SISÄLTÖ 1. Taustaa... 2 1.1 Tunnustamislainsäädäntö... 2 1.2 Tunnustamispäätöksen edellytykset... 3 1.3 Tilastotietoa tähänastisista kelpoisuuspäätöksistä... 3 2. Opettajien kelpoisuuskoetyöryhmän tehtävät... 5 3. Opettajien kelpoisuuskoetyöryhmän linjaukset... 5 3.1 Päätöksen sisältö ja kelpoisuuskoe/sopeutumisaika lisävaatimuksen sisältö... 6 3.1.1 Luokanopettajat... 7 Päätöksen sanamuoto... 7 Sopeutumisajan pituus... 7 Kelpoisuuskokeen aihealueet... 7 3.1.2 Erityisopettajat... 8 Päätöksen sanamuoto... 8 Sopeutumisajan pituus... 9 Kelpoisuuskokeen aihealueet... 9 3.1.3 Aineenopettajat... 10 Päätöksen sanamuoto... 10 Sopeutumisajan pituus... 10 Kelpoisuuskokeen aihealueet... 10 3.2 Kelpoisuuskokeen suorittaminen... 11 3.3 Sopeutumisajan suorittaminen... 12 4. Kelpoisuuskokeeseen osallistumista ja sopeutumisaikaa koskevat ohjeet Opetushallituksen päätöksen saaneille... 12 Liite 1: Opetushallituksen päätöksen liitteenä lähetettävä ohje
2 1. TAUSTAA 1.1 Tunnustamislainsäädäntö Opettajan ammatti on Suomessa säännelty. Jos ulkomailla tutkintonsa suorittanut haluaa kelpoisuuden tehtävään, hänen on saatava Opetushallitukselta päätös tutkintonsa tunnustamisesta. Jos tunnustamispäätöksen hakija on EU/ETA maan kansalainen, joka on suorittanut tutkintonsa jossakin muussa EU/ETA maassa kuin Suomessa, päätös tehdään noudattaen Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annettua lakia (1597/1992, vastedes EU laki) ja vastaavaa asetusta (520/1997). Näillä säädöksillä on Suomessa pantu toimeen Euroopan yhteisöjen yleisen tunnustamisjärjestelmän direktiivit. Direktiivien peruslähtökohta on, että henkilö, joka on oikeutettu harjoittamaan ammattia jäsenvaltiossa, josta hän on peräisin, on oikeutettu saamaan tutkintotodistuksensa tunnustetuksi ryhtyessään harjoittamaan samaa ammattia toisessa jäsenmaassa. Jos koulutuksen kestossa tai koulutuksen tai tehtävien sisällössä on olennaisia eroja, hakijalle voidaan em. säädösten mukaan asettaa lisävaatimuksia. Hakijalta voidaan vaatia työ tai ammattikokemusta, jos hänen koulutuksensa on vähintään vuoden lyhyempi kuin Suomessa vaadittava koulutus tai harjoittelu. Jos koulutus tai tehtävät eroavat olennaisesti suomalaisista, hakijalta voidaan vaatia enintään kolme vuotta kestävä sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe. Sopeutumisaika ja kelpoisuuskoe ovat hakijalle valinnaisia. Lisäopintoja ei voida vaatia. EU lain 6 :n mukaan Kelpoisuuden tai ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi 2 :ssä tarkoitettuun virkaan, tehtävään tai ammattiin voidaan vaatia, että hakija suorittaa enintään kolme vuotta kestävän sopeutumisajan taikka kelpoisuuskokeen, jos Suomessa virkaan, tehtävään tai ammattiin valmentava koulutus eroaa olennaisesti siitä koulutuksesta, joka ilmenee tutkintotodistuksesta tai sen kanssa vastaavaksi määritellystä koulutuksesta annetusta asiakirjasta, tai jos viran, tehtävän tai ammatin tehtävät Suomessa eroavat olennaisesti tehtävistä siinä ammatissa, jonka harjoittaja hakija on tai johon hän on valmistunut. (579/1994) Sopeutumisaika ja kelpoisuuskoe ovat hakijalle valinnaisia. Sopeutumisaikaa tai kelpoisuuskoetta ei voida vaatia, jos hakijan työ tai ammattikokemus tai muu kuin tutkintotodistuksesta tai sen kanssa vastaavaksi määritellystä asiakirjasta ilmenevä koulutus korvaa 1 momentissa tarkoitetun eroavuuden tai jos hakijalta vaaditaan 5 :ssä säädetty työ tai ammattikokemus. (940/2002) Kelpoisuuskokeen tai sopeutumisajan käyttäminen lisävaatimuksena perustuu olennaisiin eroihin koulutuksen tai ammattitehtävien sisällössä. Tutkintojen tunnustamista säätelevän direktiivin soveltamisohjeen mukaan olennaisena erona ei voida pitää sitä, ettei hakijan koulutukseen ole sisältynyt tulomaan koulutusjärjestelmän, lainsäädännön, opetussuunnitelmien tai pedagogisten käytäntöjen tuntemusta.
3 1.2 Tunnustamispäätöksen edellytykset 1.3 Tilastotietoa tähänastisista kelpoisuuspäätöksistä EU asetuksen 4 :ssä säädetään kelpoisuuskokeesta seuraavasti: Tutkintojen tunnustamislain 6 :ssä tarkoitetussa kelpoisuuskokeessa selvitetään, onko hakijalla virassa, tehtävässä tai ammatissa tarvittavat tiedot, ja arvioidaan tällä perusteella hakijan kyky toimia virassa tai tehtävässä taikka harjoittaa ammattia. Hakemukseen annettavassa päätöksessä määrätään kokeen pääasiallinen sisältö ja kokeen toimeenpanija. Kokeen sisällön määräämistä varten laaditaan luettelo aiheista, jotka sisältyvät Suomessa virkaan, tehtävään tai ammattiin vaadittavaan koulutukseen mutta jotka eivät ole sisältyneet hakijan koulutukseen. Kokeen tulee sisältää luettelossa olevia aiheita, joiden tuntemista pidetään olennaisen tärkeänä virassa, tehtävässä tai ammatissa toimimisen kannalta. Koe suoritetaan joko suomen tai ruotsin kielellä, jollei virassa tai tehtävässä edellytetä muun kielen käyttämistä. EU asetuksen 3 :ssä säädetään sopeutumisajasta seuraavasti: Tutkintojen tunnustamislain 6 :ssä tarkoitettuna sopeutumisaikana hakija on määräajaksi nimitettynä virkamiehenä tai hoitaa tehtävää taikka harjoittaa ammattia ohjauksen ja valvonnan alaisena. Sopeutumisaikaan voi sisältyä myös täydennyskoulutusta. Hakemukseen annettavassa päätöksessä määrätään sopeutumisajan pituus sekä ne virkasuhteet ja tehtävät, joissa sopeutumisaika voidaan suorittaa, tai se pätevyys, joka valvojana toimivalta ammatinharjoittajalta vaaditaan. Virkaan nimittämisen, tehtävän hoitamisen taikka ammatinharjoittamisen edellyttämä kyky ja taito on osoitettava työnantajan tai valvojana toimivan ammatinharjoittajan sopeutumisajasta antamalla todistuksella. Tutkinnon tunnustamispäätöstä tehtäessä Opetushallituksessa tarkistetaan, että hakijalla on vähintään kolmivuotinen ko. maan viralliseen tutkintojärjestelmään kuuluva korkeakoulututkinto, joka on suoritettu kyseisen maan viralliseen koulutusjärjestelmään kuuluvassa korkeakoulussa. Kun tehdään päätöstä tiettyyn, nimeltä mainittuun tutkintoon tai ammattiin, tarkistetaan, että tehtävät ovat niin samanlaisia, että voidaan katsoa kyseessä olevan sama ammatti. Tämän jälkeen tarkistetaan, onko koulutuspituuden tai koulutuksen ja työtehtävien erojen perusteella tarpeen asettaa lisävaatimuksia. Opetushallitus voi EU lain nojalla antaa päätöksen opettajan kelpoisuudesta henkilölle, joka on EU/ETA maassa tai Sveitsissä täysin kelpoinen opettaja. Kelpoisuus voidaan antaa niihin Suomessa opetettaviin aineisiin ja sille koulutustasolle, jotka hakijan opettajanpätevyys lähtömaassa kattaa. Opetushallituksessa on tehty 15.6.1997 31.12.2004 noin 700 päätöstä, jotka antavat ulkomailla opettajakoulutuksen suorittaneille joko täyden opettajakelpoisuuden tai osan opettajakelpoisuudesta. Näistä noin 200 eli kolmannes on EU lain mukaisia ja noin 500 eli kaksi kolmannesta ulkomaanopintolain (UO laki; koskee muuta kuin EU/ETA aluetta) mukaisia päätöksiä. Opettajakelpoisuutta hakeneiden määrä on suurempi kuin 700, sillä osalle
4 opettajakelpoisuutta hakeneista on voitu antaa vain päätös, jossa todetaan minkä tason tehtäviin ulkomailla suoritettu tutkinto tuottaa kelpoisuuden Suomessa (ns. tasopäätös). Eri opettajaryhmät Koko aineenopettajan kelpoisuuden joko suoraan tai päätöksessä määrättyjen lisävaatimusten jälkeen on saanut noin 500 hakijaa. Osa aineenopettajan kelpoisuudesta on myönnetty 66:lle (tällöin päätöksessä todetaan esimerkiksi vain pedagoginen kelpoisuus tai vain opetettava aine). Seuraavaksi eniten on luokanopettajia (vajaat 80) ja esiopettajia (vajaat 40). Erityisopettajan kelpoisuuden on saanut runsaat 20 opettajaa. Opetushallituksen tilastosta ei saa tietoa siitä, kuinka moni on hakenut päätöstä saadakseen kelpoisuuden ammatillisten opintojen opettajaksi tai vapaan sivistystyön opettajaksi. Virkaan nimittäjä tekee päätöksen tutkinnon soveltuvuudesta ja tarkistaa ammatillisten opintojen opettajan kohdalla työkokemusvaatimuksen täyttymisen. Opetushallituksen tehtäväksi jää ainoastaan todeta tutkinnon taso ja mahdollinen pedagoginen kelpoisuus. Päätöksiä joissa todetaan tutkinnon taso ja pedagogiset opinnot on kaikkiaan 22. Nämä ovat enimmäkseen musiikin alan opettajille annettuja päätöksiä. Muutama hakija on hakemuksessaan ilmoittanut hakeutuvansa ammatillisten opintojen opettajaksi. Koska heillä ei ole ollut opettajan pedagogisia opintoja, he ovat saaneet pelkän tasopäätöksen voidakseen hakeutua opettajan pedagogisiin opintoihin Suomessa. Ulkomaanopintolain mukaiset päätökset UO lain mukaisista päätöksistä suurin osa (385 päätöstä) koskee aineenopettajan kelpoisuutta. Näistä suurin osa, lähes kaksi kolmannesta koskee entisen Neuvostoliiton alueella suoritettuja tutkintoja. 42 hakijaa on saanut päätöksen vain osasta aineenopettajankelpoisuutta. Tällöin päätöksessä todetaan esim. tutkinnon taso ja opetettava aine, tutkinnon taso ja pedagogiset opinnot tai pelkästään opetettava aine. Loput ovat luokanopettajan (28), esiopettajan (19) ja erityisopettajan (16) kelpoisuuden tuottaneita päätöksiä. UO lain mukaisissa päätöksissä asetetaan käytännössä aina lisävaatimus, jossa määritellään opinnot, jotka hakijan tulee Suomessa suorittaa saadakseen kelpoisuuden. Aineenopettajilta edellytetään aina täydentävinä opintoina Suomessa yhden lukukauden opetusharjoittelu ja siihen liittyvät opinnot (yhteensä 10 opintoviikkoa). Luokan, esi ja erityisopettajilta edellytetään vaihtelevia opintoja yliopiston lausunnon mukaisesti. Usein esiintyviä tapauksia varten (entisessä Neuvostoliitossa ja Venäjällä suoritetut erityisopettajan ja esiopettajan tutkinnot) on tehty yhdessä Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kanssa ns. linjapäätökset, joiden mukaan edellytetään 10 opintoviikon täydentävät opinnot.
5 EU lain mukaiset päätökset Yli puolet EU lain mukaisista opettajapäätöksistä koskee aineenopettajan koko kelpoisuutta (113). Suurin osa hakemuksista on tullut Ruotsista (39), Saksasta (20) ja Iso Britanniasta (16). Osa aineenopetuksen kelpoisuudesta on myönnetty 24:lle. Näistä valtaosa on päätöksiä, jotka sisältävät tutkinnon tason ja aineopintojen laajuuden. Hakijoilla on ollut ylemmän korkeakoulututkinnon tasoinen tutkinto, mutta he eivät ole olleet pedagogisesti päteviä lähtömaassa. He ovat tarvinneet Opetushallituksen päätöksen hakeutuakseen Suomessa opettajan pedagogisiin opintoihin. Luokanopettajakelpoisuus on myönnetty 45 hakijalle, joista lähes puolet (21) on suorittanut tutkintonsa Iso Britanniassa. Esiopetuksen kelpoisuus on myönnetty 17 hakijalle, joista lähes kaikki ovat suorittaneet koulutuksensa Ruotsissa. Erityisopetuksen kelpoisuuden on saanut 6 henkilöä. EU lain mukaisissa luokanopettajia koskevissa päätöksissä kolmasosassa tapauksista ei asetettu lisävaatimuksia ja kahdessa kolmasosassa vaadittiin lyhyemmän koulutuspituuden perusteella työkokemusta. Aineenopettajien kohdalla suhde oli päinvastainen. Tämä johtuu siitä, että luokanopettajapäätöksen saaneista puolet tulee Iso Britanniasta, jossa opettajankoulutus on kestoltaan lyhyempi kuin Suomessa. Aineenopettajien kohdalla taas tällaista pituuseroa ei useinkaan ole. Puolet heistä tulee Ruotsista ja Saksasta, joissa aineenopettajan koulutus on yhtä pitkä kuin Suomessa. 2. OPETTAJIEN KELPOISUUSKOETYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT Opetushallitus asetti 8.11.2004 työryhmän suunnittelemaan sopeutumisajan ja kelpoisuuskokeen soveltamista EU/ETA alueella hankitun ammattipätevyyden tunnustamisessa. Asettamiskirjeessä työryhmän tehtävä määritellään seuraavasti: Opettajien kelpoisuuskoetyöryhmän tehtävänä on sopia kelpoisuuskokeen ja sopeutumisajan käyttöönoton yleisperiaatteista. Työryhmän tulee esittää yleislinjaus siitä, millaisissa tilanteissa säännönmukaisesti käytettäisiin sopeutumisaikaa tai kelpoisuuskoetta, sopia kelpoisuuskokeiden sisällöstä ja siitä, missä kelpoisuuskokeita järjestetään. Työryhmän tehtävänä on myös selvittää sopeutumisaikaan mahdollisesti sisällytettävää täydennyskoulutusta.. Työryhmä voi tarvittaessa perustaa erillisen ryhmän tai määräaikaisen projektin suunnittelemaan kelpoisuuskokeen käytännön toimeenpanoa ja valmistelemaan luetteloa aihealueista, jotka sisällytettäisiin kyseessä olevilta opettajilta vaadittavaan kelpoisuuskokeeseen. 3. OPETTAJIEN KELPOISUUSKOETYÖRYHMÄN LINJAUKSET Työryhmän käsityksen mukaan kelpoisuuskokeen ja sopeutumisajan käyttämistä voidaan harkita kaikkien opettajaryhmien kohdalla. Opetushallituksen ja opettajien kelpoisuuskoetyöryhmän käsityksen mukaan koulutus tai tehtävä eroaa olennaisesti esimerkiksi silloin,
6 jos luokanopettajan kelpoisuutta hakee sellainen henkilö, joka on saanut lähtömaassa kelpoisuuden opettaa vain luokilla 1 3 tai luokilla 1 4 jos erityisopettajan kelpoisuutta hakee henkilö, jolla on lähtömaassa kelpoisuus antaa erityisopetusta mutta jonka opintojen erikoisala on kapea, esim. puhehäiriöisten opetus jos aineenopettajan kelpoisuutta hakee opettaja, joka saa kotimaassaan opettaa kaikkia aineita perusopetuksen luokkia 1 9 vastaavalla tasolla mutta jonka koulutukseen sisältyvät opetettavan aineen opinnot ovat olennaisesti suppeammat kuin Suomessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot (esim. tanskalainen opettaja, joka on koulutuksensa aikana erikoistunut neljään aineeseen ja saanut kelpoisuuden opettaa kaikkia aineita luokilla 1 10). Luvuissa 3.1 ja 3.2 esitetään kelpoisuuskoetyöryhmän yleiset linjaukset kelpoisuuskoe/sopeutumisaika lisävaatimuksen sisällöstä ja lisävaatimuksen suorittamiseen liittyvistä käytännön kysymyksistä. Kelpoisuuskoetyöryhmän esityksen mukaisesti Opetushallitus on asettanut alatyöryhmän, joka määrittelee tarkemmin kelpoisuuskokeen toteuttamiseen liittyviä yksityiskohtia: kelpoisuuskokeen sisältöä, laajuutta, järjestämistapoja ja ajankohtia. Työryhmän jäseniksi on kutsuttu seuraavat opettajankoulutusyksiköiden edustajat: yliopistonlehtori Reijo Byman, Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta, luokanopettajankoulutus (varajäsen yliopistonlehtori Mirja Talib) yliopistonlehtori Risto Hotulainen, Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tiedekunta (erityispedagogiikka) professori Eira Korpinen, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta (opettajankoulutuslaitos) yliopettaja Hannu Kotila, HELIA ammatillinen opettajakorkeakoulu (varajäsen yliopettaja Marja Leena Iivonen) lehtori Matti Kuorelahti, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta (erityispedagogiikka) yliopistonlehtori Jarkko Lampiselkä (kemian ja fysiikan didaktiikka) Alatyöryhmä aloitti työnsä helmikuussa 2005 ja saa sen päätökseen kevään 2005 aikana. 3.1 Päätöksen sisältö ja kelpoisuuskoe/sopeutumisaika lisävaatimuksen sisältö Opetushallituksen päätöksessä määritellään, millaiseen opettajantehtävään ulkomaiset opinnot antavat kelpoisuuden sen jälkeen, kun hakija on suorittanut päätöksessä edellytettävät lisävaatimukset. Kelpoisuuskokeen osalta päätöksessä eritellään vaadittavat aihealueet sekä se, missä kelpoisuuskokeen voi suorittaa. Sopeutumisajan osalta määritellään vaadittavan sopeutumisajan kesto sekä se, missä tehtävässä sopeutumisajan voi suorittaa. Päätöksessä määritellään useimmiten myös se, minkä tasoiseen tehtävään ulkomainen korkeakoulututkinto antaa yleisen virkakelpoisuuden. Yleisen virkakelpoisuuden osalta päätöksessä ei aseteta lisävaatimuksia.
7 Kelpoisuuskoetyöryhmä määritteli seuraavassa esitetyt periaatteet kelpoisuuskoe/sopeutumisaika lisävaatimuksen sisällöksi luokanopettajille, erityisopettajille ja aineenopettajille. 3.1.1 Luokanopettajat Päätöksen sanamuoto tutkintotodistus tuottaa kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on alempi/ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi todistus tuottaa kelpoisuuden antaa perusopetuksessa luokanopetusta sen jälkeen, kun hakija on x.x.2005 1 jälkeen suorittanut joko vuoden / kahden vuoden / kolmen vuoden pituisen sopeutumisajan luokanopettajan tehtävässä tai kelpoisuuskokeen, jonka aihealueet ovat 1. opettajuutta tutkimassa / 2. suomalainen koulu / 3. opetusnäyte. 2 Sopeutumisaikana hakija hoitaa luokanopettajan tehtävää Suomessa määräajaksi nimitettynä virkamiehenä tai hoitaa tehtävää taikka harjoittaa ammattia ohjauksen ja valvonnan alaisena. Sopeutumisaikaan voi sisältyä myös täydennyskoulutusta. Sopeutumisajan voi suorittaa useammassa jaksossa. Sopeutumisajan tai siihen kuuluvien jaksojen suorittamisesta ja arvioinnista on oltava työnantajan edustajan antama todistus. Hakija voi suorittaa kelpoisuuskokeen Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa tai Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Sopeutumisajan pituus Sopeutumisajan pituus on 1 2 vuotta riippuen siitä, kuinka suuret erot hakijan koulutuksen tai ammattitehtävien sisällössä on verrattuna luokanopettajan koulutukseen tai tehtäviin Suomessa. Kolmivuotinen sopeutumisaika määrätään vain poikkeustapauksessa, jos hakijan koulutuksen tai ammattitehtävien sisällössä verrattuna luokanopettajan koulutukseen tai tehtäviin Suomessa on huomattavia eroja. Kelpoisuuskokeen aihealueet Sopeutumisajan pituutta määriteltäessä otetaan huomioon hakijan Suomessa luokanopettajan tehtävässä hankkima työkokemus. Sopeutumisaikaa ei voida määrätä, jos hakija on työskennellyt Suomessa luokanopettajana sopeutumisaikaa vastaavan ajan. Sopeutumisaika tulee kokonaisuudessaan suorittaa Opetushallituksen päätöksen antamispäivän jälkeen. Opetushallitus määrää kelpoisuuskokeen sisällöksi kaikki tai osan seuraavista aihealueista: 1. Opettajuutta tutkimassa Sisältö: Opiskelija tutustuu tiedekunnan osoittaman kirjallisuuden perusteella opettajuuden ja koulun muutokseen 2000 luvun Suomessa. Opiskelija perehtyy opettamisen ja oppimisen viimeaikaisiin tutkimuksiin. 1 päätöksen päivämäärä 2 Opetushallituksen harkinnan mukaan yksi, kaksi tai kolme aihealuetta.
8 Suoritustapa: Alatyöryhmä pohtii suoritustapoja. 2. Suomalainen koulu Sisältö: Opiskelija muodostaa itselleen tiedekunnan osoittaman materiaalin (esim. kirjat, artikkelit, www sivut) perusteella käsityksen tulevasta toimintaympäristöstään opetustoimessa ja siellä vallitsevista normeista. Suoritustapa: Alatyöryhmä pohtii suoritustapoja. 3. Opetusnäyte Sisältö: Opetuksen seuraaminen, oman opetuksen suunnittelu ja opetus. Opetussuunnitelman analysoiminen. Suoritustapa: Opetuksen seuraaminen ja opetusnäytteen antaminen. Alatyöryhmä pohtii suoritustapoja tarkemmin. Kelpoisuuskokeen suorittamiseksi kaikki opettajat laativat portfolion osaamisestaan ja suorituksistaan. Aihealuetta 2 ei määrätä, jos hakijalla on Suomessa hankittu vähintään vuoden työkokemus luokanopettajan tehtävässä. Kelpoisuuskokeen sisältöä pohtiva alatyöryhmä on alustavasti arvioinut, että kelpoisuuskokeen kaikkien aihealueiden suorittaminen voisi työmäärältään vastata noin viiden opintoviikon laajuisia opintoja. Kelpoisuuskokeen laajuutta opintoviikkoina ei kuitenkaan määritellä päätöksessä. 3.1.2 Erityisopettajat Päätöksen sanamuoto Tutkintotodistus tuottaa kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on alempi/ylempi korkeakoulututkinto. Tutkintotodistus tuottaa kelpoisuuden antaa perusopetuslain (628/1998) 17 :ssä / 17 :n 1 momentissa tarkoitettua erityisopetusta sen jälkeen, kun hakija on x.x.2005 3 jälkeen suorittanut joko / kahden vuoden pituisen sopeutumisajan erityisopettajan tehtävässä tai kelpoisuuskokeen, jonka aihealueet ovat 1. erityisopettajuutta tutkimassa / 2. suomalainen koulu / 3. opetusnäyte. 4 Sopeutumisaikana hakija hoitaa erityisopettajan tehtävää Suomessa määräajaksi nimitettynä virkamiehenä tai hoitaa tehtävää taikka harjoittaa ammattia ohjauksen ja valvonnan alaisena. Sopeutumisaikaan voi sisältyä myös täydennyskoulutusta. Sopeutumisajan voi suorittaa useammassa jaksossa. Sopeutumisajan tai siihen kuuluvien jaksojen suorittamisesta ja arvioinnista on oltava työnantajan edustajan antama todistus. Hakija voi suorittaa kelpoisuuskokeen Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa tai Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. 3 päätöksen päivämäärä 4 Opetushallituksen harkinnan mukaan yksi, kaksi tai kolme aihealuetta.
9 Sopeutumisajan pituus Sopeutumisajan pituus on 1 2 vuotta riippuen siitä, kuinka suuret erot hakijan koulutuksen tai ammattitehtävien sisällössä on verrattuna erityisopettajan koulutukseen tai tehtäviin Suomessa. Kolmivuotinen sopeutumisaika määrätään vain poikkeustapauksessa, jos hakijan koulutuksen tai ammattitehtävien sisällössä verrattuna erityisopettajan koulutukseen tai tehtäviin Suomessa on huomattavia eroja. Sopeutumisajan pituutta määriteltäessä otetaan huomioon hakijan Suomessa erityisopettajana hankkima työkokemus. Sopeutumisaikaa ei voida määrätä, jos hakija on työskennellyt Suomessa erityisopettajana sopeutumisaikaa vastaavan ajan. Sopeutumisaika tulee kokonaisuudessaan suorittaa Opetushallituksen päätöksen antamispäivän jälkeen. Kelpoisuuskokeen aihealueet Opetushallitus määrää kelpoisuuskokeen sisällöksi kaikki tai osan seuraavista aihealueista: 1. (Erityis)opettajuutta tutkimassa Sisältö: Opiskelija tutustuu tiedekunnan osoittaman kirjallisuuden perusteella erityispedagogiikkaan 2000 luvun Suomessa. Suoritustapa: Alatyöryhmä pohtii suoritustapoja. 2. Suomalainen koulu Tavoite ja sisältö: Opiskelija muodostaa itselleen tiedekunnan osoittaman materiaalin (esim. kirjat, artikkelit, www sivut) perusteella käsityksen tulevasta toimintaympäristöstään opetustoimessa ja siellä vallitsevista normeista. Suoritustapa: Alatyöryhmä pohtii suoritustapoja. 3. Opetusnäyte Tavoite ja sisältö: Opetuksen seuraaminen, oman opetuksen suunnittelu ja opetus. Opetussuunnitelman analysoiminen. Suoritustapa: Opetuksen seuraaminen, opetusnäytteen antaminen. Alatyöryhmä pohtii suoritustapoja tarkemmin. Kelpoisuuskokeen suorittamiseksi kaikki opettajat laativat portfolion osaamisestaan ja suorituksistaan. Aihealuetta 2 ei määrätä, jos hakijalla on Suomessa hankittu vähintään vuoden työkokemus luokanopettajan tehtävässä. Kelpoisuuskokeen sisältöä pohtiva alatyöryhmä on alustavasti arvioinut, että kelpoisuuskokeen kaikkien aihealueiden suorittaminen voisi työmäärältään vastata noin viiden opintoviikon laajuisia opintoja. Kelpoisuuskokeen laajuutta opintoviikkoina ei kuitenkaan määritellä päätöksessä.
10 3.1.3 Aineenopettajat Päätöksen sanamuoto Tutkintotodistus tuottaa kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on alempi/ylempi korkeakoulututkinto. Sen jälkeen, kun hakija on x.x.2005 5 jälkeen suorittanut joko / kahden vuoden pituisen sopeutumisajan oppiaineen x aineenopettajana tai kelpoisuuskokeen aihealueina 1. opettajuutta tutkimassa / 2. suomalainen koulu / 3. opetusnäyte 6, todistus tuottaa lisäksi kelpoisuuden antaa aineenopetusta, jonka kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, aineenopettajan koulutukseen kuuluvat X:n opetettavan aineen opinnot (vähintään 35/55 opintoviikkoa) ja opettajan pedagogiset opinnot (vähintään 35 opintoviikkoa). Sopeutumisaikana hakija toimii Suomessa x aineen aineenopettajana perusopetuksessa tai lukiossa määräajaksi nimitettynä virkamiehenä tai hoitaa tehtävää taikka harjoittaa ammattia ohjauksen ja valvonnan alaisena. Sopeutumisaikaan voi sisältyä myös täydennyskoulutusta. Sopeutumisajan voi suorittaa useammassa jaksossa. Sopeutumisajan tai siihen kuuluvien jaksojen suorittamisesta ja arvioinnista on oltava työnantajan edustajan antama todistus. Hakija voi suorittaa kelpoisuuskokeen Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa tai Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa / HELIA Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa 7. Sopeutumisajan pituus Sopeutumisajan pituus on 1 2 vuotta riippuen siitä, kuinka suuret erot hakijan koulutuksen tai ammattitehtävien sisällössä on verrattuna aineenopettajan koulutukseen tai tehtäviin Suomessa. Kolmivuotinen sopeutumisaika määrätään vain poikkeustapauksessa, jos hakijan koulutuksen tai ammattitehtävien sisällössä verrattuna aineenopettajan koulutukseen tai tehtäviin Suomessa on huomattavia eroja. Sopeutumisajan pituutta määriteltäessä otetaan huomioon hakijan Suomessa aineenopettajana hankkima työkokemus. Sopeutumisaikaa ei voida määrätä, jos hakija on työskennellyt Suomessa aineenopettajana sopeutumisaikaa vastaavan ajan. Sopeutumisaika tulee kokonaisuudessaan suorittaa Opetushallituksen päätöksen antamispäivän jälkeen. Kelpoisuuskokeen aihealueet Opetushallitus määrää kelpoisuuskokeen sisällöksi kaikki tai osan seuraavista aihealueista: 1. Opettajuutta tutkimassa Sisältö: Opiskelija tutustuu tiedekunnan osoittaman kirjallisuuden perusteella aineenopetuksen pedagogiikkaan 2000 luvun Suomessa. Suoritustapa: Alatyöryhmä pohtii suoritustapoja. 5 päätöksen päivämäärä 6 Opetushallituksen harkinnan mukaan yksi, kaksi tai kolme aihealuetta. 7 Opetushallitus merkitsee kelpoisuuskokeen suorituspaikaksi yliopiston tiedekunnan tai HELIA Ammatillisen opettajakorkeakoulun sen mukaan, onko hakija suuntautunut aineenopetukseen yleissivistävässä koulutuksessa vai ammatillisten opintojen tai yhteisten opintojen opetukseen ammatillisessa koulutuksessa (ks. 3.2).
11 2. Suomalainen koulu Tavoite ja sisältö: Opiskelija muodostaa itselleen tiedekunnan osoittaman materiaalin (esim. kirjat, artikkelit, www sivut) perusteella käsityksen tulevasta toimintaympäristöstään opetustoimessa ja siellä vallitsevista normeista. Suoritustapa: Alatyöryhmä pohtii suoritustapoja. 3. Opetusnäyte Tavoite ja sisältö: Opetuksen seuraaminen, oman opetuksen suunnittelu ja opetus. Opetussuunnitelman analysoiminen. Suoritustapa: Opetuksen seuraaminen, opetusnäytteen antaminen. Alatyöryhmä pohtii suoritustapoja tarkemmin. 3.2 Kelpoisuuskokeen suorittaminen Kelpoisuuskokeen suorittamiseksi kaikki opettajat laativat portfolion osaamisestaan ja suorituksistaan. Aihealuetta 2 ei määrätä, jos hakijalla on Suomessa hankittu vähintään vuoden työkokemus luokanopettajan tehtävässä. Kelpoisuuskokeen sisältöä pohtiva alatyöryhmä on alustavasti arvioinut, että kelpoisuuskokeen kaikkien aihealueiden suorittaminen voisi työmäärältään vastata noin viiden opintoviikon laajuisia opintoja. Kelpoisuuskokeen laajuutta opintoviikkoina ei kuitenkaan määritellä päätöksessä. Yleissivistävän koulutukseen aineenopetukseen suuntautunut hakija voi suorittaa kelpoisuuskokeen ainakin Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa tai Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Ammatillisen koulutuksen ammatillisten opintojen tai yhteisten opintojen opetukseen suuntautunut hakija voi suorittaa kelpoisuuskokeen ainakin HELIA Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Opetushallituksen päätöksessä täsmennetään, missä opettajankoulutusyksikössä hakija voi suorittaa kelpoisuuskokeen. Kelpoisuuskoetyöryhmän esityksen mukaan korkeakoulut järjestävät kelpoisuuskokeen kaksi kertaa vuodessa (kevät ja syyslukukaudella) kaikille sitä tarvitseville. Mahdollisuuksien mukaan kokeita voidaan järjestää myös useammin. Kokeen järjestäjien harkittavaksi jää se, tulisiko kokeet järjestää yhtä aikaa. Kelpoisuuskokeeseen tulee ilmoittautua etukäteen. Kaikilla kelpoisuuskokeeseen osallistuvilla tulee olla Opetushallituksen päätös. Korkeakoulujen verkkosivuilla tiedotetaan kokeen järjestämisajankohdista, ilmoittautumiskäytännöistä sekä aihealueiden sisällöistä. Korkeakoulu antaa kelpoisuuskokeen suorittamisesta todistuksen, jossa tulee olla viittaus tutkintojen tunnustamista koskevaan lainsäädäntöön sekä Opetushallituksen antamaan tunnustamispäätökseen. Korkeakoulu voi periä kelpoisuuskokeeseen osallistumisesta sekä kelpoisuuskokeesta annettavasta todistuksesta voimassaolevan lainsäädännön mukaisen maksun. Opetusministeriön yliopistojen eräistä suoritteista
12 3.3 Sopeutumisajan suorittaminen perittävistä maksuista antaman asetuksen (1252/2004) mukaan Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun asetuksen (520/1997) 4 ja 5 :ssä tarkoitettuun kelpoisuuskokeeseen osallistumisesta yliopisto perii 34 euroa ja kokeen hyväksytystä suorituksesta annettavasta todistuksesta 17 euroa. Sopeutumisaikana hakija on määräajaksi nimitettynä virkamiehenä tai hoitaa tehtävää ohjauksen ja valvonnan alaisena. Sopeutumisaikaan voi sisältyä myös täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutukseen osallistuminen jätetään hakijan itsensä harkittavaksi. Sopeutumisajan suorittamisesta ja arvioinnista on oltava työnantajan edustajan antama todistus. Koska sopeutumisajan voi suorittaa useampana jaksona, voi työnantajan edustajan todistuksia olla useita. 4. KELPOISUUSKOKEESEEN OSALLISTUMISTA JA SOPEUTUMISAIKAA KOSKEVAT OHJEET OPETUSHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEN SAANEILLE Jos hakijalle määrätään päätöksessä kelpoisuuskoe/sopeutumisaika lisävaatimus, Opetushallitus liittää päätökseen ohjeen (ks. liite 1), jossa annetaan lisätietoa käytännön menettelystä. Ohjeen tarkoituksena on vähentää korkeakouluihin ja Opetushallitukseen tulevia tiedusteluja. Ohjetta päivitetään sen mukaan kun korkeakouluista saadaan lisätietoja kelpoisuuskokeen järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä. Kelpoisuuskokeen toteuttamista valmisteleva työryhmä on kevään 2005 aikana työstänyt ohjeistusta kelpoisuuskokeen suorittajalle. Ohjeistus sisältää aihealueittain tiedot kelpoisuuskokeen suoritustavoista ja lähdekirjallisuudesta, jonka avulla kelpoisuuskokeeseen valmistaudutaan. Ohjeistus on tarkoitus liittää Opetushallituksen päätökseen, ja sen saa myös kelpoisuuskokeen järjestävästä korkeakoulusta.