Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020



Samankaltaiset tiedostot
Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen Olavi Rantala ETLA

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

ILPO. Juhani Ojala 1, Dina Solatie 2, Jukka Konnunaho 1. GTK, 2 Itä-Lapin Kuntayhtymä

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Kaivannaisteollisuus ry

PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset

LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi

Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen

Soklin kaivoksen vaikutukset Savukosken kuntaan

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Yhteenveto

Kestävä kaivannaisteollisuus Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo )

Mitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA Harri Kosonen

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto Susanna Määttä ja Hannu Törmä

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Ruralia-instituutti. Mahdollisen kultakaivoksen vaikutukset Seinäjoen seutukuntaan esitutkimus. RegFin-raportteja. Hannu Törmä

Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle

Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus

SODANKYLÄN KEVITSAN KAIVOKSEN ALUE- JA KUNNALLISTALOUDELLISET VAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

Pekka Suomela Pertti Kortejärvi

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Kuusamon matkailuelinkeino ja kaivostoiminta: työpaikka- ja talousarvioita vuosille

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavien verotettavien tulojen muutos , %

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Talousraportti 10/ Väestö

Pajala Kolarin ja Soklin kaivoshankkeisiin liittyvien rautatie- ja tieinvestointien ja Kemin satamainvestointien aluetaloudelliset vaikutukset

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

TIETOISKU TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Kaivosalaan investoidaan

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus

Malmiryntäys Lapissa jatkuu. Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4.

Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen

SOKLIN YVA TÄYDENNYS. 1. Vastaajan sukupuoli. 2. Vastaajan ikä. 3. Kuulutteko Soklin kaivoshankkeen. Vastaajien määrä: 48 0% 10% 20% 30% 40% 50% Mies

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kainuu tilastoina Kuva: Samu Puuronen

Kuntatalouden näkymät. Kokkola / Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

Väestömuutos hankekunnissa

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

Pajala Kolarin ja Soklin kaivosten rata-, satama- ja meriväyläinvestointien sekä kaivosten toiminnan vaikutukset valtion ja kuntien verotuloihin

Liite nro: TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin?

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

TALVIVAARAN KAIVOKSEN KRIISIN VAIKUTUKSET KAINUUN ALUETALOUTEEN JA VÄESTÖN MÄÄRÄÄN

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Kaivosalan näkymät ja rahoitus

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

Politiikan vaikutuksien arviointi yritysrahoituksen vaikuttavuus kaudella

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

Miten kunnan tulos lasketaan?

Matkailun ja kaivostoiminnan rinnakkaiselo

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Keski-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus -selvityksen tuloksia

YLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Page 1

Transkriptio:

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1

Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja Väestön muutoksen kuvaaminen Tutkimuksessa mukana olevat kaivokset ja -hankkeet Toimivien kaivosten vaikuttavuus vuosina 2009-2013 arvio vuosille 2014-2020 Suunnitteilla olevien kaivosten vaikuttavuus arvio 10 ensimmäiselle vuodelle Suurikuusikko ja Kevitsa Yhteenveto 18.12.2014 2

Tavoitteet Tutkimus on jatkoa Ruralia-instituutin vuoden 2009 tutkimukselle Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen, Raportteja 37. Laskelmien perustana olivat tiedot/arviot kaivosten ja -hankkeiden investointien suuruudesta, vuosittaisesta liikevaihdosta ja Maailman pankin raaka-aineiden hintaennusteista. Vaikuttavuus laskettiin Ruralia-instituutissa kehitetyllä yleisen tasapainon CGE RegFinDyn-aluemallilla. Tulokset laskettiin maakunnille, väestöarvio kohdeseutukunnille. Raportointimuuttujat: työllisyys, ABKT (investointi- ja toimintavaihe) ja sen erät, kunnallistalous, väestö, valikoima edellisistä seutukunnille. 18.12.2014 3

CGE RegFin-malleja Aluetasoina: Suomi maakunnat seutukunnat kunnat (top-down) tai näiden kombinaatiot Suomalaiset ja replikointi RegFin komparatiivis-staattinen RegFinDyn dynaaminen RegSweDyn dynaaminen RegPol DSc Hab Katarzyna Zawalinska RegPolDyn EU- ja kv-mallit RegEU27 EU:n kaikki jäsenmaat RegEU265 EU:n kaikkien jäsenmaiden NUTS 2 alueet CAPRI-RD EU:n maatalouden sektorimallin CGE kerros egmr CGE-laajennettu EU:n alue- ja makromallijärjestelmä GTAP-top-down Maailman kauppamalli -> EU:n kaikki jäsenmaat -> ja niiden NUTS 2 alueet 18.12.2014

Väestön määrän muutoksen ja sen demografian kuvaus dynaamisessa mallissa KTT Jouko Kinnusen (ÅSUB) laatima. 18.12.2014

Tutkimuksessa mukana olevat kaivokset ja -hankkeet Hyvät esimerkit + Kevitsa + Suurikuusikko Pärjäävät + Kylylahti + Pampalo Lähellä toteutumista + Sokli Odottaa parempaa aikaa - Hannukainen - Suhanko Haasteita - Laiva - Länttä Konkurssissa - Talvivaara 18.12.2014 6

Toimivien kaivosten vaikuttavuus vuosina 2009-2013 Lappi: 1 430, 199 Pohjois-Pohjanmaa: 213, 22 Luvuissa mukana myös kerroinvaikutukset. Investointi- ja toimintavaiheen yhteinen keskiarvo. Kainuu: 66, 17 Pohjois-Karjala: 240, 29 Yhteensä: keskimäärin 1 949 htv ja 267 milj euroa vuodessa. Osa työllisyydestä on vuotanut kohdemaakunnan ulkopuolelle pendelöinnin takia. 18.12.2014 7

Toimivien kaivosten vaikuttavuusarvio vuosille 2014-2020 Lappi: 1 049, 243 Pohjois-Pohjanmaa: 143, 21 Luvuissa mukana myös kerroinvaikutukset. Pääasiassa toimintavaiheen keskiarvo. Kainuu: 207, 41 Pohjois-Karjala: 463, 70 Yhteensä: keskimäärin 1 862 htv ja 375 milj euroa vuodessa. Osa työllisyydestä vuotaa kohdemaakunnan ulkopuolelle pendelöinnin takia. 18.12.2014 8

Suunnitteilla olevien kaivosten vaikuttavuusarvio 10 ensimmäiselle vuodelle Lappi: 2 634, 542 Keski-Pohjanmaa: 181, 34 Luvuissa mukana myös kerroinvaikutukset. Yhteensä: keskimäärin 2 815 htv ja 576 milj euroa vuodessa. Investointi- ja toimintavaiheen yhteinen keskiarvo. Osa työllisyydestä vuotaa kohdemaakunnan ulkopuolelle pendelöinnin takia. 18.12.2014 9

Suurikuusikko Kittilän verokertymien kehitys 2005 2013 (TA) Kevitsan casetutkimus, Ruralian Raportteja 102, 2013 Kunnallisveron kertymä on kasvanut yhteensä 3,4 milj eurolla vuosina 2006-2012. Vastaavat kertymien kasvut kiinteistöverolle ja yhteisöverolle ovat 2,3 ja 0,8 milj euroa. Verotulojen kasvu on ollut yhteensä 6,4 milj. euroa. Verotulojen kasvua vähentää pendelöinti lähikunnista. Valtionosuudet ovat kasvaneet 7,0 milj eurolla vastaavana aikana positiivisen nettomuuton takia. 18.12.2014 10

Kevitsa Pohjois-Lapin kehitysarvio - vuosien 2008 ja 2016 vertailu Kevitsan casetutkimus, Ruralian Raportteja 102, 2013 Kuntaan on alkanut muuttaa lapsiperheitä, joista useimmiten isä on kaivoksella työssä. Omakotitaloja on rakennettu viimeisten kolmen vuoden aikana yli 100. Kaivosyhtiö on antanut tähän taloudellista tukea. Sodankylän kunta on investoinut kolmanteen päiväkotiin, kolmeen vuokrataloon ja monitoimihalliin. Sodankylään on perustettu kaivosta palvelevien yritysten toimipisteitä. Kaivos ei ole vielä saavuttanut tuotanto- ja liikevaihtotavoitteitaan, jolloin arvio Pohjois-Lapin väestön lisäyksestä on tällä hetkellä 672 vuoden 2020 loppuun mennessä. 18.12.2014 11

Yhteenveto Kaivosala on jo lisännyt työllisyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kaivosten aluetaloudellinen merkitys voisi kasvaa paljonkin jos nyt suunnitteilla olevat kaivoshankkeet toteutuisivat. Erityisesti Lapin Suurikuusikon ja Kevitsan kaivoksia voidaan pitää hyvinä esimerkkeinä. Talvivaaran ympäristövahinko ja konkurssi ovat luoneet liian pessimistisen kuvan kaivostoiminnan onnistumisen mahdollisuuksista. Yksittäisten kaivosten/-hankkeiden kehitystä kannattaa arvioida tarpeen tullen, mutta vähintään 5 vuoden välein tehtävällä useampia kaivoksia koskevalla tutkimuksella. 18.12.2014 12

infra-investoinnit, toimialatutkimus, biotalous, lähiruoka... ministeriöt, maakuntien liitot, kunnat, yritykset, hankkeet... Nyt jo yli 50 casea. http:///asiantuntijapalvelut/regfin.htm Professori Hannu Törmä, +358 50 5389 680, hannu.torma@helsinki.fi 18.12.2014 13