KIRJALLINEN KYSYMYS 474/2005 vp Immateriaalioikeuksia koskevien asioiden oikeuskäsittely Eduskunnan puhemiehelle Oikeusministeriön asettama työryhmä on selvittänyt aineettomia eli immateriaalioikeuksia koskevien asioiden oikeuskäsittelyyn liittyviä uudistustarpeita. Työryhmä ehdottaa, että oikeussuojatiet näissä asioissa yhtenäistettäisiin keskittämällä käsittely yhteen tuomioistuimeen. Pääosa asioista keskitettäisiin Helsingin käräjäoikeuteen perustettavaan patenttituomioistuimeen. Pienyritysten kannalta oikeuksista kiinni pitäminen on jo nyt hyvin kallista, kun verrataan kustannuksia liikevaihtoon. Asioiden käsittely Helsingissä toisi vielä nykyiseenkin verrattuna lisäkustannuksia. Näin ollen Itä- ja Pohjois-Suomen yrittäjät olisivat jo lähtökohtaisesti huonommassa asemassa kuin etelässä olevat yritykset. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kannalta tilanne on epäoikeudenmukainen pitkien etäisyyksien niille aiheuttamien lisäkustannuksien vuoksi. Olisi tarkoituksenmukaisempaa, että aineettomia oikeuksia koskevia asioita käsiteltäisiin myös Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kohtuullisempi sekä rationaalisempi ratkaisu olisi se, että pienyrittäjien sijaan asiantuntijatuomarit matkustaisivat käräjäoikeuksiin erityistietämyksen turvaamiseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus ottanut huomioon, että keskittämällä aineettomia oikeuksia koskevien asioiden käsittely Helsinkiin asetetaan yritykset, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, eriarvoiseen asemaan ja aikooko hallitus turvata Itä- ja Pohjois- Suomen yritysten aseman varmistamalla lainsäädännössä, että aineettomia oikeuksia koskevia asioita käsitellään myös Itä- ja Pohjois-Suomen käräjäoikeuksissa? Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2005 Esko Kurvinen /kok Reijo Paajanen /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esko Kurvisen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 474/2005 vp: Onko hallitus ottanut huomioon, että keskittämällä aineettomia oikeuksia koskevien asioiden käsittely Helsinkiin asetetaan yritykset, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, eriarvoiseen asemaan ja aikooko hallitus turvata Itä- ja Pohjois- Suomen yritysten aseman varmistamalla lainsäädännössä, että aineettomia oikeuksia koskevia asioita käsitellään myös Itä- ja Pohjois-Suomen käräjäoikeuksissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Aineettomat oikeudet jaetaan yleensä tekijänoikeuteen ja teollisoikeuksiin. Teollisoikeuksia ovat patenttioikeus, hyödyllisyysmallioikeus, kasvinjalostajanoikeus, integroidun piirin piirimallin suoja, mallioikeus, tavaramerkkioikeus, toiminimioikeus sekä maantieteellistä alkuperää osoittavien merkintöjen ja nimitysten suoja. Laajassa mielessä teollisoikeuksiin on katsottu kuuluvan myös suoja sopimatonta menettelyä vastaan, johon luetaan vilpillisen kilpailun ehkäiseminen ja salassa pidettävän tiedon suoja. Tekijänoikeuksia koskeva keskeinen laki on tekijänoikeuslaki (404/1961). Teollisoikeuksista sen sijaan säädetään useissa asianomaisia teollisoikeuksia koskevissa laeissa. Vaikka teollisoikeuksia koskeva lainsäädäntö hajaantuu moniin lakeihin, on niitä koskeva oikeudenkäynti jo nykyisin pitkälle keskitetty. Useimpien teollisoikeuksien rekisteriviranomaisena toimii patentti- ja rekisterihallitus. Sen rekisteröintiä koskeviin päätöksiin haetaan muutosta patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnalta. Valituslautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Vastaavasti patentti-, hyödyllisyysmalli-, piirimalli-, malli-, tavaramerkki- ja toiminimi- sekä kasvinjalostajanoikeutta koskevien riita-asioiden käsittely on pääsääntöisesti keskitetty Helsingin käräjäoikeuteen. Vilpillisen kilpailun ehkäisemiseen ja liikesalaisuuksien suojaan liittyvät kiellot käsittelee ja ratkaisee markkinaoikeus. Aineettomista oikeuksista vain tekijänoikeusasioiden käsittelyä ei ole lähtökohtaisesti keskitetty, vaan tekijänoikeutta ja sen lähioikeuksia koskevien riita- ja rikosasioiden oikeuspaikka määräytyy yleisten oikeuspaikkasääntöjen perusteella. Nykyisen asioiden keskittämisen ei ole nähty asettavan yrityksiä eriarvoiseen asemaan. Näiden asioiden asianajopalveluja on lisäksi parhaiten saatavilla pääkaupunkiseudulla. Työryhmän ehdotus (OM:n työryhmämietintö 2005:2) asioiden nykyistä pidemmälle menevästä keskittämisestä Helsingin käräjäoikeuteen perustettavaan patenttituomioistuimeen ei asioiden alueellisen keskittämisen osalta muuta nykyistä tilannetta eikä huononna Itä- ja Pohjois-Suomen yritysten asemaa. Tekijänoikeutta koskevia riitaja rikosasioita, jotka ovat aineettomien oikeuksien suurin asiaryhmä yleisissä tuomioistuimissa, voitaisiin työryhmän esittämällä tavalla myös jatkossa käsitellä kaikissa käräjäoikeuksissa. Kaikkien suomalaisten yritysten edun mukaista on se, että oikeuslaitoksen asiantuntemus ja oikeussuoja on aineettomia oikeuksia koskevissa asioissa korkealla tasolla. Vähäinen asiamäärä huomioon ottaen asiantuntemusta voidaan tässä 2
Ministerin vastaus KK 474/2005 vp Esko Kurvinen /kok ym. tapauksessa parhaiten kehittää ja turvata keskittämällä asioiden käsittelyä. Työryhmän ehdotusten toteuttamiseen liittyy kuitenkin vaikeita yleisten tuomioistuinten ja yleisten hallintotuomioistuinten asialliseen toimivaltajakoon liittyviä perustuslaillisia kysymyksiä ja lisäksi oikeusministeriön tiukasta taloudellista tilanteesta johtuvia vaikeuksia. Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2005 Oikeusministeri Johannes Koskinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 474/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Esko Kurvinen /saml m.fl.: Har regeringen beaktat att man genom att koncentrera behandlingen av ärenden om immateriella rättigheter till Helsingfors försätter företagen, särskilt små och mellanstora företag, i sinsemellan olikvärdig ställning och ämnar regeringen trygga ställningen hos företagen i östra och norra Finland genom att med lagstiftning säkerställa att ärenden om immateriella rättigheter behandlas också vid tingsrätterna i östra och norra Finland? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: De immateriella rättigheterna indelas vanligen i upphovsrätt och industriella rättigheter. Industriella rättigheter är patent, nyttighetsmodellrätt, växtförädlarrätt, ensamrätt till kretsmönster för integrerade kretsar, mönsterrätt, varumärke och firma. Till de industriella rättigheterna har man i vidsträckt mening också räknat skyddet mot otillbörligt förfarande, till vilket hör förebyggandet av otillbörlig konkurrens och skyddet av uppgifter som skall hemlighållas. Den viktigaste lagen med tanke på upphovsrätten är upphovsrättslagen (404/1961). De industriella rättigheterna regleras däremot i flera speciallagar. Även om det föreskrivs om industriella rättigheter i ett flertal olika lagar, är rättegången i fråga om dessa rättigheter redan i dag mycket centraliserad. Patent- och registerstyrelsen verkar som registermyndighet för de flesta av de industriella rättigheterna. Ändring i patent- och registerstyrelsens beslut om registrering söks hos patent- och registerstyrelsens besvärsnämnd. I besvärsnämndens beslut får ändring sökas genom besvär hos högsta förvaltningsdomstolen. På motsvarande sätt har behandlingen av tvister som gäller patent, nyttighetsmodellrätt, kretsmodellrätt, mönsterrätt, varumärke och firma samt växtförädlarrätt i regel koncentrerats till Helsingfors tingsrätt. Förbudsärenden som gäller förebyggande av otillbörlig konkurrens och skydd av affärshemligheter behandlas och avgörs av marknadsdomstolen. När det gäller immateriella rättigheter är det bara behandlingen av upphovsrättsliga ärenden som i princip inte har centraliserats, och således bestäms forum för behandling av tviste- och brottmål som gäller upphovsrätt och närbesläktade rättigheter enligt de allmänna forumreglerna. Den nuvarande centraliserade behandlingen av ärenden har inte kunnat konstateras försätta företagen i sinsemellan olikvärdig ställning. Advokattjänsterna i dessa ärenden är dessutom bäst tillgängliga i huvudstadsregionen. Arbetsgruppens förslag (Justitieministeriets arbetsgruppsbetänkanden 2005:2) om att koncentrera ärendena till en patentdomstol som inrättas vid Helsingfors tingsrätt förändrar inte det nuvarande läget i fråga om den centraliserade behandlingen av ärenden och gör inte heller de öst- och nordfinländska företagens ställning sämre. De upphovsrättsliga tviste- och brottmålen, vilka representerar den största gruppen av immaterialrättsliga ärenden vid de allmänna domstolarna, kan i enlighet med arbetsgruppens förslag också i fortsättningen behandlas vid alla tingsrätter. Det är förenligt med alla finländska företags intressen att rättsväsendets sakkunskap och rättsskyddet i ärenden som gäller immateriella rättigheter håller hög nivå. Med beaktande av det begränsa- 4
Ministerns svar KK 474/2005 vp Esko Kurvinen /kok ym. de antalet ärenden kan sakkunskapen i detta fall bäst utvecklas och tryggas genom att koncentrera behandlingen av ärendena till ett och samma ställe. Genomförandet av arbetsgruppens förslag är dock förknippat med svåra grundlagsfrågor som gäller fördelningen av den materiella behörigheten mellan allmänna domstolar och allmänna förvaltningsdomstolar och dessutom med svårigheter som följer av justitieministeriets strama ekonomi. Helsingfors den 1 juni 2005 Justitieminister Johannes Koskinen 5