Väestöennusteet suunnittelun välineenä

Samankaltaiset tiedostot
Väestöennusteen taustat ja tulkinnat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennusteet

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Väestöennuste

Viimeaikainen väestökehitys ja tulevaisuuden näkymiä

Väestöennuste

Väestöennuste

Väestöennuste

Väestöennuste

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

VÄESTÖENNUSTE

Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua

Nousevatko kunta-alan eläkemaksut pilviin? Pitkän aikavälin eläkelaskelman 2019 kertomaa. Heikki Tikanmäki Tampere

Etelä-Savon väestöennuste vuoteen 2040

Kuolevuuslaskelmat Tilastokeskuksen kunnittaisissa väestöennusteissa

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN

KUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste

Kokkolan seudun koko kuva

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA

ETELÄ-SAVON VÄESTÖENNUSTE 2040

KUUMA-johtokunta / LIITE 13j. Vihdin. väestöennuste

Lohjan lukioverkko Page 1

KUUMA-johtokunta / LIITE 13i TUUSULAN. väestöennuste

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

VÄESTÖENNUSTE

KIRKKO- NUMMEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13d

Miten väestöennuste toteutettiin?

Pohjois-Savon väestöennuste

NURMI- JÄRVEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13f

Väestöennuste kunnittain

MÄNTSÄLÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE13e

Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista

VÄESTÖENNUSTE

HYVINKÄÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13a

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

KAUPUNGISTUMISEN VALTAVIRTA

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

KERAVAN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13c

KUUMA-johtokunta / LIITE 13h SIPOON. väestöennuste

PORNAISTEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13g

KIRKKONUMMEN väestöennuste vuosille

TyEL-kuolevuusperusteesta

JÄRVENPÄÄN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13b

TILASTOTIE DOTU S n 2.3 Statistisk rapport 1973

Maakunnittaiset ennusteet

Tilastokeskuksen 2019 väestöennusteeseen pohjautuva pitkän aikavälin eläkelaskelma

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alueittainen ennuste

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Suomessa - esimerkkinä Lappeenrannan seutu. Alpo Kassinen

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kunnan väestöennustemalli

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Erno Mähönen ja Liisa Larja

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki Heikki Miettinen

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Turun kaupungin alueelliset väestöprojektiot

Tilastot maakunnallisessa aluekehityssuunnittelussa. Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

VÄESTÖ- SKENAARIOT 2050

Länsimäki-Rajakylä-Vaarala Vanhempainyhdistys

Porvoon. kaupungin väestöennuste vuoteen 2040

Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä Jukka Rantala

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja , Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Väestötilastoja ja -ennusteita. Lähde: Tilastokeskus. Väestöennuste.

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta

Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta

Kuolevuus Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa. Heikki Tikanmäki

Pitkän aikavälin sosiaalimenolaskelmat ja kestävyysvaje. Juho Kostiainen, VM

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki Tuomas Jalava

Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori

Espoon väestöennusteet. Konserniesikunta/ Strategiayksikkö Teija Jokiranta

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ALUEELLISEEN VÄESTÖRAKENTEESEEN, *

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Tiedon hyödyntäminen-seminaari Hämeenlinna

EKSOTE VUOSINA 2017 JA Eksoten kehitystä ajanjaksolla

Transkriptio:

et suunnittelun välineenä Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta Ennakoinnin ajokortti -koulutus 25.9.2012 Marja-Liisa Helminen, yliaktuaari Tilastokeskus

Esityksessäni Hieman väestöennusteiden historiaa Miksi ennusteita laaditaan Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta Lyhyesti ennustevirheistä 25.9.2012 2

Tor Hartman (1964): on tietenkin suuressa määrin arvailun varassa. Harvoin ihmiset muuttavat asuinpaikkaa tai synnyttävät lapsia tarkalleen niin kuin tilastomies on olettanut. Voidaan sanoa, että se on järjestelmällistä arvailua. Ennustetta laskettaessa pyritään lähtemään uskottavista olettamuksista ja joka tapauksessa ennuste valaisee sitä, mihin kehitys johtaa, jos perustaksi otetut oletukset pitävät paikkaansa. 25.9.2012 3

Historiaa Ensimmäinen virallinen ennuste: Laskelmia Suomen vastaisesta väestönkehityksestä (Tilastollinen Päätoimisto, 1939) Poikkeuksellinen väestönkehitys (syntyvyyden lasku) aiheutti tarpeen tarkastella väestönkehitystä tarkemmin ja lisäksi arvioida väestön määrän ja ikärakenteen kehitystä tulevaisuudessa 25.9.2012 4

Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa 1900 2010 ja ennuste 2011 2060 6 Kokonaishedelmällisyysluku 5 Suuret ikäluokat syntyvät 4 3 2 1 Uusiutum istaso: 2,1 1973: 1,50 2010: 1,87 Ennusteoletus: 1,85 0 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 2040 2060 25.9.2012 5

Historiaa (jatk.) Koko maan väestöennusteita laadittiin vaihtelevin väliajoin 1940 1960 -luvuilla Ensimmäinen kunnittainen ennuste laadittiin 1969 Ulottui vuoteen 2000: Ennuste: 5 180 104, todellinen: 5 181 115 Ikärakenne pielessä Tampere Ennuste: 269 168, todellinen: 195 468 25.9.2012 6

Historiaa (jatk.) 1969-1985 ennustelaskelmat tehtiin VTKK:ssa Tilastokeskus kehitti oman väestöennustesysteemin 1986 APL-ohjelmointikielellä, keskuskoneella Käytössä ensimmäisen kerran 1988 Vuonna 2001 pieniä muutoksia muuttoliikelaskelmiin 2004 viimeinen kyseisellä systeemillä tuotettu Uudistusprojekti avoin ympäristö (SAS) Vuosien 2007 ja 2009 (ja 2012) ennusteet laadittu uudella ennustesysteemillä Tehtiin muutoksia kuolleisuus- ja muuttoliikelaskelmiin 25.9.2012 7

Miksi ennusteita laaditaan? Päätöksentekijöille ennakoivaa informaatiota tulevasta Suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineeksi Sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa Eläkejärjestelmät ja niiden kestävyys Esim. Elinaikakerroin (käyttöön 2010) Suomea koskevia ennusteita laativat: Tilastokeskus (Eläketurvakeskus, KELA) Eurostat, YK 25.9.2012 8

Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta en ei tule tulkita osoittavan vääjäämätöntä kehitystä, koska väestöennustetta ei ole tarkoitettu toteutuvaksi Väestönkehitys ei koskaan jatku muuttumattomana vuosikymmeniä isiin liittyy pitkällä aikavälillä epävarmuuksia Muuttoliike, sodat/konfliktit, epidemiat Lyhyellä aikavälillä Taloustilanne, työllisyys, aluepolitiikka jne. 25.9.2012 9

Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta (jatk.) Valtioneuvoston kanslia 1973: iden laadinnan järjestäminen et ovat väestönkehitykseen vaikuttavien tekijöiden syntyvyys, kuolleisuus, muuttoliike menneeseen kehitykseen perustuvia laskelmia, joihin ei sisälly ennusteen laatijan suunnittelemaa väestökehitystä eikä aluepoliittista tahdonilmaisua Ennusteen tehtävä on osoittaa, mitä seuraa, jos mikään ei muutu väestönkehityksessä 25.9.2012 10

Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta (jatk.) Tarjoaa päätöksentekijöille mahdollisuuden reagoida Mikäli ennusteen osoittama kehitys ei ole toivottu, tulisi ryhtyä toimenpiteisiin ennusteen toteutumisen estämiseksi Aktiivisin toimenpitein selätetty ennuste on tehnyt tehtävänsä suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä 25.9.2012 11

Lapin maakunnan väkiluku 1990-2011 ja väestöennusteet 1995, 1998, 2001, 2004, 2007 ja 2009 210 tuhatta henkeä 1995 200 190 Todellinen väestökehitys 1998 en laadintavuosi 180 2001 2009 2007 2004 170 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 Vuosi 25.9.2012 12

en laadintaan liittyviä haasteita Vuoden 2011 lopussa Suomessa 336 kuntaa Asukasluvultaan pienin: Sottunga, 103 henkeä Asukasluvultaan suurin: Helsinki, 595 000 henkeä Alle 5 000 asukkaan kuntia 148 Pienet kunnat on ryhmiteltävä hedelmällisyys-, kuolevuus- ja muuttoliikealueisiin 25.9.2012 13

Eurajoen kunnan väkiluku 1995-2011 ja väestöennusteet 2001, 2004, 2007 ja 2009 6300 väkiluku, henkilöä todellinen väestökehitys 6100 5900 2001 ennuste 2004 ennuste 2007 ennuste 2009 ennuste 2007 2009 5700 5500 2001 2004 5300 1995 1999 2003 2007 2011 vuosi 25.9.2012 14

Nettomaassamuutto kuntien kaupunkimaisuuden mukaan 1987-2011 Tuhatta 15 Kaupunkimaiset Taajaan asutut 10 Maaseutumaiset 5 0-5 -10 1987 1992 1997 2002 2007 25.9.2012 15

Ennustevirhe kolmannen ennustevuoden lopussa kunnittain ( 2009 vs. väkiluku 2011) 100 Kuntien määrä Kunnan väkiluku 80 15000> 5000-15000 <5000 60 40 20 0 <-5-4 -3-2 -1 0 1 2 3 4 5> Poikkeama % 25.9.2012 16

Tilastokeskuksen väestöennusteita Koko maan väkiluku Milj. 5,9 2009 2007 5,4 2001 1998 2004 4,9 Todellinen 1981 1985 1988 1978 1975 1991 1995 Laadintavuosi 1973 4,4 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 25.9.2012 17

Kuolevuusoletus väestöennusteissa Kuolevuuden alentumiseen ja eliniän pidentymiseen suhtauduttu pessimistisesti (myös kansainvälisesti) 1960 1970-lukujen ennusteissa kuolevuus pidettiin jopa vakiona 1980-luvulla kuolevuuden oletettiin alenevan hitaammin kuin mitä oli havaittu menneisyydessä ja lopulta kuolevuuden alenemisen oletettiin pysähtyvän 1990-luvun ennusteissa kuolevuuden annettiin alentua, mutta alenemisvauhtia hidastettiin ennustekauden puolivälissä 2000-luvun ennusteissa kuolevuus alenee koko ennustekauden ajan samaa vauhtia 25.9.2012 18

250 tuhatta 200 85+ ikäisten todellinen määrä vuosina 1940 2011 ja ennustettu määrä vuoteen 2030 eri vuosien ennusteissa Ennusteen laatimisvuosi 2009 150 2001 100 50 Todellinen määrä 1991 1981 0 1940 1955 1970 1985 2000 2015 2030 25.9.2012 19

Ennustevirhe (%) kuolleiden määrässä eri vuosina laadituissa ennusteissa kolmen ja viiden ennustevuoden jälkeen 3 vuotta -2,1 0,3 0,8 2,4 3,1 4,9 5 vuotta 1995 1998 2001 2004 2007 2009-0,3 1,6 3,2 4,7 4,4-3 -2-1 0 1 2 3 4 5 6 prosenttia 25.9.2012 20

(1991) vs. todellinen väkiluku 31.12.2010 Ennustevirhe (%) iän mukaan vuoden 2010 lopussa Total 0-14 15-29 Ikäryhmät 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ -30-20 -10 0 Total 0-14 15-29 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ Todellinen 5375276 887677 1005927 1002877 1136042 907204 401246 34303 Ennustettu 5076065 825456 946199 958115 1104577 872959 344960 23799 virhe / henkilöä -299211-62221 -59728-44762 -31465-34245 -56286-10504 virhe / % -5,57-7,01-5,94-4,46-2,77-3,77-14,03-30,62 25.9.2012 21

(2004) vs. todellinen väkiluku 31.12.2004 Ennustevirhe (%) iän mukaan vuoden 2004 lopussa Total 0-14 15-29 Ikäryhmät 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ -10-8 -6-4 -2 0 Total 0-14 15-29 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ Todellinen 5236611 914560 982322 1043136 1192544 723634 353384 27031 Ennustettu 5233585 914232 981313 1043218 1192742 723903 351341 26836 virhe / henkilöä -3026-328 -1009 82 198 269-2043 -195 virhe / % -0,06-0,04-0,1 0,01 0,02 0,04-0,58-0,72 25.9.2012 22

(2009) vs. todellinen väkiluku 31.12.2009 Ennustevirhe (%) iän mukaan vuoden 2009 lopussa Total 0-14 15-29 Ikäryhmät 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ -10-8 -6-4 -2 0 Total 0-14 15-29 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ Todellinen 5351427 888323 1003742 1007492 1144543 880248 395328 31751 Ennustettu 5352208 887806 1003809 1007740 1144416 880890 395794 31753 virhe / henkilöä 781-517 67 248-127 642 466 2 virhe / % 0,01-0,06 0,01 0,02-0,01 0,07 0,12 0,01 25.9.2012 23

65+ ikäisten määrän ennustepoikkeama todellisesta kehityksestä eri väestöennusteissa kolmen, viiden ja 10 vuoden ennusteperiodilla 2 prosenttia 1 0-1 -2-3 3 vuotta 5 vuotta 10 vuotta -4-5 1991 1995 1998 2001 2004 2007 2009 Ennusteen laatim isvuosi 25.9.2012 24

Tilastokeskuksen internetsivuilla Uusin julkistus: http://www.stat.fi/til/vaenn/index.html Tietokantataulukot: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaenn/vaenn_fi.a sp (-> valitse osataulukko -> valitse haluamasi muuttujat -> jatka ) Muita Väestö -aihealueen tilastoja: http://www.stat.fi/til/vrm.html 25.9.2012 25

Seuraava väestöennuste pe 28.9.2012, www.tilastokeskus.fi Lisätietoja: Markus Rapo, (09) 1734 3238 s-posti: markus.rapo@tilastokeskus.fi Marja Helminen, (09) 1734 3273 s-posti: marja-liisa.helminen@tilastokeskus.fi 25.9.2012 26