Kokeeseen tulevat aiheet

Transkriptio

1 Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset olivat ruotsalaisia.

2

3

4 Ranska ja Venäjä liittoutuivat Iso-Britanniaa ja Ruotsia vastaan Tilsitissä v s sekä moniste Tehtävänä kirjoittaa vuoropuhelu. Tekstit seuraavissa dioissa

5 Venäjän täytyy liittyä kauppasaartoon Britanniaa vastaan. Oui, mutta mitä hyödyn siitä? Voitin teidät sodassa, minä määrään. Jaetaan Eurooppa ilman sotaa. Saat Itä-Euroopan, minä otan Länsi-Euroopan. Napoleon I Lisäksi Venäjän täytyy tuhota Ruotsin ja Britannian kauppasuhteet. Miten se muka onnistuu? Aleksanteri I

6 Aloitat sodan Ruotsia vastaan. Sota on kallista. Miksi sotisin Ruotsia vastaan? Napoleon I Kun voitat sodan, saat valloittaa Suomen Pietarin turvaksi Ei siitä muuta hyötyä olekaan Aleksanteri I

7 Tilsitin sopimuksen mukaisesti Venäjä aloitti sodan Ruotsia vastaan helmikuussa 1808, s Sodan tarkoituksena oli pakottaa Ruotsi kauppasaartoon Britanniaa vastaan. Sota sai nimen Suomen sota.

8 Ruotusotilaan varustus (tätä ei tarvitse osata) Pistin, noin 70 cm Patruunalaukku: ruutisarvi ja ruutia, lyijykuulia Piilukkomusketti Pistinkotelo KIRJOITA TÄNNE SOTILAAN NIMI

9 Jos olet tehnyt Suomen sodasta vuoropuhelun, se ei tule kokeeseen. Viaporin linnoituksen, se ei tule kokeeseen. syitä siihen, miksi Ruotsi hävisi ei tule kokeeseen.

10 Porvoosta samanlainen täydennystehtävä kuin läksynkuulustelussa. Kertaa läksynkuulustelumoniste. Tärkein aihe!

11 Autonominen suuriruhtinaskunta Huomaa, että Suomi ei ollut itsenäinen! Suomen suuriruhtinaskunta Yhteinen hallitsija, joka päätti ulkopolitiikasta Venäläisille Suomi oli ulkomaa Venäjällä suomalaiset olivat tasa-arvoisia venäläisten kanssa

12 Ruotsin vallan aikana Venäjän vallan aikana Suomen asema Ruotsin maakunta Autonominen suuriruhtinaskunta Suomen hallitsija Ruotsin kuningas Venäjän keisari Suomea koskevat lait säädettiin Tukholmassa Ruotsin säätyvaltiopäivillä Suomessa valtiopäivillä Pääkaupunki Tukholma ja Turku Pietari ja Helsinki Suomalaisten maksamat verot käytettiin Ruotsin hyväksi Suomen hyväksi

13 Läksynkuulustelu Porvoon valtiopäivillä sovituista asioista

14

15 Helsingistä pääkaupunki v Vaikka olisit tehnyt kirjeen muodossa tämän tehtävän, asiat samoja kuin seuraavassa diassa

16 Turku ei olisi ollut hyvä pääkaupunki, koska, keisarin mielestä Turku on liian lähellä Ruotsia ja liian ruotsalaismielinen. On hyvä, että Helsingistä tehtiin pääkaupunki, koska Helsinki on lähempänä Pietaria. Lisäksi Helsinkiä suojaa Viaporin linnoitus. Helsingistä voidaan rakentaa hieno uusi pääkaupunki. Empire muotia Napoleonin Ranskasta

17 Näin asiat päätettiin autonomian ajan Suomessa s. 24 Opettele vähintään nämä Ministerivaltiosihteeri suomalaisten edustajana Pietarissa. Kenraalikuvernööri keisarin edustajana Helsingissä. Senaatti ja senaattorit tekivät jokapäiväisiä päätöksiä lakien mukaan. Uusia lakeja säädettiin valtiopäivillä

18 Suomen rajat muuttuivat s. 24 Suomen sodan jälkeen Haminan rauhassa 1809 Venäjän valloittama alue Suomen sodassa (myös Ahvenanmaa) Haminan rauhassa Venäjä vaati Lapin alueen osaksi Suomea. Karjala (Vanha Suomi) palautettiin Suomelle 1812 Kiitoksena Suomen uskollisuudesta Napoleonin Venäjän sotaretken aikana. Salla liitettiin Suomeen 1833 Nikolai I palkitsi Suomen, joka ei liittynyt Euroopan kapinoihin.

19 Maalaiskylän asukkaat Kylän kuva ei tule kokeeseen

20 Maalaiskylän asukkaat s.36-43

21 Aatelisto Olemme perineet maamme, asemamme ja omaisuutemme. Säätymme miehet saavat päättää Suomen asioista valtiopäivillä. Meitä kutsutaan säätyläisiksi sekä herrasväeksi. Eroamme muista kyläläisistä siinäkin, että puhumme kotikielenämme ruotsia, käytämme ylellisyystuotteita ja muotivaatteita. Poikamme voivat opiskella yliopistoissa. Meitä ympäröi suuri joukko palvelijoita.

22 Papisto Me olemme tärkeä sääty, vaikkei meitä ole kuin 0,3 % väestöstä. Toimimme kansan kouluttajina ja köyhien auttajina. Meillä on oikeus rankaista kurittomia jalkapuulla. Jalkapuuhun kiinnitetty sijoitetaan kirkon eteen jumalanpalveluksen ajaksi muiden pilkattavaksi. Annamme viljelyopastusta ja meidän kauttamme leviää uusia viljelyskasveja, kuten peruna. Kuulumme herrasväkeen ja saamme päättää Suomen asioista.

23 Talonpojat Viljelemme omistamaamme maata. Vanhin poika perii tilan. Meitä kutsutaan myös talollisiksi ja tilallisiksi. Säätymme miehet saavat päättää Suomen asioista valtiopäivillä. Emme kuitenkaan ole herrasväkeä, vaan meitä kutsutaan sanalla rahvas, koska puhumme suomen kieltä. Teemme itse työtä, vaikka meillä on palvelijoitakin.

24 Torpparit Kuulumme tilattomiin, sillä emme omista viljelemäämme maata. Olemme vuokranneet säätyläisten tai talonpoikien tiloista erotetun tilan. Olemme siis vuokraviljelijöitä ja maksamme vuokran työnä eli taksvärkkinä isäntäperheelle. Isännät eivät tarvitse rahaa, mutta työvoimaa he tarvitsevat. Vaikka meillä on isännän kanssa tehty vuokrasopimus eli kontrahti, on asemamme on epävarma, koska isännällä on oikeus irtisanoa meidät. Emme myöskään saa päättää Suomen asioista, koska emme kuulu mihinkään säätyyn.

25 Mäkitupalaiset Kuulumme tilattomiin. Olemme vuokranneet pienen tontin, johon mahtuu mökki ja pieni kasvimaa. Maksamme vuokraa tontista taksvärkkinä, kuten torpparitkin. Hankimme elantomme käsityöläisinä tai tekemällä töitä herrasväelle ja talollisille. Emme kuulu mihinkään säätyyn, joten emme saa päättää Suomen asioista.

26 Piiat ja rengit Olemme tilattomien perheiden lapsia. Elätämme itsemme palvelijoina, jotka palkataan vuodeksi kerrallaan. Palkka maksetaan asuntona, ruokana, vaatteina ja rahana. Emme kuulu mihinkään säätyyn, joten emme saa päättää Suomen asioista.

27 Loiset Olemme tilattomien ryhmän köyhimpiä. Asumme vuokralaisina saunoissa, nurkissa, ullakoilla yms. Elätämme itsemme kerjäämällä ja tilapäistöillä. Emme kuulu mihinkään säätyyn, joten emme saa päättää Suomen asioista.

28 Huutolaiset Meihin kuuluvat köyhät vanhukset ja orpolapset, joiden hoidosta kunta maksaa isännille. Meidät myydään huutokaupoissa halvimman maksun hyväksyvälle isännälle ilmaiseksi työvoimaksi. Olemme täysin isännän armoilla. Emme myöskään saa päättää Suomen asioista, koska emme kuulu mihinkään säätyyn

29 Kirjoita loppuun: Tilattomat eivät omistaneet maata eivätkä kuuluneet säätyihin. He eivät saaneet päättää Suomen asioista. Tilattomat olivat säätyjen työvoimaa. Valtiopäivillä vain säätyjen miehet saivat päättää Suomen asioista.