Edustajan nimeäminen Hyvinvointikumppanuus -hankkeen ohjausryhmään

HYVINVOINTIKUMPPANUUS -hanke Pyyntö 26.8.2015 Lappeenrannan kaupunki/vanhusneuvosto Asia: Hanke: Edustajan nimeäminen Hyvinvointikumppanuus -hankkeen ohjausryhmään Saimaan ammattikorkeakoulu, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja Wirma Lappeenranta Oy ovat saaneet Uudenmaan liiton myöntämänä 356.876 :n EAKR-rahoituksen Hyvinvointikumppanuus -hankkeeseen ajalle 1.9.2015 31.8.2017. Rahoitus on myönnetty toimintalinjasta 1. Pk-yritysten kilpailukyky, erityistavoite Uuden liiketoiminnan luominen. Hankkeen valmistelu on tehty em. toimijoiden yhteistyönä ja lisäksi valmisteluvaiheessa on keskusteltu useiden yrittäjien sekä alueen kuntien kanssa. Hankkeeseen on tässä vaiheessa sitoutunut 14 yritystä eri puolilta Etelä-Karjalaa. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa eteläkarjalaisten hyvinvointialan mikro- ja pienyritysten toimintaedellytyksiä, elinvoimaisuutta ja kasvua sekä kumppanuutta julkisen sektorin kanssa, jotta asiakkaat löytävät tarvitsemansa hyvinvointia tukevat palvelut helposti ja luotettavasti. Lisäksi yritysten kilpailukykyä parannetaan hankintaosaamisen lisäämisen, toimintaympäristön ja verkostoyhteistyön kehittämisen avulla. Ohjausryhmä: Hankkeen ohjausryhmään kutsutaan hanketoimijoiden lisäksi yrittäjäjärjestön, yrittäjien, alueen kuntien ja vanhusneuvoston edustajat. Pyyntö: Lisätietoja Hyvinvointikumppanuus -hanke pyytää Lappeenrannan kaupungin/ vanhusneuvoston nimeämään edustajansa hankkeen ohjausryhmään. Ilmoituksen nimetystä edustajasta voi lähettää sähköpostilla tutkimuspäällikkö Kaisu Laasoselle alla olevaan osoitteeseen. Annan mielelläni lisätietoja hankkeesta ja toivon, että yhteistyö hankkeen aikana voisi olla myös ohjausryhmän jäsenyyttä laajempaa. Kaisu Laasonen Saimaan ammattikorkeakoulu Skinnarilankatu 36 53850 Lappeenranta kaisu.laasonen@saimia.fi puh. 040 5596 902

1 (14) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero 301168 Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Saapunut 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Uudenmaan liitto Käsittelevä liitto Etelä-Karjalan liitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Organisaatiotyyppi Ammattikorkeakoulu Jakeluosoite Skinnarilankatu 36 Postinumero 53850 Tilinumero (IBAN) FI2556200920258158 WWW-osoite http://www.saimia.fi Hankkeen yhteyshenkilön nimi Kaisu Laasonen Yhteyshenkilön sähköpostiosoite kaisu.laasonen@saimia.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus 2177546-2 Puhelinnumero 02049 66411 Postitoimipaikka Lappeenranta BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa tutkimuspäällikkö Yhteyshenkilön puhelinnumero 040 5596902 Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 0725937-3 Kuntayhtymä Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 0494547-4 Kunta Wirma Lappeenranta Oy 1565217-5 Kunta Tulostettu 20.4.2015 9:05:39

Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. Hankekumppanit muodostavat yhdessä ryhmän, joka voi tuottaa Etelä-Karjalan yritystoiminnan vahvistamiseksi riittävän laajan osaamisen sekä hankkeen aikana että sen jälkeen. Hankekumppaneiden yhteisen sopimuksen ja tahtotilan mukaisesti Saimaan amk hallinnoi hankkeen ja tuo siihen kumppanuusmallin ja palautejärjestelmän kehittämisen sekä arvioinnin osaamista. Wirma Lappeenranta Oy sekä Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy omaavat kuvat alueen yritystoiminnasta sekä vahvan osaamisen yritysneuvonnasta, jota vahvistetaan tässä hankkeessa erityisesti kumppanuudessa toteutettavan yrittäjyyden neuvontaan. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Eksote on keskeisin kumppani julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden kehittäjänä ja vastaa erityisesti sote-palveluiden laadusta ja saatavuudesta. Eksote on osallisena kansallisessa kehittämistyössä ja koordinoi tämän hankkeen kehittämistoimintaa suhteessa kansallisiin tavoitteisiin ja muihin järjestelmiin. Lisäksi hankkeeseen on rakennettu yritysverkosto, joka osallistuu hankkeen toimenpiteisiin omalla panoksellaan. Ne kunnat, jotka eivät ole kehitystyössä Wirma Lappeenranta Oy:n tai Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n kautta, tulevat mukaan omalla panoksellaan hankkeen eri vaiheissa. Mikään taho ei pysty yksinään tuottamaan samaa osaamista ja hankkeen tuloksia kuin tämä konsortio. 3 Hankkeen perustiedot 2 (14) Hankkeen julkinen nimi Hyvinvointikumppanuus Alkamispäivämäärä 1.9.2015 Toimintalinja 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen Päättymispäivämäärä 31.8.2017 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Hyvinvointikumppanit hanke on syntynyt vastaamaan mikro- ja pienyritysten kasvamista ja palvelupotentiaalin kehittämistä haittaaviin haasteisiin, jotka ovat osittain seurausta Etelä-Karjalassa havaituista terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen liittyvistä ongelmista, joita ovat yritysten pieni koko, vähäinen kasvuhalukkuus ja heikko kilpailukyky, yritysten ja julkisen sektorin kumppanuusmallin puuttuminen, palvelutarjonnan pirstaleisuus ja hankintaosaamisen heikko tuntemus, joka heikentää kilpailukykyä. Varsinaisena kohderyhmänä ovat alueen sosiaalija terveyspalveluja tuottavat mikro- ja pienyritykset. Hankkeen päätavoite on vahvistaa eteläkarjalaisten hyvinvointialan mikro- ja pienyritysten toimintaedellytyksiä, elinvoimaisuutta ja kasvua sekä kumppanuutta julkisen sektorin kanssa, jotta asiakkaat löytävät tarvitsemansa hyvinvointia tukevat palvelut helposti ja luotettavasti. Alatavoitteena on yritysten kilpailukyvyn parantaminen hankintaosaamisen kehittämisen kautta. Toisena alatavoitteena on vahvistaa yrittämisen toimintaympäristöä ja hyvinvointialan yritysten verkostoyhteistyötä yritysten kasvua tukevaksi ja toimintaa koordinoivaksi. Yritystoimintaa vahvistaa myös tavoitteena oleva yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusmalli. Toimenpiteet toteutetaan niin, että hanketoimijoiden lisäksi yritykset, asiakkaat ja heidän omaisensa sekä tilaajina toimivat julkisen sektorin edustajat ovat mukana hankkeen kehittämistoimenpiteissä. Prosessissa käytetään sykleittäin toteutettavaa osallistavaa tiedonhankintaa ja kokeilevaa kehittämistä (esim. työpajat, virtuaaliarvoverkostot, asiakasraadit ja asiantuntijakonsultaatiot) sekä niiden välissä toteutettavia asiantuntijatyön kehittämisjaksoja (iteraatio). 1. Julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välisen kumppanuusmallin kehittäminen ja toimijoiden roolien määritteleminen palvelutarjonnassa 2. Selvitys hyvinvointipalvelujen kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutteisuudesta 3. Palvelujen laatukriteerien määrittely Tulostettu 20.4.2015 9:05:39

3 (14) 4. Yritysverkoston toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen sekä ylläpitomallin kehittäminen 5. Asiakas-, omais-, yrittäjä- ja tilaajapalautemallin kehittäminen Hankkeen tuloksena syntyy yritysmäinen kumppanuusverkosto, joka muovautuu toimintaympäristöjen muuttuessa, alueen kehittämiseen sitoutuneita terveys ja hyvinvointialan kasvuyrityksiä, joilla on korkeatasoinen hankintaosaaminen. Prosessi tuottaa räätälöityjä asiakkaan elämäntilannetta ja toimintakykyä tukevia palveluja, joita asiakkaat hankkivat suoraan yritysverkostolta tai esim. palvelusetelillä. One Stop Shop on virtuaalinen paikka, jossa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistuotantoon asiakkaalle helposti löydettävissä ja vertailtavissa. Tiedon helpon saatavuuden mahdollistaa sähköinen, päivittyvä tiedotus-, neuvonta- ja ohjausmalli, jota hyödynnetään palveluohjauksessa ja jota asiakas voi hyödyntää myös muuten kuin verkossa. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Welfare Partners 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä The Welfare Partners project responses to the developmental challenges met by micro and small size enterprises in health and welfare sector in South-Karelia. The enterprises are mainly very small with 1-2 employees and their ability to manage in competition is weak. Clients have difficulties to find services because of fragmented supply. The equal partnership with public sector organizations needs development. The main aim of this project is to enhance small enterprises potential and growth, competitiveness and partnership with public sector for developing safe and easy to buy services for customers. The supportive environment for entrepreneurship will be developed. The activities will be implemented in co-operation with enterprises, customers, their relatives and public sector organizations. In the process participatory methods will be used in data collection and iteration of workshops and expertise work in experimental development activities (virtual value networks, customer panels and expert consultations). 1. Development of partnership of public and private sector and definition the roles of partners in service supply 2. Survey of interaction between demand and supply in health promotion services 3. Definition of the service quality criteria 4. Planning and starting enterprise network and developing the maintenance model for the network 5. Building feedback system for customers, relatives, enterprises and order organizations The result of the project will be growth oriented enterprises, which are committed to regional development of health and welfare sector and flexible partnership network, which is able to respond to the changes in service environment. The project will product customized service packages for clients who by services themselves or supported by public sector vouchers. One Stop Shop is a virtual place for customers to find and compare services. Easy finding is possible by quickly updating information and guidance model, which can be used in service counselling and also in traditional ways. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Ratkaistavat ongelmat: Tulostettu 20.4.2015 9:05:39

4 (14) 1. Yritysten ja julkisen sektorin kumppanuusmallin puuttuminen 2. Yritysten pieni koko, vähäinen kasvuhalukkuus ja heikko kilpailukyky 3. Palvelutarjonnan pirstaleisuus asiakkaan näkökulmasta rajoittaa kysyntää 4. Hankintaosaamisen heikko tuntemus heikentää kilpailukykyä Etelä-Karjalan väestön ikääntymisen ja laitoshoidon purkamisen seurauksena terveys- ja hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa ja monimuotoistuu erityisesti ikääntyneiden osalta. Kuntien hyvinvointistrategioissa ja Eksoten strategiassa on tavoitteena hyvinvoinnin turvaaminen teemalla toimintakykyisenä kotona, mikä edellyttää tavoitetta tukevien palvelujen kehittämistä. Myös nuorempien ikäryhmien hyvinvointipalvelujen kysyntä on kasvussa ja tavoitteena on, että mahdollisimman moni huolehtisi toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan jo varhaisesta iästä lähtien. Kysynnän kasvuun pitää pystyä vastaamaan inhimillisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Osa terveys- ja hyvinvointipalvelujen kysynnästä syntyy julkisten toimijoiden ostaessa palveluja niiden tuottajilta, mutta lisääntyvän valinnanvapauden seurauksena yhä enenevässä määrin asiakkaana ovat yksityiset ihmiset, jotka käyttävät palveluseteleitä, henkilökohtaisen budjetoinnin perusteella yhteiskunnan maksamia palveluja tai täysin omakustanteisia palveluja. Julkinen sektori voi tuottaa osan tarvittavista palveluista, mutta yhä enenevässä määrin tarvitaan yksityissektorin tuottamia palveluita. Etelä-Karjalassa pääasiallisin palvelujen ostajataho on Eksote, mikä kuvaa hyvin tulevaa kehityssuuntaa koko maassa, kun tilaajana ovat nykyisiä kuntia tai kuntayhtymiä suuremmat yksiköt. Iso apu-palvelukeskuksen haussa on 132 yritystä, joista osa tuottaa varsinaisia terveyspalveluja ja osa ns. tukipalveluja, kuten ruokapalvelua, siivousta ja kodinhoitoa. Paikalliset hyvinvointiyritykset ovat pääsääntöisesti pieniä 1-2 työntekijän yrityksiä ja niiden palvelutarjonta on kapea-alainen koska useimpien pienyritysten osaaminen ja resurssit ovat rajalliset. Pienet yritykset eivät pysty menestymään kilpailussa suurten ja useimmiten kansainvälisessä omistuksessa olevien palvelujen tuottajien rinnalla. Sen seurauksena yritykset kuihtuvat ja Etelä-Karjalalle tärkeitä verotuloja menetetään, vaikka yritykset työllistävätkin paikallisia asukkaita. Useat pienyritykset ovat jo tunnistaneet kysynnän kasvun ja ilmaisseet neuvotteluissa halua kasvamiseen. Nykyiset hajanaiset ja monimutkaiset palvelujen hakujärjestelmät vaikeuttavat yritysten mahdollisuutta löytää potentiaalisia asiakkaita, erityisesti itsemaksavia asiakkaita. Asiakkaan näkökulmasta tarjonta on kapea-alaista, pirstaleista ja vaikeasti löydettävää, mikä vähentää asiakkaiden tyytyväisyyttä ja halukkuutta palvelujen hankintaan. Jotta asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja toisaalta yritykset löytävät palveluja tarvitsevat asiakkaat, täytyy kysynnän ja tarjonnan kokonaiskuvaa selkeyttää molemmista suunnista eli tarkastella kysyntää yrityksen näkökulmasta ja tarjontaa asiakkaan näkökulmasta. Tarvitaan toimiva, kestävällä tavalla organisoitu yritysverkosto, jolla on vahva kasvutavoite ja kyky tuottaa asiakaslähtöisiä laadukkaita palveluita julkisyhteisöille ja itse maksaville asiakkaille. Tämä hanke vastaa keskeisiin mikro- ja pienyritysten kasvamista ja palvelupotentiaalin kehittämistä haittaaviin haasteisiin. Hankkeen valmisteltu on käynnistetty keväällä 2014. Valmistelua on tehty tiiviissä yhteistyössä hankekumppanien kanssa ideahakuvaiheesta varsinaisen hakemuksen laatimiseen useissa palavereissa ja sähköisen viestinnän keinoin. Valmisteluvaiheessa on keskusteltu alueen yritysten kanssa hankkeen tavoitteista ja toimintatavoista ja varmistettu yritysten sitoutuminen kehittämiseen. Hakemuksen jättövaiheessa kehittämiseen on sitoutunut 12 yritystä (tavoite 10-12). Tässä vaiheessa kehittäjäkumppaneiksi haettiin sellaisten palvelujen tuottajia, joiden palvelujen hankinta ei edellytä pitkäkestoista päätöksentekoprosessia. Toiseen kehittämisvaiheeseen haetaan mukaan lisäksi esim. asumispalveluja tuottavia yrityksiä (tavoite 10-15 yritystä). Kehitysyhtiöiden ulkopuolisten kuntien (Parikkala, Savitaipale, Luumäki ja Lemi) kanssa on neuvoteltu ja saatu vahvistus hankkeen tarpeellisuudelle ja toimintamalleille. Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty useiden päättyneiden ja meneillään olevien alueellisten ja valtakunnallisten Tulostettu 20.4.2015 9:05:39

5 (14) hankkeiden tuloksia ja toimintaa, jotta olemassa olevaa tietoa voidaan hyödyntää ja alueellista kasvua palvelevat toimenpiteet sovittaa kehitteillä oleviin valtakunnallisiin järjestelmiin. Valmistelussa on hyödynnetty erityisesti seuraavia hankkeita: Muisti-apu-hanke, jossa rakennettiin yritysverkostoa ja kehitettiin muistisairaiden palvelujen tuottamisen laatukriteerit (laajennus muihin palveluihin) HEA-hanke, jossa tutkittiin haja-asutusalueiden palvelutarpeita ja selvitettiin yritysyhteistyön halukkuutta ja edellytyksiä ja todettiin, etteivät yritykset kykene yksinään luomaan toimivaa ratkaisua monimutkaiseen haasteeseen. Lähiruoka-hanke, joka kehitti yritysten verkostotoimintamallia Hyvinvointiteknologia-hanke (meneillään) THL:n Palveluhakemiston kehittämishanke (meneillään) PSOP-hanke (palvelusetelijärjestelmän valtakunnallinen kehittämishanke, meneillään). 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen päätavoite on vahvistaa etelä-karjalaisten hyvinvointialan mikro- ja pienyritysten toimintaedellytyksiä, elinvoimaisuutta ja kasvua sekä kumppanuutta julkisen sektorin kanssa, jotta asiakkaat löytävät tarvitsemansa hyvinvointia tukevat palvelut helposti ja luotettavasti. Osittain päätavoitteen seurausvaikutuksena ja samalla erillisenä alatavoitteena on yritysten kilpailukyvyn parantaminen hankintaosaamisen kehittämisen kautta. Toisena alatavoitteena on vahvistaa yrittämisen toimintaympäristöä ja hyvinvointialan yritysten verkostoyhteistyötä yritysten kasvua tukevaksi ja toimintaa koordinoivaksi. Yritystoimintaa vahvistaa myös tavoitteena oleva yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusmalli. Kysynnän kasvattamiseen ja siten yritysten kasvamiseen vaikutetaan rakentamalla palvelukokonaisuudet laadukkaiksi, helposti hankittaviksi ja asiakkaan kannalta oikein ajoitetuksi. Erityisesti varmistetaan itsemaksavien asiakkaiden palvelujen käytön helpottumista. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Tämän hankkeen uutuusarvo on hyvinvointialan yritysten yritysmäisesti toimiva verkosto ja kumppanuusmalli julkisen sektorin kanssa sekä asiakkaalle tarjottava One Stop Shop, jossa palvelutarjonta on sekä palveluseteleitä käyttäville että itse maksaville asiakkaille helposti löydettävissä ja vertailtavissa sähköisen tiedotuksen ja neuvonnan kautta sekä tarvittaessa henkilökohtaisen palveluohjauksen välityksellä. Hankkeella vaikutetaan yritysten verkostomaiseen ja tuloshakuisempaan toimintaan sekä asiakkaiden palvelujen ostokäyttäytymiseen, jotta omaehtoisten toimintakykyä edistävien palvelujen käyttö lisääntyisi. Julkisen sektorin ja yritysten välinen kumppanuusmalli kehittää toimintakulttuuria niiden palvelujen tarjoamisen osalta, jotka julkinen sektori rahoittaa ja yksityinen sektori tuottaa. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Varsinaisena kohderyhmänä ovat alueen sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat mikro- ja pienyritykset. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? - Julkisen sektorin toimijat yhteistoimijaverkoston kehittämisessä ja tulosten hyödyntämisessä - Asiakkaat parantuvien palvelujen käyttäjinä Tulostettu 20.4.2015 9:05:39

6 Toteutus ja tulokset 6 (14) 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Toimenpiteet toteutetaan niin, että hanketoimijoiden lisäksi yritykset, asiakkaat ja heidän omaisensa sekä tilaajina toimivat julkisen sektorin edustajat ovat mukana hankkeen kehittämistoimenpiteissä. Prosessissa käytetään sykleittäin toteutettavaa osallistavaa tiedonhankintaa ja kokeilevaa kehittämistä (esim. työpajat, virtuaaliarvoverkostot, asiakasraadit ja asiantuntijakonsultaatiot) sekä niiden välissä toteutettavia asiantuntijatyön kehittämisjaksoja (iteraatio). Työpajoja järjestetään eri puolilla Etelä-Karjalaa yhteistyössä hanketoimijoiden, yritysten sekä asiakkaiden ja omaisten kanssa. Hankkeeseen kutsutaan ensimmäisessä vaiheessa (tarveselvitys ja kumppanuusmallin kehittäminen) 10-15 yritystä kehittämiskumppaneiksi ja toisessa vaiheessa (verkoston toimintamallin arviointi ja kehittäminen) lisäksi 10-15 yritystä. Toimenpiteiden ajoitus on kuvattu hankkeen vuosineljänneksittäin (1-8) 1. Julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välisen kumppanuusmallin kehittäminen ja toimijoiden roolien määritteleminen palvelutarjonnassa; vastuutahot Wirma ja Kehy, osallistujina Eksote ja yritykset (1-4) Yrittäjä-workshopit: kumppanuuden tarpeiden ja tavoitetilan määrittely, yrityksille kohdistetun kumppanuusneuvonnan ja muiden osaamistarpeiden määrittely Kumppanuusmallin rakentaminen ja toimijoiden roolien määrittäminen Palvelumallin kuvaaminen toimenpide 4:n työtä varten. Verkosto- ja kumppanuusyrittäjyyden neuvontaosaamisen hankkiminen kehitysyhtiöille Eksotelle ja yritysverkostolle on rakennettu toimiva kumppanuusmalli, jolla on selkeät tavoitteet ja toimintatavat ja jonka toimintaa seurataan ja arvioidaan suunnitellusti. Yrityksille suunnatun kumppanuusneuvonnan tarve on määritelty ja toimenpiteet sen toteuttamiseksi on suunniteltu. Kehitysyhtiöiden osaaminen verkosto- ja kumppanuusyrittäjyyden neuvonnassa on kehittynyt 2. Selvitys hyvinvointipalvelujen kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutteisuudesta; vastuutaho Saimaan amk, osallistujina Eksote ja yritykset (1-2) Selvitetään tarjonta asiakkaan ja tilaajan näkökulmasta, mm. sisältö, luotettavuus, turvallisuus, laatu, toimitusvarmuus, jatkuvuus, hinta, sosiaaliset vaikutukset. Tietoa asiakkaiden tarpeista kerätään mm. asiakasraadeista, vanhusneuvostoista ja järjestöiltä Selvitetään tarjontavaatimus yrityksen näkökulmasta, mm. työn vaativuus ja siihen liittyvä ammattitaitovaatimus, riippuvuus muiden palvelujen toteutuksesta, asiakassegmentointi, palveluetäisyys, palvelujen paketointimahdollisuudet, ajankäyttö kohteessa, kustannusrakenne ja työn suunnittelu. Vaiheet: osallistava tiedonhankinta asiakas-omaistyöpajoissa (1-2), aineiston työstäminen yritystyöpajaa varten (3), osallistava tiedonhankinta yritystyöpajoissa (3-4), aineiston työstäminen jatkokäsittelyyn (5) Kuvaus kysynnästä asiakkaan näkökulmasta Kuvaus tarjonnan vaatimuksista yritysten näkökulmasta Kuvaus edellä mainittujen vuorovaikutteisuudesta toimenpiteen 4 pohjamateriaaliksi 3. Palvelujen laatukriteerien määrittely; vastuutaho Eksote, ( 4-6 ) Selvitetään mm. tarvevastaavuus, luotettavuus, tietosuoja, sertifiointi ja yritysten sitouttaminen toimintaan Varmistetaan yhteensopivuus valtakunnallisten ja alueellisten toimintojen ja järjestelmien kanssa Järjestetään yrityksille koulutusta omavalvonnasta ja siihen liittyvistä uusista määräyksistä, tuetaan omavalvontajärjestelmän kehittämistä sisältäen tietoturvan omavalvontasuunnitelman. Vahvistetaan AVI-yhteistyötä sekä koulutuksen ohjauksen hyödyntämistä koko maakunnan alueella. Tulostettu 20.4.2015 9:05:39

7 (14) 4. Yritysverkoston toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen sekä ylläpitomallin kehittäminen; vastuutaho Saimaan amk, osallistujina Wirma, Kehy, Eksote ja yritykset (3-8) Selvitetään yritysten tarpeisiin parhaiten vastaavat vaihtoehtoiset yritysmuodot, yritysten ansaintalogiikat (mistä tulovirroista yrityksen tuotto koostuu), toimittamisen kustannustehokas malli (tarvelähtöisyys, alueellisuus, ajallisuus jne.), yrityksen rooli verkostossa (mitä palveluja ja mille asiakasryhmille tuotetaan verkostossa), yhteistyö- /alihankintasopimukset, sopimusmallien rakentaminen, pelisäännöt verkostossa Neuvotaan yrittäjiä määräysten mukaisten toimintatapojen ja henkilöstörakenteen suunnittelussa (esim. yrittäjien koulutustasovaatimukset ja niihin liittyvät ratkaisut suhteessa palvelusetelimääräyksiin) Selvitetään hyvinvointitoimialan sisäisten ryhmien erillistarpeet. Kehitetään verkostolle tiedottamismalli, joka perustuu pääosin helposti päivitettävään virtuaaliseen malliin ja takaa yritysten näkyvyyden Tuotetaan verkostolle Public-Private hankintaosaamista Käynnistetään verkoston pilotointi, jonka pohjalta luodaan toimiva yrittäjäverkosto ja uusien yritysten rekrytointitavat. Etelä-Karjalaan syntyy hyvinvointialan yrittäjäverkosto, jolla on haluttu yritysmuoto, ylläpitomalli ja kehittämissuunnitelma ja johon kuuluvilla yrityksillä on tavoitteena kasvattaa liikevaihtoaan ja henkilöstönsä määrää. Yritysverkostolla on hankintaosaamista ja se pystyy vastaamaan itsemaksavien sekä palveluseteliä tai muuta maksusitoumusta käyttävien asiakkaiden palvelutarpeisiin. Verkoston palveluvalikoima on laaja ja palvelut ovat helposti sekä asiakkaiden että Eksoten palveluntarpeen arvioijat löydettävissä ja vertailtavissa. Yritysverkosto pystyy toimimaan joustavasti ja tuottamaan palvelua myös haja-asutusalueen asiakkaille. Verkostolla on tiedotus- ja markkinointisuunnitelma, jonka avulla tavoitetaan asiakkaita myös terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia ylläpitävien palvelujen käyttöön. One Stop Shop - toimintamalli 5. Asiakas-, omais-, yrittäjä- ja tilaajapalautemallin kehittäminen; vastuutaho Saimaan amk, osallistujana Eksote ja yritykset (1-8) Kehitetään palautemalli ja -kirjaamismalli asiakkaille ja omaisille, yrityksille ja tilaajille; mallia hyödynnetään jo hankeaikaisen tiedon kokoamisessa ja analysoinnissa. Koulutetaan yrittäjät kirjaamis- ja palautemallin käyttöön ja asiakkaiden käytönohjaamiseen Kirjaamis- ja palautejärjestelmä, jossa o yrittäjillä on mahdollisuus antaa selvitys asiakkaan luona tehdystä työstä sähköisesti. o asiakas pystyy näkemään yrittäjän kirjaamat hoitoonsa liittyvät asiat Kanta-arkistosta, mikä edellyttää järjestelmän yhteensopivuutta valtakunnallisesti. o asiakkaan on helppo antaa palautetta yritysverkoston palvelusta ensisijaisesti yrittäjille ja tarvittaessa myös Eksotelle ja saada vastaus antamaansa palautteen käsittelystä o Eksoten järjestämässä palvelussa palaute siirtyy automaattisesti asiakkaan asiakas-/potilastietoihin järjestelmän kautta o yritysten ja Eksoten välillä on mahdollista antaa palautetta joustavasti Järjestelmä tuottaa koosteita määrällisestä palautteesta sovittavista kehittämiseen keskeisesti vaikuttavista tekijöistä. 6. Tiedottaminen, tulosten julkaiseminen ja levittäminen; vastuutaho Saimaan amk, osallistujina kaikki hankekumppanit (4-8) Laaditaan yhteinen tiedotus- ja julkaisusuunnitelma hankkeen toiminnan käynnistyessä Hankkeessa tuotetaan mediatiedotteita, artikkeleita, julkaisuja, oppaita, seminaari- ja konferenssiesitelmiä sekä Tulostettu 20.4.2015 9:05:39

opinnäytetöitä. 8 (14) Tiedotus- ja julkaisusuunnitelma Raportteja, mediatiedotteita, artikkeleita, julkaisuja, oppaita, seminaari- ja konferenssiesitelmiä sekä opinnäytetöitä 7. Hankkeen hallinnointi ja arviointi; vastuutaho Saimaan amk kokonaishankkeessa sekä Eksote, Wirma ja Kehy osahankkeissa (1-8) Hyvin hallinnoitu ja valvottu, kustannustehokas ja tuloksellinen hanke Hankkeen toteutuminen ja tulokset on arvioitu ja raportoitu 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Toimenpidetasolla kirjattujen yksittäisten tuotosten vaikutuksesta saadaan aikaan myös laaja-alaisempia tuloksia. Yritysmäinen kumppanuusverkosto, joka muovautuu toimintaympäristöjen muuttuessa (esim. digitalisaatio, valtakunnalliset palveluhakemistot ja palveluvaakaratkaisut). Julkisen sektorin ja yritysten yhteistyöstä edetään tasavertaiseen kumppanuuteen, jossa ennakoidaan, neuvotellaan ja kehitetään tarvelähtöisiä palveluja ja kokonaisuuksia. Yrityksillä on määritelty rooli palvelujen tuottamisessa. Mikro- ja pienyrityskentän räätälöity verkosto kattaa laajasti terveyden, hyvinvoinnin ja kotona asumisen edellyttämät palvelut, toimii taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla ja sillä on kasvupotentiaalia. Maakuntaan syntyy alueen kehittämiseen sitoutuneita terveys ja hyvinvointialan kasvuyrityksiä, joilla on korkeatasoinen hankintaosaaminen. Räätälöityjä asiakkaan elämäntilannetta ja toimintakykyä tukevia palveluja, joita asiakkaat hankkivat suoraan yritysverkostolta tai esim. palvelusetelillä. Kysynnän ja tarjonnan kokonaiskuvan selkeyttäminen mahdollistaa yrityksille kysynnän ja asiakaskunnan sekä asiakkaille ja omaisille parantuneet palvelut. Yritykset määrittelevät ansaintalogiikkansa, erilliset ja yhteiset palvelukokonaisuudet sekä palvelujen toimittamisen asiakkaille kustannustehokkaasti. Palvelujen laatu on varmistettu ja saatavuus, toimitusvarmuus ja ajoitus suhteessa muihin palveluihin ovat asiakkaiden tarpeiden mukaista. One Stop Shop: Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistuotanto on asiakkaalle helposti löydettävissä ja vertailtavissa. Tiedon helpon saatavuuden mahdollistaa sähköinen, päivittyvä tiedotus-, neuvonta- ja ohjausmalli, jota hyödynnetään palveluohjauksessa ja jota asiakas voi hyödyntää myös muuten kuin verkossa. Lyhyellä aikavälillä yritysten tieto toimintamahdollisuuksista ja verkostoitumisesta laajenee ja ne pystyvät hyödyntämään verkostoa oman liiketoimintansa kasvattamisessa sekä ansaintalogiikkansa kehittämisessä nykyistä tuottavammaksi. Digitaalisten työkalujen käyttö tehostaa ja helpottaa markkinointia ja palvelujen yhteistarjontaa. Yritysten ja julkisen sektorin välisen suhteen kehittyminen yhteistyöstä kumppanuudeksi vahvistaa yritysten toimintaa ja kilpailukykyä. Yrityksen pystyvät vastaamaan paremmin lähivuosina tapahtuvaan toimintaympäristön suureen muutokseen, jossa edellytetään nykyistä parempaa kilpailukykyä. Pitkällä aikavälillä tulokset näkyvät yritystoiminnan vahvistumisena, palvelujen parantuneena saatavuutena kaikille asiakasryhmille, sähköisen palvelujärjestelmän yhteensopivuutena sekä asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisääntymisenä Etelä-Karjalassa. Palvelujen helppo saatavuus auttaa itsemaksavia asiakkaita itsestään huolehtimisessa ja helpottaa omaisten mahdollisuuksia huolehtia läheisistään. Palvelujen saatavuuden paraneminen ja tilaamisen helpottuminen tukee kotona asumista mahdollisimman kauan. Yrittäjyyden vahvistuminen tuo Etelä- Karjalaan edelläkävijyyttä, lisää työpaikkoja ja verotuloja. Verkosto ylläpitää ja vahvistaa yritysten osaamista ja kilpailukykyä muuttuvissa toimintaympäristöissä. Verkoston vetovoima tukee yritysten kasvua ja määrän lisääntymistä. Tulostettu 20.4.2015 9:05:39

9 (14) 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeen synnyttämä etelä-karjalan yritysmäinen kumppanuusverkosto muovautuu toimintaympäristöjen muuttuessa ja pysty vastaamaan kehittymisestään itsenäisesti. Sillä on jatkossa vahva kasvutavoite ja kyky tuottaa ja koordinoida asiakaslähtöisiä palveluita itse maksaville asiakkaille ja julkisyhteisöille. Kysynnän ja tarjonnan selkeytetty kokonaiskuva ja tiedon helppo saatavuus auttavat jatkossa yrityksiä löytämään asiakkaat ja asiakkaita löytämään palvelut nykyistä selvästi paremmin ja tehokkaammin. Osa terveys- ja hyvinvointipalvelujen kysynnästä syntyy jatkossakin julkisten toimijoiden ostaessa palveluja yrityksiltä. Etelä-Karjalan tilanne kuvaa jo nyt tulevaa kehitystä, jolloin tilaajina ovat nykyistä suuremmat yksiköt. Yritysten verkottuminen tuo menestystä kilpailussa suurten ja kansainvälisten yritysten kanssa ja siten elinvoimaisuutta koko alueelle. Verkosto jatkaa One Stop Shop toiminta- ja tiedotusmallin kehittämistä ja päivittämistä tarpeiden mukaan, jotta julkisen ja yksityisen sektorin palvelut ovat ajantasaisia ja tarpeidenmukaisia. Hyvinvointialan yhteistyötahoja (yritykset, julkinen sektori, kunnat, oppilaitokset, elinkeinoyhtiöt) kutsutaan koolle hyvinvointisektorin yhteistyön laajentamiseksi myös hankkeen jälkeen. Verkosto vastaa toiminnan jatkumisesta, mutta nykyiset hankekumppanit ovat osavastuullisina. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 247 000 2 Ostopalvelut 50 592 3 Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset 0 6 Flat rate 59 284 Kustannukset yhteensä 356 876 7 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 356 876 Kustannusarvio yhteensä 356 876 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 249 810 70 2 Kuntien rahoitus 102 566 28,7 3 Muu julkinen rahoitus 0 0 4 Yksityinen rahoitus 4 500 1,3 Rahoitus yhteensä 356 876 100 Rahoitussuunnitelma yhteensä 356 876 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Aiesopimukset /Omarahoitus: Saimaan ammattikorkeakoulu, Wirma Lappeenranta Oy, Imatran Seudun Kehittämisyhtiö Oy, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Aiesopimukset/ Kuntarahoitus: Parikkalan kunta: 1500, neuvottelut Luumäen, Savitaipaleen ja Lemin kuntien kanssa vuoden 2016 mahdollisesta rahoituksesta. Aiesopimukset / suulliset sopimukset osallistumisesta on hakuvaiheessa tehty seuraavien yritysten kanssa (yhteensä 4400 ), tavoite 10-12 yritystä Tulostettu 20.4.2015 9:05:39

Fysioterapia Lappeenrannan Kuntoutus OY OMT Hoitoa kotiin Oy Hyvinvointipalvelu Saraste Liikunta- ja hyvinvointikeskus Treenix Oy Savikunto Oy Simolan kotityöpalvelut Tmi Sinun Vuoksi Oy TerveysPalveluPuolakka Oy Tmi Pirjo Rintamäki Työkyky Plus Oy / Kotihoiva HuoltoSet Villit Tassut Oy Vuoksen hoiva- ja kotipalvelu 10 (14) 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Hankkeeseen ei ole haettu tai olla hakemassa muuta rahoitusta. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Ei yhteyksiä muihin rakennerahastohankkeisiin 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Ei yhteyksiä muista rahoituslähteistä haettuihin hankkeisiin 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Maakunnat Etelä-Karjala Seutukunnat Imatran, Lappeenrannan Kunnat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Saimaan ammattikorkeakoulu on vastannut lukuisten hankkeiden toteuttamisesta ja hallinnoinnista ja se on saanut myönteistä palautetta hankkeiden tuloksellisuudesta. Hallinnoijalla on vahva tausta kaikkien hankekumppaneiden kanssa työskentelystä ja yleensäkin tiimeissä tehtävän työn johtamisesta. Useissa Saimaan amk:n hankkeissa on yhdistetty eri alojen (esim. liiketalous ja sote-ala) osaamista. Saimaan ammattikorkeakoulu on tehnyt 7 asiakastyytyväisyystutkimusta Eksotelle. Tulostettu 20.4.2015 9:05:39

11 (14) 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Hankkeeseen ei saada riittävästi sitoutuneita yrityksiä kumppaniksi Yritysten mahdollisuudet osallistua rajautuvat ajallisista ja alueellisista syistä Yhteistoimintaa vaikeuttavia esteitä ei saada poistettua Kaikkia halukkaita yrityksiä ei voida ottaa mukaan intensiiviseen kehittämiseen Asiakkaiden ääni ei kuulu riittävästi palvelujen kehittämisessä Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Hankkeen toimenpiteistä ja hyödyistä tiedotetaan ja osallistumista markkinoidaan yrityksille tehokkaasti. Hankkeen toimenpiteet järjestetään osittain alueellisesti ja osittain yhteisesti koko Etelä-Karjalan alueella yrittäjille parhaiten soveltuvina ajankohtina. Mahdollistetaan etäosallistuminen työpajoihin ja tiedotustilaisuuksiin. Materiaalia tarjotaan verkossa kommentoitavaksi. Luodaan kehittämisprosessiin mahdollisuuksia vaikuttaa ja varmistaa oman yrityksen tarpeiden ja odotusten esille tuominen ja toteutuminen. Varmistetaan, että muutkin yritykset saavat tarjolla olevan tiedon ja voivat tuoda omia näkemyksiään käsittelyyn. Laajennetaan hankkeen aikaista yritysverkostoa mahdollisuuksien mukaan. Järjestetään asiakastilaisuuksia ja tiedon keräämistä asiakkailta esim. opiskelijoiden projekti- ja opinnäytetöinä. 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Hankkeeseen osallistuvien yritysten edustajia (eri palvelumuodoista ja eri kokoisista) Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksote Wirma Lappeenranta Oy Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Etelä-Karjalan kuntien edustajia Järjestöjen edustajia Vanhusneuvoston edustaja 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit Toimintalinja 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen Uudet tuella aikaansaadut pk-yritykset 3 joista naisten perustamia 2 Pk-yritykset, jotka aloittavat uuden liiketoiminnan tuen seurauksena 4 Pk-yritykset, joissa merkittävä tuella aikaansaatu liikevaihdon tai henkilöstön lisäys 5 Uudet tuella aikaansaadut työpaikat 10 joihin työllistyvät naiset 8 Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset 25 Vähähiilisyyttä edistävät yritykset 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Tulostettu 20.4.2015 9:05:39

12 (14) Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Kyllä Ei Perustelu Hankkeessa ei ole tehty sukupuolianalyysiä, mutta yrittäjäluetteloista saatava tieto yrittäjän sukupuolesta on käytettävissä. Sukupuolinäkökulma on huomioitu siten, että kumpaakin sukupuolta edustavia yrittäjiä on kutsuttu mukaan hankekumppanuuteen ja koska hyvinvointiyrittäjistä suurin osa on naisyrittäjiä, heitä on jo ensimmäisen vaiheen osallistujista suurin osa. Miesyrittäjiä on kuitenkin myös mukana hankkeen toiminnassa. Molempia sukupuolia edustavia yrittäjiä palvellaan samalla tavalla. Yrittäjien sukupuolijakaumasta johtuen pääpaino kohdistuu naisyrittäjiin. Tulostettu 20.4.2015 9:05:39

13 (14) Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Kotiin toimitettavat palvelut viedään asiakkaille pääosin autolla ja myös asiakkaat saapuvat kiinteisiin palvelupisteisiin joko yksityisautoilla tai julkisilla kulkuneuvoilla. Paremmin organisoituvassa verkostossa palvelujen toimitusmatkojen ja toimitussäteen lyheneminen vähentää matkustamista, polttoaineen kulutusta ja sen seurauksena päästöjen määrä vähenee. Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5 Toiminnan kustannustehokkuus kasvaa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen ei vaikutusta Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus ei vaikutusta Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) ei vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteet ei vaikutusta Taloudellinen kestävyys Verkosto voi vahvistaa mm. neuvontaa ja ohjeistusta kotona tapahtuvaan jätteiden lajitteluun. Yritysten pakollisessa Omavalvontasuunnitelmassa on mm. lääkkeiden, neulojen ja muiden hoitotarvikkeiden Materiaalit ja jätteet 7 7 hävittäminen. neulat ym. Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 Ei toistaiseksi, koska tiedossa ei ole esim. 0 yritysten autojen polttoainejärjestelmiä. Julkisten palvelujen rinnalle vahvistetaan yksityisiä yrittäjiä kumppaneiksi niin, että ei synnyi vastakkainasettelua vaan tasavertainen kumppanuus, jossa eri toimijoilla on erilaiset roolit. Hankkeessa suunnitellaan ja otetaan käyttöön pitkäaikainen toimintamalli kumppanuuteen, mikä vahvistaa paikallista pienyrittäjyyttä ja niiden kilpailukykyä ja kasvupotentiaalia. Asiakkaiden kokema palvelun laatu paranee ja Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 asiakkaille pystytään turvaamaan riittävät ja 7 laadukkaat palvelut. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 Nykyisten palvelutuotteiden parantaminen, esim. turvallisuuden parantaminen kotona (subj &obj), ympärivuorokautisuus, palvelujen laadun 7 valvonta Liikkuminen ja logistiikka 7 Palvelujen alueellistuminen ja kotiin tuotavien palvelujen määrän lisääminen voi vähentää asiakkaiden liikkumista. Palvelulogistiikka tehostuu, jolloin tavarat, ihmiset, palvelut ja tieto kulkevat nykyistä tehokkaammin. Tiedon välittyminen yritysten tuottamista palveluista 7 tehostuu. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 5 Tehokkaampi ja toimivampi palvelujen tuottaminen ja niistä tiedottaminen parantaa asiakkaiden mahdollisuuksia hankkia 5 tarvitsemiaan hyvinvointia edistäviä palveluja. Tasa-arvon edistäminen 5 Hanke edistää tasa-arvoa tukemalla yrittäjyyden edellytyksiä kummallekin sukupuolelle ja vahvistamalla yrittäjien osaamista ja uskallusta yritystensä laajentamiseen. Parantuva palvelujärjestelmä tuottaa asiakkaille yhdenvertaisempaa palvelutarjontaa asuinpaikasta, kulttuuritaustasta tai 5 yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen Parantuva palvelujärjestelmä tuottaa yhdenvertaisuus 5 5 yhdenvertaisempaa palvelutarjontaa Tulostettu 20.4.2015 9:05:39

14 (14) asuinpaikasta, kulttuuritaustasta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Kulttuuriympäristö 5 Kehittyvän palvelujärjestelmällä voidaan vahvistaa maaseudun pysymistä asuttuna ja 5 elinvoimaisena. Ympäristöosaaminen 5 Tehokkaampi ohjeistus kotona syntyvien jätteiden lajitteluun ja käsittelyyn tai toimittamiseen asiainmukaisesti hävitettäväksi 5 säästää luontoa. 14 Liitteet Pakolliset liitteet Yhteishankkeen sopimus Muut liitteet ALV-selvitys, Eksote ALV-selvitys 2015, Saimaa Kaupparekisteriote 2015, Saimaa Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus 17.4.2015 SIPI MIKA talous- ja henkilöstöjohtaja (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella) Tulostettu 20.4.2015 9:05:39

Hakijan (päätoteuttajan) taustalomake 1 (8) Hakijan (päätoteuttajan) nimi Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Kuntarahoitus Jakeluosoite Skinnarilankatu 36 Hakijan (päätoteuttajan) yhteyshenkilö Kaisu Laasonen Y-tunnus 2177546-2 Postinumero 53850 Yhteyshenkilön puhelinnumero 02049 66411 Organisaatiotyyppi Ammattikorkeakoulu Postitoimipaikka Lappeenranta Yhteyshenkilön sähköpostiosoite kaisu.laasonen@saimia.fi 1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli Tulostettu 20.4.2015 9:05:41

Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo? Ratkaistavat ongelmat: 2 (8) 1. Yritysten ja julkisen sektorin kumppanuusmallin puuttuminen 2. Yritysten pieni koko, vähäinen kasvuhalukkuus ja heikko kilpailukyky 3. Palvelutarjonnan pirstaleisuus asiakkaan näkökulmasta rajoittaa kysyntää 4. Hankintaosaamisen heikko tuntemus Etelä-Karjalan väestön ikääntymisen ja laitoshoidon purkamisen seurauksena terveys- ja hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa ja monimuotoistuu erityisesti ikääntyneiden osalta. Kysynnän kasvuun pitää pystyä vastaamaan inhimillisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Kuntien hyvinvointistrategioissa ja Eksoten strategiassa on tavoitteena hyvinvoinnin turvaaminen teemalla toimintakykyisenä kotona, mikä edellyttää tavoitetta tukevien palvelujen kehittämistä. Hankkeen päätavoite on vahvistaa etelä-karjalaisten hyvinvointialan mikro- ja pienyritysten toimintaedellytyksiä, elinvoimaisuutta ja kasvua sekä kumppanuutta julkisen sektorin kanssa, jotta asiakkaat löytävät tarvitsemansa hyvinvointia tukevat palvelut helposti ja luotettavasti. Osittain päätavoitteen seurausvaikutuksena ja samalla erillisenä alatavoitteena hankintaosaamisen kehittämisen kautta on yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Alatavoitteena on vahvistaa Etelä-Karjalan toimintaympäristöä ja hyvinvointialan yritysten verkostoyhteistyötä yritysten kasvua tukevaksi ja toimintaa koordinoivaksi. Yritystoimintaa vahvistaa myös tavoitteena oleva yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusmalli. Kysynnän kasvattamiseen ja siten yritysten kasvamiseen vaikutetaan rakentamalla palvelukokonaisuudet laadukkaiksi, helposti hankittaviksi ja asiakkaan kannalta oikein ajoitetuksi. Erityisesti varmistetaan itsemaksavien asiakkaiden palvelujen käytön helpottumista. Hyvinvointialan yritysten yritysmäisesti toimiva verkosto ja kumppanuusmalli julkisen sektorin kanssa sekä asiakkaalle tarjottava One Stop Shop, jossa palvelutarjonta on sekä palveluseteleitä käyttäville että itse maksaville asiakkaille helposti löydettävissä ja vertailtavissa sähköisen tiedotuksen ja neuvonnan kautta sekä tarvittaessa henkilökohtaisen palveluohjauksen välityksellä. Hankkeella vaikutetaan yritysten verkostomaiseen toimintaan, tuloshakuisempaan toimintaan sekä asiakkaiden palvelujen ostokäyttäytymiseen, jotta omaehtoisten toimintakykyä edistävien palvelujen käyttö lisääntyisi. Julkisen sektorin ja yritysten välinen kumppanuusmalli kehittää toimintakulttuuria niiden palvelujen tarjoamisen osalta, jotka julkinen sektori rahoittaa ja yksityinen sektori tuottaa. Saimaan ammattikorkeakoulu vastaa hankkeen hallinnoinnista, tiedottamisesta, tulosten julkaisemisesta ja levittämisestä sekä oman osahankkeensa että koko hankekonsortion yhteisiestä toiminnasta. Lisäksi Saimaan ammattikorkeakoulu johtaa yritysverkoston toiminnan suunnittelun ja käynnistämisen sekä ylläpitomallin kehittämisen sekä asiakas-, omais-, yrittäjä- ja tilaajapalautemallin kehittämisen toimenpiteitä ja osallistuu merkittävästi niiden toteuttamiseen. 2 Toteutus ja tulokset Tulostettu 20.4.2015 9:05:41

Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? 1. Yritysverkoston toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen sekä ylläpitomallin kehittäminen; vastuutaho Saimaan amk, osallistujina Wirma, Kehy, Eksote ja yritykset (3-8) Selvitetään yritysten tarpeisiin parhaiten vastaavat vaihtoehtoiset yritysmuodot, yritysten ansaintalogiikat (mistä tulovirroista yrityksen tuotto koostuu), toimittamisen kustannustehokas malli (tarvelähtöisyys, alueellisuus, ajallisuus jne.), yrityksen rooli verkostossa (mitä palveluja ja mille asiakasryhmille tuotetaan verkostossa), yhteistyö- /alihankintasopimukset, sopimusmallien rakentaminen, pelisäännöt verkostossa Neuvotaan yrittäjiä määräysten mukaisten toimintatapojen ja henkilöstörakenteen suunnittelussa (esim. yrittäjien koulutustasovaatimukset ja niihin liittyvät ratkaisut suhteessa palvelusetelimääräyksiin) Selvitetään hyvinvointitoimialan sisäisten ryhmien erillistarpeet. Kehitetään verkostolle tiedottamismalli, joka perustuu pääosin helposti päivitettävään virtuaaliseen malliin ja takaa yritysten näkyvyyden Tuotetaan verkostolle Public-Private hankintaosaamista Käynnistetään verkoston pilotointi, jonka pohjalta luodaan toimiva yrittäjäverkosto ja uusien yritysten rekrytointitavat. Etelä-Karjalaan syntyy hyvinvointialan yrittäjäverkosto, jolla on haluttu yritysmuoto, ylläpitomalli ja kehittämissuunnitelma ja johon kuuluvilla yrityksillä on tavoitteena kasvattaa liikevaihtoaan ja henkilöstönsä määrää. Yritysverkostolla on hankintaosaamista ja se pystyy vastaamaan itsemaksavien sekä palveluseteliä tai muuta maksusitoumusta käyttävien asiakkaiden palvelutarpeisiin. Verkoston palveluvalikoima on laaja ja palvelut ovat helposti sekä asiakkaiden että Eksoten palveluntarpeen arvioijat löydettävissä ja vertailtavissa. Yritysverkosto pystyy toimimaan joustavasti ja tuottamaan palvelua myös haja-asutusalueen asiakkaille. Verkostolla on tiedotus- ja markkinointisuunnitelma, jonka avulla tavoitetaan asiakkaita myös terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia ylläpitävien palvelujen käyttöön. One Stop Shop - toimintamalli 2. Asiakas-, omais-, yrittäjä- ja tilaajapalautemallin kehittäminen; vastuutaho Saimaan amk, osallistujana Eksote ja yritykset (1-8) Kehitetään palautemalli ja -kirjaamismalli asiakkaille ja omaisille, yrityksille ja tilaajille; mallia hyödynnetään jo hankeaikaisen tiedon kokoamisessa ja analysoinnissa. Koulutetaan yrittäjät kirjaamis- ja palautemallin käyttöön ja asiakkaiden käytönohjaamiseen Kirjaamis- ja palautejärjestelmä, jossa o yrittäjillä on mahdollisuus antaa selvitys asiakkaan luona tehdystä työstä sähköisesti. o asiakas pystyy näkemään yrittäjän kirjaamat hoitoonsa liittyvät asiat Kanta-arkistosta, mikä edellyttää järjestelmän yhteensopivuutta valtakunnallisesti. o asiakkaan on helppo antaa palautetta yritysverkoston palvelusta ensisijaisesti yrittäjille ja tarvittaessa myös Eksotelle ja saada vastaus antamaansa palautteen käsittelystä o Eksoten järjestämässä palvelussa palaute siirtyy automaattisesti asiakkaan asiakas-/potilastietoihin järjestelmän kautta o yritysten ja Eksoten välillä on mahdollista antaa palautetta joustavasti Järjestelmä tuottaa koosteita määrällisestä palautteesta sovittavista kehittämiseen keskeisesti vaikuttavista tekijöistä. 3. Tiedottaminen, tulosten julkaiseminen ja levittäminen; vastuutaho Saimaan amk, osallistujina kaikki hankekumppanit (4-8) Laaditaan yhteinen tiedotus- ja julkaisusuunnitelma hankkeen toiminnan käynnistyessä Hankkeessa tuotetaan mediatiedotteita, artikkeleita, julkaisuja, oppaita, seminaari- ja konferenssiesitelmiä sekä opinnäytetöitä. 3 (8) Tulostettu 20.4.2015 9:05:41

4 (8) Tiedotus- ja julkaisusuunnitelma Raportteja, mediatiedotteita, artikkeleita, julkaisuja, oppaita, seminaari- ja konferenssiesitelmiä sekä opinnäytetöitä 4. Hankkeen hallinnointi ja arviointi; vastuutaho Saimaan amk kokonaishankkeessa sekä Eksote, Wirma ja Kehy osahankkeissa (1-8) Hyvin hallinnoitu ja valvottu, kustannustehokas ja tuloksellinen hanke Hankkeen toteutuminen ja tulokset on arvioitu ja raportoitu De minimis -tuki-ilmoitus 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei 2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? Kyllä ý Ei Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli ý Flat rate 24 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan Hankkeen kustannukset ý Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. 1 Palkkakustannukset Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Projektipäällikkö Osa-aikainen 12 11 800 35 400 23 600 70 800 Liiketalouden asiantuntija Osa-aikainen 6 5 900 17 700 11 800 35 400 Sote-alan asiantuntija Osa-aikainen 4 3 200 12 800 9 600 25 600 Projektisihteeri Osa-aikainen 2 840 2 800 1 960 5 600 1Yhteensä 24 21 740 68 700 46 960 137 400 Tulostettu 20.4.2015 9:05:41