LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/456/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Kemin kaupunki Valtakatu 26 94100 Kemi Kemin kaupungin pohjavesialueiden luokitusten ja rajauksen muuttaminen Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) uudessa 2 a luvussa, joka on tullut voimaan 1.2.2015. Lain mukaan alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta sekä pohjavesialuetiedon ylläpidosta. Tämän lainsäädännön muutoksen myötä kaikkia aikaisemmin luokiteltuja pohjavesialueita tarkastellaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankinnan käyttöön soveltuvuuden kannalta kuin ne määriteltäisiin ensimmäisen kerran. 1-luokkaan kuuluvat alueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, joiden vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /vrk tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2-luokkaan luokitellaan muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet, jotka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat 1-luokan mukaiseen käyttöön. Lisäksi E-luokkaan luokitellaan pohjavesialueet, joiden pohjavedestä jokin pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1E, 2E tai E). Luokka III poistuu käytöstä, ja siihen kuuluvat alueet joko luokitellaan uudelleen luokkiin 1, 2 tai E, tai poistetaan pohjavesirekisteristä. Pohjavesialueluokat ilmaistaan jatkossa arabialaisin numeroin, jotta uusien säännösten perusteella luokitellut alueet voidaan erottaa aikaisemmin luokitelluista alueista. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeen (POSKI-hanke) ensimmäinen vaihe käynnistyi Lapissa seitsemän kunnan (Kemi, Keminmaa, Pello, Rovaniemi, Simo, Tervola ja Ylitornio) alueella vuonna 2012. Hankkeessa kerättiin ja päivitettiin tietoja pohjavesi- ja kiviainesmuodostumien laadusta ja määrästä, ja tavoitteena oli mm. osoittaa pohjavedenottoon varattavat muodostumat. Hankkeessa tutkittiin pääasiassa II ja III luokan pohjavesialueita, ja tutkimukset koostuivat mm. maastotarkasteluista, maatutkaluotauksista, maaperäkairauksista ja pohjavesiputkien asennuksista. Hanke valmistui edellä mainittujen seitsemän kunnan osalta vuonna 2015. Valtaosa tässä kirjeessä esitetyistä luokitusmuutoksista perustuu POSKI-hankkeen tuloksiin. Tässä kirjeessä on tarkasteltu kaikkia pohjavesialueita, joiden pääsijaintikunta on Kemi. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060 www.ely-keskus.fi/lappi 96101 Rovaniemi Asemakatu 19 94100 Kemi
2/11 Holstinharjun (1224051) pohjavesialueen luokituksen nostaminen Holstinharjun III luokan pohjavesialue on kapea ja matala harjumuodostuma. Alueella on tehty tutkimuksia vuonna 1989 yhteensä 11 eri kohdassa. Maaperän aines on kairaustietojen perustella harjun keskiosissa noin kolmeen metriin asti moreenia, jonka alla noin seitsemän metrin paksuinen hiekasta ja sorasta koostuva kerros. Lapin POSKI-hankkeessa Holstinharjun alueella ei tehty lisätutkimuksia. Vuoden 1989 tutkimuksissa tehtiin ominaisantoisuuspumppaus koillisen Ahvenjärven pohjoisreunan kohdalta harjun keskiosasta (KP 108). Pumppauksessa antoisuudeksi saatiin yli 400 m 3 /d. Tutkimustulosten mukaan Holstinharjun pohjavesialue soveltuu antoisuutensa perusteella yhdyskuntien vedenhankintaan ja alue tulee nostaa 2-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 1. Sotisaaren (1224004) pohjavesialueen luokituksen nostaminen Sotisaaren III luokan pohjavesialue sijaitsee reunamuodostumassa, jota rantavoimat ovat jonkin verran muokanneet. Muodostuman pintaosan aines on hiekkavaltaista. Alueella luodattiin POSKI-hankkeen yhteydessä seitsemän maatutkalinjaa ja tehtiin kaksi kallion pintaan ulottuvaa maaperäkairausta, joihin myös asennettiin pohjavesiputket. Kairauspisteessä 11-1 maaperä karkenee pinnan hienohiedasta hiekkaan noin 24 metrin syvyyteen asti, jonka alla on runsaan kahden metrin paksuinen kivisen soran kerros. Tämän alla on vielä pohjamoreenikerros. Pohjaveden pinnan taso oli kairaushetkellä +0,5 m mpy ja sen yläpuolisen aineksen kerrospaksuus oli 13 metriä. Kairauspisteessä 11-2 maaperän aines on viiden metrin syvyydelle kivistä hiekkaa ja hietaa. Näiden alapuolella on runsaan yhdeksän metrin paksuinen moreenikerros ja sen alla hiekkaa, soraa, hienohietaa ja moreenia 27,5 metrin syvyyteen saakka. Pohjaveden pinnan taso oli kairaushetkellä merenpinnan tasalla, eli +0,0 m mpy ja sen yläpuolisen aineksen kerrospaksuus oli 10,3 metriä. Alueella ei suoritettu ominaisantoisuuspumppauksia pohjavedenpinnan tason syvyydestä johtuen. Maaperäolosuhteiden perusteella alueella on pohjaveden muodostumiselle ja varastoitumiselle soveltuvat olosuhteet. Sotisaaren pohjavesialue soveltuu siten yhdyskunnan vedenhankintaan ja alueen luokitus tulee nostaa 2-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 2. Takaniitty- Kaijanharjun A, B ja C (1224050A-C) pohjavesialueiden yhdistäminen Takaniitty-Kaijanharjun vedenhankintaa varten tärkeät (I luokka) pohjavesialueet A ja B sijoittuvat luode-kaakkosuuntaiseen, lähes viisi kilometriä pitkään ja epäyhtenäiseen harjujaksoon. Harju koostuu loivamuotoisista selänteistä ja matalammista tasanteista tai laajentumista. Lakiharjanteet sijaitsevat 20-25 m mpy ja niissä on soratai kivikkovalleja. Rantavalleja on myös alempana rinteillä ja tasanteilla. Muodostu-
3/11 man kaakkoisipää, jossa III luokan pohjavesialue C sijaitsee, on laakea, eikä selännemuotoa juurikaan erotu. Pohjavesialueella C on tehty tutkimuksia vuosina 1989 ja 1993. Muodostuman kaakkoiskulmassa tehdyissä kairauksissa maaperän aineksen oli arvioitu olevan moreenia 2,5 3,5 metrin syvyyteen saakka ja sen alapuolella lajittunutta hiekkaa tai soraa kuuden metrin syvyyteen asti. Käytössä olleella kalustolla ei päästy syvemmälle ja syyksi oli esitetty tiivis moreeni. POSKI-hankkeen yhteydessä Takaniitty-Kaijanharju C:n alueella ei tehty tarkempia maaperätutkimuksia. POSKI-hankkeessa alueella todettiin olevan mahdollisesti yhteys joko Holstinharjuun tai Takaniitty-Kaijanharju B:hen. Lapin ELY-keskus teki alueelle tarkentavan maastokäynnin heinäkuussa 2016. Maastokäynnin ja karttatarkastelun perusteella pohjavesialue C sijoittuu samaan geologiseen kokonaisuuteen osa-alueiden A ja B kanssa. Pohjavesialueiden luokitusohjeen (SYKE, 2016) mukaisesti samaan geologiseen kokonaisuuteen liittyvät pohjavesialueet tulee yhdistää. Siten Takaniitty-Kaijanharju A:n, B:n ja C:n pohjavesialueet tulee yhdistää ja alue luokitellaan 1-luokkaan.. Yhdistetyn alueen nimeksi tulee Takaniitty-Kaijanharju ja sen uusi tunnus on 1224050. Yhdistetyn pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 3 ja alueiden aikaisemmat rajaukset liitteessä 4. Ajoksen (1224001) pohjavesialueen rajauksen muuttaminen Ajoksen pohjavesialue on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi alueeksi. Pohjavesialueella on vedenottamo, joista vettä otetaan Kemin kaupungin käyttöön 300 m 3 /vrk. Ajoksen pohjavesialue on jääkauden loppuvaiheessa syntynyt maaperämuodostuma, jota rantavoimat ovat muokanneet ja joka on muodoltaan tasoittunut. Alueen länsiosan pohjaveden pinnat ovat selvästi muuta aluetta matalampia, joten alue on joko heikosti vettä johtavien maaperäkerrosten tai kalliokynnyksen erottama. Alueen länsiosaan on suunniteltu biodiesellaitosta. Lapin ELY-keskus on tehnyt koepumppauksen pisteestä UP620 pohjavesialueen länsiosassa. Kairauksen perusteella pisteen maaperä koostuu noin 8 metrin matkalta soraisesta, vettä hyvin johtavasta aineksesta, jonka alla silttiä. Pohjaveden pinta on noin viiden metrin syvyydessä maanpinnasta. Koepumppauksen perusteella pisteen antoisuudeksi on arvioitu 180 m 3 /d ja pohjaveden virtaussuunta on pisteeltä länteen. Raportin perusteella alueen päävedenjakaja kulkee maa-ainestenottamisalueen keskiosassa. Samassa yhteydessä on kairattu myös suunnitellun biodiesellaitoksen alueella. Näiden kairausten perusteella maaperä on pääosin moreenia, jonka alla on hienoaineskerrostumia (siltti, savi). Ramboll Oy on tehnyt Ajoksen alueella pohjavesiselvityksen kaavoitusta varten vuonna 2010. Selvityksen mukaan alueen maaperä on enimmäkseen moreenia, hienoa hiekkaa ja silttiä, eikä pohjaveden virtaus suurillakaan vedenottomäärillä suuntaudu länsiosasta kohti olemassa olevia vedenottamoita. Selvityksen mukaan Ajoksen pohjavesialueen länsiosa ei ole vedenottamon valuma-aluetta eikä mahdollista tulevaisuuden vedenhankinta-aluetta. Ramboll on selvityksen yhteydessä esittänyt
4/11 uutta pohjavesialueen rajausta, jonka mukaan Ajoksen läntisin osa jää pohjavesialueen ulkopuolelle. Forest BtL:n biodieselhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (10.4.2012 WSP) perusteella kyseessä on deltamainen reunamuodostuma, joka on laajalti moreenikerrostuman peitossa. Moreeni on paikoin huuhtoutunutta ollen muodostuman keskiosassa pääosin hiekkavaltaista materiaalia ja reunaosissa huomattavasti hienorakeisempaa. Myös tässä selvityksessä todetaan, että pohjaveden pinta laskee voimakkaasti kohti länttä, mikä voi johtua maakerrosten huonosta vedenjohtavuudesta. Lisäksi on mahdollista, että vedenjakajan sijainti on lännempänä kuin on oletettu. Alueella tehdyistä maatutkaluotauksista ei ole löytynyt viitteitä mahdollisesta vedenjakajasta, kuten kalliokynnyksestä. Geobotnia Oy on tehnyt pohjatutkimuksia suunnitellun biodiesellaitoksen sijoitusalueella. Tutkimukset sisälsivät painokairauksia, maanäytteiden ottamista ja maatutkaluotauksia. Tutkimusten mukaan lähes koko alueella on maaperässä todettavissa perusrakenne, jossa ylempänä on harjusyntyinen hiekkakerrostuma ja sen alla pohjamoreeni. Tutkimusalue sijoittuu harjun lievealueelle, jossa pohjamoreeni ei ole kokonaan huuhtoutunut pois ja jossa hiekat ovat yleensä hienoja eikä ydinharjussa esiintyviä sorakerrostumia ole. Pohjavesialueen raja ulottuu alueelle, jolla on vaikutusta pohjavesimuodostuman veden laatuun tai muodostumiseen. Pohjavesialueen raja määritetään hydrogeologisten olosuhteiden perusteella kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maakerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Ajoksen pohjavesialueella laajalle varsinaisen muodostuman ulkopuolelle ulottuvien hiekkojen kohdalla rajausta ei kuitenkaan ole voitu ulottaa tiiviiseen maaperään saakka. Ajoksen asemakaavassa on käytetty Rambollin tekemää rajausehdotusta, jossa alueen läntisin osa rajautuu pohjavesialueen ulkopuolelle. Kaava on hyväksytty 12.9.2011, ja koska kaavassa on käytetty uutta pohjavesialueen rajausta, voidaan rajausta pitää tuolloin hyväksyttynä. Lapin ELY-keskus on 6.7.2011 lausunut Ajoksen asemakaavaehdotuksesta ja todennut, ettei ELY-keskuksella ole huomautettavaa pohjavesialueen rajauksen ja sitä koskevan kaavamääräyksen suhteen. Pohjavesialueen uuden rajauksen vieminen Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään paikkatietoaineistoon on kuitenkin tuolloin jäänyt tekemättä. Asemakaavan mukainen uusi rajaus on mahdollista viedä paikkatietoaineistoon olemassa olevan tiedon perusteella. Pohjavesialueen alkuperäinen rajaus ja uusi rajaus on esitetty karttaliitteessä 5. Kuivanuoro (1224002) ja Vähä Kuivanuoro (1224003) Kuivanuoron ja Vähä Kuivanuoron pohjavesialueiden luokituksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Molemmat pohjavesialueet soveltuvat yhdyskuntien vedenhankintaan ja ne luokitellaan siten jatkossakin 2-luokkaan (vain luokan esitystapa muuttuu roomalaisesta numerosta arabialaiseen). Pohjavesialueiden kartat on esitetty liitteessä 2.
5/11 Yhteenveto Kemin kunnan pohjavesialueiden luokituksia ja rajauksia koskevista muutoksista Muutosten jälkeen Kemissä on kaksi 1-luokan pohjavesialuetta ja neljä 2-luokan pohjavesialuetta. Kemiin ei sijoitu yhtään E-luokkaan kuuluvaa aluetta. Kaikki Kemin pohjavesialueet on näiden muutosten myötä käyty läpi, eikä Kemissä siten ole enää III luokkaan sijoittuvia pohjavesialueita. Tunnus Nimi Vanha Uusi Lisätieto luokka luokka 1224001 Ajos I 1 rajausmuutos 1224051 Holstinharju III 2 soveltuu tutkimusten perusteella yhdyskuntien vedenhankintaan 1224002 Kuivanuoro II 2 luokitus pysyy ennallaan 1224004 Sotisaari III 2 soveltuu tutkimusten perusteella yhdyskuntien vedenhankintaan 1224050 A Takaniitty Kaijanharju I 1 yhdistäminen A+B+C -> Takaniitty- Kaijanharju (1224050) 1224050 B Takaniitty Kaijanharju I 1 yhdistäminen A+B+C -> Takaniitty- Kaijanharju (1224050) 1224050 C Takaniitty Kaijanharju III 1 yhdistäminen A+B+C -> Takaniitty- Kaijanharju (1224050) 1224003 Vähä Kuivanuoro II 2 luokitus pysyy ennallaan
6/11 Muutoksista tiedottaminen ja kuuleminen ELY-keskus tiedottaa pohjavesialueen sijaintikuntaa muutoksista tällä kirjeellä ja pyy tää lausunnot pohjavesialueen sijaintikunnan lisäksi maakunnan liitolta sekä niiltä kunnilta, joiden vedenhankintaan tai maankäyttöön pohjavesialueen rajauksella tai luokituksella voi olla vaikutusta. ELY-keskus julkaisee valmisteluasiakirjojen nähtävil lä olosta kuulutuksen pohjavesialueen sijaintikunnan ilmoitustaululla. Nähtävillä oloai ka on minimissään 30 päivää. Aineistot ovat nähtävillä kunnanvirastoissa niiden auki oloaikoina sekä Lapin ELY-keskuksessa virastoaikana (osoite Hallituskatu 3B Rova niemi). Asiaa koskeva kuulutus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä myös verk ko-osoitteessa: www.ymparisto.fi -> Vesi -> Vesiensuojelu -> Pohjaveden suojelu -> Pohjavesialueet -> (valitse) Lapin ELY-keskus Mahdolliset lausunnot pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksista pyydetään toimittamaan viimeistään 23.3.201 7 Lapin ELY-keskuksen kirjaamoon, PL 8060, 96101 Rovaniemi tai sähköpostilla kirjaamo.lappiely-keskus.fi. Mikäli luokitukseen vaikuttavia seikkoja ei ilmene, tehdään muutokset ympäristöhal linnon Pohjavesitietojärjestelmään keväällä 2017. Muutokset tulevat voimaan, kun ne on tallennettu Pohjavesitietojärjestelmään. Tarvittaessa lisätietoja antaa hydrogeologi Anu Rautiala puh. 0295 037 010. Esityksen on valmistellut suunnittelija Anne Lind holm puh. 0295 037 021. Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Eira Luokkanen Hydrogeologi Anu Rautiala LIITTEET Pohjavesialuekartat TAUSTA-AINEISTO Pohjavesiselvitys kaavoitusta varten, Ramboll, 2010 Ajoksen pohjavesialueen lisätutkimus, Lapin ELY-keskus 2011 Lapin pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishanke (POSKI) Vaihe 1: Maaperä ja pohjavesitutkimukset, Lapin liitto, verkkojulkaisu 25.5.2015 JAKELU Kemin kaupunki Kemin Vesi Oy Meri-Lapin Vesi Oy Pelastuslaitos Lapin liitto
Liite 1. 7/11
Liite 2. 8/11
Liite 3. 9/11
Liite 4. 10/11
Liite 5. 11/11