*116- FM Heljii Pul1i Karjalaisten sukujen tutkimisesta Tarkasteren seuraavassa veroluetteloitten antia kariaraisten sukujen tutkimuksessa. Karjalaisia sukuja tutkittaessa on usein palautettava mieleen,misse Ruotsin ja Veniijiin vdlinen raja kulloinkin on kulkenut. Suomen itainen raja oli vuoteen I809 astj- nimenomaan Ruotsin valtakunnan raja, joka siirtyi useita kertoja milloin itiilin, milloin l2inteen Piihkin5saaren rauhasta (1323) lahtien. Karjalan jako kahden valtakunnan kesken aiheuttaa sen, etta verotusjarjestelyt ja veroasiakirjat ovat erilaisia Karjalan eri osissa. Viipurin l. Ruotsin Karjalaan kuuluivat Ayriipiiiin, Rannan, Jddsken ja Lappeen kihlakunnat. Vanhinrnat veroluettelot ovat maakirjoja, kuten rnuuallakin Ruotsiin kuuluneessa Suonessa. Ne alkavat v,1543 ja sisiiltyviit voudintj-leihin. 1500-1uvu1la Ruotsin veronmaksa j at ryhmiteltiin pitii j ittziin verotuksellisiin yksikkdihin, neljdnneskuntiin. Ne taas jaettiin nauta* kuntiin ja nautakunnat verotal-oihin. Leheskaan aina kirjurit eiviit merkinneet kylien nimizi maakirjoihin, vaan islinniit ryhnriteltiin neljlinnes- ja nautakuntamj-esten nimien alle. Niimii luottarousmiehet saattoivat vaihtua vuosj.ttainkin. Isiinnille ei aina merkitty sukuniniii. Jos sukunimi on kirjoissa, patronyynri useirnriiten puuttuu. Myds Viipurin Karjalan maakirjat jeiivdt ajastaan jdlkeen. Isiinniin nimesta tuli erii:inlainen "tal_onnj-mir', joka pysyi kirjoissa. vaikka nirnenkant.aja oli jo ammoin kuoilut. Kun sama nlmi voi nakya maakirjoissa kyfiunenia vuosia eikd muita laihteitd ote kaytettiivisse, on yleensli mahdotonta tietaa, onko kysymyksessii sama islintii yai 2-3 samannimistii, vaikkapa poika ja pojanpoika. Etunimethlin periytyivat sitkeaisti. Maakirjojen keytto esipolvitutkimuksissa on siten usein sangen
- 117- ongelmallista ja joudutaan puhunaan todenn ikdisyyksists. Kokemusteni mukaan tdysin varma sukujohto 1540-Iuvu11e saakka on pikemmin poikkeus kuin s5iint6. Tosin esipolvitutkimuksissa el liiheskii5n aina phiistd 1500-luvulle asti. Vanhimmat henkikirjat ovat v:ita 1635. Ne slsiiltyvdt Isiinintileihin. 160O-luvun henkikirjoista puuttuvat useirrniten sukunimet,vaikka muut lshteet osolttavat, etta sukunimet olivat kiiyt6ssd Karjal-assa. Kirjurit sils noudat.tivat ruotsirmlaalaista kaytlintdii kuten liintisenuntissd Suomessa. Vaimojen nirnlli ei fta-suomessa (Karjala, Savo, Kymenl-aakso) merkitty henkikirjoihin eriiitii poikkeusvuosla lukuun ottamatta. 1560-Iuvulta lehtien n. parinkymmenen vuoden ajan verotettavat ryhmiteltiin sen mukaan, minkslaisen sotilaan talo kustansi kuten raskas ratsuvaki (ryttare, cavallerie), kevyt ratsuv5ki 1. rakuunat, jalkavaki jne. RSlssitalonpojat olivat omassa ryhrniissiitin. Jos kyle o1i suuri, sen taloja voi ol1a useassa ryhmsssti. Muuten Viipurin Karjalan henkikirjat puuttuvat eri pitulsina jaksoina 15 vuoden ajalta vv. 1570-1700. Vanha Suomi syntyi Uudenkaupungin rauhan jlilkeen (I72L). Se kesitti paaosan Klikj.salmen liisnlstd ja Veniijdiin liitetyn osan Viipurin Karja1aa. Pikku vihan jiilkeen Turun rauhassa (17113) raja siirtyi Kymijokeen ja osittain Savon puolelle. Vanha Suomi liitettiin muuhun Suomeen v. 1811. Rajanvedot jakoivat pitdjid, kylis ja jopa tiloja kahtia. Ta116in syntyi uusia seurakuntiakin kuten Kesdlahti ja Antrea. Viipurin Karjalan osa rnuodostl viipurin laenin, josta on henkirkirjoja vuosilla 1722-L782. V:n L723 henkikirja on sanalla erslinlainen maakirja. Siinii luetellaan talojen asukkaita alaikeisis lapsia ny6- ten seka ikiitietda, jotka ovat epeluotettavia. V:lta 1727 on verorevisiokirja. josta selvievat tilan entlsen ja nykylsen viljetijiin nirnet ja tietoja tllan laadusta yerotuksen tarkistanista varten. Verorevisiokirjasta saa uselrmniten varmistuksen siita, onko suku vaihtunut talossa isonvihan jlilkeen. V:n 1782 jslkeen henkikirjoja ei laadittu. Sen sijaan verotuksesta on ns. podushnie-maksuluetteloita (veniijsnkielisi2i), joita sailytetein Mikkelin maakunta-arkistossa.
-IIO- Kiikisalmen (lii5nin) 1. Veniijiin Karjalan veroasiakirjoja tarkastelfaan tiissii vanhj-mmista liihtien. Vanhin on Vatjan viidenneksen verokirja v:ita 1500 (J.V.Ronimuksen veitdskirja ja suomennos 1906). Niin mielenkiintoi.nen asiakirja kuin se onkin, se on sukututkinuksen kannalta jokseenkin hy6dyt6n, si115 seuraavaan siiilyneeseen veroluetteloon on n. 90 vuoden matka, siis 2-3 tuntematonta sukupolvea. Ruotsalaisten tekemia maakirjoja on 25-vuotisen sodan lopu1ta, vuosilta l-589-93. Seuraavankin sodan (1609-17) aj-kana ruotsalaiset ryhtyivat laatimaan maakirjoja, joita on katkonainen sarja vuosilta 1613-5I. Isentien nimistli sel-vili5, ette valtaosa asukkaista oli alkuperaistd, kreikanuskoista kar jalaisviest6ii. Alkuperiiisten asukkaitten muuttoa itliiin piiin tapahtui jo 1600*luvun alkupuolella, mutta varsinainen vy6ry tapahtui ns. ruptuurisodan aikoihin (I656-58). Rajat eivet muuttuneet, mutta Karjalan asutushistoriassa tlil- 1ii sodalla oli rrrul-listava merkitys. Suuri osa Klikisalmen liiiinistli autioitui ja tilalle muutti uudisasukkaita lantisesta Karjalasta, Savosta ja kauenpaakin. V:n 1650 tienoilla Klikj-salmen 15lini jaettiin lli5nityksiksi eivlitkii asukkaat r,raksaneet veroja kruunul-le. Nli.in oilen veroluettelot puuttuvat vuosilta 1652-B0, poikkeuksena Pielisjiirvi, joka kuului Kajaanin vapaaherrakuntaan ja jonka ti11t sisiiltyvlit Pohjanrnaan ti- Ieihin. Vuosilta I68I-96 on shilynyt "henkikirjoja", jotka poikkeavat Ruotsin puoleisista marttaalil-uetteloista. Niissii mainitaan vain yksj- nies tilaa kohti kuten rnaakirjoissa ja nimelt2ilinkj-n ne ovat savu-tai arvj,overoluetteloita. Liilinitysten peruutuksen j;ilkeen (1680) osa Kakisalmen l-iiiinin talonpojista maksoi veronsa kruunulle, mutta hyvin ylej-sesti kruunu vuokrasi naita arrendaattoreill-e 1. verovuokraa ji1ie. Tiistii jiir jestelrn?istii johtuu, etta veroluettelot ovat sekavia ia i-lmeiserr Duutteellisia. Kakisalmen liiiini jakaantui pohjoiseen ja eteleiseen laeniin (voutikuntaan), joitten raja ei ollut kiinteii eikii kaikissa 1600-luvun veroluetteloissa jakoa o1e tehtykeilin. Pohjoisesta liilinista on 1700- luvulta yksi henkiki-rla (L722) ja kolme verorevisiokirjaa (L72'7, L754 ja 1764). Y:n I'164 verorevisiokirjassa esiintyvat ensirnmiiisen kerran ne kantatilojen nuraerot, jotka olivat maarekisteriss5 viel-ii v, 1939. Ete}Sisestei laisnista 6n yslelprricinlziri: rr.l+: 1127 )a
-r19- henkikirjoja v:lta 1724 sekli I73L-82. Jaakkima, Kurkijoki ja Parikkala puuttuvat kui.tenkin kirjoista 1720-l,uvun jtilkeen. Pohjois-Karjalan kihl-akunta muodostettiin siitii osasta Klikisalmen pohjoista lli5niii, joka j5i Uudenkaupungin rauhassa (J-72I) Ruotsin puo1e1le. Sen tilit sisaltyvat Savonlinnan ja Kymenkartanon llilinin ti1eihin. v:ita L722 on henkikirja ja ajalta l-723-'15 ns. verollepanomaakirjoja, jotka ovat samanlapaisia kuin Klikisalmen liiiinin verorevisiokirjat, ts. yksi mies taloa kohti ja verotuksen perusteet. Kihlakunta liitettiin Kuopion liidniin v- L7'75 ja sieltii henkikirjat puuttuvat 180O-alkuvuosiin asti. Inkerinmaa kuului Ruotsin voittomaihj.n suurva.l-ta-aikana ja sieltri on maa-ja henkikirjoja ajalta 1634-1708. Sukututkijall-e on usein hydtyd ers5stli asiakirjasta, joka ei ole varsinainen veroluettelo: papiston laatima Vanhan Suomen vaestsl-uettelo v:ita l-754. Se koskee vain luterilaisia seurakuntia. Yhteniiistii kirjaamisnenetelrniizi ei o1lut. Kurkijoella on kirjattu vain kunkin kyliin asukkaitten lukumlilirli, kun taas Parikkalassa on lueteltu kaikki asukkaat kylittiiin ja perheitt?iin sekli epaluotettavat ikatiedot. Viipurin Karjalan ls5nintileihin sisliltyy muitakin veroasiakirjoja kuin maa- ja henkikirjoja kuten hopeaveroluettelot, karja- ja kylvdluettelot, sotilastilaluettelot, ratsumiesluettelot, autioluettelot, karanneit.ten luettelot. Neite ei o1e kaikilta vuosilta.
-120- Karj alan veroluettelot t.uxir: ut ir.r,xixi-r j rt Viipurin l.arirotsin Karjala 1543-1708 1635-1708 (AyriipiiZin,Rannan, Jiiiisken ja Lappeen kihlakunnat) Kiikisalrnen 1. Venlijiin Karjala Vatjan viidenneksen verokirja 1500 Ruotsin vallan aikana! 1589-1593 16&1-I-696 1613-1651 Inkerinmaa Vanha Suoni: Viipurin liiiini Xiikisalmen eteliiinen lii5ni Kakisalmen pohjoinen l5iini Jii5sken, Lappeen ja Kymin kihlakunnat (kuuluivat Viipurin litiiniin) 16 34-1708 7722-I7 82 1724,r737-t782 L722 t7 43-L782 Pohjois-Karjalan kihlakunta L123-L775 L722 Viipurin l55ni Kdkisalrnen eteliiinen ISZini I(iikisalmen pohjoinen l5iini Verorevi siokirjat L727 r727 1727, L754, 7764 Vanhan Suotiren Vdestdluettelo L754 Kdkisal-men pohj. 1daini Ktikisalnen etei. laani 1722 r'727 1754.r'764 1724 1727 L73I-82 Ruskeala x x Eiitola UukuniemixxReisalaxx SuojarvixxKaukol"ax Piilkjiirvi x x Kurkijoki Salmi x x Jaakkirna Suistamo x x parikkala SortavalaxxpyhdjSrvixx rmpilahtixllt<]<oraxx Hiitora"IS:luxx -- Kurkijoki Kekisalmi x x Jaakkima Pohjois-Karjafan kihlakunta Parikkala L722-75 Kitee' Kesiilahti' Liperi, Pie- Iisj;irvi, Ilomantsi. Suojarvi, Pelkjarvi, Tohmajiirvi.