HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA LUVULLA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA"

Iivari Leppänen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi oli tuonut Vainikaisia Kaakkois- Suomesta kohti Pohjois-Pohjanmaata. Heitä löytyy 1600-luvun kirkonkirjoista Kajaanin lähettyviltä Paltamon ja Sotkamon seurakunnista. Osa muuttajista jatkoi matkaa kohti rannikkoa, kaupankäynnin keskukseen Ouluun saakka. Kirkonkirjoista Vainikaisia löytyy myös Haukiputaalta, Oulunsalosta, Limingasta, Raahesta ja Muhokselta. Säämingin alueella on elänyt ja asunut talollinen Hannus Vainikainen. Kuvassa alapuolella lainaus Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelosta, vuosina , Hannus Vainikaiselle kuuluneet maa- ja vesialueet. ( maantarkastusluettelosta ) Vainikainen, Hannus Sämingh, kerinemi bij, fol. 36v Leffuie lahen nemi, Vesi sari, kota sari, Roho nemi, Kooka lammin pää, pitke lammin sijffw, Begieradh aff Gödich Finche Leuie lahen nemi, kijllijen kangas, vesisarij, kotasari, Repijsapaiannemi, Rohonemi, kokalammin pä Edelleen Habermanin maantarkastusluettelossa 1620-luvulla mainitaan Tavinsalmen pitäjän Haminalahden kylän alueella talolliset Sigfredh ja Staffan Wainikainen. Wenehän kylällä Anna Wainikatar. Hieman myöhemmin Haminalahdessa asuu Madz Sigfredsson Wainikainen esiintyen ensimmäisessä veroluettelossa (myllytulliluettelo v.1625). ( maantarkastusluettelosta 1620-luvulla) Vainikainen, SigfredhTaffwi Sall[mi] [Socken], Haminalaxi Byij, fol. 15v Wainikainen, StaffanTaffwi Sall[mi] [Socken], Haminalaxi Byij, fol. 15v Vainikatar, AnnaTaffwi Sall[mi] [Socken], Wenähen Byij, fol. 13v Luonnollisesti suurin osa Vainikaisista jäi asumaan kotiseuduilleen Kaakkois-Suomeen, asukkaita esiintyy esim. Sortavalan, Viipurin ja Taipalsaaren kirkonkirjoissa. Kannattaa mainita, että alueelta on levinnyt myös Vainikkojen suku, joka mahdollisesti onkin samaa sukujuurta Vainikaisten kanssa.

Osa muuttajista jatkoi matkaa kohti rannikkoa, kaupankäynnin keskukseen Ouluun saakka. Kirkonkirjoista Vainikaisia löytyy myös Haukiputaalta, Oulunsalosta, Limingasta, Raahesta ja Muhokselta.

2 Varmaa tietoa on, että 1600-luvun alkupuolella ensimmäisiä tämän tutkimuksen kohteena olevia Vainikaisia asui nykyisen Kuopion kaupungin alueella. Silloisen paikkakunnan nimi oli Cuopiåby eli Kuopion kylä, jota kutsuttiin myös nimellä Cuopiånjemi, Kuopionniemi. Mistä tämä historian kirjoissakin esiintynyt Vainikais-perhe oli tullut Kuopion kylään jää vielä pienen arvailun varaan. Tutkimuksen tässä vaiheessa, voisi olettaa, että he kulkivat reittiä Tavinsalmi - Haminalahti - Kuopio Tutkimukset 2000-luvulla Kaksi toisistaan erillistä sukututkimusta Vainikaisista on päätynyt 1600-luvun puolessa välissä eläneisiin, isä Henders ja poika Johan Vainkaiseen Kuopionniemen Koljolaan. Marketta Partanen tutki Lapinlahden Vainikaisten sukua 2000-luvun alkupuolella ja päätyi tutkimuksessaan tällöin Kuopio kylän Koljolanniemelle, Henders Wainikaiseen ja Anna Roinittareen. Hän oli keskittynyt selvittämään suvun levinneisyyttä etenkin Lapinlahden, Pielaveden ja Iisalmen seurakuntien alueiden kylillä eläneistä, Vainikaisen sukuun kuuluneista henkiöistä pitkälti nykypäiviin saakka. Vuonna 2013 Arja Vainikainen päätyi samoin Kuopionniemelle tutkiessaan omaa Vainkaisen sukulinjaa alkaen Kuopion kaupungissa eläneestä isoukista siirtyen ajassa taakse päin Maaningan srk:n Käärmelahden kylälle, sieltä Väänälänrannalle, sitten Hiltulanlahteen ja päätepisteenä Tavinsalmen pitäjän Kuopion kylä 1600-luvulla. Tämän oman sukulinjan selviämittämisen jälkeen alkoi jälkipolvitutkimus, jonka kantaparina on ollut Henders Wainikainen ja Anna Roinitar. Jälkipolvitutkimus pyrkii kartoittamaan perheiden kaikkien miesjälkeläiseten esiintymisen 1600-luvulta kohti nykypäivää. Sen pohjalta on sitten tehty kaaviokuva Vainikaisen suvun levittäytymisestä Pohjois-Savossa.

Mistä tämä historian kirjoissakin esiintynyt Vainikais-perhe oli tullut Kuopion kylään jää vielä pienen arvailun varaan.

3 Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös nämä tiedot tukevat ko. sukututkimusta. Näistä tapahtumista on kerrottu lainauksina, ja ne on poimittu eri historian kirjoista.

4 Kuopion historia osa 1:n kansikuva Tapahtuma 1. Kuopion historian 1. osan kirjoittaja Pekka Lappalainen on kertonut kirjassaan kuopionniemeläisten Heikki ja Juho Vainikaisen maaveron oikaisupyynnöstä talvikäräjillä vuonna Käräjäjutun aiheena oli siis maakirjaan merkityn, maksettavan veron suuruus, eli yksi veromarkka. Heikin ja Juhon mielestä heidän talonsa ei olisi edellyttänyt näin suurta veroa. Käräjäjutun päätös ei kuitenkaan tuonut muutosta maaveron suuruuteen, mutta historian kirjoittaja Lappalainen kertoo, että Heikki ja Juho maksoivat veroina kuitenkin 1/2 veromarkkaa ja pitivät toisen puolen talosta niin sanotusti autiona. Lappalainen kertoo edelleen, että talo oli nimeltään Koljola ja se sijaitsi Kuopionniemen Koljolanniemellä. (Koljolanniemi sijaitsee nykyisen Väinölänniemen tyvessä) Tapahtuma 2. Kuopion kylästä päätettiin tehdä kaupunki ensimmäisen kerran 1650-luvun puolessa välissä. Tuohon aikaan kylässä asui alle 100 henkeä. Vuoden 1649:n maakirjaan on merkitty 14 talollista, joista yksi oli Johan Hindersson Wainikainen. Tila Koljola oli nyt poika Juhon nimissä ja vanhemmat Heikki ja Anna asuivat mahdollisesti hänen perheessä. Juhon taloudellinen tilanne oli historiankirjoittajan mukaan kohentunut niin, että hänellä oli myös toinen Pulkkila-niminen, puolen veromarkan talo nimissään. Mahdollista on sekin, että Heikki ja Anna asuivat Pulkkilassa, samoin kolme heidän nuorempaa poikaansa; Sigfred, Hindrich ja Erich.

Käräjäjutun aiheena oli siis maakirjaan merkityn, maksettavan veron suuruus, eli yksi veromarkka. Heikin ja Juhon mielestä heidän talonsa ei olisi edellyttänyt näin suurta veroa.

5 Kuopion kaupungin perustamishanke eteni kuninkaan hallintorattaissa ja Kajaanin vapaaherrakunnan päällikkö Zacharias Palmbaum olikin jo Pietari Brahelle lähettämässään kirjeessä esittänyt, että kaupunkiin muuttaville virkamiehille tullaan tarvitsemaan maata ja asuinrakennuksia ja tätä varten hän esitti nyt Kuopionniemellä sijaitsevia Heikki Vainikaisen ja Hannes Laurinpojan tiloja luovutettaviksi virkatalojen käyttöön. Pekka Lapalainen kertoo edelleen, että Pietari Brahelle tehty esitys tuli voimaan ja Heikki Vainikainen joutui luovuttamaan maansa ja talonsa Kuopion kaupungille, jonka perustaminen tapahtui vuonna Talon sijainti voidaan paikantaa nykyisin Kuopion kaupungin suojelukohteena olevan Gustaf Rainsen myllyrakennuksen paikalle tai aivan sen lähiympäristöön.

Vainikaisen ja Hannes Laurinpojan tiloja luovutettaviksi virkatalojen käyttöön.

6 Kuopion satama-aluetta 2000-luvulla, taustalla punatiiliset Gust.Raninin myllyrakennuset, joiden paikka on Koljolanniemi eli sama alue missä Vainikaisten esi-isät 1600-luvun alkukymmenillä elivät ja asuivat.

7 Valokuva satama-alueesta 1800-luvun loppupuolella kuvattuna TIETOJA HENKI- JA MAAKIRJOISTA Johan ja Henders Wainikainen perheineen jättivät taakseen vasta peustetun kaupungin ja muuttivat etelän suuntaan, 15 km:n päähän Hiltulanlahden kylään. Muutto tapahtui joko vuonna 1655 tai -56. Varmaa tietoa löytyy jälleen Hiltulanlahden kylän henkikirjoista. Vuoden 1655 henkikirjassa on Hiltulanlahden kylän kohdalla Johan Wainikainen merkitty talon päämieheksi ja veronmaksukykyisiä oli yht. 5 henkeä ja seuraavana vuonna heitä oli 6 henkeä. Myös Kuopion kylän maakirjassa vuonna 1655 näkyy Johanin toinen talo, joka oli ilmeisesti em. Pulkkila. Seuraavana vuonna 1656 tämä talo häviää sitten Kuopion kylän maakirjoista ja Hiltulanlahden henkikirjaan tulee yksi henkiö lisää. Pääjoukko myöhemmin laajenevasta Vainikaissuvusta oli nyt asettunut Hiltulanlahden kylään, mistä he 1700-luvun alkupuolella alkoivat levittäytymisen Pohjois-Savon eri kylille.

Vuoden 1655 henkikirjassa on Hiltulanlahden kylän kohdalla Johan Wainikainen merkitty talon päämieheksi ja veronmaksukykyisiä oli yht. 5 henkeä ja seuraavana vuonna heitä oli 6 henkeä.

Samankaltaiset tiedostot

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös