Maaseudun arjen palveluverkosto

Maaseudun arjen palveluverkosto Väliraportti vuodelta 2016 LAPIN LIITTO Hallituskatu 20 B, PL 8056 info(at)lapinliitto.fi

Tekijät Verkostojohtaja Marko Palmgren, Lapin liitto Verkostokoordinaattori Mirja Kettunen, Lapin liitto Verkostokoordinaattori Pirjo Nikula, Lapin liitto Julkaistu 9.2.2017 Rahoittaja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Julkaisun nimi Maaseudun arjen palveluverkosto, Väliraportti vuodelta 2016 Tiivistelmä Rahoituspäätöksen päivämäärä ja hankenumero 5.7.2016, 16682 Maaseudun arjen palveluverkosto -hankkeen päämääränä on lisätä harvaan asuttujen alueiden ihmisten hyvinvointia ja arjen turvallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä. Tavoitteet: 1. Rakentaa kuntiin laaja-alaisia ja eri sektorirajat ylittäviä yhteistyöverkostoja, joiden avulla varmistetaan ja monipuolistetaan harvaanasutun alueen lähi- ja etäpalveluja. Hankkeen tuella perustetaan ja vakiinnutetaan paikallinen palvelujen yhteistoimintaverkosto 30-40 kuntaan. Tavoitteena on laajentaa toimintamallia Lapin naapurimaakuntiin ja toteuttaa hanke kahden maakunnan - Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan - yhteisenä hankkeena. 2. Lisätä kunnissa ja järjestöissä turvallisuusriskien hallintaan liittyvää osaamista. Yhteistoimintaa kohdistetaan erityisesti niihin teemoihin, joissa tunnistetaan riskianalyysien avulla suurimpia turvallisuusvajeita. 3. Luoda turvallisuusverkosto, joka on ongelmatilanteen tai kriisin sattuessa viranomaisten käytettävissä. Turvallisuusverkosto luodaan jalkauttamalla kuntiin hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli pysyväksi yhteistoimintamuodoksi. 4. Työstetään Lapin maakunnallinen hyvinvointikertomus. Tarkoituksena on koota kuntien sähköisistä hyvinvointikertomuksista maakunnan hyvinvointikertomus ja muodostaa siitä järjestöjen toiminnan huomioiva työkalu tulevan (sote-) itsehallintoalueen hyvinvointijohtamiseen. Toteuma 1.1.2016 31.12.2016 Hankehakemus on laitettu vireille 30.10.2015 ja hankepäätös on tehty 5.7.2016. Hankehenkilöstö Lapissa (verkostojohtaja ja verkostokoordinaattori) aloitti työt elokuussa 2016 ja Pohjois-Pohjanmaalla (verkostokoordinaattori) lokakuussa 2016. Toteutus kunnissa: Hanke käynnistyi Lapissa elokuun alussa. Lapissa 20 kuntaa osallistuu hankkeeseen. Lapissa käytiin kunnanjohtajien kanssa neuvottelut arjen turvan toimintamallista kaikissa seutukunnittain. Kuntien kanssa on aloitettu keskustelut hankkeen jatkotoimenpiteistä. Yhteyshenkilö ja kehittämisen kohde on päätetty useimmissa kunnissa. Yhteistyötä on tehty alueellisten hankkeiden ja toimijoiden kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla kuntien rekrytointi aloitettiin vuoden 2016 lopulla. 2016 lopulla kuusi kuntaa (Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala ja Siikajoki) on sitoutunut toimintamallin käyttöönottoon. Vuoden 2016 lokajoulukuun aikana Arjen turvaa toimintamallin tiedottaminen, markkinointi ja uusien kuntien rekrytointi käynnistettiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. Toimijakartoituslomakkeen laatiminen aloitettiin sekä Pohjois- Pohjanmaalle perustettiin hankkeen sisällöllistä työtä ohjaava tukiryhmä. Kytkeytyminen maakunnalliseen ja kansalliseen kehittämistyöhön: Arjen turvan toimintamalli valmistaa kuntia maakunta- ja sote-uudistukseen kokoamalla paikallisia ja alueellisia verkostoja, joiden avulla tulevaisuuden kunta pystyy edelleen vastaamaan kuntalaisten hyvinvoinnista ja kunnan elinvoimasta. Alueellisten ja paikallisten resurssien yhteensovittamisella pyritään myös vahvistamaan tulevaisuuden kunnan ja maakunnan yhdyspintaa, esimerkiksi maakunnallisen sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee toimintamallin taloudellisista ja hyvinvointivaikutuksista tutkimuksen, jonka avulla toimintamallin käyttöönottoa ja levittämistä voidaan edistää. 2 / 21

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 4 2 TAVOITTEET... 5 3 TEKNINEN TOTEUTUS... 6 4 TOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO KUNNISSA... 11 4.1. Toimintamallin käyttöönotto Lapin kunnissa... 13 4.2. Toimintamallin käyttöönotto Pohjois-Pohjanmaan kunnissa... 16 5 TOIMINTAMALLIN KYTKEMINEN KANSALLISEEN JA MAAKUNNALLISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN JA RAKENTEISIIN... 17 LIITTEET... 20 3 / 21

1 JOHDANTO Kuntien taloudellisesta tilanteesta ja yhteiskunnan rakennemuutoksesta johtuen maaseudun lähipalvelut ovat vähentyneet ja palvelut ovat siirtyneet yhä enenevässä määrin kuntakeskuksiin. Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisen kannalta toimivien, asukkaiden hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja arjen turvallisuutta lisäävien palvelujen varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Maaseudun arjen palveluverkosto -hanke pohjautuu Lapissa vuodesta 2007 lähtien toteutettuun sisäisen turvallisuuden laaja-alaiseen verkostoyhteistyöhön sekä maaseudun Arjen turvaverkosto -hankkeen (4/2009-9/2011) ja Arjen turvaa kunnissa -hankkeen (1/2012-12/2014) tuloksiin. Maaseudun arjen turvaverkosto -hankkeessa mallinnettiin laaja-alaisen hyvinvointi- ja arjen turvallisuuden alueellisen yhteistyön toimintamalli ja Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa vastaava paikallinen yhteistoimintamalli. Hankkeiden tulokset ovat osoittaneet, että palveluntarjoajia kylissä on enemmän kuin on kunnissa tiedetty ja palvelut ovat monesti kohderyhmiltään ja ajallisestikin päällekkäisiä. Hankkeissa on myös todettu ja todennettu, että yhteistoiminnan keinoin, yhdistämällä alueelliset ja paikalliset resurssit on mahdollista tuottaa harvaan asutulle maaseudulle nykyisillä resursseilla enemmän hyvinvointia ja turvallisuutta lisääviä palveluja, kuin tällä hetkellä tuotetaan. Sopimuksellisesti toteutettava yhteistoiminta tukee merkittävästi kuntaa ja vahvistaa paikallista järjestö- ja elinkeinoelämää. Kunnilla, muilla julkisen sektorin toimijoilla, järjestöillä, elinkeinoilla ja hankkeilla on yhtenevät hyvinvointi- ja turvallisuustavoitteet, paljon osaamista ja pienet resurssit. Järjestöt tuottavat mm. matalan kynnyksen lähi- ja etäpalveluja ja koulutusta. Kunnat tuntevat huonosti järjestöjen palvelutarjontaa. Sekä kunnat että järjestöt hyötyisivät koordinaatiosta ja kumppanuudesta - avoin verkostoyhteistyö on mahdollisuus. Tässä hankkeessa levitetään arjen turvan toimintamalli 30 40 kuntaan Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Toimintamalli yhteensovitetaan kunta-, maakunta- ja sote-uudistukseen. Tavoitteena on, että arjen turvan toimintamalli toimii tulevaisuuden kunnan resurssien hallinnan välineenä ja yhdyspintana kuntien ja maakuntien välisessä yhteistyössä. Verkostomaisella toimintatavalla vastataan tulevaisuuden kunnan haasteisiin huolehtia kunnan elinvoimasta ja kuntalaisten hyvinvoinnista. 4 / 21

2 TAVOITTEET Maaseudun arjen palveluverkosto -hankkeen päämääränä on lisätä harvaan asuttujen alueiden ihmisten hyvinvointia ja arjen turvallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä. Hankkeen ensimmäinen päätavoite on rakentaa maaseutukuntiin laaja-alaisia ja eri sektorirajat ylittäviä yhteistyöverkostoja, joiden avulla varmistetaan ja monipuolistetaan harvaanasutun alueen lähi- ja etäpalveluja. Samalla haetaan synergioita kuntien työllisyyshankkeiden kanssa. Hankkeen tuella perustetaan ja vakiinnutetaan paikallinen palvelujen yhteistoimintaverkosto 30 40 kuntaan. Tavoitteena on laajentaa toimintamallia Lapin naapurimaakuntiin ja toteuttaa hanke kahden maakunnan - Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan - yhteisenä hankkeena. Toisena päätavoitteena on lisätä kunnissa ja maaseutujärjestöissä turvallisuusriskien hallintaan liittyvää osaamista. Yhteistoimintaa kohdistetaan erityisesti niihin teemoihin, joissa tunnistetaan riskianalyysien avulla suurimpia turvallisuusvajeita. Hankkeen kolmas päätavoite on luoda turvallisuusverkosto, joka on ongelmatilanteen tai kriisin sattuessa viranomaisten käytettävissä. Turvallisuusverkosto luodaan jalkauttamalla kuntiin hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli pysyväksi yhteistoimintamuodoksi. Maaseudun arjen palveluverkosto- hankkeessa työstetään myös Lapin maakunnallinen hyvinvointikertomus. Tarkoituksena on koota kuntien sähköisistä hyvinvointikertomuksista maakunnan hyvinvointikertomus ja muodostaa siitä järjestöjen toiminnan huomioiva työkalu tulevan (sote-) itsehallintoalueen hyvinvointijohtamiseen. 5 / 21

3 TEKNINEN TOTEUTUS Maaseudun arjen palveluverkosto -hanketta hallinnoi Lapin liitto ja rahoittaa Lapin sekä Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014 2020. Hanke toteutetaan laajassa yhteistyössä paikallisten, alueellisten ja kansallisten yhteistyökumppaneiden kanssa vuosina 2016 2018. Kolmivuotiseksi suunnitellun hankkeen toteutusaika on 1.1.2016 31.12.2018. Hankehenkilöstön (verkostojohtaja ja Lapin verkostokoordinaattori) rekrytointi aloitettiin keväällä 2016. Varsinainen rahoituspäätös tehtiin 5.7.2016, joten käytännössä hanke käynnistyi vasta elokuulla 2016 verkostojohtajan ja Lapin verkostokoordinaattorin aloittaessa työt. Pohjois-Pohjanmaan verkostokoordinaattorin rekrytointi aloitettiin elokuulla 2016 ja verkostokoordinaattori aloitti työt lokakuulla 2016. Hankkeen etenemistä seuraa ja ohjaa kolme keskeistä työryhmää: ohjausryhmä, johtoryhmä ja tukiryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on käsitellä hankkeen toteutusta hyväksytty hankesuunnitelman mukaisesti ja pidettävä pöytäkirjaa ohjausryhmässä käsitellyistä asioista. Ohjausryhmä koostuu Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan arjen turva kannalta keskeisistä alueellisista toimijoista ja kuntien edustajista. Ohjausryhmän jäsenet voivat määritellä varajäsenen, joka edustaa kyseistä tahoa varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Ohjausryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Ohjausryhmän kokoonpano on seuraavassa taulukossa 1. 6 / 21

Taulukko 1. Ohjausryhmän koostumus Taustataho Nimi Nimike Lapin liitto Maiju Hyry, pj. Yhteysjohtaja Pohjois-Pohjanmaanliitto Ilpo Tapaninen, vara pj. Varajäsen: Heikki Ojala Suunnittelupäällikkö Aluekehityspäällikkö Suomen Punainen Risti, Lapin piiri Veli-Matti Ahtiainen Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta Esa Aunola Järjestöneuvottelukunnan jäsen Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta Hilkka Halonen Puheenjohtaja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Eija Harju Varajäsen: Kukka Kukkonen Hankeasiantuntija Maaseudun kehittämisen asiantuntija Utajärven kunta Kyösti Juujärvi Varajäsen: Hannele Karhu Kunnanjohtaja Hyvinvointivastaava Tornion kaupunki Sampo Kangastalo Varajäsen: Marja Mathlein Kehitysjohtaja Projektityöntekijä Lapin maakunnallinen hyvinvoinnin seurantatyöryhmä Marja-Leena Laitinen Puheenjohtaja Lappilaiset kylät ry Matti Lankila Puheenjohtaja Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto Pelastusylitarkastaja Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutti Eila Linna Varajäsen: Niko Niemisalo TKI-päällikkö Projektipäällikkö Sallan kunta Erkki Parkkinen Kunnanjohtaja Pudasjärven kaupunki Tomi Timonen Varajäsen: Tuomi-Tuulia Ervasti Kunnanjohtaja Kehittämisasiantuntija Lapin liitto Tuija Keihtä, asiantuntijajäsen Johtava työllisyysasiantuntija Lapin liitto / ohjausryhmän sihteeristö Marko Palmgren Mirja Kettunen Pirjo Nikula Verkostojohtaja Verkostokoordinaattori (Lappi) Verkostokoordinaattori (Pohjois-Pohjanmaa) Hankkeen johtoryhmän tehtävänä on ohjata ja tukea hankkeen sisällöllistä toteutusta kansallisen ja alueellisen kehittämis- ja ohjelmatyön näkökulmasta. Ryhmän tehtävänä on myös edistää arjen turvan kehittämistyön kytkeytymistä muuhun kansalliseen ja alueelliseen kehittämis- ja ohjelmatyöhön. Johtoryhmä koostuu hankkeen tavoitteiden toteuttamisen kannalta keskeisten kansallisten ja alueellisten toimijoiden edustajista. Johtoryhmän kokoonpano on seuraavassa taulukossa 2. 7 / 21

Taulukko 2. Johtoryhmän koostumus Taustataho Nimi Nimike Lapin liitto Mika Riipi, pj. Maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Jussi Rämet, vara pj. Maakuntajohtaja Sisäasiainministeriö Harri Martikainen Kehittämisneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Pirjo Lillsunde Neuvotteleva virkamies Maa- ja metsätalousministeriö Christell Åström Antonia Husberg Kirsi Viljanen Neuvotteleva virkamies Maaseutuylitarkastaja Lähiruokakoordinaattori Maaseutupolitiikan neuvosto Ritva Pihlaja Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto ry Taina Väre Erityisasiantuntija Luonnonvarakeskus LUKE Hilkka Vihinen Professori Suomen Punainen Risti Leena Kämäräinen Kotimaan valmiustoiminnan päällikkö Tampereen yliopisto Arto Haveri Professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Anne Lounamaa Yksikön päällikkö Lapin liitto Maiju Hyry Yhteysjohtaja Lapin aluehallintovirasto Kaisa Ainasoja Ylijohtaja Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto Pelastusylitarkastaja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hannu Linjakumpu Johtaja Lapin poliisilaitos Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Mervi Kestilä Toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, Lapin piiri Sirkka-Liisa Oinaala Toiminnanjohtaja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Terttu Savolainen Ylijohtaja Pohjanmaan poliisilaitos Risto Lammi Poliisipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Petri Keränen Vastuualuejohtaja Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys Helena Liimatainen Toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, Oulun piiri Pauliina Rasinkangas Sosiaalipalvelusuunnittelija Lapin liitto / tukiryhmän sihteeristö Marko Palmgren Mirja Kettunen Pirjo Nikula Verkostojohtaja Verkostokoordinaattori (Lappi) Verkostokoordinaattori (Pohjois-Pohjanmaa) 8 / 21

Tukiryhmän keskeinen tehtävä on toimia hankehenkilöstön tiiviinä tukiverkostona hankkeen käytännön toteutuksessa. Hankkeelle perustettiin kaksi tukiryhmää. Toinen tukiryhmä muodostuu keskeisistä lappilaisista toimijoista ja toinen Pohjois-Pohjanmaan keskeisistä toimijoista. Tukiryhmien koostumukset ovat taulukoissa 3. ja 4. Taulukko 3. Lapin tukiryhmän koostumus Taustataho Nimi Nimike Lapin liitto Maiju Hyry, pj. Yhteysjohtaja Suomen Punainen Risti, Lapin piiri Veli-Matti Ahtiainen Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto Pelastusylitarkastaja Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutti Eila Linna TKI-päällikkö Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Mervi Kestilä Toiminnanjohtaja Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutti Eija Raasakka Projektipäällikkö Rovaniemen Neuvokas Suvimaria Saarenpää Toiminnanjohtaja Lapin liitto / tukiryhmän sihteeristö Marko Palmgren Mirja Kettunen Pirjo Nikula Verkostojohtaja Verkostokoordinaattori (Lappi) Verkostokoordinaattori (Pohjois-Pohjanmaa) 9 / 21

Taulukko 4. Pohjois-Pohjanmaan tukiryhmän koostumus Taustataho Nimi Nimike Pohjois-Pohjanmaan liitto Ilpo Tapaninen, pj. Suunnittelupäällikkö Pohjois-Suomen AVI Raija Fors Ylitarkastaja PPSHP, PTH-yksikkö Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Utajärven kunta Hannele Karhu Hyvinvointivastaava Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys Helena Liimatainen Toiminnanjohtaja Vuolle Setlementti Anne Mustakangas-Mäkelä Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja I&O kärkihanke Rita Oinas Muutosagentti Lapsiperheohjelma kärkihanke Tuomo Lukkari Muutosagentti Lapin liitto / tukiryhmän sihteeristö Marko Palmgren Mirja Kettunen Pirjo Nikula Verkostojohtaja Verkostokoordinaattori (Lappi) Verkostokoordinaattori (Pohjois-Pohjanmaa) 10 / 21

4 TOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO KUNNISSA Järjestöt ja yhdistykset tarjoavat palveluita kylissä enemmän kuin kuntaorganisaatiossa on yleensä tiedetty. Palvelut ovat usein kohderyhmiltään ja ajallisestikin päällekkäisiä muiden kolmannen sektorin toimijoiden ja kunnan omien palveluiden kanssa. Yhteistoiminnan keinoin ja yhdistämällä alueelliset ja paikalliset resurssit on mahdollista tuottaa harvaan asutulle maaseudulle enemmän hyvinvointia lisääviä lähi- ja etäpalveluja kuin tällä hetkellä tehdään. Yhteistoimintaverkostossa kunta, paikalliset järjestöt, elinkeinojen edustajat ja Leader-toimintaryhmät, seurakunnat, ELY-keskukset, maakuntien liitot sekä muut toimijat mahdollistavat paikallisten resurssien koordinoinnin ja yhteiskäytön. Yhteisesti sovitulla toimintamallilla tuotetaan ennalta ehkäiseviä matalan kynnyksen lähi- ja etäpalveluja maaseudulla. Yhteistyöverkosto ja toimintatavat muotoutuvat kussakin kunnassa omanlaisekseen - hankkeessa haetaan kullekin kunnalle sopiva toimintamuoto. Hankkeen toimesta ohjataan kunta, muut viranomaiset sekä kyseisen kunnan kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän toimijat löytämään yhteisiä tavoitteita ja toteuttamaan niihin liittyviä toimenpiteitä yhteistoimin. Alueelliset toimijat tukevat paikallisia toimijoita tavoitteiden toteuttamisessa. Prosessi kunnissa hankesuunnitelman mukaisesti: 1. Valitaan kehittämisen teemat Kunnassa päätetään kehittämisen teemoista, esimerkiksi: lapsiperheiden palvelut, nuorten palvelut ja syrjäytymisen ehkäisy, työllistyminen, ikäihmisten palvelut kehittämisen teemat nousevat esiin kuntien sähköisistä hyvinvointikertomuksista hyvinvointitiedolla johtaminen 2. Tehdään kartoitukset valitun kehittämisteema-alueen paikallisten toimijoiden selvittäminen valitun teema-alueen olemassa olevan palvelutarjonnan selvittäminen teema-alueeseen liittyvien, toiminnassa olevien hankkeiden selvittäminen 3. Käynnistetään yhteistoiminta yhteistyöryhmän perustaminen (edustus: kunta, kylät, järjestöt, elinkeinot, TE-keskukset, poliisi, pelastuslaitos, seurakunnat ym.) toimintamallin käyttöönotosta / yhteistyöstä sopiminen valitun teeman painotuksista sopiminen 4. Toteutetaan toimijatapaamiset kootaan palveluntuottajat ja kohderyhmät yhteen arvioidaan kriittiset tarpeet määritellään käytännön toimenpiteet 11 / 21

5. Tehdään yhteistyötä kuntien työllisyyshankkeiden kanssa työvoimareservi on mahdollisuus/resurssi 6. Siirretään osaamista verkosto-osaamisen ja riskien hallinnan koulutusta ja päivitystä hyvienkäytäntöjen mallintaminen palvelumuotoilun avulla riskienhallinta- ja palvelumuotoiluosaamista hankitaan ostopalveluna 7. Kehitetään harvaanasutun seudun turvallisuusverkosto järjestö ja toimija kartoituksen pohjalta syntyneessä turvallisuusverkostossa tunnistetaan harvaanasuttujen alueiden turvallisuusvajeet yhdessä kuntien työllisyyshankkeiden ja järjestöjen kanssa ryhdytään koordinoidusti tyydyttämään tunnistettuja tarpeita ja tuotetaan arjen turvallisuutta lisääviä palveluja 8. Turvataan toiminnan jatkuminen ja vaikutusten seuranta yhteistyöryhmä vahvistaa toteutettavat toimenpiteet (sopimuksellisuus) toimenpiteiden kirjaus ja seuranta kunnan sähköisessä hyvinvointikertomuksessa paikallisten ja alueellisten verkostojen ylläpito ja verkostoveturin tehtävät Riskinhallinnan kannalta on olennaisen tärkeää, että kunnan johto, erityisesti kunnanjohtaja, sitoutuu toimintamalliin ja edistää sen käyttöönottoa kuntaorganisaatiossa. Myös järjestöjen avainhenkilöiden sitoutuminen on toimintamallin toteutumisen kannalta tärkeää. Maakuntajohtaja edesauttaa toimintamallin kytkeytymistä kuntatasolta maakunnan toimintamalleihin. Seuraavassa kuvassa on kiteytettynä arjen turvan toimintamallin prosessi kuntatasolla. Kuva 1. Arjen turvan toimintamallin prosessi kuntatasolla. 12 / 21

4.1. Toimintamallin käyttöönotto Lapin kunnissa Lapissa 20 kuntaa on mukana toimintamallin käyttöönotossa. Elo- joulukuun 2016 aikana pidettiin kaikissa seutukunnissa lukuun ottamatta Tunturi- Lappia seutukokoukset kunnanjohtajille (Tunturi- Lapissa pidettiin tammikuussa 2017). Kokouksessa esiteltiin hanke ja sen tavoitteet. Kuntia pyydettiin nimeämään yhteyshenkilö ja miettimään, mikä aihe valitaan kehittämisen kohteeksi. Kuntien kanssa on tehty yhteistyötä järjestämällä skype- kokouksia sekä käymällä kunnissa esittelemässä hanketta. Yhteistyötä on tehty laajasti myös Lapin alueella toimivien alueellisten hankkeiden AVI:n ja muiden toimijoiden kanssa. Kunnat ovat nimenneet hankettamme varten yhteyshenkilön seuraavissa Lapin kunnissa: Inari, Utsjoki, Sodankylä, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Rovaniemi, Enontekiö, Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio. Savukoskella, Ylitorniolla ja Ranualla henkilöä ei ole vielä vuoden 2016 aikana nimetty. Kehittämisen kohteet olivat selvillä vuoden 2016 loppuun mennessä seuraavissa kunnissa: Inari, Sodankylä, Utsjoki, Rovaniemi, Enontekiö ja Tornio. Inarissa, Utsjoella ja Enontekiöllä osallistuttiin Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen ja SPR:n Pärjätään yhdessä- hankkeen kanssa yhteistyössä järjestökuulemistilaisuuteen. Inarissa kehittämisen kohteeksi nousi haja-asutusalueen turvallisuus. Kunnan kanssa pidettiin marraskuussa skypen välityksellä kokous, jossa kerrottiin hankkeen tavoitteista ja suunniteltiin tulevaa toimintaa sekä sovittiin seuraavasta kuntatapaamisesta. Projektikoordinaattori esitteli hankkeen marraskuussa keskeisille viranhaltijoille ja saamelaisten edustajille. Mukana olivat myös Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen Järjestötieto järjestykseen- hanke ja SPR:n Pärjätään yhdessä- hanke, joiden kanssa teemme tiivistä yhteistyötä. Kokouksessa nousi esille huoli haja-asutusalueella asuvien ihmisten pärjäämisestä. Raja-alueilla tulli valvoo, mutta muualla esiintyy turvattomuutta, sillä kaikilla asukkailla ei ole edes puhelinta. Kunta on laaja ja siellä on useita kyliä. Iltatilaisuudessa järjestöille ja kunnan edustajille nousi esille useita turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita, joita nyt jatkossa ruvetaan ratkaisemaan. Seuraava toimijatapaaminen järjestöille ja kunnan edustajille pidetään 27.2.2017. Tilaisuutta suunnitellaan yhteistyössä Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen ja Pärjätään yhdessä- hankkeen kanssa. 13 / 21

Utsjoella pidettiin vastaavat kokoukset kuin Inarissa: aluksi skype- kokous ja sen jälkeen marraskuussa vierailtiin kunnassa kertomassa keskeisille viranhaltijoille hankkeen käytännöistä. Iltatilaisuudessa nousi lisää huolenaiheita, joita nyt työstetään yhteistyössä Lapin alueellisten toimijoiden kanssa. Utsjoella valittiin kehittämisen kohteeksi vaikeasti työllistyvät, joilla on esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmia. Päivätoimintaa tarvitaan myös Nuorgamiin ja Karigasniemelle. Helmikuussa 2017 pidetään skype- kokous, jossa suunnitellaan toimijatapaamista. Yhteistyötä tehdään Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen, Pärjätään yhdessä- hankkeiden sekä Lapin työllisyyskoordinaattorin kanssa. Enontekiöllä marraskuussa pidetyssä kuntatilaisuudessa kehittämisen kohteeksi valittiin kuntalaisten osallisuus ja yhteisöllisyys sekä aktiivinen kuntalaisuus. Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksellä on meneillään laaja kuntalaiskysely, joka on suunniteltu yhteistyössä Enontekiön kunnan kanssa. Tulokset valmistuvat kevään 2017 aikana. Kuntaan ollaan perustamassa yhteistyöryhmää, jossa on edustus eri hallinnonalojen sektoreilta, pelastustoimesta, järjestöistä, ym. Ryhmä palvelee myös hankettamme. Helmikuussa 2017 pidetään Enontekiöllä toimijatapaaminen, jota suunnitellaan yhteistyössä kunnan, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen ja SPR:n kanssa. Rovaniemellä on tehty yhteistyötä Rovaniemen kaupungin kanssa osallistumalla Rovaniemen kaupungin alueellisten palvelujen ja asukastoiminnan järjestämiin aluelautakuntien kokouksiin yhteistyössä vapaaehtoistoiminnankeskus NEUVOKKAAN, SPR:n Pärjätään yhdessä -hankkeen, Leader Peräpohjolan Virtaa jokivarsille -hankkeen kanssa. Tilaisuuksissa on kysytty osallistujilta, millä tavalla alueen kyliä tulisi kehittää seuraavien vuosien 2016-20121 aikana. Aluelautakunnat vastaavat alueensa yleisestä kehittämistoiminnasta aluekohtaisten kehittämissuunnitelmien mukaisesti sekä alueensa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Taulukko 5. Aluelautakuntien kokoukset Rovaniemellä vuonna 2016 ALUEELLISTEN TOIMIELINTEN TYÖPAJA Alakemijoki Alaounasjoki Ranuantie Sodankyläntie Yläounasjoki 15.11.2016, Muurolan koulun auditorio 8.11.2016 klo Sinetän vanhan koulu 22.11.2016 klo 17, Taipaleen koulu, Kivitaipale 9.11.2016 klo 18-20, Vikajärven koulu 10.11.2016 klo 18-20 Meltauksen koulu Työpajatyöskentely jatkuu helmi-maaliskuussa. Tällöin on tavoitteena päästä käytännön toimenpiteisiin. 14 / 21

Sodankylässä kehittämisen kohteena on lapsiperheet ja kunta on mukana LAPE- hankkeessa. Maaseudun arjen palveluverkostohanke on osallistunut muun muassa kunnan Hyvinvointi- ja terveysfoormin kokoukseen esitellen hanketta. Kunnassa on laadittu hyvä hyvinvointikertomus, jossa järjestöjä ja muita toimijoita on kuultu laajasti (toimijakyselyt). Torniossa painopiste on ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. Kunnassa käytiin syksyllä 2016 ja tutustuttiin Perheiden taloon. Kuntayhteistyötä kehittämisessä: Itä-Lapin seutukunta: Tulevaisuuden kunta ennakointityöpajat. Maaseudun arjen palveluverkostohanke mukana (joulukuu 2016- kevät 2017) Kemi-Tornion seutukunta, kuntien yhteyshenkilöiden ja Järjestökeskus Majakka ry:n kanssa yhteinen aloitustilaisuus helmi-maaliskuulla 2017, jossa tarkastellaan kuntien kehittämiskohteista ja yhteistyömahdollisuuksia. Yhtenä mahdollisuutena on seudullinen kehittäminen, jossa keskeiset toimijat kokoontuvat säännöllisesti. Tunturi-Lapin seutukunta, kuntien yhteyshenkilöiden kanssa yhteinen aloitustilaisuus maaliskuulla 2017, jossa tarkastellaan kuntien kehittämiskohteista ja yhteistyömahdollisuuksia. Yhtenä mahdollisuutena on seudullinen kehittäminen, jossa keskeiset toimijat kokoontuvat säännöllisesti. Teemakohtaiset kehittämisverkostot samojen haasteiden parissa työskenteleville kunnille. Esimerkiksi TYP -toiminnan ja MYP- hankkeen kanssa ollaan suunniteltu yhteistyötä, jolla tuetaan työllisyysteeman valinneita kuntia. Tavoitteena rakentaa verkosto, jossa kuntien hyviä käytäntöjä voidaan levittää ja parastaa kuntien ja alueellisten toimijoiden verkostossa. Verkoston aloittaa yhteistyön keväällä 2017 tutustumalla Pudasjärven työllisyysmalliin. Samoin voidaan toimia muissakin teemoissa. Lapsiperheet kehittämisen kohteeksi valinneet kunnat voisivat tutustua esimerkiksi Tornion Perheiden taloon ja käynnistää yhteisen kehittämisen. Teemakohtaista kehittämisverkostoja voidaan koota Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta yli maakuntarajan. 15 / 21

4.2. Toimintamallin käyttöönotto Pohjois-Pohjanmaan kunnissa Kuusamo, yhteyshenkilö: hyvinvointikoordinaattori Pirkko Määttä (nimettiin 11.1.2017) Taivalkoski: yhteyshenkilö ja kehittämiskohde nimeämättä Pudasjärvi: yhteyshenkilö Ulla-Maija Paukkeri Utajärvi: yhteyshenkilö hyvinvointivastaava Hannele Karhu Vaala: yhteyshenkilö kunnanjohtaja Tytti Määttä Siikajoki: yhteyshenkilö kehityspäällikkö Arja Lappalainen Pohjois-Pohjanmaalla laaja-alaisen kehittämiskohteen valitsivat Utajärven, Vaalan ja Siikajoen kunnat: kunnan elinvoimaisuus asukkaiden koetun hyvinvoinnin näkökulmasta. Pudasjärvellä kehittämiskohde tarkentuu kuntastrategiatyön edetessä, alustavasti on suunniteltu lapset ja lapsiperheet -näkökulmaa. Taivalkoskella yhteyshenkilöä tai kehittämiskohdetta ei vielä vuonna 2016 pystytty nimeämään. Siikajoen kunnanjohtajan vaihtumisen myötä Arjen turvaa toimintamallin käyttöönotto käynnistyy mahdollisesti maaliskuussa 2017. Utajärvellä, Vaalassa ja Kuusamossa tarkempi eteneminen suunnitellaan alkuvuonna 2017. Pudasjärvellä työllisyyteen liittyvän kehittämistoiminnan prosessikuvaus käynnistettiin myös joulukuussa 2016. Toimintamallin kehittämisen ja sen auki kirjoittaminen liittyvät siihen, että THL arvioi kehittämistyön vuonna 2017. Pohjois-Pohjanmaalla keskityttiin vuoden 2016 lopulla pääasiassa uusien kuntien kontaktointiin ja työvälineiden kehittämiseen. Loppuvuoden 2016 aikana pidettiin jokaisen aiesopimuksen tehneen kunnan kanssa aloituspalaveri ja suunniteltiin alustavasti Arjen turvaa toimintamallin eteneminen. Tarkemmat suunnitelmat laaditaan vuoden 2017 alussa. Toimijakartoituslomakkeen sisällön työstämiseksi käytiin läpi selvityksiä, raportteja ja tutkimuksia eli käytännössä koottiin taustatietoa liittyen ihmisen koettuun hyvinvointiin. Tehdyn selvityksen perusteella rakennettiin toimijakartoituslomakkeen sisältö. Toisena asiana kartoitettiin kunnissa käytössä olevia järjestö-/ toiminta-avustuksia. Tämä työ pohjaa erilaisten resurssimallien luomista vuoden 2017 aikana. 16 / 21

5 TOIMINTAMALLIN KYTKEMINEN KANSALLISEEN JA MAAKUNNAL- LISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN JA RAKENTEISIIN Arjen turvan toimintamallin levittämisvaiheen ajoittuminen kunta-, maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluvaiheeseen mahdollistaa toimintamallin yhteensovittamisen tuleviin rakenteisiin. Tulevaisuuden kuntien näkökulmasta kyse on paikallisten ja alueellisten resurssien hallinnasta. Hallinnasta, jolla olemassa olevat voimavarat saadaan suunnattua kunnan elinvoiman ja työllisyyden sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Kuntien näkökulmasta on oleellista, että tulevat maakunnat suuntaamaan kehittämisresurssit (EAKR, ESR, Maaseuturahasto ) ja palvelut (sote, pelastustoimi ) kuntien tarpeisiin. Kun kuntatasolla kootaan verkostot ja tiedetään sekä kehittämisen että palvelujen tarpeet, on maakuntatasolla oltava myös verkostomainen rakenne, joka pystyy suuntaamaan maakunnalliset resurssit paikallisiin tarpeisiin. Arjen turvan toimintamallin kytkeminen kansallisiin ohjelmiin ja kehittämistyöhön on tärkeää toimintamallin edelleen kehittymisen ja jatkuvuuden näkökulmasta. Kansallisen yhteistyön kautta arjen turvan malli voidaan saada kansallisiin ohjelmiin ja hyviin käytäntöihin ja sitä kautta malli leviää Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta myös muualle Suomeen. Toimintamallin kytkeytyminen kansalliseen ja maakunnalliseen toimintaan vuonna 2016 Kunta-, maakunta- ja sote-uudistus Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä myös kuntien toimintakenttä tulee muuttumaan. Maaseudun arjen palveluverkosto -hanke valmistaa kuntia tulevaan muutokseen. Tulevaisuuden kunta ei tuota palveluja itse läheskään siinä määrin kuin nykyisin, mutta tulevaisuuden kunnan on silti huolehdittava kuntalaisten hyvinvoinnista sekä kunnan elinvoimasta ja työllisyydestä. Hanke auttaa kuntia kehittämään toimintamallia, jonka avulla olemassa olevista resursseista (järjestöt, kyläyhdistykset, oppilaitokset, seurakunta, yritykset ja hankkeet) muodostetaan palvelukokonaisuuksia paikallisiin tarpeisiin. Tulevaisuuden kunnan toimintamallia pilotoidaan erityisesti viidessä Itä-Lapin kunnassa (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski). Itä-Lapin kunnissa on pidetty ennakointityöpajoja, joiden tavoitteena on visioida tulevaisuuden kuntaa. Maaseudun arjen palveluverkosto -hanke on mukana 17 / 21

tulevaisuuden kunta -visioinnissa ja toisaalta myös maakunta- ja sote uudistukseen liittyvässä kehittämistoiminnassa. Maaseudun arjen palveluverkosto -hankkeen tarkoitus on rakentaa verkostomaista toimintamallia kuntaan, mutta myös tulevan maakunnan ja kunnan yhdyspintaan. Uuden kunnan, maakunnan ja sote-uudistuksen yhteensovittaminen konkretisoituu hankkeen tavoitteessa tehdä Lappiin maakunnallinen hyvinvointikertomus. Hankkeessa kootaan kuntien sähköisistä hyvinvointikertomuksista maakunnan hyvinvointikertomus ja muodostaa siitä järjestöjen toiminnan huomioiva työkalu tulevan (sote-) itsehallintoalueen hyvinvointijohtamiseen. Maakunnallisen sähköisen hyvinvointikertomuksen alustaa ei vielä ole kansallisesti (FCG/Kuntaliitto) rakennettu, mutta sen kehittäminen alkaa keväällä 2017. Maaseudun arjen palveluverkosto -hanke voi olla mukana maakunnallisen hyvinvointikertomuksen pilotoinnissa. Toinen vaihtoehto on rakentaa maakunnallinen hyvinvointikertomus samalle alustalle kuin kunnat tekevät. Keväällä 2017 punnitaan vaihtoehdot ja sovitaan etenemisestä. Arctic Smartness Maaseudun arjen palveluverkosto -hanke kuuluu Lapissa älykkään erikoistumisen teeman turvallisuusklusteriin. Hanke toteuttaa yhdessä Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) koordinoiman Arjen turvallisuuden kansainvälinen yhteistyö -hankkeen kanssa klusterin arjen turvallisuuden teemaa. Turvallisuusklusterin ja arjen turvan kv-hankkeen kautta on rakennettu kansainvälistä verkostoa teemalle ja luotu olennaisia kumppanuuksia yrityskenttään. Esim. Seniortek Oy:n kanssa (mukana ikäihmisten kärkihankkeessa) on ideoitu kylien liiketoiminta-alustan kehittämistä, jota kautta kylätalkkaritoiminta, hoivapalvelut, kotiin vietävät palvelut, etäpalvelut, lähiruoka, kylien energiaratkaisut, mökkitalkkarit ja muu vastaava pieni liiketoiminta saadaan helposti markkinoitavaksi ja ostettavaksi nettialustalta. Näin kylille muodostuisi nykyistä enemmän palveluja ja myös työmahdollisuuksia. Sähköistä alustaa lähdetään tarkastelemaan klustereiden välisenä kehittämiskohteena alkuvuodesta 2017. Erityisesti kiinnostaa arktisen biotalouden (ruoka, energia, vihreä talous) kytkeminen arjen turvan palveluverkostoon. 18 / 21

Kansallinen yhteistyö Kansallista sisäisen turvallisuuden strategiaa on rakennettu alueellisissa työpajoissa. Lapin työpajassa 8.-9.12.2016 arjen turvan toimintamallia esiteltiin sisäministeriön edustajille. Arjen turvan toimintamalli herätti mielenkiintoa. Arjen turvan toimintamallia on ehdotettu Maaseutuparlamentin 2017 -työpajan teemaksi. Maaseutuparlamentti 2017 kokoaa reilu tuhat osallistujaa teeman mahdottomuuksista mahdollisuuksia yhteyteen, 1.-3.9.2017, Leppävirralle, Pohjois-Savoon. Tapahtumassa kiteytetään tahtotila suomalaisen maaseudun kehittämiselle, mahdollistetaan eri tahojen kohtaamisia ja kumppanuuksien solmimisia sekä edistetään uusien innovaatioiden syntymistä. Arjen turvan toimintamallia on ehdotettu myös Maaseutuparlamentin kampanjaan, jossa tuodaan esille toimijoita ja toimintamalleja, joilla tehdään mahdottomuuksista mahdollisuuksia maaseudulla. Ehdotuksista valitaan Maaseutuparlamentin työpaja-aiheet ja kampanjassa esiteltävät toimintamallit alkuvuodesta 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee tutkimusta arjen turvan toimintamallin taloudellisesta sekä koetusta hyvinvointi- ja turvallisuusvaikuttavuudesta. Tähän tutkimukseen on osallistumassa Pudasjärvi, Salla, Sodankylä, Utajärvi ja Vaala. Tutkimus on erittäin tärkeä tulevan rakenneuudistuksen ja kansallisiin ohjelmiin pääsemisen näkökulmasta. Tutkimuksesta sovittiin loppuvuodesta 2016 ja tutkimus käynnistyy keväällä 2017. Viestintä Verkostomaisen toiminnan yksi keskeisistä onnistumisen edellytyksistä on avoin vuorovaikutus ja tiedottaminen. Hankkeen tiedottamisen keskiössä ovat erilaiset verkostotapaamiset, jotka voivat olla myös työpajoja sekä pienimuotoisia seminaareja. Yhteyden pito kuntiin on jatkuvaa ja tiivistä. Hankkeelle luodaan omat verkkosivut alkuvuodesta 2017 Lapin liiton sivustolle. Loppuvuodesta 2016 selvitettiin, että erillisten nettisivujen tekeminen maksaa tuhansia euroja ja ylläpitokulut ovat vähintään 50 euroa kuukaudessa. Ylläpitokulut ovat ongelmallisia hankkeen päätyttyä etenkin tässä maakuntauudistusvaiheessa, jossa maakunnallinen organisoituminen on vasta suunnitteilla. Liitteenä on hankkeen sisäinen ja ulkoinen viestintäsuunnitelma. 19 / 21

LIITTEET Viestintäsuunnitelma Liite 1 Sisäinen viestintä Kohderyhmä Tavoite Viestinnän väline Vastuuhenkilöt Hankehenkilöstö * yhdessä kehittäminen * hankehenkilöstön palaveri 1krt / v. Skyp * hankehenkilöstö *tiedon ja kokemusten vaihto * hankehenkilöstön kehittämispäivät * toisilta oppiminen 3-4 krt/v. * hankkeen tavoitteiden * sähköposti, puhelin jatkuvasti saavuttaminen * organisaation sisäiset alustat * toimintamallin juurruttaminen kunta- ja maakuntatasolla ja levittäminen kansalliselle tasolle Kuntien yhteyshenkilöt * yhdessä kehittäminen * yhteydenpito kuntaan 1-2 krt/ kk * hankehenkilöstö * tiedon ja kokemusten vaihto * yhteyshenkilöiden yhteiset palaverit * yhteyshenkilöt * tiedon välittäminen kuntaorgani- seudullisesti tai kehitt.teemaan liittyen saatiossa ja paikallisissa yhteistyö- * sähköposti, puhelin jatkuvasti verkostoissa * nettisivut * hankkeen tavoitteiden saa- * uutiskirje kunnille vuttaminen kunnassa Tukiryhmä * yhdessä kehittäminen * kokoukset säännöllisesti 6 krt/ v. * hankehenkilöstö Lappi, Pohjois-P. * sisällöllisen kehittämisen tuki * sähköposti, puhelin jatkuvasti * tukiryhmän jäsenet * hankkeen tavoitteiden * skype saavuttaminen * vaikuttamisen ja sitouttamisen yhteistyö Ohjausryhmä * tavoitteiden toteutumisen seuranta * kokoukset 3-4 krt/v. * hankehenkilöstö * tiedottaminen hankkeen etenemisestä * puhelin, sähköposti * ohjausryhmän jäsenet * tiedon välittäminen eteenpäin * skype omissa verkostoissa * nettisuvut ja muu tiedotusmateriaali * yhteiseen kehittämistyöhön innostaminen Johtoryhmä * tiedottaminen hankkeen etenemisestä * kokoukset 2 krt/ v. * verkostojohtaja * vaikuttaminen alueelliseen ja * puhelin, sähköposti * johtoryhmän jäsenet kansalliseen kehittämistyöhön * skype * videoyhteydet * nettisivut ja muu tiedotusmateriaali Lapin ja Pohjois- * tiedottaminen hankkeen etenemisestä * intra * hankehenkilöstö Pohjanmaan liitot * turpakäräjät * maakuntien liittojen henkilöstö * vaikuttamisen tiimi * maakuntien liitojen yhteistyöryhmät 20 / 21

Viestintäsuunnitelma Liite 2. Ulkoinen viestintä Kohderyhmä Tavoitteet Viestinnän väline Vastuuhenkilö Kunta * asukkaat * asukaslähtöinen kehittämistyö * kunnan tiedotuskanavat * kunnanjohtaja/ kunnan johto * asukkaiden saaminen mukaan tulevaisuuden * paikallinen media * yhteyshenkilö kunnan rakentamiseen * kunnan omat nettisivut * hankehenkilöstö * innostuksen herättäminen * osallisuuden ja aktiivisuuden lisääminen * kuntaorganisaatio * verkostomaisen toimintamallin käyttöön otto ja * suorat yhteydenotot * yhteyshenkilö juurruttaminen kunnan toimintaan * työryhmien kokoukset * hankehenkilöstö * tiedottaminen hankkeen etenemisestä * hankkeen nettisivut * innostuksen herättäminen * tiedote * paikallinen media * seminaarit, työpajat, tutustumiskäynnit * yhteistyökumppanit * yhteinen kehittämistyö * suorat yhteydenotot * yhteyshenkilö * päällekkäisyyksien välttäminen * työryhmien kokoukset * tiedon ja kokemusten vaihto * hankkeen nettisivut * uusien yhteistyökumppaneiden löytyminen * paikallinen media * tiedottaminen hankkeen etenemisestä * seminaarit, työpajat, tutustumiskäynnit * innostuksen herättäminen Maakunta/ Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa * väestö * verkostomaisen toimintamallin käyttöönotto * maakunnallinen media * maakuntajohtajat * asenneilmastoon vaikuttaminen * maakunnan liittojen viestintävälineet ja kanavat * viestintäpäälliköt * osallisuuden ja aktiivisuuden lisääminen * kunnanjohtajat * innostuksen lisääminen * hankehenkilöstö * yhteistyökumppanit * yhteinen kehittämistyö * yhteistyö ja yhteinen tekeminen * hankehenkilöstö * päällekkäisyyksien välttäminen * yhteistyökumppaneiden omat viestintäkanavat * yhteistyökumppanit * tiedon ja kokemusten vaihto * maakunnallinen media * uusien yhteistyökumppaneiden löytyminen * hankkeen nettisivut * tiedottaminen hankkeen etenemisestä * seminaarit, työpajat, tutustumiskäynnit * innostuksen herättäminen Kansallinen taso * yhteinen kehittämistyö * yhteistyö ja yhteinen tekeminen * hankehenkilöstö * päällekkäisyyksien välttäminen * yhteistyökumppaneiden omat viestintäkanavat * yhteistyökumppanit * tiedon ja kokemusten vaihto * kansallinen media * uusien yhteistyökumppaneiden löytyminen * hankkeen nettisivut * tiedottaminen hankkeen etenemisestä * seminaarit, työpajat, tutustumiskäynnit * innostuksen herättäminen Kansainvälinen taso * hyvien käytäntöjen vaihto * seminaarit, tutustumiskäynnit, työpajat *Kv-hanke/Niko Niemisalo * innotuksen herättäminen * Arctic Safety -nettisivut *Arctic Smartness -klusterityö *verkostojohtaja 21 / 21