V v v v v v ja myöh. EU

Samankaltaiset tiedostot
keino mittari tavoite vastuu ja seuranta Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha:

Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA Näkökulma: Talous Ratkaiseva menestystekijä

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammatillinen koulutus puutoimialan edistäjänä

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

WOODPOLIS. Puulehto Oy, KAINUUN PUUTUOTEALAN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Tervetuloa Kuhmoon

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Ideasta suunnitelmaksi

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

WOODPOLIS , Puroja-hankkeen päätösseminaari Järvenpäässä

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE

POP perusopetus paremmaksi

ORGANISAATION NIMI LISÄLISTA 9/ PAIKKA Tampereen palvelualan ammattiopisto (TPA), Koulukatu 18, Tampere

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Maahanmuuttajien työllistäminen

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin

Löydämme tiet huomiseen

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

Kotona Suomessa-hankkeen tavoite

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

kehittämistä / YW

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

KAINUUN VENÄJÄ-LIIKETOIMINNAN STRATEGIA

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

Biotaloudesta lisää bisnestä - treffikiertue

Puuarkkitehtuurin ja rakentamisen edistäminen Suomessa

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Business Finlandin rahoituspalvelut yrityksille. Juha Pulkkinen Oulu,

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.

Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö

MISSION POSSIBLE. Kouvola Innovation Oy

Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti?

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op)

Koulut ja Yritykset luovat maailman parhaan Innovaatioalustan - yhdessä. Niko Lindholm,

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Suomussalmen Talentti -esiselvityshanke

Joensuun seutu. Kasvun paikka. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET

10 askelta onnistumiseen

Osaamisen kehittäminen Kainuussa

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM

Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

CREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana

1 / klo Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Sivistynyt ja kilpailukykyinen Suomi. Sivistystyönantajien viestit

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ Pekka Keränen

Mitä Yrtissä arvioitiin?

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI Erkki Salmirinne

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy Oma Yritys 2012

Kasvupalveluilla työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

kaikille yhteinen tiimivalmennus kaikille yhteinen asiantuntijainterventiot

Maaseuturahasto Satakunnassa

Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Transkriptio:

/ Matti Stenroos ja Tuulikki Huusko II/Tutkimusyhteistyön syventäminen Kuhmossa on huhtikuusta 2006 lähtien toiminut Woodpoliksen I-vaihe. Ykkösvaiheen aikana Woodpolikselle tehdään tarkennettu strategia. Woodpoliksen tehtävänä on ollut käynnistää uusia puurakentamisen innovaatioita ja järjestelmäratkaisuja. Niiden lisäksi on ollut mukana useissa yrityskohtaisissa tuotekehityshankkeissa. Tuotekehitystä on tukenut samanaikaisesti toteutettu oppimisympäristö ja koulutuspalvelujen tuottaminen. Woodpoliksen II-vaiheessa käynnistetään useita hankkeita niin tuotekehityksessä kuin koulutuksessakin. Niistä on tehty omat kärkihanke-esitykset. Woodpoliksen palvelujen tukemiseksi kaupunki solmi 2006 yhteistyösopimukset Oulun ja Joensuun yliopistojen, Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Metsäntutkimuslaitoksen/Joensuun yksikkö kanssa. Yhteistyösopimus n Etu Oy:n kanssa tehtiin 2005 ja n ammattiopiston kanssa 2007. Edellä mainitun hankekokonaisuuden tueksi ja Woodpoliksen ykkösvaiheessa syntyvän, puurakentamisen kehittämiseen ja koulutukseen pohjautuvan strategian toteuttamiseksi ja koordinoimiseksi tarvitaan tutkimusyhteistyön syventämistä. Woodpoliksella on edellytykset toimia puurakentamisen satelliittilaboratoriona. perustelut: Hanke luo edellytykset tuotteistavaan puurakentamiseen liittyvän tutkimustoiminnan edellytysten turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Hanke edistää puurakentamiseen liittyvää osaamista, yritysten verkostoitumista ja kansainvälistymistä ssa. Hankkeella mahdollista aikaansaada uutta liiketoimintaa, parantaa työllisyyttä, nostaa osaamisen tasoa, edistää verkostoitumista sekä lisätä kansainvälistymistä ja vientiä. EU 23 000 70 000 100 000 100 000 100 000 100 000 Valtio 23 000 70 000 100 000 100 000 100 000 100 000 Kunta 500 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 14 500 25 000 39 000 35 000 35 000 35 000 Yksityinen 0 5 000 10 000 14 000 14 000 14 000

YHTEENSÄ 61 000 171 000 250 000 250 000 250 000 250 000 Kokonaiskustannusarvio: noin 1,2 milj. euroa / Matti Stenroos/Tuulikki Huusko II/Kokonaisvaltaisen puuperusteisen rakennusjärjestelmän tuottaminen Hanke kuuluu Woodpoliksen II-vaiheeseen. tarkoituksena on kehittää puuelementtijärjestelmä ja siihen liittyvä palvelukokonaisuus. Laajan hankkeen tavoitteena on tuotteistaa modernien tiiviiden puutaloalueiden kaavojen toteuttaminen tehokkaalla tuotanto- ja palveluverkostolla. Kehityksen kohteena on järjestelmätuote, jonka onnistuminen edellyttää kattavaa informaatio- ja materiaaliketjun hallintaa. Lopputuloksena syntyy liiketoiminta- ja kumppanuusmalli, jolla teollisen tuotannon tehokkuus yhdistyy monimuotoiseen ahtaiden kaavojen vaatimaan arkkitehtuuriin sekä ekologiseen kestävyyteen. Yhteistyökumppanina voivat olla mm. Teknillinen korkeakoulu ja Oulun yliopisto. Woodpoliksen roolina on järjestelmäratkaisun kehittäminen niin, että järjestelmä on aukoton suunnittelusta loppukäyttäjälle asti. Hanke toteuttaa Valtioneuvoston puurakentamisen edistämisohjelmaa 2004-2010. perustelut: Hanke liittyy Woodpoliksen tuotteistavaan puurakentamiseen. Hanke edistää puurakentamiseen liittyvää osaamista yritysten verkostoitumista ssa sekä keskenään että tutkimuslaitosten kanssa. Hankkeella on mahdollista merkittävästi edistää puun käyttöä rakentamisessa. Lisäksi luodaan uutta liiketoimintaa, parannetaan työllisyyttä, nostetaan osaamisen tasoa ja edistetään verkostoitumista. Syntyy uudenlainen puurakentamisen liiketoiminta- ja kumppanuusmalli, joka kattaa informaatio- ja materiaaliketjun suunnittelusta loppukäyttäjään saakka. EU 51 000 51 000 51 000 Valtio 51 000 51 000 51 000 Kunta 1 000 1 000 1 000

20 000 20 000 20 000 Yksityinen 13 000 13 000 13 000 YHTEENSÄ 136 000 136 000 136 000 Kokonaiskustannusarvio: 408.000 euroa / Matti Stenroos/Tuulikki Huusko II/Julkisivuelementtien tuotteistaminen Hanke kuuluu Woodpoliksen II-vaiheeseen. tarkoituksena on edistää puun käyttöä luomalla pienten puukerrostalojen ja pientalojen julkisivuihin soveltuva elementtiratkaisu ja siihen liittyvä tuotanto- ja palveluverkosto. Tarpeita uudelle ratkaisulle on niin uudistuotannossa kuin saneerauksessakin. Kysymys on laajasta kehittämishankkeesta, jossa tulee ottaa huomioon niin rakentamisen tehokkuuteen, tekniseen ratkaisuun, arkkitehtoniseen suunnitteluun kuin loppukäyttäjätoimijoiden toimintaan liittyvät vaatimukset. Yhteistyökumppaneita voivat olla mm. Teknillinen korkeakoulu, Münchenin teknillinen yliopisto, Trondheimin yliopisto, Oulun yliopisto. Woodpoliksen tehtävänä hankkeessa on toimia tutkimustiedon välittäjänä yrityksille, tiedon soveltajana ja myös tiedon tuottajana (teknisten ratkaisujen suunnittelun ja toteutuksen osalta). Hanke toteuttaa Valtioneuvoston puurakentamisen edistämisohjelmaa 2004-2010. perustelut: Hanke liittyy Woodpoliksen tuotteistavaan puurakentamiseen. Hanke edistää puurakentamiseen liittyvää osaamista ja yritysten verkostoitumista ssa sekä keskenään että tutkimuslaitosten kanssa. Hankkeella on mahdollista aikaansaada uutta liiketoimintaa, parantaa työllisyyttä, nostaa osaamisen tasoa ja edistää verkostoitumista. EU 51 000 51 000 51 000 Valtio 51 000 51 000 51 000 Kunta 1 000 1 000 1 000

20 000 20 000 20 000 Yksityinen 13 000 13 000 13 000 YHTEENSÄ 136 000 136 000 136 000 Kokonaiskustannusarvio: 408.000 euroa / Matti Stenroos/Tuulikki Huusko II/Puisten sisustusjärjestelmien kehittäminen Hanke kuuluu Woodpoliksen II-vaiheeseen. Puun käyttö sisustusjärjestelmissä rajoittuu nykyisin hyvin suppeaan valikoimaan. Tavoitteena on aikaansaada helppokäyttöisiä ja laadukkaita ratkaisuja, jotka soveltuvat sekä uudisrakentamiseen että saneeraukseen eli stailaukseen. Lähtökohtana on huomioida kotimaan lisäksi Euroopan markkinoiden mahdollisuudet, tottumukset, muoti sekä teknisille ominaisuuksille asetettavat vaatimukset. Yhteistyökumppanina mm. D'ART Muotoilun palvelukeskus/joensuun ammattikorkeakoulu. Hanke toteuttaa Valtioneuvoston puurakentamisen edistämisohjelmaa 2004-2010. Hanke käynnistyy keväällä 2007. perustelut: Hanke liittyy Woodpoliksen tuotteistavaan puurakentamiseen. Hanke edistää puurakentamiseen liittyvää osaamista yritysten verkostoitumista ssa sekä keskenään että tutkimuslaitosten kanssa. Hankkeella on mahdollista aikaansaada uutta liiketoimintaa, parantaa työllisyyttä, nostaa osaamisen tasoa ja lisätä vientiä ja verkostoitumista. EU 40 000 40 000 Valtio 40 000 40 000

Kunta 1 000 1 000 16 000 16 000 Yksityinen 10 000 10 000 YHTEENSÄ 107 000 107 000 Kokonaiskustannusarvio: 214.000 euroa. Hanke käynnistyy keväällä 2007, joten kustannuksia syntyy jo 2007. /Tuulikki Huusko ja Matti Stenroos II/Puurakentamisen korkeamman asteen asiantuntijaverkosto /koulutuksen järjestäjä(t) Hanke kuuluu Woodpoliksen II-vaiheeseen. tavoitteena on kehittää kainuulaisten puualan yritysten osaamisvajeen pohjalta Woodpoliksen koulutuksen pysyvä toimintamalli. Tarkoituksena on nostaa osaaminen nykyistä merkittävästi korkeammalle tasolle. Woodpoliksen puurakentamisen eteenpäin viemiseksi tarvitaan korkeamman asteen asiantuntijaverkosto. Sen tulee kattaa mm. suunnittelu-, muotoilu- ja tuotekehitysosaaminen. Yhtenä tavoitteena on käynnistää aikuiskoulutuksena puurakentamiseen erikoistava insinöörin koulutus 10-15 opiskelijan ryhmälle yhteistyössä soveltuvan ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksessa voidaan hyödyntää paikallisia rakenteita (tilat, koneet ja laitteet, videoneuvottelutekniikka), verkko-oppimista sekä lähialueen rekrytointimahdollisuuksia. Woodpoliksella on edellytykset toimia puurakentamisen satelliittilaboratoriona. Yhteistyökumppaneina voivat olla mm. Kajaanin ammattikorkeakoulu, n ammattiopisto, n Etu Oy sekä alueen yritykset. Hanke on kaksivaiheinen ja se käynnistetään esiselvityksellä. toteuttamista tukee n Etu Oy:n Puusteri-hanke. Hanke toteuttaa Valtioneuvoston puurakentamisen edistämisohjelmaa 2004-2010. perustelut: Hanke tukee Woodpoliksen tavoitteita osaamisen tason nostamiseksi. Hankkeella turvataan osaavan työvoiman saanti yrityksiin ja edistetään uuden liiketoiminnan syntymistä.

EU 46 000 46 000 46 000 23 000 Valtio 46 000 46 000 46 000 23 000 Kunta 2 000 2 000 2 000 1 000 Yksityinen 6 000 6 000 6 000 3 000 YHTEENSÄ 100 000 100 000 100 000 50 000 Kokonaiskustannusarvio: 350.000 euroa / Matti Stenroos/Tuulikki Huusko II/Puurakentamisen yritysverkoston kehittäminen ja osaamisen tason nostaminen lähialueella Hanke kuuluu Woodpoliksen II-vaiheeseen. Innovatiivisen kehittämisen haittana ssa on yritysten vähäinen määrä. Toisaalta Venäjällä on tarve kehittää puunjalostusta maassaan. Tämä kehitys vaikeuttaa osaltaan vastaavaa jalostusta itärajan läheisyydessä Suomessa ja se voi heijastua myöhemmin jatkojalostuksen raaka-aineen saatavuuteen. n ja kainuulaisten yritysten mahdollisuutena on yhteistyön syventäminen tulevaisuudessa yritysten kanssa lähialueella Karjalan tasavallassa. tavoitteena on laajentaa Woodpoliksen tuotteistamistoiminta Venäjän Karjalan puolelle ja samalla edistää yritysten yhteistyötä ja vientiä Karjalan kautta muualle Venäjälle. Tavoitteena on myös puuntyöstöön liittyvän koulutuksen ulottaminen Venäjälle, missä yhtenä tavoitteena on osaavan työvoiman rekrytointimahdollisuus Suomeen. Hanke on kaksivaiheinen ja se on tarkoituksenmukaista käynnistää esiselvityksellä. Hanke liittyy Kostamukseen vireillä olevaan liiketoimintakeskukseen, joka tarjoaisi fyysisiä mahdollisuuksia em. yhteistyölle. Tavoitteen kannalta on tärkeää, että tuleva liiketoimintakeskus toimii samalla nykyaikaisen puurakentamisen referenssinä Venäjällä ja että siinä hyödynnetään puuenergiaa. Hankkeessa on tärkeää hyödyntää Woodpoliksen sekä venäläistä osaamista sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Yhteistyökumppaneita ovat mm. n Etu Oy, Via Vartius Oy, EastWood-konsortio/Venäjälle suuntautuvat toimenpiteet. perustelut:

Hanke liittyy Woodpoliksen tuotteistavaan puurakentamiseen. Hanke edistää puurakentamiseen liittyvää osaamista, yritysten verkostoitumista ja kansainvälistymistä ssa. Hankkeella mahdollista aikaansaada uutta liiketoimintaa, parantaa työllisyyttä, nostaa osaamisen tasoa, edistää verkostoitumista sekä lisätä kansainvälistymistä ja vientiä. EU 48 000 62 000 62 000 Valtio 48 000 62 000 62 000 Kunta 1 000 2 000 2 000 16 000 14 000 14 000 Yksityinen 7 000 15 000 15 000 YHTEENSÄ 120 000 155 000 155 000 Kokonaiskustannusarvio: 430.000 euroa Kuhmon kaupunki, Eila Valtanen, Via Vartius oy, Heikki Haataja ExpressRussia Kuhmo, Vartius Via Vartius oy tavoitteena ovat 1. kehittää Vartiuksen Rajaliikennekeskuksesta Pohjois-Suomen raaka-aine-, kappaletavara-, konttiliikenneja transitoliikenteen logistiikka- ja viestiliikennekeskus Luoteis-Venäjän ja Euroopan unionin välille 2. parantaa kainuulaisten yritysten etabloitumista Karjalaan ja karjalaisten yritysten etabloitumista seen perustamalla kauppahuone 3. Vartiuksen rajaliikenneasema palvelujen markkinointi 4. kehittää Via Vartius Oy:stä toimintoja n Venäjän liiketoimintastrategian mukaisesti eli tehdä siitä koko maakuntaa palveleva Venäjän kaupan kehittämisyhtiö. 5. n ja Kostamuksen teollinen yhteistyö ja sen markkinointi Eurooppaan 6. raja-aseman yrittäjäläheisten neuvontapalvelujen kehittäminen rinnan Kuhmoon perustettavan piloottielinkeinotoimiston kanssa 7. rajaliikenneaseman ja myös n palvelujen markkinointi parantaa matkailun ja muun läpikulkuliikenteen opastusta ja neuvontapalveluja rajaliikenneasemalla perustelut: Suotuisasti käynnistynyt n Venäjän liiketoimintastrategia tarvitsee tuekseen lisää käytännön tekoja. Vartiuksen rajaliikenneaseman rakentaminen on käynnistynyt ja hanke valmistuu kesäkuulla 2007. Sen toiminnan liiketoimintasuunnitelma

laaditaan lähikuukausina. Via Vartius oy toimii yhden henkilötyövuoden varassa, ja ensimmäinen vuosi on osoittanut, että palvelun kehittämiseen tarvitaan alkuvaiheessa julkista pääomaa. Venäjän liiketoiminta tarvitsee lisävoimaa, sillä yritystarpeet kasvavat ilmaantunut myös idästä länteen. Hanke lisää onnistuessaan Vartiuksen rajaliikenneaseman yritysten määrää, parantaa kainuulaisten yritysten Venäjä-yhteyksiä ja vakiinnuttaa Via Vartiuksen aseman n Venäjän liiketoimintastrategian päätoimijana. EU Valtio Kunta Yksityinen YHTEENSÄ 100 000 120000 120000 120000 120000 Kokonaiskustannusarvio: 480 000 Kuhmon kaupunki / Eila Valtanen, Kari Malinen Intoa Kuhmoon Kuhmon IntoStation -projektitoimintakeskushanke Kuhmo Kuhmon kaupunki IntoStation on nuorten oma toimintamalli, jossa nuoret voivat kehitellä omia ideoitaan ja toteuttaa niitä mm. projektien kautta. aikana perustetaan projektitoimintakeskus, järjestetään yrittäjävalmennuksia sekä luodaan yrittäjyyttä edistävää kurssitarjontaa lukioon ja ammattiopistoon siten, että nuoret saisivat monipuolista ja ajanmukaista opetusta, joka vastaa työelämän kasvaviin vaatimuksiin. Lisäksi hankkeella edistetään paluumuuttoa. perustelut: IntoStation toimintaympäristöllä edistetään nuorten yrittäjyysvalmiuksia, tuetaan jo olemassa olevia nuoria yrittäjiä sekä pidetään yhteyttä potentiaalisiin paluumuuttajiin sekä edistetään paluumuuttoa. Hanke tekee erittäin vahvaa yhteistyötä Kuhmon kärkihankkeen, Woodpoliksen, kanssa. aikana syntynyt toimintamalli ja tapa juurrutetaan osaksi kaupunkiorganisaation ja sidosryhmien toimintaa nuorten aktiivisuuden

edistämiseksi. Hanke tekee osana Kuhmon tulevaisuustyötä: Nuoret näkevät Kuhmon mahdollisuudet ja haluavat palata takaisin opiskelun jälkeen. myötä Kuhmon lukion ja ammattioppilaitoksen kurssitarjonta monipuolistuu. myötä tarjotaan nuorille vaihtoehtoja vapaavalintaisiin opintoihin. IntoStationin opetustarjonnassa hyödynnetään tekemällä oppimisen mallia; nuoret pääsevät soveltamaan saamiaan oppeja käytäntöön ja toteuttamaan oikeita projekteja, voivat konkreettisesti kasvattaa osaamispääomaansa. Nuorten omatoimisuus lisääntyy. Mahdollisten paluumuuttajien myötä Kuhmo saa arvokasta osaamispääomaa, työvoimaa, yrittäjiä. EU 66.304,- 66.744,- Valtio Kunta 16.576,- 16.686,- Yksityinen YHTEENSÄ 82.880,- 83.430,- Kokonaiskustannusarvio: 241.645 euroa (vuosille 2007-2009)