Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen



Samankaltaiset tiedostot
Ensitiedon antaminen IRLANTILAINEN SUOSITUS. ja sen suomennos. Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 12.2.

ALOITE SUOMEN LASTENLÄÄKÄRIYHDISTYKSELLE ENSITIETOA KOSKEVAN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEN LAATIMISEKSI

ZLapsen oikeuksien päivä

Ensitiedon antaminen IRLANTILAINEN SUOSITUS. ja sen suomennos. Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 15.6.

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Päivän ohjelma Kahvitauko

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Perhe on enemmän kuin yksi

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

Yhdessä työskentelyn tarve, tahto ja taito. VIP-verkosto, Raasepori Tiina Vormisto, palveluesimies, verkostokoordinaattori

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN

Haastava Ensitieto. Tampere Vet- perheterapeutti Esa Nyman

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Perhetyön päivät Tuula Lampela

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

Individuell serviceplanering

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry

Sosiaalityön palvelut terveydenhuollossa. Potilaan oikeuksien päivä Leena Siika-aho Johtava sosiaalityöntekijä Oys

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö kohtaamispaikoissa

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu Toivon pedagogiikka

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Tehdään yhdessä hyvä maailma!

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Perheet keskiöön! Järjestöt lapsi- ja perhepalveluita kehittämässä järjestöagentti Matti Virtasalo Kittilä

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Tunneklinikka. Mika Peltola

KUMPPANUUS. 10 / 20 vuotta. Suomen CP- liitto ry Joensuu. Tohmajärvi

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Tervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

Transkriptio:

Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen Koulutussuunnittelija Kehitysvammaisten Tukiliitto ry taina.koivunen-kutila@kvtl.fi 0207 718 328

Ensitieto Tietoa, joka annetaan perheelle, kun sikiön tai lapsen sairaus tai vammaisuus todetaan. Ensitieto voidaan saada; ennen syntymää, heti syntymän yhteydessä tai myöhemmin kehitysiässä. Se voidaan ymmärtää suppeasti ensimmäisenä tietona lapsen erityisen tuen tarpeesta tai laajemmin prosessina ja perheen elämän mittaisena tukena.

Mistä puhutaan? Laadukkaasta ensitiedosta monipuolisesti. Miksi puhutaan? Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen. Miten puhutaan? perheiden omalla äänellä.

Ensitieto kattaa koko elämän Usein ensitiedolla viitataan hetkeen, jolloin lääkäri tai muu ammattilainen ilmoittaa vanhemmalle lapsen vammasta tai sairaudesta. Laajemmin ymmärrettynä ensitieto on laaja kokonaisuus: tiedon ja tuen saamista asioihin, joita perheessä herää eri elämänvaiheissa. Hyvää ensitietoa tarvitaan myös, kun lapsen vammaisuus, sairaus tai erityisen tuen tarve ilmenee myöhemmin kehitysiässä ja lapsen vartuttua. Hyvä ensitieto on yhteistyön tulos.

Tukevampi ote arkeen Ensitieto luo turvallista pohjaa perheen selviytymiseen, arkeen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Tärkeää antaa tietoa siten, että se vahvistaa koko perheen selviytymistä. Ensitieto luo perustan perheen ja ammattilaisten yhteistyölle.

Perheillä on oikeus saada riittävästi tukea ja palveluita, jotta lapsilla on mahdollisuus elää osana perhettään ja lähiyhteisöään. Yk:n lapsen oikeuksien yleissopimus korostaa vanhemmille annettavan tiedon ja tuen merkitystä lapsen terveysoikeuden toteutumiselle.

Suomessa YK:n lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan vuonna 1991. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtioita tiedottamaan lasten oikeuksista niin lapsille kuin aikuisillekin. Lapsen oikeudet toteutuvat, kun aikuinen ottaa niistä vastuun.

Lapsille ja nuorille pitää puhua heidän ikätasoaan ja ymmärrystään vastaavalla tavalla. Lapsella on oikeus saada ikänsä ja ymmärryksensä mukaisesti tietoa sairaudestaan ja vammastaan, sen hoidosta ja ennusteesta. Vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita.

Lapsella on oikeus olla ensisijaisesti lapsi, eikä häntä tule nähdä erityisen tarpeittensa, diagnoosinsa tai vammansa määrittämänä. Rakastava, kaikkien lasten yksilölliset tarpeet hyväksyvä ympäristö mahdollistaa lapselle kasvamisen ilolla. Kun lapsen oikeudet toteutuvat, jokainen lapsi saa olla oma itsensä, ainutkertainen ja yhdenvertainen

Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet sellainen minulle Miten minut näet. Usko kuitenkin Että Mitä teet minulle Miten kuuntelet minua Sellainen minusta tulee.

Perheiden äänellä Hoitohenkilökunnalta erittäin paljon hienotunteisuutta alkutilanteeseen! On hyvä, että tieto annetaan pian, mutta välittömästi synnytyksen jälkeen täräytetty tieto vauvan downin syndroomasta on kyllä vähän turhan nopea ensitieto. Ensitieto on hyvää, kun sitä saa sopivina paloina eri ammattilaisilta. Hyvä ensitieto on selkeää eikä yritetä ennustaa asioita Mahdollisuus vertaistukeen kuuluu ensitietoon

Hyvää ja kaunista Monet korostivat, että vauva on ihana. Lastenosaston hoitaja oli ihana: Ihanaa, että lapsellanne oli mahdollisuus syntyä ja saada tuollaiset vanhemmat. Hän halasi ja sanoi, että koko foniatrian osaston porukka on pannut merkille miten ihanasti minä äitinä huomioin ja olen lapsen kanssa, tuon paremmin ja luontevammin ei äiti lastansa voisi huomioida ja hänen kanssaan olla.

Mistä onkaan kyse? Vaikean asian kertominen haastavaa Pelätään mokaamista Tilanteessa on paljon epätietoisuutta Protokollan kankeus Mitä vähemmän saamme tieto, sitä enemmän alamme kuvitella Tunteiden kohtaaminen Ihmisen tunnetta ei voi kiistää, on se mikä hyvänsä. Ammattilaisen tehtävänä on ottaa tunne todesta, tunne ei ole koskaan väärä. Jokainen reagoi tavallaan yksi kysyy toinen mykistyy Paras lahja hämmentyneelle on hyväksyvä läsnäolo.

Ensitieto tiedon ja tunteen tasolla: Toiveikkuuden säilyttäminen Tuen antaminen Tunteiden huomioiminen Tiedon kertominen ja siitä keskustelu Toimintaan ohjaaminen Toisto saavutetaan tasapaino realistisesti asetetun toivon ja riittävän rehellisyyden välillä

Perheiden tuki ja selviytyminen Selviytymisen kokemukset Varmuus riittävästä perusturvasta ja palveluista Ilo, onnellisuus Voimavarat Sosiaaliset suhteet Paikallista ja tarvelähtöistä Kumppanuus ja yhteistyö Perhe oman elämänsä asiantuntija Perheenjäsenten suhteiden ja luonnollisten verkostojen tukeminen

Askelmerkkejä Tärkeää pitää vanhemmat ajan tasalla, vaikka ei olisikaan vielä varmistettua diagnoosia. Ensitieto on elämänmittainen prosessi ja siinä on useita ammattilaisia mukana. Tieto muuttaa näkökulmaa ja näkymää, mutta ei maailmaa. Voimavaroihin keskittyminen. Elämästä nauttiminen! Irlannin malli: Lapsi ja perhe kohdataan kunnioittavasti Lapsi ja perhe kohdataan perhekeskeisellä tavalla Paikkansa pitävää ensitietoa annetaan perheen tahdissa, perhettä kuunnellen Ensitieto anneta positiivisesti, totuudenmukaisesti ja toivoa ylläpitäen

Hyväksi koettua ETRI eli Ensitukiryhmäistunto HUS, TAYS, LAPIN KESKUSSAIRAALA Vertaistuki Vertaistuki on monille vanhemmille parasta terapiaa joku muukin on kokenut samaa selvinnyt vastaavasta tilanteesta.

Ajankohtaista

Irlannin ensitietomalli www.informingfamilies.ie

Ensitiedon antamisen kansallinen suositus myötätuulessa Ensitiedon antamisen kansallinen suositus on saanut myönteistä vastakaikua lääkäriseura Duodecimissä. Ensitieto-aihe voisi olla pilottina uudenlaisessa suosituksessa. Lue lisää aiheesta www.kvtl.fi->ajankohtaista 25.2.2014 www.lapsiasia.fi->aloitteet

Ensitieto-verkosto Työryhmään kuuluuvat: HUS, HYKS, Ensitieto (ETRI) - työryhmässä mukana olevia terveydenhuoltoalan ammattilaisia sekä järjestötoimijoina Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry, Autismi- ja Aspergerliitto ry, FDUV, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Kehitysvammatuki 57 ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Omaisena edelleen ry, MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö, Rinnekoti-Säätiö, Lasten kuntoutuskoti, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry (KLVL ry) sekä Sisäkorvaistutelasten valtakunnallinen yhdistys LapCI ry.

Lue lisää ensitiedosta www.kvtl.fi->perhesivut->tietoa kehitysvammasta->ensitieto www.verneri.net->kehitysvamma-ala->ensitieto www.thl.fi->vammaispalveluiden käsikirja->lapset ja perheet ->Ensitieto www.palveluopasperheille.fi->ensitiedosta arjenhallintaan

Lähteet: Hänninen Kaija (2004).Kohtaamisen kokemuksia epävarmuuden näyttämöllä.. Tukiviesti 1/2014 Tukiviesti 1/2013 Paula Määttä(1999).Perhe asiantuntijana. Luota mun vahvuuksiin esite (2013) Hyvä ensitieto kantaa -opas 2014

LÄMMIN KIITOS JA AURINKOISTA PÄIVÄN JATKOA! taina.koivunen-kutila@kvtl.fi