OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 9.9.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS AMMATTIKORKEAKOULUISTA ANNETUN VAL- TIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta Ammattikorkeakoulujen rahoituksen laskennasta säädetään ammattikorkeakoululaissa (932/2014), ammattikorkeakouluista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1129/2014; jäljempänä ammattikorkeakouluasetus) ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä (1457/2014). Ammattikorkeakoululain 43 :n 3 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakouluille perusrahoitusta laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus sekä muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella. Ammattikorkeakoululain 43 :n 6 momentin sisältämän valtuussäännöksen mukaan 3 momentin mukaisten rahoitusperusteiden laskennasta ja keskinäisestä jakautumisesta annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. Tämä tapahtuu ammattikorkeakouluasetuksen 12 14 :n säännöksillä. Voimassa olevan ammattikorkeakouluasetuksen 12 :n mukaan ammattikorkeakoululain 43 :n 3 momentissa tarkoitetusta perusrahoituksesta 97,5 prosenttia määräytyy toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja laajuuden perusteella (tuloksiin perustuva rahoitus) ja 2,5 prosenttia muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella. Tuloksiin perustuvasta rahoituksesta 85 prosenttia määräytyy koulutuksen laskentakriteereiden perusteella ja 15 prosenttia tutkimus- ja kehittämistoiminnan laskentakriteereiden perusteella. Koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen laskennassa käytettävistä mittareista säädetään ammattikorkeakouluasetuksen 13 :ssä ja strategisen rahoituksen perusteista 14 :ssä. Näiden rahoitustekijöiden tarkemmasta sisällöstä ja jakautumisesta säädetään edelleen opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen sisältyviä tarkkoja rahoitustekijöitä ja rahoitusosuuksia ehdotetaan tämän asetusmuutoksen kanssa yhteiseen valmisteluun perustuen muutettavaksi erillisellä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävästä säädetään ammattikorkeakoululain 8 :ssä. Ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulun tulee antaa (koulutusvastuu). Toimiluvassa määrätään myös oikeudesta järjestää ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulussa (ammatillinen opettajankoulutus). Ammattikorkeakouluasetuksen 6 c :ssä säädetään erikoistumiskoulutuksen järjestämisestä. Erikoistumiskoulutusta voivat säännöksen mukaan järjestää ne ammattikorkeakoulut, jotka antavat ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta toimiluvan mukaisissa tutkinnoissa ja tutkintonimikkeissä sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Säännös jättää epäselväksi, voidaanko erikoistumiskoulutusta järjestää ammatillisen opettajankoulutuksen alalla.
2 2 Ehdotus Strategisen kehittämisen osuutta ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta ehdotetaan vahvistettavaksi ja rahoitusmalliin ehdotetaan lisättäväksi alakohtainen rahoitustekijä. Lisäksi asetukseen ehdotetaan teknisluonteisia muutoksia, jotka koskevat ammatillisen opettajankoulutukseen huomioon ottamisesta erikoistumiskoulutuksesta sovittaessa ja sitä järjestettäessä. Ammattikorkeakoulujen rahoitusta koskevat muutokset toteutettaisiin muuttamalla ammattikorkeakouluasetuksen 12 :ää. Muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyvän rahoituksen osuutta lisättäisiin siten, että osuus olisi jatkossa 6 prosenttia. Tästä viisi prosenttia kohdistuisi strategiseen rahoitukseen (aiemmin 2,5 prosenttia) ja yksi prosentti alakohtaiseen rahoitusosuuteen (aiemmin 0 %). Lisäys katettaisiin vähentämällä koulutuksen rahoitusosuuden painoarvoa. Ammattikorkeakouluasetuksen 12 :n mukaan toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä osuus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta 94 % (aiemmin 97,5 %) jakaantuisi koulutuksen perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen 79 % (aiemmin 82,9 %) ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen 15 % (aiemmin14,6 %). Muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyvä osuus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta 6 % (aiemmin 2,5 %) jakaantuisi strategiaperusteiseen rahoitusosuuteen 5 % (aiemmin 2,5 %) ja alakohtaiseen rahoitusosuuteen 1 % (aiemmin 0 %). Ammattikorkeakouluasetuksen 13 säädettyjä koulutuksen rahoitusperusteita ehdotetaan yksinkertaistettavaksi siten, että ne mahdollistavat erikoistumiskoulutuksessa ja yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa suoritettujen opintopisteiden huomioon ottamisen. Ammattikorkeakouluasetuksen 14 :ään ehdotetaan lisättäväksi strategiaperusteisen rahoituksen kohdentamisen sekä alakohtaisen rahoitusosuuden kriteerit. Strategiaperusteisen rahoitusosuuden kohdentamisperusteet olisivat työelämään siirtymisen nopeuttaminen, tutkimus-, oppimis- ja innovaatiotoiminnan ympäristöjen kehittäminen, osaamisen hyödyntäminen, ammattikorkeakoulun toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, alueellisten ja alakohtaisten osaamiskeskittymien luominen ammattikorkeakoulun oman profiilin mukaisesti sekä rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen. Strategiaperusteisesta rahoitusosuudesta sovittaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammattikorkeakoulujen välillä. Alakohtainen rahoitusosuus perustuisi erityistarpeisiin, jotka voisivat koskea asetuksessa lueteltuja tutkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä. Asetusta esitetään muutettavaksi siten, että erikoistumiskoulutuksesta sopiminen ja erikoistumiskoulutuksen järjestäminen ammattikorkeakouluissa voisi perustua myös ammatillisen opettajankoulutuksen koulutusvastuuseen. Tätä koskevia muutoksia ehdotetaan ammattikorkeakouluasetuksen 6 b :n 1 momenttiin ja 6 c :ään. Ammatillista opettajankoulutusta sisältävästä erikoistumiskoulutuksesta sovittaessa sopimuksen osapuolina olisi oltava niiden ammattikorkeakoulujen enemmistö, joilla on am-
3 3 Perustelut mattikorkeakoulun toimiluvassa määrätty oikeus järjestää ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajille ja opettajiksi aikoville tarpeellista opettajankoulutusta ammattikorkeakoulussa (ammatillinen opettajankoulutus). Strategiaperusteisen rahoituksen vahvistaminen Voimassa olevan ammattikorkeakouluasetuksen 12 :n mukaan 2,5 %:ia ammattikorkeakoulujen 43 :n 3 momentissa tarkoitetusta ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta perustuu muihin koulutuspolitiikan ja tutkimus-, ja kehittämispolitiikan tavoitteisiin. Osuus sisältää voimassa olevassa asetuksessa strategisen rahoitusosuuden. Osuutta ehdotetaan kasvatettavaksi 6 %:iin. Tämän osuuden sisällä strategiaperusteisen rahoituksen osuutta ehdotetaan kasvatettavaksi siten, että se jatkossa olisi 5 %. Uutena rahoitustekijänä esitettävän alakohtaisen rahoitusosuuden osuudeksi ehdotetaan 1 %. Strategiaperusteista rahoitusta vahvistetaan, koska se on tulevaisuusorientoitunutta ja sillä voidaan rahoittaa korkeakoulujen meneillään olevia tai tulevia kehittämistoimia. Strategiaperusteisella rahoituksella tuetaan myös hallitusohjelman sekä hallituksen kärkihankkeiden tavoitteita kuten rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista, työelämään siirtymisen nopeuttamista (kärkihanke kolme), tutkimus-, oppimis- ja innovaatiotoiminnan ympäristöjen kehittämistä sekä osaamisen hyödyntämistä ja korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden vahvistamista (kärkihanke viisi: osaaminen ja innovaatiot). Ehdotetut strategisen rahoitusosuuden kohdentamisperusteet ovat keskeisiä ammattikorkeakoulujen kehittämiseen liittyviä toimia, joihin ammattikorkeakouluja halutaan kannustaa koulutuksen laadun parantamiseksi ja toiminnasta saatavan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Ammattikorkeakoulut ovat toivoneet rahoitusperusteiden selkeyttämistä näiltä osin. Strategiarahoituksen myöntämisessä otettaisiin huomioon ammattikorkeakoulun toimenpiteet muun muassa opiskelijoiden toiselta asteelta korkeakoulutukseen siirtymisen sujuvoittamisessa, opintoprosessien ja ympärivuotisen opiskelun kehittämisessä ja valmistumisen nopeuttamisessa sekä rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisessa vahvojen osaamiskeskittymien synnyttämiseksi. Huomiota kiinnitettäisiin myös opetuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan laatuun ja vaikuttavuuteen, esimerkiksi harjoittelun kehittämiseen ja opintopolkujen joustavuuteen, korkeakoululähtöisten yritysten syntymiseen sekä yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Strategiarahoituksen avoimuus ja läpinäkyvyys toteutuvat seuraavasti: Valtioneuvosto vahvistaa edellä mainitut strategiarahoituksen perusteet asetuksella. Opetus- ja kulttuuriministeriö neuvottelee ja sopii strategiarahoituksesta ammattikorkeakoulujen kanssa rahoitusperusteiden puitteissa. Rahoituksen kohteet kirjataan ministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisiin sopimuksiin, jotka julkaistaan verkossa. Tämän jälkeen ministeriö vielä laatii ja julkaisee muistion strategiarahoituksen prosessista sekä rahoituksen kohteista ja kohdentumisesta eri teemoille.
4 Alakohtaisen tekijän sisällyttäminen rahoitusmalliin Alakohtaisessa tekijässä esitetään otettavaksi huomioon tiettyihin asetuksessa listattaviin koulutusvastuisiin liittyvät erityiset näkökulmat. Vaikka rahoitus kohdistuu ammattikorkeakoululle kokonaisuutena, on rahoituksen jakautumisessa välttämätöntä ottaa alakohtaisia erityistarpeita huomioon. Perusteiksi esitetään koulutuksen harvinaisuus ja poikkeuksellisen kalliit kustannukset sekä koulutuksen ylläpitämiseen nykymuodossaan liittyvä erityinen yhteiskuntapoliittinen vastuu. Koulutusten erityisestä luonteesta johtuen alakohtaisessa tekijässä huomioon otettavien koulutusten määrä tulee olemaan olevan erittäin rajattu. Koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan mukaan määräytyvät rahoitusosuudet Voimassa olevan 12 :n mukaan 43 :n 3 momentissa tarkoitetusta perusrahoituksesta 97,5 prosenttia määräytyy toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja laajuuden perusteella (tuloksiin perustuva rahoitus) ja 2,5 prosenttia muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella. Tuloksiin perustuvasta rahoituksesta 85 prosenttia määräytyy koulutuksen laskentakriteereiden perusteella ja 15 prosenttia tutkimus- ja kehittämistoiminnan laskentakriteereiden perusteella. Perusrahoituksesta ehdotetaan jatkossa 94 prosenttia määräytyvän toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella. Tästä koulutuksen perusteella määräytyvään rahoitusosuus olisi 79 % (aiemmin 82,9 %) ja osuudeltaan ennallaan säilyvään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen (15 %, aiemmin 14,6 %). Koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuksien sisällä yksittäisten tekijöiden osuuksista säädettäisiin ammattikorkeakoululain 43 :n 6 momentin valtuussäännön mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Erikoistumiskoulutuksen ja yhteistyössä järjestettyjen opintojen huomioon ottaminen Koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuteen esitetään lisättäväksi erikoistumiskoulutuksissa sekä yhteistyösopimuksiin perustuvissa opinnoissa suoritettavat opintopisteet. Näiden tekijöiden lisäämiseksi voimassa olevan ammattikorkeakouluasetuksen 13 ensimmäisen momentin mukaista rahoitustekijöiden luetteloa esitetään yksinkertaistettavaksi siten, että suoritettuihin opintopisteisiin, avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuihin opintopisteisiin -kohdat korvattaisiin termillä opintopisteisiin. Muotoilu vastaisi yliopistojen vastaavan rahoitusasetuksen muotoilua. Erikoistumiskoulutusten ja yhteistyösopimuksiin perustuvissa opinnoissa suoritettujen opintopisteiden lisääminen rahoitustekijöihin toteutettaisiin ammattikorkeakoululain 43 :n 6 momentin valtuussäännön mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, erillisinä opintoina sekä maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa suoritettujen opintopisteiden määrittely säilyisi ennallaan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa.
5 Erikoistumiskoulutus ammatillisessa opettajankoulutuksessa Ammatillinen opettajankoulutus on tarpeen lisätä ammattikorkeakouluasetuksen 6 b ja 6 c :ään tutkintokoulutukseen tai siihen liitettävään nimikkeeseen rinnasteisesti, jotta erikoistumiskoulutusta voitaisiin tarjota myös ammatillisen opettajankoulutuksen alalla. Ammatillisesta opettajankoulutuksesta säädetään ammattikorkeakoululaissa (8, 10, 14, 25, 30 ) ja -asetuksessa (3, 6, 11, 13, 18 ) erikseen, koska se ei ole ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Kyseessä on 60 opintopisteen kokonaisuus, johon kuitenkin monelta osin sovelletaan samoja säännöksiä kuin tutkinto-opetukseen ja -opiskeluun. Ehdotettavien pykälämuutosten johdosta ammattikorkeakoulun erityisosaamiseen perustuvaa erikoistumiskoulutusta voidaan toteuttaa myös ammatillisen opettajakoulutuksen alalla. Tällaisesta erikoistumiskoulutuksesta sovittaessa sopimuksen osapuolina olisi oltava niiden ammattikorkeakoulujen enemmistö, jotka toimilupansa nojalla antavat ammatillista opettajankoulutusta. Ammatillinen opettajankoulutus on aiemmin jäänyt pykäliä 6 b ja 6 c säädettäessä huomiotta, vaikka tarkoituksena on ollut, että erikoistumiskoulutusta voidaan järjestää kaikilla niillä aloilla, joilla korkeakouluilla on koulutusvastuu. Vastaavasti yliopistosektorilla kasvatustieteellisen koulutusalan ja opettajakoulutuksen alan erikoistumiskoulutusta voidaan järjestää yliopistoissa, joissa on valtioneuvoston asetuksella (794/2004) säädetty alan koulutusvastuu. 4 Esityksen vaikutukset Vuonna 2016 valtion ammattikorkeakouluille osoittama ammattikorkeakoululain mukainen valtion rahoitus on 858 miljoonaa euroa, joka kattaa noin 88 prosenttia ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksesta. Laskennallisen rahoitusmallin kautta ammattikorkeakoulujen valtion rahoituksesta kohdennetaan 786 miljoonaa euroa. Yksi prosenttiyksikkö mallissa tarkoittaa noin 7,9 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksella turvataan kaikille ammattikorkeakouluille resurssit lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ja edellytykset toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Rahoitusmallissa korostetaan ammattikorkeakoulujen toiminnan pitkäjänteistä luonnetta, rahoituskehityksen vakautta ja toiminnan tuloksellisuutta. Esitettävä asetus vahvistaa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin strategisen kehittämisen näkökulmaa, kun strategisen rahoituksen osuus rahoituksesta nousisi 2,5 prosentista (19,7 M ) viiteen prosenttiin (39,3M ). Strategiaperusteinen rahoitus on tulevaisuusorientoitunutta ja sillä rahoitetaan korkeakoulujen meneillään olevia tai tulevia toimia. Strategiarahoituksen osuuden vahvistaminen tukee hallitusohjelman sekä hallituksen kärkihankkeiden toimintasuunnitelman tavoitteita kuten rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista, työelämään siirtymisen nopeuttamista, tutkimus-, oppimis- ja innovaatiotoiminnan ympäristöjen kehittämistä sekä osaamisen hyödyntämistä ja kansainvälistymistä sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden vahvistamista. Alakohtaisin kriteerein jaettaisiin jatkossa 1 % (7,9 M ). Esitettävä asetus pienentäisi laskennallisiin kriteereihin pohjautuvaa koulutuksen osuutta rahoituksen määräytymisessä noin 3,9 prosenttiyksiköllä(-30,5 M ). Samanaikaisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuus kasvaisi noin 0,4 prosenttiyksiköllä (2,9 M ). Yhteensä tämä tarkoittaa, että toiminnan tuloksellisuuteen pohjautuvaa rahoitusosuus pienenisi 3,5 prosenttiyksiköllä eli vuoden 2016 rahoituksen tasossa noin 27,5 miljoonalla eurolla. Voimassa olevassa rahoitusmallis-
6 5 Asian valmistelu sa koulutuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuden kautta kanavoituu ammattikorkeakouluille 766 miljoonaa euroa. Esitetyn muutoksen jälkeen koulutuksen ja tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan laskennallisten kriteerien perusteella esitetään jaettavaksi 94 prosenttia kokonaisrahoituksesta, vuoden 2016 rahoitustasossa noin 739 miljoonaa euroa. Muutos vaikuttaa ammattikorkeakoulujen rahoitusosuuksiin riippuen siitä, kuinka hyvin ne toteuttavat asetuksen 14 :n 1 momentissa säädettyjä strategisia tavoitteita. Esitetyllä muutoksella ei ole vaikutusta ammattikorkeakoulujen rahoituksen kokonaismäärään eikä valtiontalouden kokonaisuuteen. Erikoistumiskoulutuksen avaaminen myös ammatillisen opettajankoulutuksen puolelle mahdollistaa tämän työelämässä jo toimiville suunnatun koulutusmuodon entistä laajemman ja yliopistojen kanssa yhdenmukaisen toteutumisen. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 1.9.2014 työryhmän laatimaan ehdotuksen ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi. Työryhmässä oli edustus opetusja kulttuuriministeriöstä, ammattikorkeakouluista ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE:ry:stä. Työryhmä ehdotti joulukuussa 2015 julkaistussa muistiossaan (Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi 2017 alkaen, opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:18) muutoksia rahoituksen määräytymisperusteisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallityöryhmän muistiosta (2015:18) lausuntonsa antoivat 22 ammattikorkeakoulua, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Akatemia, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, CIMO, Arene ry, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI, 12 työnantaja- ja työntekijäjärjestöä, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry ja Uudenmaan alueen kauppakamari. Lausunnonantajat suhtautuivat työryhmän esittämiin muutosesityksiin pääosin myönteisesti. Selvästi suurin osa lausunnonantajista kannatti työryhmän raportissa esitettyä muutosta koulutus- ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikan tavoitteiden rahoitusosuuden vahvistamisesta esitetyllä tavalla kohdistamalla lisäämällä strategisen rahoituksen osuutta viiteen prosenttiin rahoituksesta sekä luomalla uusi alakohtainen rahoitustekijä. Muutama yksittäinen ammattikorkeakoulu tai muu taho piti ehdotettua osuutta liian korkeana. Muutama muu lausunnonantaja kuin ammattikorkeakoulu puolestaan ehdotti suurempaa osuutta. Strategisen rahoituksen määräytymisperusteita pidettiin pääosin perusteltuna, joskin suurin osa ammattikorkeakouluista toi esille sen, että perusteiden tulee olla mahdollisimman avoimet ja läpinäkyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelussa strategisen rahoitusosuuden määräytymisperusteita on tarkennettu läpinäkyvyyden lisäämiseksi työryhmän ehdotuksesta. Strategiaperusteisen rahoituksen määräytymisperusteita on ehdotuksessa täsmennetty lausuntovaiheen jälkeen samoin, kuin niitä täsmennettiin yliopistojen osalta yliopistoja koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (322/2016). Alakohtaisen tekijän ehdotettua laskentatapaa kannatti suurin osa lausunnonantajista. Kuitenkin myös useita muita kantoja esitettiin, joista muutama piti koko tekijää tar-
7 6 Voimaantulo peettomana ja useat esittivät erilaisia muutosesityksiä. Muutosesitysten osalta kannat pääosin vaihtelivat eikä suurimmaksi osaksi yhteistä linjaa tässä yhteydessä ollut havaittavissa. Alakohtaiseen tekijään esitettiin lisää tutkintonimikkeitä, joista lausuntopalautteen perusteella tekijään on lisätty merenkulun ammattikorkeakoulututkinnosta insinöörin tutkinto sekä tätä vastaava ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Kyseinen tutkinto on tekijän kannalta rinnastettavissa työryhmän esitykseen sisältyneeseen merikapteenin tutkintoon. Muutoin esitys on työryhmän esityksen mukainen. Lausuntopalautteen perusteella jatkovalmistelussa syntyneestä luonnoksesta pyydettiin vielä lausunnot ammattikorkeakouluilta ja alan keskeisimmiltä toimijoilta. Lausunnon antoivat Akava ry, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry sekä 14 ammattikorkeakoulua. Lausunnonantajat pitivät ehdotuksia oikeansuuntaisina. Ehdotusten toimeenpanoa kiirehdittiin, jotta ammattikorkeakoulut pystyvät suunnittelemaan vuoden 2017 taloutensa. Useat lausunnonantajat (Arene, SAMOK, OAJ) korostavat rahoituksen ennakoitavuuden merkitystä korkeakouluille. Strategiarahoituksen lisääntymisen ja sen laaja-alaisten kriteereiden pelätään heikentävän ammattikorkeakoulujen mahdollisuutta suunnitella talouttaan ja toimintaansa. Lausunnonantajat toivovatkin erityisesti strategisen rahoituksen kriteereiden täsmentämistä. Toisaalta jo asetukseen ehdotetut kriteerit nähdään parannuksena työryhmän esitykseen verrattuna. Arenen vaatimus ammattikorkeakoulujen rahoituksen jakoperusteiden vahvistamisesta kerralla koko sopimuskaudelle 2017 2020 saa tukea useilta lausunnonantajilta. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Asetusta sovellettaisiin ensimmäisen kerran myönnettäessä ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain 43 :n mukaista perusrahoitusta vuodelle 2017.