:n kokonaisbudjetin aikana merkittävä ja kertoo siitä, että komissio ja jäsenvaltiot näkevät koulutuksen ja nuorisotyön merkityksen tärkeänä Euroopassa. Ohjelman kaksi ensimmäistä vuotta rahoitus kasvaa maltillisesti, mutta vuodesta 2016 eteenpäin kasvuvauhti on korkea. CIMOn tulee varmistaa yhdessä suomalaisten toimijoiden kanssa, että suomalaiset hankkeet ovat laadukkaita ja menestyvät kilpailussa. Suomi on osa maailmantaloutta, jossa eri maiden erilaiset roolit korostuvat. Suomi on tiukkenevasta taloudestaan huolimatta maailman mittakaavassa rikas valtio, jolla on varaa kantaa vastuuta myös heikompiosaisista. Koulutuksen merkitys hyvinvoinnin lisäämisessä on ratkaisevaa ja siksi Suomen tulisi kohdistaa kehitysyhteistyöresurssejaan entistä enemmän koulutuksen, erityisesti ammatillisen- ja korkeakoulutuksen kehittämiseen vähiten kehittyneissä maissa. 1.1.2 Toiminta ja tuloksellisuus Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa solmitussa tulossopimuksessa on sovittu seuraavista tulostavoitteista. Tavoite 1: Organisaatioiden toiminnan kansainvälisyys ja yksilöiden liikkuvuus lisääntyy. CIMOn toiminnan keskeinen määrällinen tavoite ohjelmiin osallistujista ylittyi kokonaisuutena reilusti ja osallistujien määrä 31.700 on ennätyksellisen suuri. Kaikilta osin tavoitteisiin ei päästy ja esimerkiksi yleissivistävän koulutuksessa osallistujien määrä pieneni 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä selittyy edellistä vuotta pienemmällä kansallisella rahoituksella ja ohjelmabudjetilla. EU-ohjelmat muodostavat tulostavoitteesta valtaosan ja ohjelmat keskittyvät pitkälti yhteistyöhön Euroopan maiden kesken. CIMO on strategiansa ja opetus- ja kulttuuriministeriön painotusten mukaisesti jo muutaman vuoden suunnannut muuta toimintaansa maantieteellisille painopistealueille Kiinaan, Venäjälle, Pohjois-Amerikkaan ja Brasiliaan. Osallistujia painopistealueiden ohjelmissa oli yli 1.200 ja painopistealueet näkyvät myös ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden listan kärjessä. Nuorisotoimintaohjelman merkitys korostuu muita heikommassa asemassa olevien osallistumismahdollisuuksissa. Ohjelmassa rahoitettiin kaikkiaan 173 hanketta, joista lähes puolessa (84) inkluusion näkökulma oli vahvasti mukana. Liikkuvuusohjelmissa on otettu käyttöön esteettömyystuki, jonka tarkoituksena on parantaa tasavertaisen osallistumisen mahdollisuuksia, ja erityisryhmiin kuuluvien osallistumiskynnyksiä madalletaan.
2 Tavoite 2: Asiantuntijana vaikuttaminen vahvistuu Asiantuntijana vaikuttaminen on sekä sisäinen että ulkoinen tavoite. CIMOn sisällä olemme tehneet näkyväksi sitä merkittävää asiantuntijatyötä, jota kaikki cimolaiset tekevät. Samanaikaisesti haluamme vaikuttaa sidosryhmien ja asiakkaiden asiantuntijuuden vahvistumiseen. Asiantuntijuutta syntyy sekä ohjelmien hallinnon tuottamana tietona että erityisesti CIMOn tekemien tai teettämien selvitysten pohjalta. CIMO on tehnyt yhdessä Oulun yliopiston kanssa Global Mindedness mittaria, jolla seurataan kansainvälistymisjaksoille osallistuvien asenteiden muutosta. Vuoden aikana kerättiin ensimmäiset tiedot. Tulokset julkaistaan kuluvan vuoden aikana. CIMO haluaa kiinnittää huomiota koulutuksen kansainvälistymisen tasa-arvoon. Aiheesta tehtiin selvitys yhdessä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa. Julkaistussa raportissa on suosituksia päättäjille, koulutuksen järjestäjille ja CIMOlle. Vuoden aikana puhutti myös ulkomailla opiskelun työmarkkinarelevanssi. Aihetta selvitettiin yhdessä ajatushautomo Demos Helsingin kanssa. Selvityksen Piilotettu osaaminen mukaan kansainvälisestä toiminnasta syntyvä osaaminen on juuri sellaista mitä työelämä tarvitsee voidakseen kohdata tulevaisuuden haasteet. Mutta tätä osaamista ei kuitenkaan useinkaan tunnisteta. Selvityksen yksi keskeinen tulos on, että kansainvälinen toiminta kehittää perinteisten kielitaidon ja kulttuurisen osaamisen lisäksi tuottavuutta, sitkeyttä ja uteliaisuutta. CIMOn pitää huolehtia, että mahdollisimman moni työnantaja ymmärtää kansainvälisen osaamisen merkityksen rekrytointitilanteessa, ja että nuoret työnhakijat osaavat paremmin kuvata hankkimaansa kokemusta. Nuorisotoimintaohjelmassa usean maan yhteistyönä toteutettu vaikuttavuutta selvittänyt RAY-tutkimus antaa samansuuntaisia tuloksia kuin Piilotettu osaaminen. Nuorten asenteet ovat muuttuneet avoimemmiksi ja erityisesti itseluottamus on hankkeiden aikana kasvanut. Tavoite 3: Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen ja suomalaisen koulutuksen ja tieteen tunnettuuden tukeminen Suomen kielen ja kulttuurin opetuksessa painopistettä siirrettiin Suomesta lähetetyistä lehtoreista opetusvierailuihin ja avattiin ensimmäistä kertaa uusi ohjelma, jonka avulla voidaan tukea taloudellisesti yliopistojen itse järjestämää paikallisin voimin toteutettua opetusta. CIMO osallistui tulossopimuksen mukaisesti suomalaisen koulutuksen tunnetuksi tekemiseen maailmalla. Tilaisuuksia oli hyvin erilaisia suurista messutapahtumista puhetilaisuuksiin eri maiden parlamenteissa. Koulutuksen tai edes korkeakoulutuksen tunnetuksi tekeminen on hyvin laaja tehtävä ja suhteutettuna käytettäviin resursseihin se on kokonaisuutena lähes mahdoton. CIMOn tulee jatkossa keskittyä valittuihin kohdemaihin ja yleisöihin ja kattaa ne parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevaisuudessa pitää miettiä yhteistyötä eri tahojen kanssa ja ryhtyä rakentamaan myös ulkopuolisten asiantuntijoiden verkostoa, jota voimme käyttää vastaamaan lisääntyvään kysyntään. CIMOn henkilökunta on vahvasti tehtäviinsä sitoutunutta ja osaavaa. Henkilökunta on korkeasti koulutettua, korkeakoulututkinto on 83,3 prosentilla henkilökunnasta. Työtyytyväisyys on myös keskimäärin hyvällä tasolla. Vuoden 2013 työtyytyväisyyskyselyn tulokset olivat paremmin kuin kertaakaan aiemmin. Tähän on osaltaan vaikuttanut panostus sisäisen tiedonkulun ja johtamisen kehittämiseen. CIMO jatkaa tätä aloitettua työtä. Toivon, että seuraavat sivut antavat kattavan kuvan CIMOn monipuolisesta toiminnasta viime vuoden aikana. 1.2 Vaikuttavuus ja suoritteet 1.2.1 Siirtomenojen vaikuttavuus ja tulostavoitteiden saavuttaminen CIMOn toiminnan päävaikuttamistapa on apurahojen ja hanketuen myöntäminen kansainvälistymiseen. Vuonna 2013 tähän käytettiin 77 % koko toiminnan menoista. Projektiavustuksina, hanketukina ja yksilöapurahoina myönnettiin yhteensä 39,6 miljoonaa euroa, jossa on nousua edelliseen vuoteen verrattuna 19 % ja vuoteen 2011 verrattuna 12 %. Vaihtelun voimakkuus selittyy pääosin ulkoministeriön rahoittamien ohjelmien apurahamaksatusten syklisyydellä. Maksetuista apurahoista 56 % oli Euroopan unionin varoja, 20 % ulkoasiainministeriöltä, 10 % Pohjoismaiden ministerineuvostolta, 8 % CIMOn omista määrärahoista ja 5 % opetus- ja kulttuuriministeriön erillismäärärahoista.
Taulukko 1. CIMOn määrälliset tavoitteet ja toteumat 2011 2013 3 Toteuma 2011 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Toteuma 2013 EU -osarahoitteiset ohjelmat LLP-ohjelmaan osallistuvat 20 466 21 998 20 250 22 056 - Suomesta lähtevät 13 793 15 236 13 400 14 941 - Suomeen saapuvat 6 673 6 762 6 850 7 115 YiA-nuorisotoimintaohjelmaan osallistuvat 3 413 3 744 2 500 3 954 Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamat ohjelmat Nordplus Korkeakoulutus 3 800 3 330 Suomen valtion rahoittamat ohjelmat Bi- ja multilateraaliset apurahat 2 024 2 532 2 420 2 379 - Eurooppa 390 206 - Venäjä 483 889 500 891 - Aasia 99 126 200 133 - Pohjois-Amerikka 159 116 250 128 - Muut stipendiohjelmat 850 686 510 299 North South South -kehitysmaaohjelma 233 492 300 495 Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen - kesäkurssi-apurahat ja 200 223 270 227 - opetusvierailut (14 kpl) Yhteensä 24 024 28 274 28 970 31 719 Määrällisten indikaattorien lisäksi CIMO hankkii tietoa siirtomenojen vaikuttavuudesta ja kansainvälisen kokemuksen vaikutuksista erilaisilla selvityksillä ja tutkimuksilla. Näistä enemmän luvussa Neuvonta- ja tietopalvelut. 1.2.1.2 Kansalliset korkeakoulutusta tukevat ohjelmat CIMO rahoittaa ja tukee korkeakoulujen kansainvälistä koulutusyhteistyötä. CIMOlla on Euroopan unionin rahoituksella sekä pohjoismaisella ja kansallisella rahoituksella toimivia ohjelmia korkeakouluille ja apurahaohjelmia. Kansallisin varoin tuetaan erityisesti yhteistyötä ulkoeurooppalaisten maiden kanssa. Ohjelmissa tuetaan mm. opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuutta, korkeakouluopettajien liikkuvuutta, eri alojen intensiivi- tai kesäkursseja ja kansainvälisiä hankkeita sekä myönnetään apurahoja jatko-opiskeluun. Tukimuodot vaihtelevat ohjelmittain CIMOn hallinnoimissa yksilöapurahaohjelmissa ei tapahtunut määrällisesti suuria muutoksia vuoden 2013 aikana. Liikkujien määrä kasvoi hiukan johtuen uudesta Science without Borders opiskelijaliikkuvuusohjelmasta Brasilian kanssa. Harjoitteluohjelmissa sen sijaan luvut ovat olleet lievässä laskussa jo pitkään. Syynä tähän on erityisesti IAESTE-ohjelman vetovoiman hiipuminen. Lisäksi harjoittelupuolella on jo usean vuoden ajan aktiivisesti kehitetty ohjelmia CIMOn strategian mukaisesti ja pyritty määrällisten tekijöiden sijaan panostamaan ohjelmien laatuun. Ohjelmia on koottu suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joistakin ohjelmista on luovuttu ja joidenkin ohjelmien sisältöä on muutettu vastaaman paremmin CIMOn strategisia painopisteitä. Harjoitteluohjelmien uudelleen järjestelyillä on voitu vähentää niiden hallintoon käytettävää työpanosta. Toiminta maantieteellisillä painopistealueilla Jatko-opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuudessa maantieteelliset painopistealueet näyttäytyvät vahvoina. Venäjä, Kiina ja Pohjois-Amerikka ovat suosituimpien kohdemaiden joukossa harjoitteluohjelmissa. Venäjältä ja Kiinasta saapui myös eniten jatko-opiskelijoita suomalaisiin yliopistoihin CIMOn apurahaohjelmien kautta. Eniten saapujia oli kuitenkin Brasiliasta Science without Borders ohjelman kautta, mutta tässä ohjelmassa CIMO ei myönnä apurahoja. Kiina Vuonna 2013 alkaneessa uudessa Kiina-ohjelmassa tuetaan kaksivuotisia koulutusyhteistyöhankkeita Suomen ja Kiinan kansantasavallan välillä. Hankkeissa liikkuu korkeakoulujen henkilökuntaa ja eri tutkintotasojen opiskelijoita. Uuden koulutusyhteistyöohjelman kahdeksan ensimmäistä hanketta käynnistyivät vuoden 2013 alussa. Lisäksi ohjelmassa järjestettiin toinen hakukierros, joka kiinnosti useita suomalaisia korkeakouluja; hakemuksia saapui yhteensä 25, joista 15 yliopistoista ja 10 ammattikorkeakouluista. Kaiken kaikkiaan hankehakemuksissa oli edustettuna 27 suomalaista ja 32 kiinalaista korkeakoulua ja rahoitusta haettiin yhteensä reilun miljoonaan euron edestä. Ammattikorkeakoulujen
4 hankehakemuksissa painottuivat työelämäyhteistyöhön liittyvät aloitteet, kun taas yliopistojen hanke-esitykset keskittyivät maisteri- ja tohtoriopintotason yhteistyöhön. Hakemuksia tuli useilta eri aloilta, mutta kautta linjan on nähtävissä suomalaisten korkeakoulujen kiinnostus opetussuunnitelmayhteistyöhön ja yhteisten opintojaksojen rakentamiseen kiinalaisten kumppaneiden kanssa. Edellisvuoden tapaan valittiin vuonna 2013 kahdeksan uutta koulutusyhteistyöhanketta, joista yliopistojen koordinoimia hankkeita oli seitsemän ja ammattikorkeakoulujen koordinoimia yksi. Ilahduttavaa on, että vuonna 2013 useiden suomalaisten korkeakoulujen yhteisaloitteet Kiina-ohjelmassa lisääntyivät ja tämä näkyi myös hyväksytyissä hankkeissa, joista puolessa oli mukana vähintään kaksi suomalaista korkeakoulua. CIMOn Shanghain toimipiste auttoi aiempien vuosien tapaan suomalaisia korkeakouluja etsimään sopivia korkeakoulupartnereita ja luomaan kontakteja paitsi korkeakouluihin myös muihin potentiaalisiin yhteistyötahoihin Kiinassa. Shanghain toimipisteen jatko varmistettiin jatkosopimuksella, jonka puitteissa CIMOn läsnäolo Kiinassa jatkuu kesään 2015 asti. Kansallisesti rahoitetuissa harjoitteluohjelmissa Kiina oli yhdessä Venäjän kanssa suosituin kohdemaa. Kiinaan lähti 26 korkeakouluopiskelijaa opintoihin liittyvään harjoitteluun. Venäjä Tulossopimuksen linjausten mukaisesti CIMOn korkeakoulutusta koskevassa toiminnassa painottui Venäjä-yhteistyön edistäminen. Venäjä-yhteistyön First-ohjelman hakukierroksella 2013 ohjelman varsinaisessa valinnassa myönnettiin verkostoille 742 954 euroa tukea, mikä mahdollisti yhteensä 25 korkeakouluverkoston tukemisen.. Yhteensä 278 vaihto-opiskelijaa ja 156 opettajaa sekä 11 intensiivikurssia saa ohjelmasta tukea lukuvuodelle 2013 2014. Venäjä-liikkuvuuden osalta haasteena oli edelleen epätasapaino Suomen ja Venäjän välillä pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa. Suomeen saapui 206 venäläistä opiskelijaa ja ainoastaan 70 suomalaisopiskelijaa opiskeli Venäjällä. Kun määrässä otetaan huomioon myös lyhytkestoinen liikkuvuus, opiskeli Venäjällä First-ohjelman kautta kaikkiaan 239 suomalaisopiskelijaa, hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. First-ohjelmasta tehdyn selvityksen keskeinen viesti on, että First-ohjelmasta on muodostunut korkeakouluille vakiintunut ja merkittävä Venäjä- yhteistyön kanava. First-ohjelman kautta rahoitettavan liikkuvuuden osuus koko Suomi- Venäjä-liikkuvuudesta ja näin ollen myös ohjelman painoarvo on vahvistunut kuluneen reilun 10 vuoden aikana. Ohjelmalle koetaan olevan selkeä tarve myös tulevaisuudessa. Venäjä-yhteistyötä tuettiin edelleen myös venäläisille ja ukrainalaisille jatko-opiskelijoille tarkoitetun CIMOn Talvikoulun avulla. Talvikoulu järjestettiin jo 17. Kerran, ja siihen osallistui 17 venäläistä ja 7 ukrainalaista jatkoopiskelijaa. Kansallisesti rahoitettujen harjoitteluohjelmien kautta Venäjälle lähti 27 korkeakouluopiskelijaa opintoihin liittyvään harjoitteluun. Suomen Pietarin pääkonsulaatissa järjestettiin edellisen vuoden tapaan Vaihdosta duuniin tapahtuma yhteistyössä Suomen Venäjä-klubin kanssa. Tilaisuus kokosi paikalle satakunta Pietarissa opiskelevaa suomalaista sekä lukuisia kaupungissa toimivia suomalaisyrityksiä. Tapahtumasta on muodostunut perinne ja se saa positiivista palautetta opiskelijoilta. Brasilia CIMO koordinoi Brasilian tiede- ja teknologianeuvoston CNPq:n (Conselho Nacional de Desenvolvimento Científico e Tecnológico) kanssa solmimansa sopimuksen mukaisesti Science without Borders apurahaohjelman toimeenpanoa Suomessa yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. Korkeakoulut osoittivat ilahduttavasti kiinnostusta uutta ohjelmaa kohtaan: kolmeen vuonna 2013 järjestettyyn hakukierrokseen otti osaa yhteensä 28 suomalaista korkeakoulua ja ensimmäiset 56 brasilialaista vaihto-opiskelijaa aloittivat opintonsa elokuussa 2013. Ohjelman kansallista toimeenpanoa tukemaan perustettiin ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia, Suomen yliopistot UNIFI ry, Ammattikorkeakoulujen rehtorienneuvosto Arene ry, yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen edustajat. CIMO vastaa ryhmän puheenjohtajuudesta ja toimii sen sihteerinä. Science without Borders ohjelman ohella Brasilia-yhteistyöhön panostettiin myös muissa CIMOn toiminnoissa. CIMO Fellowships apurahaohjelman rahoituspäätöksissä painotetaan CIMOn maantieteellisten painopisteiden mukaisesti myös Brasiliaa.
5 CIMO osallistui toukokuussa 2013 opetusministeriön kansainvälisten asioiden johtajan Jaana Palojärven johtamalle suomalaiselle koulutusvierailulle ja lokakuussa 2013 opetusministeri Kiurun vienninedistämismatkalle Brasiliaan. Matkojen yhteydessä keskusteltiin myös korkeakouluyhteistyön ja etenkin opiskelija- ja tutkijaliikkuvuuden edistämisestä Suomen ja Brasilian välillä. CIMO velvoitettiin ministerivierailun yhteydessä kartoittamaan uusia rahoitusmahdollisuuksia yhteistyössä kansallisten tutkimus- ja tiederahoittajien kanssa. Pohjois-Amerikka Korkeakouluyhteistyön osalta Pohjois-Amerikka-yhteistyö jatkui north2north ohjelmassa entisellään. Kaikkiaan lukuvuodelle 2012 2013 apurahan saaneista opiskelijoista 37:llä on vaihtokohteena joko Kanada tai Yhdysvallat. Harjoittelijavaihtoa Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa edistettiin myös tukemalla sosiaali- ja terveysalan korkeakouluopiskelijoiden harjoittelua Suomi-kodeissa sekä toimimalla kansallisena viranomaisena Yhdysvaltoihin ja Kanadaan lähtevien harjoittelijoiden lupaprosessissa. Kaikkiaan CIMOn avulla lähti Yhdysvaltoihin ja Kanadaan lähes 130 opiskelijaa ja harjoittelijaa, missä on jonkin verran kasvua edelliseen vuoteen nähden. Yhdysvaltalaisten jatkoopiskelijoiden opintoja suomalaisissa yliopistoissa tuettiin CIMO-Fulbright stipendein sekä CIMO Fellowship apurahoin. Taulukko 2. Opiskelija-apurahaohjelmiin osallistuneet 2011 2013 Yksilöapurahat Henkilöt 2011 Henkilöt 2012 Henkilöt 2013 Kahdenväliset apurahat (lähtevät) 37 36 26 Finnish Government Scholarship Pool 42 31 35 CIMO Fellowships (saapujat) 109 84 104 Suomen kielen ohjelma (saapujat) 24 27 22 Sukukansaohjelma (saapujat) 17 6 9 Venäjän valtion stipendit suomalaisille 20 16 11 Latinalaisen Amerikan ohjelma 11 0 0 päättynyt vuonna 2011 Brasilia Science whithout borders 0 0 56 ohjelma alkoi vuonna 2013 saapujat College of Europe (lähtevät) 5 4 2 Sitra/CIMOIndia Fellowships 17 7 -- (päättynyt) Talvikoulu 24 25 24 Yhteensä 309 236 289
Taulukko 3. Verkosto-ohjelmien liikkuvuus (hakijana oppilaitos) 2011 2013 Verkosto-ohjelmien liikkuvuus 2011 2012 2013 FIRST 762 780 818 - lähtevät opiskelijat 102 89 70 - saapuvat opiskelijat 199 209 206 - lähtevät opettajat 81 81 74 - saapuvat opettajat 62 77 84 - intensiivikursseille osallistuneet 145 136 169 suomalaiset opiskelijat - intensiivikursseille osallistuneet venäläiset opiskelijat - Intensiivikursseille osallistuneet suomalaiset opettajat - Intensiivikursseille osallistuneet venäläiset opettajat 6 110 123 140 26 26 33 37 39 42 North2North 44 39 29 - lähtevät opiskelijat 24 29 22 - saapuvat opiskelijat 20 10 7 North-South 289 492 495 - lähtevät opiskelijat 125 139 134 - saapuvat opiskelijat 164 163 170 - lähtevät opettajat 91 84 - saapuvat opettajat 99 107 Aasia-verkostoyhteistyö päättyi 2012 25 52 0 - lähtevät 15 17 0 - saapuvat 10 35 0 Kiina-ohjelma 87 - lähtevät 33 - saapuvat 54 Yhteensä 656 1 363 1 429 FIRST lukuvuosittain (tilastointitapaa muutettu) North2North, North-South-South ja Kiina-ohjelma kalenterivuosittain Taulukko 4. Kansainvälisen harjoittelun liikkuvuus 2011 2013 CIMOn ohjelmat 2011 yhteensä 2012 lähtevät 2012 saapuvat 2012 Yhteensä 2013 lähtevät 2013 saapuvat 2013 Yhteensä IAESTE 120 55 59 114 49 26 75 Kahdenväliset sopimukset 245 251 16 267 241 0 241 Kansainväliset järjestöt 24 6 0 6 6 0 6 Virkamiesvaihto 23 19 0 19 22 0 22 JPO ja JED 37 35 0 35 37 0 37 Suomea Suomessa 25 0 29 29 0 29 29 Yhteensä 474 366 104 470 355 55 410 CIMOn tukemat opiskelijajärjestöt AIESEC 90 53 43 96 78 58 136 ELSA 5 5 2 7 2 3 5 FiMSIC 218 100 93 193 94 92 186 SfaO 11 4 2 6 3 4 7 Muut 8 8 Yhteensä 324 162 140 302 177 165 342 Kaikki yhteensä 798 528 244 772 532 210 752
Taulukko 5. Kansalliset ohjelmat, maksetut harjoittelu- ja opiskeluapurahat 2011 2013 CIMOn rahoittamat ohjelmat ja toiminnot 7 2011 2012 2013 Opiskelijajärjestöyhteistyö 26 500 26 500 27 000 Kehitysyhteistyöjärjestöt 53 600 26 230 33 960 Vapaa-ajan ohjelma 7 061 6 280 2 863 Suomi-kodit 86 530 57 240 85 840 Suomi-lehdet 31 260 22 440 47 460 Suomea Suomessa 43 937 53 335 63 358 Lehtoraattiharjoittelu 55 519 52 003 64 590 Kulttuuri-instituuttiharjoittelu 77 380 126 100 142 320 Kotimainen harjoittelu (valtionhallinto) 61 359 47 805 0 Maaohjelmat Lähtevät harjoittelijat ja jatko-opiskelijat 192 977 215 411 213 970 Finish Government Scholarship Pool 341 380 163 250 411 200 Suomen kielen jatko-opiskelijat 57 220 51 600 38 645 Suomen kielen pro gradu 32 700 54 720 55 820 Sukukansaohjelma 58 759 60 730 60 000 Nuoret tutkijat (Fellowship) 927 904 840 585 829 247 College of Europe 28 000 21 000 14 000 Latinalainen Amerikka opettajavierailut 14 737 0 0 Fulbright Center yhteistyö 46 629 24 660 71 736 Venäjä yksilöapurahat 20 800 18 000 17 800 Intia Fellowship 149 784 0 0 Yhteistyössä rahoitetut ohjelmat Finpro vientikeskukset /Finpro ja CIMO 204 960 258 030 235 700 UM-edustusto ohjelma /UM ja CIMO 146 010 179 170 169 085 Virkamiesvaihto /valtiovarainministeriö 39 146 47 805 65 414 Kansallisesti rahoitetut verkosto-ohjelmat Kiina-ohjelma 0 0 641 608 FIRST 625 927 715 159 609 982 North2North 80 300 75 500 58 900 Kaikki yhteensä 2 704 152 2 352 894 3 960 498 Taulukko 6. Kansallisten ohjelmien ja verkosto-ohjelmien toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2011 2013 2011 2012 2013 Toimintaan käytetyt henkilötyövuodet 12 13 11 Toimintaan liittyvät välittömät henkilöstökulut 554 789 541 495 526 301 Muut toimintamenot 132 971 109 850 79 347 Toiminnan kulut yhteensä 687 760 651 345 605 648
1.2.1.2. Ulkoasiainministeriön rahoittamat ohjelmat North-South-South ohjelma 8 Vuoden 2013 alussa CIMO allekirjoitti ulkoministeriön kanssa toimeksiannon North-South-South ohjelman neljännestä ohjelmakaudesta vuosille 2013 2014. Ohjelman pääpaino on jatkossakin liikkuvuudessa, mutta neljännen ohjelmakauden painopisteinä ovat lisäksi intensiivikurssit sekä tulosten ja hyvien käytänteiden jakaminen verkostojen ulkopuolisille sidosryhmille. Uuden ohjelmakauden ensimmäisessä haussa keväällä hyväksyttiin 17 uutta verkostoa vuosille 2013 2015 ja tukea jaettiin yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Verkostoille myönnettiin 299 opiskelijoiden liikkuvuusjaksoa (172 Suomeen saapuvaa, 127 lähtevää), opettajaliikkuvuudelle 149 jaksoa (80 saapuvaa, 69 lähtevää). Lisäksi rahoitettiin 17 etelässä järjestettävää intensiivikurssia sekä 17 tulosten jakamiseen liittyvää toimenpidettä etelässä. Yhteistyömaat sijaitsevat enimmäkseen Itä-Afrikassa. HEI ICI ohjelma Korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamista tukevan HEI ICI- ohjelman ensimmäisen ohjelmakauden (2010 2012) viidentoista hankkeen toiminta päättyi vuoden 2012 lopussa ja hankkeiden loppuraporteista koostettiin CIMOssa yhteenveto hankkeiden ja ohjelmakauden tuloksista. Ohjelmassa käytettiin 6,64 miljoonaa euroa, joista 15% rahoitettiin korkeakoulujen omarahoitusosuudella. Hankkeissa kehitettiin uusia koulutusohjelmia ja koulutettiin kumppanikorkeakoulujen henkilökuntaa. Lyhyestä toteutusajasta (11.5.2011 31.12.2012) johtuen hankkeiden tulokset ja vaikutukset tulevat paremmin esiin seuraavan ohjelmakauden aikana. HEI ICI ohjelman toisen ohjelmakauden (2012 2014) hankkeiden arviointi ja rahoituspäätökset tehtiin vuoden 2013 alussa. Kelpoisuusvaatimukset täyttäneet 52 hakemusta arvioitiin CIMOn asiantuntijoiden, ulkoisten asiantuntijoiden sekä UM:n toimesta. Hankerahoitus 9 765 000 euroa myönnettiin kehitysministerin päätöksellä yhteensä 23 hankkeelle, jotka toteutetaan 19 maassa. Kehityspoliittisen toimenpideohjelman linjausten mukaisesti yhteistyö keskittyy Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneisiin maihin sekä Suomen pitkäaikaisiin kumppanimaihin. Hankkeista18:a koordinoi yliopisto ja viittä ammattikorkeakoulu. Yksittäisen hankkeen kustannukset ovat 300 000 500 000 euroa, ja tuki kattaa enintään 80% hankkeen kokonaiskustannuksista. ADEA-toimeksianto CIMOn UM:ltä saama toimeksianto Afrikan koulutuksen kehittämisjärjestö ADEAan liittyen päättyi vuoden lopussa. Kuluvana vuonna itse järjestön osalta keskustelussa korostuivat sen rahoitus- ja organisaatiohankaluudet. Ulkopuolinen evaluaatio paljasti vakavia ongelmia organisaation rakenteessa, viestinnässä sekä työryhmien toimivuudessa. Järjestön sisäisen uudelleenorganisoitumisen rinnalla Suomen tukemien työryhmien toiminta heikkeni tai niitä jopa lakkautettiin toistaiseksi. ADEAn ohjausryhmäosallistumisen kautta on CIMOlle kuitenkin kertynyt Afrikan koulutussektoriin liittyvää vahvempaa osaamista, joka tukee myös korkeakouluohjelmien hallintoa. YK:n apulaisasiantuntijat (JPO) CIMO jatkoi ulkoministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti YK:n apulaisasiantuntijoiden (JPO) ja EU:n nuorten asiantuntijoiden (JPD) rekrytointia Taulukko 7. Ulkoasiainministeriön (UM) ohjelmat 2011 2013 Ulkoasiainministeriön ohjelmat, apurahat euroa 2011 2012 2013 North South South 2011 2013 2 368 916 1 745 950 North South South 2012 2014 1 554 842 1 997 640 Korkeakoulujen HEI-ICI-ohjelmat 3 470 597 3 300 792 5 859 000 JPO rekrytointiprosessi - - - ADEA asiantuntijatoiminto - - - Yhteensä 6 532 922 5 481 071 7 856 640 UM:n asiantuntijatoiminnon menot ja käytetyt henkilötyövuodet 2011 2013 Ulkoasiainministeriön ohjelmat 2011 2012 2013 Käytetyt henkilötyövuodet yht. 6,5 6,4 8,6 Toiminnan kulut yhteensä 475 500 624 500 862 594
9 1.2.1.3 Yleissivistävän koulutuksen kansalliset ohjelmat Yleissivistävän koulutuksen transatlanttista yhteistyötä jatkettiin. Suomen ja USAn välisen Young Ambassadors ohjelmaa toteutettiin USA:n lähetystön ja CIMOn rahoituksella. Ohjelmien toteutukseen osallistuvat oppilasvaihtojärjestön, Youth for Understanding (YFU) Suomen ja USAn toimipisteet sekä Suomen USAn lähetystö Washingtonissa. Yhteensä 12 suomalaista ja 12 amerikkalaista lukiolaista osallistui ohjelmaan kesällä 2013. Suomalaisille ja amerikkalaisille lukiolaisille järjestettiin yhteistapaaminen USAn lähetystössä Helsingissä kesällä 2013. Tukea YFUlle ohjelmien toteuttamiseen myönnettiin yhteensä 107 310 euroa. Suomen ja Kanadan välinen FinAl-verkoston toiminta jatkui kuluvana kautena suomalaisten ja Kanadan Albertan provinssin toisen asteen oppilaitosten yhteistyönä teemaalla Hyvä koulu kaikille. Suomesta verkostossa on mukana viisi lukiota ja kaksi ammatillista oppilaitosta. Toiminta sisältää koulujen ja opiskelijoiden välistä internetin välityksellä toteutettavaa hankeyhteistyötä, rehtoreiden, opettajien ja opiskelijoiden vaihtoa sekä oppilaitosten välistä kehittämistoimintaa hallinnon tasolla. Hanke on saanut hyvää näkyvyyttä Kanadassa Alberta Teachers Associationin (ATA) konferensseissa. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. CIMOn tuki hankkeelle vuonna 2013 oli yhteensä 27 364 euroa. CIMO toteutti yhteistyössä Opetushallituksen, Suomen Kuntaliiton ja Suomen Rehtorit ry:n kanssa ensimmäistä kertaa valtakunnallisen selvityksen yleissivistävän koulutuksen kansainvälisestä toiminnasta (tarkemmin kohdassa Neuvonta- ja tietopalvelut). 1.2.1.4 Euroopan unionin ohjelmat CIMO on toiminut Elinikäisen oppimisen ohjelman (Lifelong Learning Programme, LLP), Nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action, YiA) sekä Koulu Euroopassa Eurooppa Koulussa (Management Partnership) -ohjelman kansallisena toimistona Suomessa. Kansallinen toimisto vastaa apurahapäätöksistä ja hankkeiden seurannasta. Lisäksi CIMO on toiminut EU:n Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien yhteys- ja tiedotuspisteenä sekä kansallisena vastuutahona Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmissa. Toiminta rahoitetaan Euroopan komissiosta, OKM:n myöntämästä kansallisesta erillisrahoituksesta sekä CIMOn toimintamenobudjetista. Vuosi 2013 oli 2007 alkaneen ohjelmakauden viimeinen toimintavuosi, mutta vanhojen ohjelmien hankkeet ja niihin liittyvät tehtävät jatkuvat aina vuoteen 2016 asti. Management Partnership ohjelma päättyi, mutta sen yksittäiset toiminnot jatkuvat ainakin 2014. Uudella ohjelmakaudella Elinikäisen oppimisen ohjelma ja Nuorisotoimintaohjelma sekä urheiluohjelma yhdistetään Erasmus+ ohjelmaksi. CIMO jatkaa uuden ohjelman kansallisena toimistona, ja on aktiivisesti vaikuttanut uuden ohjelman valmisteluun mm. erilaisissa eurooppalaisissa työryhmissä ja antamalla OKM:lle taustatietoja ja asiantuntijaapua ohjelmasta käytäviä virallisia neuvotteluita varten. Uudesta ohjelmasta järjestettiin useita eri tiedotustilaisuuksia vuoden 2013 lopulla. Uuden Erasmus+ ohjelman rahoitus kasvaa 40 % verrattuna aiempiin ohjelmiin samaan aikaan kuin EU budjetti pienenee. Tämä on osoitus siitä, että koulutusta ja nuorisotyötä ja niiden puitteissa tapahtuvaa yhteistyötä pidetään tärkeänä Euroopassa. Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös eduskunnan suuri valiokunta, joka valtioneuvoston EUselonteosta antamastaan mietinnössä toteaa, että EU-tason yhteistyö koulutuspolitiikan alalla tuo merkittävästi lisäarvoa mm. opiskelijavaihto-ohjelmien myötä. Valiokunta pitää arvokkaana niin kulttuurivaihdon kuin kilpailukyvyn kannalta, että opiskelijavaihto-ohjelmien kattavuus on laajentunut uusiin maihin ja opiskelijaryhmiin ja sen rahoitusosuus on uusissa rahoituskehyksissä kasvanut 40 prosenttia. Suomalaiset ovat osallistuneet EU-ohjelmiin menestyksellisesti. Yksi osoitus tästä on se, että Suomen osuus EUrahoituksesta on Erasmus+ -ohjelmaa edeltäneissä Elinikäisen oppimisen ohjelmassa ja Nuorisotoimintaohjelmassa ollut noin 2 %, kun Suomen maksuosuus EU budjetista on selvästi pienempi. Suomi on ollut ohjelmissa nettosaaja. Kulttuuri -ohjelma yhdistyy Media ja Media Mundus ohjelmien kanssa Luova Eurooppa -ohjelmaksi. CIMO jatkaa yhdessä Suomen Elokuvasäätiön kanssa uuden ohjelman yhteyspisteenä CIMOn vastatessa toiminnan koordinoinnista. 1.2.1.4.1 Elinikäisen oppimisen ohjelma EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut edistää koulutussektorin kansainvälistymistä ja sitä kautta koulutuksen laatua. Ohjelma ja sen alaohjelmat (kouluopetuksen Comenius, korkeakoulutuksen Erasmus, ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci ja aikuiskoulutuksen Grundtvig) ovat rahoittaneet eurooppalaisia yhteistyöhankkeita ja oppilaiden, opiskelijoiden, opettajien ja kouluttajien liikkuvuutta. Vuonna 2013 käytettävissä ollut EU-määräraha oli lähes 20 miljoonaa euroa, 5,9 miljoonaa euroa enemmän kuin ohjelman alussa ja vain 200 000
10 vähemmän kuin ohjelman huippuvuonna 2012. Lisäksi CIMO myönsi hankkeiden rahoitukseen noin miljoona euroa kansallista rahoitusta (yleissivistävä 600 000 e, aikuiskoulutus 120 000 e ja korkeakoulutus 60 000 e). Suuren kysynnän johdosta määrärahat pystyttiin käyttämään täysimääräisesti. Vuonna 2013 ohjelma rahoitti kaikkiaan 14 941 Suomesta Eurooppaan suuntautuvaa liikkuvuusjaksoa, mikä ylitti ohjelmalle asetetun liikkuvuustavoitteen. Määrä oli toiseksi suurin ohjelmakaudella, vajaat 300 pienempi kuin 2012. Liikkuvuusluvut laskivat Comeniuksessa, missä oli käytettävissä 200 000 vähemmän kansallista rahoitusta. Muissa alaohjelmissa luvut kasvoivat. Suomeen saapuvien Erasmus-opiskelijoiden ja -harjoittelijoiden tilastoitu määrä nousi ja oli korkein tällä ohjelmakaudella, ja ylitti ensimmäistä kertaa tavoiteluvun. Lopullinen luku tarkentuu vielä, sillä Erasmus-harjoittelijoiksi Suomeen tulleiden lukumäärä perustuu ennakkotietoihin. Ohjelman volyymi on kasvanut merkittävästi ohjelmakauden aikana. Elinikäisen oppimisen ohjelma onkin suurin yksittäinen kansainvälisen toiminnan rahoittaja koulutussektorilla. Esimerkiksi CIMOn vuosittain kerääminen liikkuvuustilastojen perusteella voidaan todeta, että ohjelma on rahoittanut puolet korkeakoulujen opiskelijavaihdoista ja lähes puolet ammattiin opiskelevien ulkomaan työelämäjaksoista. Toiminta on pystytty hoitamaan tehokkaasti ja komission ohjeiden mukaisesti. Kaikki komission aiemmin antamat toiminnan kehittämistä koskevat suositukset on täytetty. Edellisen vuoden vuosiraporttiin ei tullut yhtään huomautusta. Yleissivistävän koulutuksen Comenius-ohjelma Kouluopetuksen ohjelmien tunnettuutta koko maassa lisättiin edelleen kohderyhmäkohtaisella tiedottamisella ja suoramarkkinoinnilla. Kohderyhmille järjestettiin yhteensä 41 virtuaalista tai fyysistä tiedotustilaisuutta. Lisäksi CIMOn asiantuntijat osallistuivat kutsuttuina puhujina muiden toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin. Alueellisia tiedotustilaisuuksia järjestettiin 9 eri puolilla Suomea ja näissä osallistujia oli yhteensä 312. Kokonaisuudessaan CIMOn eri tiedotustoimilla tavoitettiin noin 18 000 opetusalan toimijaa eri tilaisuuksissa ympäri maata. Lisäksi toiminnan laatua parannettiin kouluttamalla 468 tuensaajaa, oppilaita, opettajia, rehtoreita sekä hallintohenkilökuntaa 19 koulutustilaisuudessa. Ohjelman vaikuttavuutta lisättiin CIMOn verkkopalvelussa julkaistujen 43 tuensaajan kokemuksella, blogikirjoituksella ja videoilla. Tulosten levitystä edistettiin tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa, kansainvälisyyspäivillä, opetusalan messuilla sekä Comenius-sähköpostilistan kautta. Jyväskylässä järjestetyn hankkeiden temaattisen monitorointipäivän aiheena oli EU:n teemavuoden mukaisesti Euroopan kansalaisuus Comenius-hakemuksia käsiteltiin yhteensä 1 124. Näistä tukea sai 598 (n. 53 %). Hakijoiden määrä väheni n 8 % edellisvuoteen verrattun, johtuen siitä, että valmistavia vierailuja ja kontaktiseminaareja ei ohjelmassa enää tuettu vuoden 2013 aikana. Koko ohjelman hyväksymisaste laski 7 %, johtuen käytössä olevan määrärahan vähenemisestä n. 1 milj. eurolla edellisen kauteen verrattuna. CIMO myönsi Comenius-ohjelman hankkeille ja yksilölliseen liikkuvuuteen tukea yhteensä n. 3,5 miljoonaa euroa, jolla noin 3500 osallistujaa kehitti koulunsa tai alueensa toimintaa ja omaa osaamistaan tai sai täydennyskoulutusta. Käytettävissä olevan määrärahan väheneminen selittää pienentyneitä liikkuvuuslukuja. Taulukko 8. Myönnetyt Comenius-apurahat 2011 2013 LLP/Comenius 2011 2012 2013 Kansallisesti hallinnoidut Koulujen väliset yhteistyöhankkeet Monenväliset hankkeet/henkilöä 128/2592 150/3104 130/2796 Kahdenväliset hankkeet/henkilöä 20/396 17/324 10/164 Opiskelijaliikkuvuushankkeet/henkilöä 11/35 19/60 19/60 Regio hankkeet/henkilöä 6/120 5/120 4/72 Liikkuvuus (henkilöä) Valmistelevat vierailut 80 96 -- Täydennyskoulutusapurahat 334 351 375 Apulaisopettajat - lähtevät 45 42 29 - saapuvat 48 50 31 Apulaisopettajan vastaanottavat koulut 48 50 31
11 Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet - koordinaattorit 0 0 0 - partnerit 3 6 3 Verkostot - koordinaattorit 0 0 0 - partnerit 4 0 1 Täydentävät toimet - koordinaattorit 0 0 0 - partnerit 1 0 1 Yhteensä (hankkeet/henkilöä) 173/3 698 197/4 197 168/3 527 Yhteistyö OPH:n kanssa on ollut tiivistä, erityisesti etwinning-ohjelmassa, kehittämishankkeissa sekä eri koulutuksissa. CIMOn edustaja toimi OPH:n hallinnoimassa European Label eurooppalainen kielipalkinto -juryssa ja etwinningohjausryhmässä. Vuotuiset yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyyspäivät järjestettiin yhteistyössä OPH:n ja Kuopion kaupungin sivistystoimen kanssa. Päivien teemana oli kansainvälisyystoimien suunnitelmallisuus, jota työstettiin yhdessä n. 170 osallistujan kanssa. Edellisten kv-päivien julkaisu kotikansainvälisyydestä julkaistiin yhdessä OPHn kanssa syksyllä 2013. CIMOn, Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ ry), Lastentarhaopettajaliiton, SURE-FIRE:n sekä Suomen Kuntaliiton yhteistyötä tiedotustoiminnassa jatkettiin. Pohjoismaista Comenius -yhteistyötä jatkettiin mm. käynnistämällä yhteisen koulujen ja Erasmus harjoittelijoiden omatoimisen matchaustietokannan suunnittelu.cimo on ollut edustettuna Euroopan komission työryhmissä työvuoden aikana. Taulukko 9. Comenius-toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2011 2013 Apurahaohjelma Vuosi Maksetut apurahat Apurahat Toiminn Käytetyt EU-osuus Kansallinen yhteensä an kulut htv:t LLP/Comenius 2013 3 224 784 625 569 3 850 353 745 877 7,47 LLP/Comenius 2012 3 364 168 847 361 4 211 529 738 961 7,34 LLP/Comenius 2011 2 942 523 1 100 092 4 042 615 641 903 7,10 Korkeakoulutuksen Erasmus-, Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmat Kertomusvuotta leimasi valmistautuminen uuteen ohjelmakauteen. keskusteluun ja komission uutta ohjelmaa koskeviin konsultaatioihin. CIMO osallistui aktiivisesti eurooppalaiseen Uudesta Erasmus+ -ohjelmasta kerrottiin korkeakouluille CIMOn Kansainvälisyys kannattaa kiertueella, jonka puitteissa järjestimme syksyllä 2013 tilaisuuksia yhteensä kuudella korkeakoulupaikkakunnalla ympäri Suomea. Kiertueen tarkoituksena oli innostaa ja kannustaa kansainvälistymiseen tuomalla esiin kansainvälistymisen hyötyjä laajasti eri kohderyhmille. Tilaisuuksissa kerrottiin CIMO:n Piilotettu osaaminen -selvityksestä, eri kansainvälistymismahdollisuuksista, uudesta EU:n Erasmus+ -ohjelmakaudesta ja muista CIMOn ohjelmista ja palveluista. Tilaisuudet tavoittivat 450 kuulijaa korkeakouluista. Lisäksi viidellä paikkakunnalla järjestettiin erillinen opiskelijainfo. CIMOn tulostavoitteita on saavutettu hyvin, sillä Erasmus -ohjelman kautta liikkuneiden määrä on lisääntynyt merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi on pyritty vaikuttamaan kansainvälistymisaktiivisuuden alueelliseen tasapainoon järjestämällä Kansainvälisyys kannattaa tilaisuuksia korkeakoulupaikkakunnilla ympäri Suomea. Erasmus-opiskelijoita lähti vaihtoon ennätysmäärä Korkeakoulujen Suomesta ulkomaille suuntautuva Erasmus-opiskelijoiden ja harjoittelijoiden liikkuvuus jatkoi kasvuaan lukuvuonna 2012 13. Opiskelijoita lähti ennätysmäärä, lähes 4300, ja harjoittelijoitakin runsaat 1200. Opettajien liikkuvuus pysyi edellisen vuoden tasolla, mutta korkeakoulujen muun henkilökunnan liikkuvuus kasvoi edellisen vuoden pienen pudotuksen jälkeen 18 %. Erasmus-apuraha kattaa opettajien ja henkilökunnan liikkuvuuden kustannuksista alle puolet, ja korkeakoulut rahoittavat itse loput. Korkeakoulujen taloudellisen tilanteen heikentyminen ei ainakaan vielä heijastu henkilökunnan mahdollisuuksiin osallistua Erasmus-vaihtoon.
12 Kansainvälisen liikkuvuuden esteettömyyden edistämiseksi vuonna 2013 tuotettiin CIMOssa esteettömyystuesta esite, joka on suunnattu sekä korkeakoulujen henkilöstölle että opiskelijoille. Lisäksi CIMOn verkkosivuja yhtenäistettiin ja selkeytettiin esteettömyystuen viestinnän osalta. CIMOsta osallistuttiin myös aktiivisesti eri aihepiiriä koskeviin tilaisuuksiin, kuten Innsbruckissa järjestettyyn Higher Education and Disability- konferenssiin ja tuotiin teemaa esille CIMOn järjestämissä eri ohjelmien tiedotustilaisuuksissa. Aktiivinen työ opiskelijavaihdon esteettömyyden edistämiseksi on madaltanut erityisryhmien kynnystä lähteä opiskelijavaihtoon, mikä näkyy esteettömyystukihakemusten kasvaneena määränä. Suomalaiset korkeakoulut jatkoivat aktiivista osallistumistaan Erasmus-intensiivikurssitoimintoon. Toiminnon viimeisellä hakukierroksella saatiin ennätysmäärä hakemuksia ja kursseja rahoitettiin myös ennätysmäärä eli 26 kappaletta. Intensiivikurssit ovat usein koulutusalojen välisiä ja ne keräävät vuosittain yli 600 opiskelijaa ja lähes 200 opettajaa kaikista hankkeisiin osallistuvista maista. Intensiivikurssien hyvistä kokemuksista ja käytännöistä koostettiin julkaisu, jossa esitellään kokemuksia ja hyviä käytäntöjä korkeakoulujen intensiivikursseilta paitsi Erasmus-ohjelmasta myös FIRST-, Nordplus Korkeakoulutus - ja North South South-ohjelmista. Kertomusvuonna 2013 oli viimeinen mahdollisuus järjestää EILC-kursseja eli intensiivisiä kielivalmennuskursseja Suomeen saapuville Erasmus-opiskelijoille. Saimme ennätysmäärän hakemuksia kurssien järjestämiseksi. Elokuussa toteutui kaikkiaan 21 suomen kielen kurssia ja 1 ruotsin kurssi, joille osallistui yhteensä 352 opiskelijaa. Suomalaiset olivat Euroopan aktiivisimpia keskitettyjen Erasmus-hankkeiden hakukierroksella Suomalaiskorkeakoulut olivat vuonna 2013 aktiivisimpia Euroopassa hakemaan keskitettyjä Erasmus-hankkeita: Suomesta koordinoituja monenvälisiä hankehakemuksia jätettiin 37 kappaletta (14 % kaikista hakemuksista). Näistä 7 hanketta sai rahoituksen. Lisäksi 19 suomalaista organisaatiota (ei ainoastaan korkeakouluja, vaan myös muita toimijoita) on partnerina 15:ssa eri hankkeessa. Rahoitusta sai myös 2 suomalaiskorkeakoulun koordinoimaa akateemista verkostohanketta. Akateemisia verkostoja rahoitettiin vain 8 kappaletta, joten suomalaisten osuus on peräti 25 %. Lisäksi 7 suomalaisia organisaatiota on mukana partnerina 5 muussa verkostohankkeessa. LLP-poikittaisohjelmassa suomalaiset ovat menestyneet ICT-painopisteessä. 18 hyväksytystä hankkeesta yhtä hanketta koordinoi suomalainen korkeakoulu. Taulukko 10. Osallistuminen Erasmus-ohjelmaan lukuvuosina 2011 2013 LLP/Erasmus 2010 2011 2011 2012 2012 2013 Kansallisesti hallinnoidut Opiskelijavaihto - lähteneet 3 927 4088 4258 - saapuneet* 6 365 6382 6693 Harjoittelijavaihto - lähteneet 1154 1184 1238 - saapuneet* 503 330 391 Opettajavaihto, lähteneet 1 112 1111 1132 Henkilökuntavaihto, lähteneet 782 766 902 Kielikurssit - Suomen osallistujat 256 364 348 Intensiivikurssit - koordinaattori 20 22 26 - liikkuneet opiskelijaosallistujat 642 614 658 - liikkuneet opettajaosallistujat 193 188 201 Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet ja verkostot - koordinaattori 4 5 10 - partneri 19 17 26 * Luku perustuu ennakkotietoihin (lukuvuosien 2010 ja 2011 luvut lopulliset) Taulukko 11. Erasmus-ohjelmasta maksetut apurahat sekä toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2011 2013 Apurahaohjelma Vuosi Maksetut apurahat Apurahat Toiminnan Käytetyt EU-osuus Kansallinen yhteensä kulut htv:t LLP/Erasmus 2013 10 401 773 66 143 10 467 917 548 671 6,56 LLP/Erasmus 2012 10 245 052 59 756 10 304 808 588 547 6,17 LLP/Erasmus 2011 9 009 384 553 138 9 562 521 460 290 6,34
Kolmansien maiden kanssa tehtävässä EU-yhteistyössä huomio kiinnittyi lähialueille 13 Vuosi 2013 toi Erasmus Mundus ohjelman partnership-hankkeiden hakukierroksella menestystä suomalaisille korkeakouluille: rahoituksen piiriin hyväksyttiin yhteensä 62 verkostoa ja näistä seitsemässä on mukana suomalainen korkeakoulu. Erasmus Mundus maisteri- tai tohtoriohjelmista ei järjestetty enää vuonna 2013 hakuja. Euroopan tasolla oli vuonna 2013 käynnissä 138 hyväksyttyä Mundus-maisteriohjelmaa ja Suomessa niitä toimi 14 (10 % kaikista hyväksytyistä). 2013 käynnissä oli kaksi eurooppalaista, kansallisten Mundus-toimistojen yhteistyöhanketta, joihin CIMO osallistui. Toisessa hankkeessa (Joint Degrees from A to Z) on tavoitteena yhdistää kaikki yhteisohjelmia käsittelevät tiedonlähteet, käsikirjat ja eri hankkeiden tulokset yhteen oppaaseen. INTERUV-hankkeessa järjestetään yhteensä kolme yhteisohjelmia käsittelevää seminaaria EUn lähialueilla. Näistä kaksi, itäisen naapuruusalueen ja Keski-Aasian maihin keskittyvä sekä eteläisen naapuruusalueen maihin keskittyvät seminaarit järjestettiin vuonna 2013. Tempus-ohjelmassa vuoden 2013 hakukierroksella 171 hyväksytystä hankkeesta 16 hankkeessa oli mukana suomalaisia, joista yhdessä koordinaattorina. Venäjä oli jälleen kohdemaana suosituin. CIMO edisti uuteen EU-ohjelmakauteen valmistautumista järjestämällä joulukuussa 2013 korkeakouludelegaatiovierailun Kiovaan, Ukrainaan. Ukrainalaisten mielenkiinto Suomea ja suomalaista korkeakoulutusta kohtaan osoittautuikin suureksi. CIMO jatkoi toimintaansa kansallisen Bologna-asiantuntijaryhmän sihteeristönä kertomusvuoden loppuun. Aktiivinen kansainvälinen Bologna-yhteistyö jatkui ja asiantuntijaryhmä teki yhteistyötä Tanskan vastaavan ryhmän kanssa. Taulukko 12. Suomalaisten osallistuminen Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmiin 2011 2013 Mundus-maisteriohjelmat 2011 2012 2013 Euroopassa yhteensä 30 30 - Suomalainen koordinaattori - - - Suomalainen partneri - 1 - Mundus-tohtoriohjelmat 2011 2012 2013 Euroopassa yhteensä 10 9 - Suomalainen koordinaattori - - - Suomalainen partneri 1 - - Mundus-markkinointihankkeet 2011 2012 2013 Euroopassa yhteensä 7 13 10 Suomalainen koordinaattori - - - Suomalainen partneri 1 2 1 Partnership-hankkeet 2011 2012 2013 Euroopassa yhteensä 42 53 62 Suomalainen partneri 6 11 7 Tempus-hankkeet 2011 2012 2013 Suomalainen koordinaattori 2-1 Suomalainen partneri 3 11 15 Yhteensä 5 11 16 Taulukko 13. Erasmus Mundus- ja Tempus- ohjelmien toiminnan menot 2010 2013 Tiedotuspistetoiminnan kulut 2011 2012 2013 Erasmus Mundus 14 190 25 736 7 491 Tempus 8 440 1 210 0 Ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelma Vuoden 2013 toiminnoissa keskeisellä sijalla oli uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen, päättyvän ohjelmakauden tulosten analysointi selvityksien ja seminaarien avulla sekä ammatillisten koulutuksen järjestäjien tukeminen kansainvälisyyden strategisessa toimeenpanossa. Leonardo da Vinci ohjelman viimeisenä vuonna 2013 Suomessa myönnetty rahoitus oli hieman yli 5,2 miljoonaa euroa. Koko ohjelmakaudella 2007 2013 budjetti on Suomen osalta kasvanut kaiken kaikkiaan 43 % ja myös kiinnostus ohjelmaa kohtaan suomalaisten toimijoiden keskuudessa on ollut koko ajan nousussa. Tänäkin vuonna hakemusmäärät kasvoivat erityisesti kumppanuus- ja kehittämishankkeiden osalta yli 10 % ja liikkuvuudessa myönnettiin yhteensä 5 % enemmän apurahoja kun aiempana vuonna.
14 Uuteen Erasmus+ -ohjelmakauteen valmistautuminen kuului keskeisesti vuoden 2013 toimintaan. CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikön asiantuntijat osallistuivat useaan ohjelmaa valmistelevaan EU-työryhmään. CIMO kutsui lisäksi Suomeen koolle kaikkien Leonardo-ohjelman kansallisten toimistojen ja Euroopan komission edustajista koostuvan konferenssin, ns. epävirallisen kokouksen kesäkuun lopulla, käsittelemään ohjelman tulevaa toimeenpanoa ja toimintoja. Konferenssi sai paljon kiitosta. Siihen osallistui n. 70 osallistujaa melkein kaikista ohjelman osallistuvista maista. Lisäksi järjestimme loppuvuodesta suomalaisille suunnattuja info- ja koulutustilaisuuksia sekä verkossa että ympäri Suomea yhdessä muiden yksiköiden kanssa. Vuoden 2013 aikana Leonardo-ohjelman toimeenpanoa ja kansallisten strategisten linjausten toimeenpanoa (KESU 2011 2016) tuettiin tarjoamalla kolmatta vuotta peräkkäin ammatillisen koulutuksen kansainvälistämispalveluja. Oppilaitosten johdolle ja kv-vastaaville järjestettiin strategiakoulutusta ja keskeisenä toimintona jatkoimme räätälöityjä kv-strategiavalmennuksia kuntayhtymien ja oppilaitosten johdolle ja johtoryhmille. CIMOn ammatillisen koulutuksen asiantuntijat konsultoivat vuoden aikana yhteensä 11 koulutuksen järjestäjää. Lisäksi CIMOn edustaja on aktiivisesti osallistunut Opetus ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen laatustrategiatyöryhmän työskentelyyn. CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikön toiminnassa tämän vuoden aikana näkyi vahvasti kaksi CIMOssa toteutettua ja LLP-ohjelmasta tuettuja selvitystä, jotka liittyivät ohjelman tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Ajatushautomo Demos Helsingin kanssa tutkittiin mikä on kansainvälisyyden merkitys tulevaisuuden työelämässä. Toinen selvitys, Jyväskylän yliopistolta tilattu Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo koulutuksessa (Jky, Kotu 2013) tarkasteli ensimmäistä kertaa kansainvälistymistä ja tasa-arvoa yhdessä ja kattoi kaikki koulutusasteet. Molempien selvityksien tuloksia käsiteltiin mm. nyt neljäntenä vuonna peräkkäin järjestetyissä Leonardo-kesäpäivissä, joiden tavoitteena on tarjota osallistujille uusia välineitä ja vinkkejä projektityöhön ja olla keskustelufoorumi hankkeiden vetäjille. Asetettujen tulostavoitteiden mukaisesti toimittiin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa, erityisesti ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen ja liikkuvuuden edistämiseksi sekä Leonardo-ohjelman vaikuttavuuden lisäämiseksi. Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät järjestettiin tänä vuonna yhteistyössä OPHn ja Jyväskylän ammattiopiston kanssa. Yhteistyötä jatkettiin vuoden aikana myös Opetushallituksen ECVET-yhteyspisteen kanssa, erityisesti ECVET Expert toiminnon ympärillä. Lisäksi NetECVET-hankkeessa CIMOn koordinnoinnissa tuotettu yhteiseurooppalainen ECVETin toimenpanoon liikkuvuudessa liittyvä työkalusivusto www.ecvet-toolkit.eu on merkittävä tulos tästä yhteistyöstä. Työkalu saanut varsin myönteistä palautetta ympäri Eurooppaa ja sitä ollaan nyt ottamassa viralliseksi osaksi ECVETin toimeenpanoa Euroopan komission toimesta. Suomalaisen ammattikoulutuksen kansainvälisen markkinoinnin ja suomalaisten toimijoiden verkostoitumista varten CIMO osallistui WorldSkills 2013 Saksan Leipizigissä järjestettyjen kisojen globaaliin messutapahtumaan yhdessä SkillsFinlandin, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä EduClusterin kanssa. Tapahtuma ja Suomen osasto oli yleisömenestys ja mahdollisti suomalaisille ammatillisen koulutuksen toimijoille laajasti kontakteja myös Euroopan ulkopuolisiin maihin. CIMO on SkillsFinland- yhdistyksen jäsen ja osallistui myös kansallisiin Taitaja 2013 kisojen messuihin omalla ständillä markkinoidakseen avarakatseisuutta, ulkomaan työssäoppimisjaksoja sekä ammatillisen koulutuksen vetovoimaa nuorille messukävijöille. CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö oli mukana järjestämässä vuoden 2013 aikana 32 info- ja koulutustilaisuutta rahoitusmahdollisuuksista. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 2148 henkilöä ympäri Suomea. Erityisenä painopisteenä tiedotustoiminnassa oli tänäkin vuonna saavutettavuudessa, joten yhä kasvava osa info-, koulutus ja monitorointitilaisuuksista pidettiin myös verkon välityksellä. Käynnissä oleville hankkeille järjestettiin yhteensä 26 koulutus- ja verkostoitumistilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 461 henkilöä. Ohjelmasta tukea saaviin koulutus- ja työelämäorganisaatioihin ympäri Suomea tehtiin 22 monitorointi- ja hankevierailua. Ohjelman vaikuttavuuden lisäämiseksi CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö panosti selvitystoimintaan, tiedotukseen ja viestintään sekä tuomalla tuloksia esiin alan seminaareissa, tilaisuuksissa ja messuilla. CIMOn verkkopalvelussa julkaistiin kaiken kaikkiaan 95 hyvää käytäntöä, erityisesti kumppanuushankkeisiin liittyvän vaikuttavuusselvityksen kautta. Vuoden aikana tuotettiin 19 uutta verkkokirjoitusta ohjelman tuloksista tai ohjelmassa mukana olleiden opiskelijoiden, opettajien ja kv-koordinaattorien kokemuksista. Verkkopalveluissa uutisoitiin myös ammatillisen koulutuksen aiheita läpi vuoden. Ohjelma esiintyi sekä valtakunnallisissa painetuissa että sähköisissä medioissa. Ammatillisen koulutuksen yksikkö järjesti 4 temaattista seminaaria tai tapahtumaa vuoden 2013 aikana yrittäjyyskasvatus, ECVET, työelämätaidot ja hankkeiden strateginen. Lisäksi ohjelman tuloksia ulkomaanjakson osaamisen tunnustamisen osalta oli esillä ECVET Expert tilaisuuksissa ympäri Suomea, joita oli yhteensä 9. Leonardo-ohjelman liikkuvuustoiminto Vuonna 2013 Leonardo-liikkuvuudessa haettiin 6,1 miljoonaa euroa ja liikkuvuushankkeita rahoitettiin yhteensä 3,3 miljoonalla eurolla. Rahoitettujen hankkeiden määrä 59 kpl väheni viime vuodesta (vuonna 2012 67 kpl), kun taas hankkeiden koko kasvoi. Ohjelmakauden aikana on myönnetty 13 koulutuksenjärjestäjälle liikkuvuussertifikaatti, joka mahdollistaa ammatillisen oppilaitoksen kansainvälisten vaihto-ohjelmien rahoituksen aina neljäksi vuodeksi eteenpäin. Vuonna 2013 toimintaa rahoitettiin hieman alle 30 % osuudella koko liikkuvuusbudjetista. Luvut ovat korkeita ja kuvaavat sitä, että Euroopan tasolla suomalaisten ammatillisten oppilaitosten kansainvälinen toiminta on vakiintunutta ja laadullisesti korkeatasoista.