Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Samankaltaiset tiedostot
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

saalisvahingot vuonna 2013

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Itämeren kala elintarvikkeena

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2016. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2017

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Kalafoorumi YKP :n toimeenpano: Valvonta-asetuksen velvoitteet

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

HYLJE. Hyljesietopalkkion koulutuskansio

Kalastajainfo 2019 Suomenlahti. VARELY / Kalastuksenvalvonta 2019

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri Rami Sampalahti

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Elinkeinokalatalouden nykytila ja kehitys

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)

HE 37/2016 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan niin pian kuin mahdollista.

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Valtioneuvoston asetus

Puulan kalastustiedustelu 2015

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Ponttonirysillä pyydystettyjen hallien satelliittiseuranta Suomenlahdella 2010

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Kalastuksenvalvontaa koskevien EU:n asetusten muuttaminen (Valtioneuvoston U-kirjelmä U 66/2018 vp)

Ammattikalastajien näkemyksiä hylkeidensuojelualueista

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

Valtioneuvoston asetus kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi Reposaari

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Luonnos. Valtioneuvoston asetus kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

FORTUM POWER AND HEAT OY

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015

16WWE Fortum Power and Heat Oy

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

Kalatalousneuvos Risto Lampinen Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Eduskunnan ympäristövaliokunta

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Kalastuksen kehitys Koitereella

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

TURUN-NAANTALIN EDUSTAN AMMATTI- JA KIRJANPITOKALASTUS VUONNA V-S Kalavesien Hoito Oy Jani Peltonen

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous

HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

Pohjanlahden lohikantojen tila

LOHI - MUISTIO POHJANLAHDEN TILANTEESTA ENNEN UUTTA ASETUSTA

Kuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen

Transkriptio:

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013

Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2013 ISBN 978-952-303-051-0 (Verkkojulkaisu) ISSN 1799-4756 (Verkkojulkaisu) RKTL 2013

Kuvailulehti Tekijät Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Nimeke Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Vuosi Sivumäärä ISBN ISSN 2013 11 978-952-303-051-0 ISSN 1799-4756 (PDF) Yksikkö/tutkimusohjelma Tutkimuspalvelut Hyväksynyt Riitta Rahkonen Tiivistelmä Suomalaiset ammattikalastajat kalastivat merialueelta 133 miljoonaa kiloa kalaa vuonna 2012. Saaliin tuottaja-arvo oli 36 miljoonaa euroa. Merialueella ammattimaisesti kalastaneista 1560 kalastusyksiköstä kolmannes ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä, mutta läheskään kaikki eivät pystyneet arvioimaan vahinkojen määrää. Näin ollen esitetyt tulokset vahinkojen määrästä ja arvosta ovat lähinnä minimiarvio todellisista vahingoista. Hylkeiden vahingoittaman kalan määräksi arvioitiin 112 tonnia. Siitä oli siikaa 29 tonnia, lohta 21 tonnia, kuhaa 15 tonnia, lahnaa 13 tonnia, silakkaa 13 tonnia., ahventa 10 tonnia, taimenta 4 tonnia, haukea 2 tonnia sekä kilohailia, muikkua, särkeä ja madetta kutakin yksi tonni. Arvio hylkeiden vahingoittaman kalan määrästä oli 30 tonnia suurempi kuin edellisenä vuonna. Asiasanat Ammattikalastus, saalis, hylje, vahingot Julkaisun verkko-osoite http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tyoraportit/hylkeiden_aiheuttamat_saalisvahingot_2012.pdf Yhteydenotot Pirkko Söderkultalahti, pirkko.soderkultalahti@rktl.fi p. 0400 143043 Anssi Ahvonen, anssi.ahvonen@rktl.fi, p. 040 522 2219 Muita tietoja

Sisällys 1. Johdanto 5 2. Ammattikalastus merellä 2012 5 3. Hylkeiden aiheuttamat saalisvahingot 6 4. Aineisto ja menetelmät 9 4.1. Tulosten luotettavuus 10 4.2. Tietojen saatavuus 11

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 1. Johdanto Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 raportissa esitetään hylkeiden aiheuttamien saalisvahinkojen määrä ja arvo kalalajeittain ja kalastusalueittain. Tulokset perustuvat kalastajien määräaikoina tekemiin saalisilmoituksiin, joissa on mahdollista ilmoittaa hylkeiden vahingoittaman kalan määrä. Kuva 1. Merialueen ammattikalastuksen tilastoinnissa käytetty aluejako. 2. Ammattikalastus merellä 2012 Suomeen rekisteröityjen kalastusalusten kalansaalis Itämereltä vuonna 2012 oli 133 miljoonaa kiloa. Suurin osa saaliista oli silakkaa, jota saatiin 117 miljoonaa kiloa. Toiseksi eniten kalastettiin kilohailia, yhdeksän miljoonaa kiloa. Seuraavaksi suurimmat saaliit saatiin turskasta (1,7 milj. kg), ahvenesta (1,0 milj. kg), lahnasta (0,8 milj. kg) ja siiasta (0,7 milj. kg). Saaliin tuottaja-arvo oli 36 miljoonaa euroa. 5

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2012 3. Hylkeiden aiheuttamat saalisvahingot Merialueella ammattimaisesti kalastaneista 1560 kalastusyksiköstä (=kalastaja, kalastajaruokakunta tai kalastusalus) runsas kolmannes (590) ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä (taulukko 1). Vahinkoja kärsineistä 70 % ilmoitti vahingot lajeittain ja kilomäärittäin. Muut ilmoittivat vahingoista sanallisesti (kuten hylkeet veivät kaiken ). Sanallisista ilmoituksista vain osa pystyttiin muuttamaan numeerisiksi arvoiksi. Näin ollen esitetyt tulokset vahinkojen määrästä ja arvosta ovat lähinnä minimiarvio todellisista vahingoista. Taulukko 1. Hylkeiden saaliille aiheuttamia vahinkoja raportoineet kalastusyksiköt (=kalastaja, kalastusalus, kalastajaruokakunta) ices-osa-alueittain vuosina 2000-2012. 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2011 2012 Eteläinen Itämeri 9 8 6 6 4 6 2 1 Lounaiset merialueet 30 65 65 115 107 91 97 101 Selkämeri 50 125 115 190 253 204 183 204 Perämeri 80 130 95 140 194 171 194 211 Suomenlahti 65 80 65 85 99 83 77 73 Koko merialue 220 395 340 530 640 550 550 590 Kalastusyksiköitä yhteensä 2140 1860 1790 1580 1545 1610 1645 1560 Saalisvahinkoja kärsineitä % 10 21 19 34 41 34 33 38 Hylkeiden vaurioittaman kalan määräksi arvioitiin 112 tonnia. Siitä oli siikaa 29 tonnia, lohta 21 tonnia, kuhaa 15 tonnia, lahnaa 13 tonnia, silakkaa 13 tonnia, ahventa 10 tonnia, taimenta 4 tonnia, haukea 2 tonnia sekä kilohailia, muikkua, särkeä ja madetta kutakin tonni (kuva 2). Arvio hylkeiden vahingoittaman kalan määrästä oli 30 tonnia suurempi kuin edellisenä vuonna. Suhteellisesti eniten kasvoi Pohjanlahdella vaurioituneen lohen määrä (taulukot 2 ja 3). 6

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Siika Lohi Kuha Lahna Silakka Ahven Taimen Hauki Kilohaili Muut lajit 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 Kuva 2. Hylkeiden vahingoittamaksi raportoidun kalan määrä lajeittain vuonna 2012, kg. Hylkeiden aiheuttamien saalismenetysten arvo oli ammattikalastajille maksettujen keskihintojen perusteella laskettuna 298 000 euroa. Arvoltaan suurimmat vahingot aiheutuivat siian-, kuhan- ja lohenkalastukselle. Vahingoitetun siikasaaliin arvo olisi markkinoille päästessään ollut 101 000 euroa ja menetetyn kuhasaaliin arvo 74 000 euroa. Lohisaaliille aiheutui vahinkoja 68 000 euron arvosta (kuvat 3 ja 4). Taulukko 2. Hylkeiden vahingoittamaksi raportoitu kalan määrä ices-osa-alueittain vuosina 2000-2012. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Eteläinen Itämeri 2 3 2 2 2 5 4 6 4 1 0 1 0 Lounaiset merialueet 25 40 34 29 30 48 45 46 41 57 45 22 30 Selkämeri ja Merenkurkku 26 63 41 98 66 53 53 105 105 60 43 28 39 Perämeri 10 13 16 24 17 19 13 29 23 27 13 17 18 Suomenlahti 21 25 22 26 30 22 76 28 26 23 16 14 25 Koko merialue 84 143 115 179 145 147 192 213 199 168 117 82 112 Markkinoille päätyneeseen saalismäärään verrattuna suhteellisesti suurimmat menetykset kohdistuivat edellisen vuoden tapaan loheen ja taimeneen. Vaurioituneen lohen määrä oli 21300 kiloa, mikä oli 6,4 % lohisaaliiseen verrattuna. Taimenta vaurioitui 3800 kiloa, 6,2 % suhteessa saalismäärään. Alueellisesti suurimmat vahingot koettiin Vaasan edustalla sijaitsevalla tilastoruudulla 23, jossa hylkeet turmelivat 8500 kg lohta ja 6500 kg siikaa. Kuhaa vahingoittui eniten (4400 kg) Helsinkiin rajoittuvalla tilastoruudulla 54 ja ahventa (4500 kg) Ahvenanmaan länsipuolella sijaitsevalla tilastoruudulla 49. 7

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2012 Kg 80000 60000 40000 20000 0 11 % 14 % 13 % 18 % Hylkeiden vaurioittamat lohet 13 % 12 % 14 % 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 12 % 9 % 7 % 7 % 6 % 6 % Suomenlahti Perämeri Selkämeri ja Merenkurkku Lounaiset merialueet Eteläinen Itämeri Kuva 3. Hylkeiden vahingoittaman lohen määrä ja sen osuus markkinoille päätyneestä lohisaaliista vuosina 2000-2012. kg 80000 60000 40000 20000 0 Hylkeiden vaurioittaman lohen määrä ja arvo 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Hylkeiden Menetetyn saaliin arvo vaurioittama 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 Kuva 4. Hylkeiden vahingoittaman lohen määrä ja reaaliarvo ammattikalastajille maksettujen keskihintojen mukaan arvioituna vuosina 2000-2012. 8

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 kg 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Hylkeiden vaurioittaman siian määrä ja arvo 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 240000 210000 180000 150000 120000 90000 60000 30000 0 Hylkeiden vahingoittama Menetetyn saaliin arvo Kuva 5. Hylkeiden vahingoittaman siian määrä ja reaaliarvo ammattikalastajille maksettujen keskihintojen mukaan arvioituna vuosina 2000-2012. Taulukko 3. Hylkeiden vahingoittamaksi raportoitu lohen määrä ices-osa-alueittain vuosina 2000-2012. Eteläinen Itämeri Lounaiset merialueet Selkämeri ja Merenkurkku Perämeri Suomenlahti Yhteensä 2000 1885 25172 13536 7866 20676 69135 2001 2704 21754 14440 4517 20794 64210 2002 2108 20283 13210 6235 16954 58790 2003 1804 19503 12705 8933 17703 60648 2004 2020 21230 17114 4240 21598 66202 2005 5413 22957 13620 5737 8754 56482 2006 4143 13220 8855 3925 13462 43605 2007 4891 6489 12990 7208 9209 40787 2008 1981 2095 8011 4059 11542 27688 2009 967 768 5900 4710 8970 21315 2010 393 224 5321 4088 4946 14972 2011 872 259 5521 2282 4657 13591 2012 17 446 10248 4540 6056 21307 4. Aineisto ja menetelmät Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot julkaisu esittelee hylkeiden merialueen ammattikalastukselle aiheuttamien saalisvahinkojen määrää ja arvoa vuonna 2012. Tuloksia verrataan vuosien 2000-2011 tilanteeseen. Tiedot kerätään merialueen ammattikalastuksen saalistilastointiin liittyvän tiedonkeruun yhteydessä. Siihen velvoittaa mm. EU-asetus (No. 218/2009) Koillis- Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden saaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta sekä kalatalouden EU-tiedonkeruuohjelma (EY 199/2008). 9

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2012 Merialueen ammattikalastustilastot perustuvat kalastajien määräaikoina tekemiin saalisilmoituksiin. Maa- ja metsätalousministeriön päätökset (798/1997 ja 259/1998) Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain (1139/94) soveltamisesta velvoittavat kaikki ammattikalastajat saalisilmoitusten antamiseen. Tilasto on siten periaatteessa kokonaistutkimus. Puuttuvien tietojen vaikutus eli vastauskato korjataan jälkiosittamalla aineisto ja laskemalla ositekohtaiset painokertoimet. Saalisilmoituslomakkeiden jakelun, vastaanottamisen ja tietojen tallentamisen suorittavat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kaakkois-Suomen, Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset ja Ahvenanmaan maakuntahallitus. Saalisaineistot saadaan RKTL:n käyttöön tilastointia varten. Saalisilmoituslomakkeita on käytössä kolmenlaisia: 1. Vähintään 10 metriä pitkien alusten kalastustiedot ilmoitetaan pyyntikertakohtaisesti EU-kalastuspäiväkirjalla. 2. Alle 10 metriä pitkien alusten kalastus lohisaalista lukuun ottamatta ilmoitetaan kuukausikohtaisella rannikkokalastuslomakkeella ja 3. alle 10 metriä pitkien alusten lohenkalastus pyyntikertakohtaisella rannikkokalastajan lohenkalastusilmoituksella. Lomakkeissa on vuodesta 1999 alkaen tiedusteltu poisheitetyn, esimerkiksi hylkeen syömän kalan määrää. Poisheitetyksi ilmoitetusta saaliista kertyy siten samat taustatiedot kuin varsinaisesta kaupallisesta saaliista. Monet kalastajat kokevat hylkeiden aiheuttamien vahinkojen määrän arvioinnin hankalana. Täsmällisten lukujen sijaan vahinkoja arvioidaan suhteellisin osuuksin esim. 10 % saaliista tai sanallisesti esim. useita. Sanalliset arviot muutetaan mahdollisuuksien mukaan määrällisiksi. Tämän vuoksi kaikki saalisilmoituslomakkeet käydään tutkimuslaitoksessa läpi ja tarvittaessa ely-keskuksissa tallennettuja tietoja täydennetään. Vuonna 2012 kalastustiedot saatiin kaikilta vähintään 10 metriä pitkiltä aluksilta. Niitä oli tiedustelun piirissä 274 kappaletta. Rannikkokalastuslomakkeita lähetettiin 1852 kappaletta ja kalastustiedot saatiin 1554 (84 %) kalastajalta/kalastajaruokakunnalta. Vastauskato korjattiin käyttämällä jälkiositusta. Ositusperusteina käytettiin kalastajan asuinaluetta ja tuloluokitusta (RKTL 2013). 4.1. Tulosten luotettavuus Hylkeen vahingoittaman lohen määrästä on tehty arvio vuodesta 1999 alkaen ja kaikista kalalajeista vuodesta 2000 alkaen. Ongelmana on ollut saalismenetysten arvioiminen luotettavalla tavalla. Kalastajien ilmoittamat numeeriset saalisvahinkoarviot perustuvat periaatteessa vahingoitettujen kalojen jäännöksiin. Vahingoitetusta kalasta ei kuitenkaan aina jää pyydykseen selvästi havaittavia ja yksilöitäviä jäännöksiä. Hylje voi syödä saaliskalan kokonaan tai muualla ja se voi karkottaa kaloja pyydyksistä pelkällä läsnäolollaan. Kalat voivat myös paeta pyydyksistä hylkeiden tekemien reikien kautta. Tämän vuoksi ammattikalastajat kuvaavat saalismenetyksiä usein sanallisesti kuten hylkeet veivät kaiken. Lomakkeissa on myös mainintoja, joissa kerrotaan pyydysten nostamisesta pois ja kalastuksen lopettamisesta kesken kauden hylkeiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi: kalastus mahdotonta lukuisten hylkeiden takia, hylkeet lopettivat kalastuksen. Mainittujen tekijöiden vaikutusta ei ole voitu ottaa huomioon tulosten laskennassa. 10

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 4.2. Tietojen saatavuus Tiedot julkaistaan nyt toista kertaa omana raporttina. Arvio sitä aikaisemmista vahinkomääristä on julkaistu tilastossa Merialueen ammattikalastus, jossa on esitetty tiedot poisheitetyksi ilmoitetusta saaliista osa-alueittain ja hylkeen syömän saaliin osuus siitä (www.rktl.fi/julkaisut). 11