Korhosten sukujuuret ja sukuhaarat Kainuussa
|
|
- Siiri Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Korhosten sukujuuret ja sukuhaarat Kainuussa Kainuun Korhoset 1200-luku Muolaan ja Metsäkylän pitäjissä Korhola niminen talo 1300-luku Korhonen niminen henkilö oikeudessa nimi tuomiokirjoihin 1500-luku Karjalassa Korhosia Viipurissa Pehr Korhonen 1550 Jääksessä Olli Korho 1545 ja Olli Korhoin luku Savossa Korhosia Pellosniemellä 5 savua Visulahdessa 9 savua Rantasalmella 5 savua 1600-luku Kainuun ensimmäiset Korhoset
2 KORHOSTEN SUKUJUURET JA -HAARAT KAINUUSSA Johtokunnassa syntyi ajatus, että ensimmäisessä perustamisen jälkeisessä sukukokouksessa luodaan perusta myöhemmille juhla-alustuksille ja mahdolliselle Kainuun Korhosten sukututkimukselle julkaisuineen. Etsittiin asiantuntijaa, mutta ei löydettyaiheeseen perehtynyttä näin lyhyellä aikataululla. Suostuin alustamaan, koska käytettävissä on kohtuulliset tiedot Korhosten alkuvaiheista Kainuussa. Alustus keskittyy aikaan ennen kirkonkirjoja. Kaikki tältä ajalta oleva tieto on peräisin niin sanotuista maallisista lähteistä eli säilyneistä veroluetteloista, uudisasukasluetteloista, muuttaneiden luetteloista, itsellisten luetteloista sekä mahdollisesti joistain renki- ja piikaluetteloista. Syntymäaikoihin liittyvät tiedot ovat pääosin päätelmiä edellä mainittujen luettelojen perusteella, joten ne ovat noin arvoja. Perustan esitykseni edesmenneen kajaanilaisen harrastajasukututkija Kauko Korhosen muistiinmerkitsemään aineistoon. Tämä aineisto on Sotkamon kirjastossa kaikkien asiasta kiinnostuneiden lainattavissa. Maallisten lähteiden tutkimisen on suorittanut Oulun maakunta-arkiston tutkija Kaisu Kynkäänniemi os. Sarkkinen. Tausta-aineistoa ja Kainuun asuttamiseen liittyviä yksityiskohtaisia tutkimustietoja olen poiminut tutkija Jorma Keräsen Jyväskylän yliopistossa laatimasta laajasta opinnäytetyöstä - Kainuun asuttaminen. ENNEN KAINUUN UUDISASUTTAMISEN ALKUA Sukunimeä on käytetty itäisessä Suomessa ja Karjalassa jo 1200-luvulla, kun taas lännessä - Hämeessä sukunimet otettiin käyttöön vasta niinkin myöhään kuin luvun puolivälissä. Tämä on suurena apuna sukututkimukselle täällä Itä-Suomessa. Poikien etunimen antamisessa oli tiettyä säännönmukaisuutta, jonka mukaan pariskunnan ensimmäisen lapsen ollessa poika, hän sai isänisän nimen. Toinen poika sai äidinisän nimen ja kolmas isän nimen. Mutta, jos ensin syntyi tyttö, perheen ensimmäiselle pojalle annettiin isän nimi. Periaatetta noudatettiin aikanaan hyvin tarkasti. Tämä auttaa jossain määrin sukututkijaa, mutta toisaalta myös vaikeuttaa taaten samannimisten poikien ilmenemisen lähisuvussa. Ensimmäiset merkit Korhosten suvusta perustuvat tietoon, että Muolaan ja Metsäkylän alueilla on ollut Korhola niminen talo jo 12OO-luvulla. Näiden talojen asukkaat lienevät olleen Korhosia. Toisen tiedon mukaan sukunimi Korhonen on merkitty tuomiokirjoihin 13OO-luvulla myös Karjalan Kannaksella. Henkilö oli ollut oikeudessa syytettynäkö vai todistajana. Niihin aikoihin 1200-luvulla, kun ensimmäiset tiedot Korhola -nimisistä taloista ja mahdollisista Korhosista ovat Muolaan pitäjässä ja Metsäkylän alueella Karjalasta, Kainuu oli lappalaisten, ilman kiinteää paikkaa eläneiden eränkävijöiden erämaata. Samanaikaisesti alueen halki kulkivat lähinnä Laatokan karjalaiset erä- ja kauppamatkoillaan Pohjanmaalla ja Perämeren rannikolla.
3 ENSIMMÄINEN KAINUUN UUDISASUTUSKAUSI ( ) Kainuun uudisasuttaminen alkaa 15OO-luvun alkupuolella. Ensimmäisen uudisasutuskauden aikana Kainuuseen saapuu yhteensä 199 sukua pääosin Savosta. Joukossa ei ole yhtään Korhosta, joka olisi asettunut alueelle pysyvästi asumaan. Kainuun asukasluvun arvioidaan olleen Rappasodan alla 1570-luvun puolivälissä jopa 1800 henkeä. Sukunimikirjassa mainitaan tuohon aikaan Karjalan Kannaksella asuneen Viipurin pitäjässä Pehr Korhonen 1550 sekä Jääksessä Olli Korho 1545 ja Olli Korhoin Lisäksi Rantasalmella asui 1543 Heikki Korhonen ja Yrjö Korhonen. Rantasalmelta Korhosia on saapunut 1500-luvun puolivälissä Kuopion seudulle, Rautalammille ja Rautavaaralle. Savossa Korhosia asui 15OO-luvun puolivälissä Pellosniemellä 5 savua, Visulahdessa 9 savua ja Rantasalmella 5 savua. 16OO-luvun alkupuolella myös Juvalla, Säämingissä ja Tavinsalmella eli kaikissa Savon kolkissa. 157O-luvulla Savosta Kainuuseen lähteneet Korhoset menivät Vanhaan Kainuuseen eli Pohjois-Pohjanmaalle Pohjanlahden rannalle. Erään lähteen mukaan löytyy myös merkintä Kainuun ensimmäisestä Korhosesta Säräisniemen Kivesjärven seudulta 1570-luvulle mennessä. Tämä tieto ei ilmene kuitenkaan missään käyttämistäni varsinaisista tietolähteistä. Mahdollinen Korhonen poistuu täysin niiltä ajoilta olevista lähteistä. Kyseisellä kylällä ei kuitenkaan tavata Korhosta seuraavaan sataan vuoteen. TOINEN KAINUUN UUDISASUTUSKAUSI- TÄYSSINÄN RAUHASTA KAJAANIN VAPAAHERRAKUNTAAN Rappasodan päätyttyä Kainuun väkiluku käy hyvin alhaisena. Alueelta on löydettävissä vain noin 20 taloa. Voidaan oikeutetusti sanoa, että Kainuu asutetaan toisen uudisasutuskauden aikana uudelleen. Kuten Nälkämaan laulun sanoissa todetaan "Meidän on uudesta luotava maa". Kainuusta on tavattu vuoteen 1600 mennessä 220 sukua. Ensimmäisten Korhosten ilmaannuttua Kainuuseen täällä oli asukkaita arviolta noin 150 henkilöä. Sotkamon historia -teoksen mukaan Sotkamon ensimmäinen Korhonen on ollut Eskill, jonka esitetään tulleen Jormaskylällle 1605 tienoilla. Hän kuitenkin katoaa, jos häntä onkaan - nimittäin mitkään varsinaiset käyttämäni lähteet eivät tunne tätä Eskilliä. Olof Korhonen löydetään ensimmäisen kerran merkittynä asiakirjoihin vuonna 1611 verolle pantujen uudisasukkaiden luettelosta. Tuolloin oli tavanomaista, että Kainuuseen saapuneille myönnettiin kuusi verovapaata vuotta aikaisemman käytännön mukaisesta kolmesta vuodesta poiketen. Tästä säännöstä on tuohon aikaan helposti joustettu. Olof Korhosen on arvioitu saaneen kymmenen verovapaata vuotta ja näin on laskettu Olof Korhosen saapumisvuodeksi Nämä ovat kuitenkin päätelmiä. Ainoa yksiselitteinen tieto on tuo mainitsemani vuosi 1611 uudisasukkaiden luettelossa.
4 Vuonna 1616 mainitaan Vuottolahdessa ja myöhemmin siitä erotetussa Murtomäessä asuneen Matts Korhonen. Hän joutuu vuoteen 1629 mennessä huonemieheksi eli itselliseksi ja katoaa verotileistä vuoteen 1633 mennessä. Vuodesta 1617 lähtien puolestaan Jormaskylällä tiedetään eläneen ensin Jöran ja sitten Lars Korhonen. Tämä tila autioituu vuoden 1636 tienoilla. Jormaskylältä ei näy mitään merkkiä talollisista Korhosista vuonna Näin Olof Korhosen tila jää Kainuun ainoaksi Korhosten tilaksi tänä aikana. Poika Olof siirtyy Vihtamon Korholan isännäksi Katermalle tulee vuoteen 1650 mennessä Pehr Korhonen. Vuonna 1650 Kainuun ainoat talolliset Korhoset olivat veljekset Olof ja Pehr Korhonen. Olof III 4 poikaa; lastenlapset yhteensä 13 poikaa ja 13 tytärtä Olof IV perhe ei ole vuoden 1698 rippikirjassa vaan perhe on pakomatkalla Myöhemmin muutama pojista palaa takaisin Älänteelle. Erich ainakin yksi poika ja kaksi tytärtä kuolee ennen aikuisikää. Peer ei täsmennyksiä Johan perheestä jäi eloon isän lisäksi vain yksi tytär Swen 6 poikaa; lastenlapset yhteensä 25 poikaa ja 17 tytärtä Kolmen vanhimman pojan lapset perheineen asuivat Vihtamo - Mujehoulu alueella. Yli-Sotkamoon muuttaneiden poikien lapset perheineen asuivat Sipisillä. Hans 4 poikaa ei tarkempaa tietoa: sukuhaara tutkimatta käyttämissäni lähteissä. Peer Olof Peer asui Tikkasen lesken kanssa Ala-Sotkamolla. Myöhemmin vielä toinen vaimo. Mahdolliset ensimmäisen avioliiton lapset ovat kuolleet lapsina. Josef Lienee syntynyt myös Vihtamon Korholassa, josta muuttanut Mieslahteen isännäksi ennen vuotta On ilmeisesti edellisten veli. Johan Joko saman veljessarjan kuopus tai Josefin poika. Eli Mieslahdessa, mutta meni venäjälle ennen. vuotta Peer Peer' Asui 1686 Lammasperässä, kuolee nuorena -34 vuotiaana Yksi poika ja kaksi tytärtä. Tyttäret avioituvat Kilpeläisen ja Sutisen kanssa, pojan elinkaaresta ei ole tietoa.
5 ENSIMMÄISEEN SOTKAMOON TULLEESEEN KORHOSEEN LIITTYVÄ SUKUTARINA Sukutarinan mukaan isällä oli Karjalan Kannaksella kotona kolme poikaa, kun tuli tieto, että pohjoisessa saa verovapaita talon paikkoja. Vanhin poika ei innostunut, koska hän saisi perinnöksi isän tilan. Innostus iski nuorempiin poikiin lähteä etsimään verovapaa oma tila, koska kotitanhuvilta sitä ei saisi. Vaihtoehtona olisi kolmannen pojan armeijaan joutuminen. Matka kotoa alkoi luvatuille verovapaille maille heti, kun matkalle tarvittavat lupalaput olivat taskussa. Pohjois-Savossa matkatessaan he osuivat hyvin kauniiseen korpimetsän siimekseen. Sitä ihailtuaan toinen veli päätti, että hänelle tuleva talo rakennetaan siihen paikkaan. Yhteisvoimin he ryhtyivät taloa rakentamaan. Talon valmistumisen jälkeen kolmas poika jatkoi perheineen matkaansa ja saapui Sotkamoon, sitoi lehmänsä puuhun ja ensi töikseen rakensi turvemajan tilapäiseksi asunnoksi. Kaadettuaan hirsiä uudispirttiin hän poltti loput puut ja risut kaskimaaksi kylväen siihen naurista, ruista ja ohraa. Toisaalta Savossa tiedetään Nilsiästä, että sinne on muuttoluvan mukaan tullut Karjalan Kannakselta mies nimeltä Peer Korhonen. Nilsiään Peerille oli rakennettu niin iso talo, että hän ei yksin pystynyt sitä rakentamaan. Hänellä on tarvinnut olla ainakin yksi tai useampi apumies. Lisäksi uskotaan, että Sotkamoon matkaa jatkanut henkilö oli tämä toinen rakennusmies, koska lähiseudulla ei asunut miehiä. Savoon jäänyt veli olisi silloin ollut Sotkamoon saapuneen Olofin nuorempi veli, koska nuorempaa oli tapana auttaa. Näistä vuosista ja elämänvaiheista on edetty niin, että olemme keskimäärin 16. sukupolvea. PÄÄTOSSANAT Esittämäni otti kantaa Kainuun ensimmäisiin Korhosiin ja heidän jälkeläisiin. Tästä nykyisyyteen päin kukin voi jatkaa tutkimalla hyvin säilyneitä kirkollisia lähteitä ja laajentaa osaltaan tutkimusta. Voidaan todeta, että toistaiseksi - kuinka tulevaisuudessa - ei voida varmuudella sanoa, mistä ensimmäiset Korhoset Kainuuseen saapuivat. Vahvimmat ja todennäköisimmät vaihtoehdot ovat Suur-Savo ja Karjalan Kannas. Kuitenkin tiedetään Korhosia asuneen Kainuussa pysyvästi 400 vuotta. Toki tämän jälkeenkin Kainuuseen on tullut Olof Korhosia. Korhonen Useimmat heistä lienevät muuta kuin tätä esittämääni, Kainuussa yhtäjaksoisesti vuotta asunutta, sukua. Kaikesta huolimatta meillä on yhteinen Kainuun Korhosten sukuseura, joka pitää sisällään kaikki tähän suureen sukuun kuuluvat jäsenet sukuhaarasta riippumatta. Kiitos!
Sukuseuramme toiminut 5 vuotta.
Sukuseuramme toiminut 5 vuotta. Ehkäpä moni sukuseura saa alkunsa tunnetasolta. Kuin itsestään jonain päivänä syntyy ikään kuin vaistonvarainen halu lähestyä edesmenneitä sukupolvia ja tutkistella heidän
LisätiedotHISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA
28.1.2015 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi
LisätiedotJurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ
SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla
LisätiedotAFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi
AFANASJEV-SUKUKOKOONTUMINEN 6.7.2013 Rovaniemi, Korundi Ohjelma 8-10 Ilmoittautuminen ja nimikorttien jako Korundin aulassa 10-12 Sukukoontumisen avaus, Paavo Ahava III Vienan Karjala ja Afanasjev-sukunimi,
LisätiedotSUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ
SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös
LisätiedotSUVUN TILALLISET KULKKILA
SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna
LisätiedotAntti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1
Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.
LisätiedotTAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)
TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)
LisätiedotHallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet
Hallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset 28.7.2018 Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet Tutkijan esittely ja sukututkimustausta Suomen historian maisteri (Joensuun yliopisto
LisätiedotLiperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.
Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri
LisätiedotPylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)
1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:
LisätiedotMillä oksalla istut? Teuvo Ikonen
Millä oksalla istut? Pilottihanke genomitutkimus on osa sukututkimusympäristöä -> helposti väärinkäsityksiä ja virheellisiä tulkintoja pilotointikohde -> Ilomantsin Ikoset -> taustalla vajavaiset kirkolliset
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotSohvin ja Paavon. esivanhemmat ja jälkeläiset
Sohvin ja Paavon esivanhemmat ja jälkeläiset 1370-luvulta tähän päivään Helena Jansson Af Dönsby af Karis 1370 Hjerta/Cajanus n. 1460 Ruuskanen/Ryth 1580 Kämäräinen 1670 Pitkänen n. 1660 Kaikkonen 1720
Lisätiedot23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998)
92 23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998) 93 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALONIEMEN TA- LOT (1998) Taulu 1. I. Heikki Eerikinpoika Kautto. Syntynyt 20.4.1771 Laukaassa.
LisätiedotHilja-mummin matkassa
Hilja-mummin matkassa Tuntematon isoäitimme Helena Ahonen Dordela-Krämer sukuseuran kokous 11.8.2018 Mallusjoella Hedvig Dordela. 1768 Virenoja, Dordela,Mäkelä Mickel Holmberg. 1769. Virenoja, Pöllölä
LisätiedotYLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto
YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat muut mikrokuvatut aineistot, kuten läänin- ja voudintilit, tuomiokirjat, perukirjat,
LisätiedotPaavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 3. kymmenkunta, sivu 51 Pekka Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 5. kymmenkunta, sivu 99v
3.12.2001 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA JOROISTEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja VA 6133, mf ES 941, Joroisten historia Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, x.
LisätiedotARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA
4.1.2002 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA KANGASNIEMEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja, Vesulahti,VA 6133, mf ES 941 Lauri Lukkarinen, Vuolingon neljänneskunta, 5. kymmenkunta
LisätiedotRiekkisten suvun alkuvaiheet ja DNA-tulokset
Riekkisten suvun alkuvaiheet ja DNA-tulokset 15.7.2017 kolehmainen.ari@gmail.com Tutkijan esittely ja sukututkimustausta Kotoisin Juvalta, asun Mikkelissä. Suomen historian maisteri (Joensuun yliopisto
LisätiedotVANHA SOTILAS LÄNSI-GÖTANMAALTA
VANHA SOTILAS LÄNSI-GÖTANMAALTA Lilja-suvun kantaisän jäljillä Aino Kinnunen Jo kauan on ollut tiedossa, että Lilja-sukuseuramme päähaaran kantaisä on Kuopion komppaniassa Sänkimäellä numerolla 71 palvellut
LisätiedotEnsiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten!
ESKIL PIIRA SUKUSEURA RY Jorma Piirainen Esitelmä sukujuhlassa 7.7.2013 Kuhmo-talossa PIIRA-HEIMON Y-DNA-TUTKIMUKSESTA Sukuseuramme on tehnyt kuluneella kaksivuotiskaudella sukututkimukseen liittyvää työtä
LisätiedotRantasalmi_
Rantasalmi_0 13.10.2014 Rantasalmella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Lauri (Lars) Laakkonen (Lakoin). Tauluun 2. Paavo (Påhl) Laakkonen (Lakoin). Tauluun 3. Petter (Pehr,
Lisätiedot25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998)
111 25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) 112 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) Taulu 1. I. Eerik Eerikinpoika Kautto. Harjulan isäntä. Syntynyt 8.9.1773 Laukaassa. Kuollut
LisätiedotLEHIKOISTEN VARHAISVAIHEET
LEHIKOISTEN VARHAISVAIHEET Suvun vaiheita ennen Pohjois-Karjalaan muuttoa 7. HEINÄKUUTA 2016 ARI KOLEHMAINEN kolehmainen.ari@gmail.com 1 Lehikoiset asiakirjojen alkaessa Savon ensimmäinen maakirja vuodelta
LisätiedotPerunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862
Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin
LisätiedotJoan Juutinen. s. 1515 Juva. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 12 perhettä. Tulostettu: 08.06.2014. Tekijä: Juha Rönkkö
Joan Juutinen s. 1515 Juva ja hänen jälkeläisiään yhteensä 12 perhettä Tulostettu: 08.06.2014 Tekijä: Juha Rönkkö Nimiartikkelissa O. A. Kallio Savolaisia sukuja ja sukunimiä kerrootaan: "Tanskalais-peräisyyttä
LisätiedotORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka.
Arno Forsius ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Taulun 11 aviopuolisot ovat Törnström-Hiidenheimon sukuseuran
LisätiedotTIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!
TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen
Lisätiedot1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015
1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta
LisätiedotSukukokous TERVETULOA! Järvisydän, Rantasalmi
Sukukokous 1.7.2017 TERVETULOA! Järvisydän, Rantasalmi Kansasten DNA-sukututkimus TAUSTAA Mitä on DNA-sukututkimus? Vahvistaa perinteisin sukututkimusmenetelmin saatuja tuloksia. Tutkitaan henkilön DNA-näytettä.
LisätiedotKainuulaisia sotamiehiä Ruotsin vallan ajoilta
Kainuulaisia sotamiehiä Ruotsin vallan ajoilta eli täydennystä kirjaan Kuninkaallinen Kajaanin pataljoona Ruodut, päällystö ja sotamiehet rajaseudun turvana päivitys 28.8.2011 Voitte ilmoittaa tälle sivustolle
LisätiedotOIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen
OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii
LisätiedotKaukosten suvun synty ja alkuvaiheet
15.3.2016 Joroisten Kaukosten suvun synty ja alkuvaiheet Nissisestä Kaukoseksi Ari Kolehmainen FM, SUKUTUTKIJA 1 Tutkimuksen lähtötilanne Lähdin selvittämään Joroisten Kaukosten alkujuuria sukuseuralta
LisätiedotSuomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS
LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS sekä pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä (kerätty lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa) 1 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotSukujuurien jäljillä
Sukujuurien jäljillä Kun minua pyydettiin kirjoittamaan kotiseutulehteen artikkelin sukututkimuksessa käytettävistä lähteistä ja antamaan samalla neuvoja, miten aloittelija pääsisi tutkimuksessaan alkuun,
LisätiedotPielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009
Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa
LisätiedotPylkkösten-Pylkkästen sukuseuran tiedostuslehti 01/2004
1(9) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran tiedostuslehti 01/2004 Sukuseuran perustaminen Pylkkösten-Pylkkästen sukuseura ry perustettiin 06.09.2003 Tetrin Kartanossa Mikkelissä ja paikalla oli 53 henkilöä
LisätiedotSINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta
SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen
LisätiedotTaustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:
Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa
LisätiedotEsipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen
Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Tammisen......... os.... Partanen......... esipolvet..........................................................................
LisätiedotSiilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778.
Siilinjärvi_2 I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. TAULU 1 1. Lapsen äiti: Susanna Laakkonen, s. 1793 Kuopion msrk Rönä. (i) Lars P. Laakkonen, Tps.U.Torppari Rönä 3., s. 1761. (ä) Christina G. Hätinen,
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotKuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,
LisätiedotKuopion kaupunginkirjaston sukututkimuksen mikrotallenneluettelo
Kuopion kaupunginkirjaston sukututkimuksen mikrotallenneluettelo KIRKONARKISTOT ENO Rippikirjat 1780 1843 TK 1304 Rippikirjat 1844 1900 28-159 Lastenkirjat 1808 1900 1-98 Syntyneet 1797 1906 1-30 Vihityt
LisätiedotVesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.
1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme
LisätiedotTUTKIMUSSUUNNITELMA PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA. Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry. syyskuu 2012
Jorma Piirainen Eskil Piira Sukuseura ry TUTKIMUSSUUNNITELMA syyskuu 2012 PIIRA-HEIMON GENEETTINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tutkimuksen tavoite 3. Teoriatausta 3.1 Geenitutkimus 3.2 Sukututkimus
LisätiedotKlo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset
KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.
LisätiedotHartikaisten sukuseura ry. Perustamiskokous pidetty Kuopiossa ja rekisteröity 1974 Jäseniä henkilöä
Hartikaisten sukuseura ry Perustamiskokous pidetty Kuopiossa 4.11.1973 ja rekisteröity 1974 Jäseniä 31.12.2015 198 henkilöä Seuran tarkoitus selvittää suvun ja Hartikainen-sukunimen muiden muunnosten mukaisten
LisätiedotNimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla
Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut
LisätiedotTIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS
TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotOikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013
Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran
LisätiedotHapposia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä
1 Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä Ruotsin ja Venäjän raja kulki vuoden 1595 rauhan jälkeen Ohtaansalmelta Pisalle Savon tienoilla. Rajamerkki sijaitsee Ohtaansalmen sillan kohdalla noin 12
LisätiedotSukututkimus Kokkosalmen Sergejev suvusta
Sukututkimus Kokkosalmen Sergejev suvusta Tutkimuksen tekijä Sari Karjalainen, Muhos 7.11.2018 Tutkimukseen on käytetty seuraavia lähteitä Rippikirjat Kokkosalmesta 1762, 1767, 1774, 1780, 1791, 1799,
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi
Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta 23.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelut Kainuussa Kainuun
LisätiedotPyhäjärven Kaurasten esipolvien vaiheet ennen Pyhäjärvelle muuttoa
Pyhäjärven Kaurasten esipolvien vaiheet ennen Pyhäjärvelle muuttoa Kaurasten isälinjan juuret joroislaisessa Kolehmaisten suvussa Pyhäjärven Kaurasista otettu isälinjan Y-kromosomin 111 markkerin DNA-testi
LisätiedotHenkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina
A B C D 0 1 Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina 2013 2016 Kuolleisuuden vuosittainen henkilövahinkoriski riskiluokan I riskiruudussa Vakavasti loukkantuneiden vuosittainen henkilövahinkoriski
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta
15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto
LisätiedotDNA testit sukututkimuksessa
DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =
LisätiedotSaunavaaran Halosia 1 (6)
Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882
LisätiedotOrbinskin sukuseuran kiertoajelu Rantasalmella dosentti Jorma Kaimion opastuksella
Orbinskin sukuseuran kiertoajelu Rantasalmella dosentti Jorma Kaimion opastuksella Rantasalmesta tuli Turun rauhassa 1743 Ruotsin ja Venäjän rajapitäjä. Kouluja ja laitoksia siirrettiin idästä länteen
LisätiedotAntiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys
Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Perhe antiikin Kreikassa: Perhe eli oikos Perheeseen kuuluivat myös perheen omistamat orjat Perheessä isä
LisätiedotLäänintilit 1635-1808
Läänintilit 1635-1808 20.7.2012 mennessä 1545 arkistoyksikköä on digitoitu: Turun ja Porin lääni: Ahvenanmaan maakirja 1636, 1643, 1661 Ahvenanmaan tili- ja henkikirja 1635, 1643-44 Ahvenanmaan tili- ja
Lisätiedot2 vielä yleisimmin käytetty on 67 markkerin tutkimus, jolla testattavien välille löytyy yleensä jo eroja.
DNA Ihmisessä on 30 biljoonaa solua. Solussa on useita osia, mm. tuma, jonka tehtävänä on säilyttää perinnöllistä aineistoa. Tuma sisältää kromosomipareja, joita ihmisellä on 23 kpl. Naisilla kaikki kromosomiparit
LisätiedotJOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun
JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille
LisätiedotEsko Matinpoika Kalmin sukuhaara
Esko Matinpoika Kalmin sukuhaara Matti Juhonpoika Skalmin pojista myös Esko (Eskill) Kalmin jälkeläisistä muutamilla on edelleenkin sukunimenä Kalmi. Esko Kalmilla ja Eva Tuusalla oli kuusi tyttöä ja yksi
LisätiedotÄitini Inarin Koskisen (s. 1927) vanhemmat olivat Aino Salmiranta ja Ilmari Koskinen.
Esipolvitutkimuksen tuloksia Tässä kirjoittaa Karkisen Katri (s. 1960). Laadin MyHeritage-nimiseen sukututkimusohjelmaan noin 250 henkilön taulukon esivanhemmistani. Tärkein mutta nuorin osa sitä ovat
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta
Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotVäestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus
Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen
LisätiedotRANTASALMEN MUSTOSIA I RANTASALMEN VAAHERMÄEN ASUINPAIKAN ALKUVAIHEITA Mustoset ja Monniukset Vaahermäellä
RANTASALMEN MUSTOSIA I RANTASALMEN VAAHERMÄEN ASUINPAIKAN ALKUVAIHEITA 1541-1705 Mustoset ja Monniukset Vaahermäellä Matias Eronen Aluksi Tutkiessani Mustosten sukua ja sen juuria Savossa totesin, että
LisätiedotTästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen
Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen
LisätiedotTurun väestökatsaus. Syyskuu 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta
Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotKarjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu. Vuoden 2018 kirja Valinnan teki hallituksen jäsen Kirsi Mononen
Karjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu Vuoden 2018 kirja Valinnan teki hallituksen jäsen Kirsi Mononen Karjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu Kilpailun osallistujat: Kärkkäälä, Patjaala, Rikkola,
LisätiedotOtto ja Saima Myllymäen esivanhemmat. 13.6.2015 Reino Myllymäki
Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat 13.6.2015 Reino Myllymäki Sukututkimuksesta Sukututkimusta on monenlaista. Voidaan selvittää jonkin henkilön esivanhempia, jolloin kysymys on lähinnä kuolleiden ihmisten
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.
LisätiedotJeesus ruokkii 5000 ihmistä
Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotPerinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro
Perinnöstä ja sen verotuksesta Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Illan aiheita Perintöverosuunnittelu Verottomat lahjat Kesämökin lahjoitus Testamentti
LisätiedotKYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!
KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotVäestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille
Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
LisätiedotLauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja
Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja Vuonna 1796 11.päivänä toukokuuta allekirjoittanut toimitti perunkirjoituksen ja jaon, arviomiehinä toimineiden lautamiehien Matti Lilltarvosen
Lisätiedot5/16 - Juho Söderkärnä. emäntä Maria, Laurint.tytär Saara 3 1
1767 Henkikirjat filmi Lt 1123-1124 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Matti Tuomaanp. emäntä Reetta Matintytär.poika Taavi ja vaimo Susanna, poika Herman (Antinpojat)
LisätiedotMarttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus
Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Mikkeli 23.5. 2010 Pekka Haikkala Auvo Kostiainen Professori Auvo Kostiainen Filosofian tohtori, Yleisen historian professori Turun Yliopistossa Map of Delaware
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001
1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi
Lisätiedot2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.
2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotVEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA
VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA Taulu 1 I. Simo Paakkinen. Syntynyt 26.10.1785 Raudussa (Porkku). Talollinen. Kuollut 01.04.1824 Raudussa (Porkku). Puoliso Maria Miina. Syntynyt 31.01.1783 Raudussa.
LisätiedotSAKU ry:n salibandysarja
SAKU ry:n salibandysarja 2017-2018 TULOKSET 1. kierros TYTÖT Lopputurnaukseen: Optima Vuokatin urheiluopisto Osao Lohko 1 Maaliero Pisteet Sijoitus Osao 3 0 0 15 3 12 6 1 Vuokatin Urheiluopisto 2 0 1 15
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotTurun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja
Lisätiedot1714 Napuen taistelun yhteydessä kuolleet tai kadonneet vähäkyröläiset
1714 Napuen taistelun yhteydessä kuolleet tai kadonneet vähäkyröläiset Luettelo on säilynyt Vaasan maakunta-arkistossa. Suomennos Anita Korpela (Maakunta-arkisto). Kuuttila Kuono (Loppela) talollinen Matts
Lisätiedot