Ajankohtaista asiaa Sosiaalisen osallisuuden kehittämisen (Sokra) hankkeesta ja sen tarjoamasta tuesta hankevalmistelussa Ritva Sauvola, aluekoordinaattori, Sokra- Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1. PK-yritysten kilpailukyky (EAKR) 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR: Toimintalinja 5) Haku päättyy 3.10.2016 2
ESR Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Keitä ovat työelämän ulkopuolella olevat (työikäiset 15-64v)? Kohderyhmä: työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet erityisesti nuoret, maahanmuuttajataustaiset, romanit, vammaiset henkilöt, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyvät; väestöryhmät, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja joita köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettavat keskimääräistä enemmän Mitä tarkoittaa työ- ja toimintakyvyn parantaminen? 3
Huono-osaisuus ja osallisuus 4 Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016
Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) Maakunta 1991-1995 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2013 Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2 11,1 Etelä-Karjala 22,2 17,9 13,0 11,8 11,8 Etelä-Pohjanmaa 20,8 15,0 10,5 9,0 10,0 Kanta-Häme 21,2 18,1 12,6 11,7 12,0 Keski-Pohjanmaa 19,1 13,8 9,3 7,6 9,1 Keski-Suomi 23,9 19,2 15,2 13,0 13,1 Kymenlaakso 22,3 17,4 13,6 12,5 15,1 Päijät-Häme 21,8 18,9 14,8 13,2 13,5 Pirkanmaa 22,4 16,5 13,0 12,1 13,4 Pohjanmaa 16,5 11,5 7,7 7,2 7,4 Satakunta 19,9 16,1 13,6 11,7 12,1 Uusimaa 19,4 14,8 11,3 10,4 11,1 Varsinais-Suomi 17,5 13,5 10,9 9,7 10,7 Etelä-Savo 22,7 19,5 14,4 12,0 12,4 Pohjois-Karjala 27,6 23,3 17,1 15,0 15,5 Pohjois-Savo 23,7 20,6 16,8 13,9 13,8 Kainuu 25,0 20,7 17,1 14,0 14,3 Lappi 27,8 23,9 17,5 13,7 13,9 Pohjois-Pohjanmaa 23,0 17,7 13,9 12,0 12,2 Kainulainen, Paananen, Surakka, Saari Nuorten huono-osaisuus pysyvää vai ehkäistävissä? Tulossa Diak 2016
Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) 1991- Pohjois-Pohjan 1995 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2013 Kempele 22,6 15,8 12,3 11,7 12,0 Oulu 28,9 20,4 14,6 13,3 14,1 Raahe 30,1 21,8 18,0 15,1 16,0 Alavieska 17,4 13,2 10,1 9,4 10,0 Haapavesi 23,8 20,8 15,6 11,4 13,5 Hailuoto 20,7 7,3 4,8 4,6 5,9 Kärsämäki 24,5 19,2 12,3 9,4 10,9 Lumijoki 19,2 15,3 14,0 11,3 10,8 Merijärvi 20,3 16,7 15,0 10,7 9,4 Pudasjärvi 28,7 23,9 18,7 17,5 16,7 Pyhäjärvi 27,7 25,8 21,1 15,5 14,2 Pyhäjoki 21,9 13,9 11,1 11,6 10,0 Pyhäntä 19,0 13,7 10,8 7,5 11,2 Reisjärvi 18,5 14,3 10,5 9,1 7,3 Sievi 15,4 12,4 10,3 9,5 11,3 Siikajoki 19,7 15,2 13,1 11,6 13,5 Siikalatva 15,5 14,7 11,9 10,9 11,6 Taivalkoski 27,5 24,3 18,0 17,8 16,1 Tyrnävä 19,9 13,1 13,5 10,9 9,8 Utajärvi 19,8 15,9 14,3 13,5 11,0 Haapajärvi 25,7 23,8 17,8 13,1 11,9 Ii 30,5 24,5 17,3 13,7 13,3 Kalajoki 19,7 12,8 10,0 8,9 9,3 Kuusamo 30,0 25,8 18,5 16,5 15,5 Liminka 21,5 12,9 11,9 10,5 10,8 Muhos 24,7 20,9 15,8 14,0 16,1 Nivala 22,5 16,1 13,3 13,0 13,2 Oulainen 23,8 20,0 15,6 14,9 15,0 Ylivieska 28,1 18,5 13,2 11,5 12,1 Kainuu 1991-1995 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2013 Kajaani 29,6 22,8 18,3 17,0 15,7 Hyrynsalmi 22,0 17,4 15,3 15,6 14,1 Paltamo 26,2 19,6 17,8 14,4 15,0 Puolanka 26,9 24,8 19,0 16,5 18,3 Ristijärvi 20,0 15,6 12,1 8,7 10,3 Sotkamo 22,4 19,2 15,0 10,4 10,2 Vaala 24,0 21,1 18,3 14,6 15,2 Kuhmo 25,6 19,9 17,5 14,7 15,4 Suomussalmi 28,6 25,6 20,7 14,2 14,7 Pohjois-Suomi Lappi 1991-1995 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2013 Kemi 37,6 31,9 25,2 22,3 21,1 Rovaniemi 31,6 26,8 19,9 15,4 14,8 Tornio 29,7 25,2 19,2 17,6 18,0 Enontekiö 27,4 27,1 18,4 13,3 13,9 Inari 29,3 28,9 19,4 12,9 13,5 Kittilä 29,9 24,6 15,3 9,0 10,1 Kolari 29,8 24,5 17,0 11,1 12,1 Muonio 22,6 20,6 12,4 12,1 13,9 Pelkosenniemi 23,7 21,0 15,9 12,0 14,3 Pello 27,7 24,8 14,5 11,4 13,0 Posio 27,6 21,7 15,8 10,4 12,2 Ranua 29,6 26,2 18,4 15,1 14,4 Salla 25,7 25,4 19,2 16,2 14,6 Savukoski 22,6 21,0 15,8 11,4 12,6 Simo 27,4 23,1 13,6 11,9 13,1 Sodankylä 30,4 26,6 22,9 15,2 12,5 Tervola 27,1 19,1 14,7 10,4 10,6 Utsjoki 22,9 16,9 15,7 16,8 11,3 Ylitornio 25,2 19,5 13,8 10,1 11,5 Kemijärvi 28,4 25,5 24,5 19,5 18,5 Keminmaa 27,6 20,6 15,7 13,3 15,7 Kainulainen, Paananen, Surakka, Saari Nuorten huono-osaisuus pysyvää vai ehkäistävissä? Tulossa Diak 2016
Koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuus näkyy nuorilla myös muina ongelmina % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 NEET= Not in Employment Education or Training ei NEET NEET 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 0 1 2 3 4 5 1987 syntyneen NEET vuosien summa 1987 synt. toimeentulot uki 1987 synt. psyk poli tuomio (ehdollinen/ ehdoton) 7 Larja, Törmäkangas, Merikukka, Ristikari, Gissler, Paananen. 2015. Mittaako NEET-indikaattori syrjäytymistä?
Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä. Osallisuuden kokemus vaikuttaa siihen, millaisen osan toimintakyvystään ihminen pystyy ottamaan käyttöönsä. Osallisuuden muotoja ovat muun muassa asiakas-, palvelu-, tieto-, demokratia-, koulutus- sekä työelämäosallisuus (Sokra-hanke 2016). 8 Etunimi Sukunimi
Ongelmakeskeisyydestä vahvuuksien tukemiseen ja tulevaisuuden näyn luomiseen Useita koulun aloituksia Erotettu koulusta Oppimisvaikeudet Koulu keskeytynyt/ keskeytymässä Koulusta myöhästymistä Koulupoissaolot Koulukiusaamista Poissaolot työpajalta Ero seurustelukumppanista Arjesta selviytyminen Asioiden hoitamatta jättäminen Armeija keskeytymässä/poistettu armeijasta 9 Kannatellen, Lavikainen - Oman tulevaisuuden suunnittelu - Toimeentulon parantaminen - Koulutukseen hakeutuminen - Omien vahvuuksien löytyminen - Arkielämään liittyvistä tavallisista asioista selviäminen - Osallistuminen harrastusja järjestötoimintaan - Paremmat sosiaaliset valmiudet Paula Saikkonen, Sanna Blomgren, Pekka Karjalainen ja Minna Kivipelto Poistaako sosiaalityö huono-osaisuutta? Alkoholin ongelmakäyttö Päihteet Vuorokausirytmi sekaisin Asunnottomuus Ongelmallinen rahankäyttö Työttömyys/ilman koulutusta Mielenterveysongelmat Mielialaongelmat Huono motivaatio Moniongelmaisuus Jää neljän seinän sisälle Käsittelemättömät asiat
Varikko toiminnan perusta Kristillinen ihmiskäsitys ja päihdetyö, tasaarvoinen kohtaaminen ja palvelu Asiakaslähtöisyys: sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Arvoperusta Asiakastyön ydin Omaohjaajatoimintamalli, sosiaali- ja päihdetyön menetelmät Kuntouttavan asiakastyön toimintamalli Moniammatill inen verkostoyhtei styö Kiinteä verkostoyhteistyö mm. kuntien sosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan, TEhallinnon, Rikosseuraamuslaitoks en ja muiden yhdistysten kanssa 10
Viranomaisverkostojen kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet Vaikeassa elämäntilanteessa olevan rinnalla kulkeminen ja tukeminen palvelujen saamisessa Palvelujen oikea-aikaisuuden turvaaminen haastavissa elämän- ja työmarkkinatilanteissa olevien ihmisten kohdalla Pirstaleisen palvelujärjestelmän jäsentäminen asiakkaan kanssa, palvelujärjestelmässä toimimisen tukeminen ja palvelujen toisiinsa nitominen 11
Asiakkaat hyötyvät! Yhteisöön kuuluminen, mielekäs tekeminen ja päivien sisältö omaan osallistumiseen voi vaikuttaa (ei pakkoa) Ilmainen ruokailu (aamupala, lounas, päiväkahvi) ja mahdollisuus saada ruokakassi viikottain kotiin Uimahalli- ja kuntosaliliput ja bussikortit Korttikoulutukset: ensiapu-, hygienia-, työturvallisuusja/tai tulityökortti, kuljetusalan täydennyskoulutus kädestä pitäen tukeminen ja tiivis viranomaisyhteistyö 12
Päihdetyötä ja päihdeongelmia ratkovia hankkeita Haasteellisen palveluohjauksen kehittämishanke SARASTE (Mikkelin kaupunki) VALPAS (Nuorten ystävät ry) NUPPA - nuorten palvelupaikka Kajaani (Kajaanin kaupunki) Naksu - Nuorten asumisenohjaus ja kokonaisvaltainen sosiaalinen uudistuminen (Kajaanin seurakunta) Opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen kehittämishanke (A-klinikkasäätiö) https://www.innokyla.fi/web/hanke3726233 http://www.a-klinikka.fi/okhanke 13 Etunimi Sukunimi
uusia toimijoita, uusia näkökulmia, uudenlaista yhteistyötä jotain uutta palvelurakenteeseen kohderyhmän asiantuntemusta on hyödynnetty, osallistujat ovat osallisia suunnittelussa/ toiminnassa Lupaava sosiaalisen osallisuuden edistämisen käytäntö kotipesä hankkeen jälkeen mietitty/ jäänyt pysyväksi toiminnaksi Hankkeen tavoitteena on ollut erityisesti sosiaalisen osallisuuden ja / tai elämänhallinnan lisääminen - on onnistuttu vaikuttavuutta on arvioitu
Hankekentän tilanne 26.8.2016 EURAssa on hyväksyttynä 156 hanketta, joista: 33 varsinaista hanketta ja 9 rinnakkaishanketta Pohjois- Suomessa 1 sai rahoituksen, mutta ei käynnistynyt (Länsi- ja Keski- Suomessa) 12 päättynyttä, joista 1 Pohjois-Suomessa 10 rinnakkaishanketta, joista 9 Pohjois-Suomessa 12 valtakunnallista (ml. Sokra ja Solmu) Seuraavissa kuvissa rinnakkaishankkeet eivät ole mukana Toimenpideluokituskuvassa eivät ole mukana Sokra ja Solmu 15 Lea Kurki
Hankkeiden rahoittajat (koko maa) 50 45 40 35 30 25 20 46 15 31 33 10 23 5 12 0 Etelä-Savon ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Keski-Suomen ELYkeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus STM 16 Etunimi Sukunimi
Hankkeiden päätoteuttajat Pohjois-Suomessa Muu 1 1 Muut 3. sektorin toimijat ovat säätiöitä tai oppilaitosten kannatusyhdistyksiä. Seurakunta Yritys Kuntayhtymä Kunta 1 1 12 2 Päätoteuttajaoppilaitoksista kaksi on ammattikorkeakouluja ja yksi aikuiskoulutusta järjestävä oppilaitos, osatoteuttajaoppilaitokset ovat ammattikorkeakouluja. Tutkimuslaitos on yliopisto Tutkimuslaitos 1 Kuntayhtymä on koulutuskuntayhtymä Oppilaitos Muu 3. sektorin toimija Kansalaisjärjestö 3 2 6 9 3 14 Muu päätoteuttaja on ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus ja muu osatoteuttaja Metsähallituksen luontopalvelut. 0 5 10 15 20 25 Päätoteuttajat Osatoteuttajat 17 Etunimi Sukunimi
Pohjois-Suomen hankkeiden kohderyhmät Muut Hankkeet Julkisen sektorin toimijat Yritykset ja yrittäjät Oppilaitokset ja oppilaitosten työntekijät Järjestöt ja järjestöjen työntekijät Kunnat ja kuntien työntekijät Yksityiset palveluntuottajat Perheet Opiskelijat Sukupuoli-/seksuaalivähemmistöt Etniset vähemmistöt Vapautuvat vangit Asunnottomat Osatyökykyiset Vammaiset Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat Maahanmuuttajat Ikääntyneet työttömät Pitkäaikaistyöttömät Nuoret 1 1 2 2 3 4 4 4 4 5 9 10 11 13 19 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 18 Etunimi Sukunimi
Hankkeiden toimenpideluokitus alueittain 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 13 2 5 10 6 6 2 7 9 6 11 3 9 14 12 18 4 1 5 Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi- ja Keski-Suomi Pohjois-Suomi Valtakunnallinen Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Syrjintää ja huono-osaisuutta kokevien ryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen Nuorten hyvinvoinnin ja aktiivisen osallisuuden tukeminen Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen 19 Etunimi Sukunimi
Huomioita Pohjois-Suomen TL 5 hankkeista Paljon työllisyyshankkeita, joissa pääasia on työpajatoiminnassa tai muussa työskentelyssä. Tavoitteena verkostojen kehittäminen Usein mukana luontolähtöisiä menetelmiä Ei selkeästi sähköisten palvelujen tai etäkuntoutukseen liittyviä hankkeita Ei perheille suunnattuja hankkeita Koko maassa ei ole ainoatakaan sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa hanketta. Pohjois- Suomessa ei myöskään ole etnisiin vähemmistöihin (saamelaiset, romanit jne.) kohdistuvaa hanketta. 20 Etunimi Sukunimi
Aluekoordinaation keskeiset tehtävät Verkoston rakentaminen alueella Kohderyhmien esiin nosto verkostoissa Tutkimus ja viestintä Verkostotyö Hanketuki Hanketuki Monipuolinen viestintä Tiedontuotanto ja yhteistyö tutkijoiden kanssa 21 Ritva Sauvola
Muutamia lähteitä huono-osaisuudesta, osallisuudesta ja osallisuuden edistämisen toimintamalleista Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankkeen (Sokra) verkkosivut www.thl.fi/sokra Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016 http://www.diak.fi/tyoelama/julkaisut/sivut/diak-puheenvuoro.aspx Juha Koivisto & Pia Blomqvist Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumisen rakennuspalikat INNOKYLÄN INNOVAATIOKATSAUS THL TYÖPAPERI 23/2016 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131066/urn_isbn_978-952-302-683- 4.pdf?sequence=1 osallisuushanke Salli: Osallisuuden jäljillä. Jämsén, Arja & Pyykkönen, Anne (toim.) 2014. http://www.jelli.fi/lataukset/2014/05/osallisuuden-j%c3%a4ljill%c3%a4-verkkoversio-pakattuna- 16052014.pdf http://www.jelli.fi/osallisuus/ Nuorten osallisuuden ja osaamisen edistäminen vapaa-ajan toiminnassa. NOTKE-hankkeen hyvät käytännöt: Reunanen Liisa 2013. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/91486/notke_ruse2013.pdf?sequence=2 Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen. Järjestöt suunnan näyttäjinä. Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist (toim.) Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 9/2011 http://www.soste.fi/media/pdf/julkaisut/tasa-arvo_ja_osallisuus_2012.pdf 22
Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Seuraa sivujamme: www.thl.fi/sokra 23