Perinteet'kunniaan' '

Perinteet'kunniaan' ' Suomalaisenviulunsoittotradition mahdollisuudetsaksofoni3ilmaisussa KalleKeränen Opinnäytetyö Toukokuu2015 Musiikinkoulutusohjelma Hyvinvointiyksikkö

Kuvailulehti* Tekijä Keränen,Kalle Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä 11.5.2015 Sivumäärä 62 Julkaisunkieli Suomi Verkkojulkaisulupa myönnetty:x Työnnimi Perinteet*kunniaan SuomalaisenviulunsoittotraditionmahdollisuudetsaksofoniGilmaisussa Koulutusohjelma Musiikinkoulutusohjelma Työnohjaaja HankamaSampo Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Opinnäytetyössätutkittiinlaadullisinmenetelmin,mitensuomalaisten nykykansanmusiikkiviulistiensoittoonsoitettavissasaksofonilla.erityisinämielenkiinnon kohteinaolivatkäytetytheleetsekämelodianpainotukset.samallaanalysoitiin kappaleidenharmonioitajarytmejä. TyönalussaesitelläänIlpoSaastamoisenmusiikininformaatioteoriaa,jokapohjautuu muillekuinesteettisillearvokysymyksille.lähteenäonkäytettyhänenkirjaansakansat soittavat,jatekstinlomassaonmyöstutkijanomiahuomioita.työssäavataanmyös kansanmusiikki termiäsekäviulunsoitonhistoriaa. Analyysinmahdollistamiseksitutkijatekikaksitranskriptiotav.2013ilmestyneiltälevyiltä. KappaleetolivatEskoJärveläEpicMaleBandinBlueMountainsPolska,sekäTero HyväluomanItälahtikappaleenloppuosa. Tuloksistailmeniettämonetviulistiensoittamatasiatovatsoitettavissamyössaksofonilla. Joskussävellajikannattaavaihtaasaksofonilleominaisemmaksi.Joitainviulistien tehokeinojavoisoveltaentehdämyössaksofonilla.esim.melodianrytmitystäilmentää aksenteillajapuolikielityksellä. Jatkossasaksofonistienonmahdollistakäyttäätutkimuksenlöydöksiäomassa ilmaisussaan.myössäveltäjätvoivatkäyttäätietoahyväkseensävellystyössään. Avainsanat(asiasanat) kansanmusiikki,maailmanmusiikki,viulu,saksofoni,transkriptio,musiikkianalyysi Muuttiedot

Description+ Author Keränen,Kalle Typeofpublication Bachelor sthesis Date 11.5.2015 Languageofpublication: Finnish Numberofpages 62 Permissionforweb publication:x Titleofpublication Respecting+traditions Finnishfiddleplayingtraditionsinenhancingsaxophoneexpression Degreeprogramme DegreeProgrammeinMusic Tutor HankamaSampo Assignedby Abstract ThisthesisexaminedhowthefiddleplayingofmodernFinnishfolkmusicianswasplayable withthesaxophone.thisstudyhadaqualitativeresearchapproach.thespecialinterestof thestudywereembellishmentsandmelodyaccentuations.atthesametimethe harmoniesandrhythmsofthepieceswereanalysed. ThetheoreticalpartofthisworkintroducestheinformationtheorydevelopedbyIlpo Saastamoinen.Thetheoryisbasedonotherthanaestheticvaluesofmusic. Saastamoinen sbookkansatsoittavat(peoplesplay,titletranslatedbytheauthor,the originaltitleavailableonlyinfinnish)wasusedasasource.thiswasaccompaniedbythe author sownremarksandreflection.thetermfolkmusicandthehistoryoffiddleplaying wasalsointroducedandanalysed. Inordertofacilitateanalysistwopiecesweretranscribedbytheauthor.Thepieceswere BlueMountainsPolskabyEskoJärveläEpicMaleBandandtheendpartofItälahti(Eastern Bay)byTeroHyväluoma.Therecordingswerebothreleasedin2013. Theresultsofthestudydemonstratedthatmanyaspectsoffiddleplayingarealsoplayable withthesaxophone.sometimesitispracticaltochangethekeysoastomakeitmore suitableforthesaxophone.somefiddleplayingtechniquescanalsobeappliedto saxophoneplaying.forexample,therhythmicpatternsofamelodycanbeexpressedwith accentsandhalfvtonguing. Inthefuture,saxophoneplayerscanusethefindingsofthestudyintheirownexpression. Composersmayusethisknowledgeintheirworkaswell. Keywords/tags folkmusic,worldmusic,violin,fiddle,saxophone,transcription,musicanalysis Miscellaneous

1 Sisällys' KUVIOLUETTELO...2 1. JOHDANTO*...*3 2. POHDINTAA*MUSIIKIN*LUONTEESTA*...*3 2.1MUSIIKINKOKIJA...4 2.2MITENJAMIHINMUSIIKKIONKEHITTYNYT?...4 2.3MUSIIKININFORMAATIOTEORIAJARINNAKKAISTODELLISUUDET...4 2.4MISSÄAJASSALIIKUMME?...5 2.5MITÄMEIDÄNTULISIKUUNNELLA?...6 2.6MITÄAJATUKSIATÄSTÄHERÄÄ?...6 2.7MIKÄONMUSIIKINPERUSSANOMA?...8 2.8TAITEENTEKEMISENMOTIIVEISTA...8 2.9ALUNLOPUKSI...10 3.**MITÄ*KANSANMUSIIKKI*ON?*...*12 3.1KANSANMUSIIKINMÄÄRITELMÄENNEN...12 3.2KANSANMUSIIKINMÄÄRITELMÄNYKYÄÄN...13 3.3MIKSIJUURIKANSANMUSIIKKI?...14 4. VIULUNSOITTO*ENNEN*JA*NYT*...*15 4.1VIULUNHISTORIA...15 4.2HÄÄPERINTEETJAHÄÄMUSIIKKI...16 4.3PELIMANNIMUSIIKKI...17 4.4PELIMANNIENREPERTOAARI...18 4.5VIULUNSOITTOTEKNIIKAT...20 5. TRANSKRIPTIOT*JA*NIIDEN*ANALYYSI*...*23 5.1MINUNTYÖSKENTELYMETODINI...23 5.2BLUEMOUNTAINSPOLSKA...25 5.3ITÄLAHTI...30 6. LÖYDÖSTEN*SOVELTAMINEN*SAKSOFONILLE*...*32 6.1BLUEMOUNTAINSPOLSKA...32 6.2ITÄLAHTI...33 7. POHDINTA*...*35 7.1MITÄMINÄTÄSTÄOPIN?...35 7.2SUOMENKIELESTÄ...36 7.3HILJAAHYVÄÄTULEE,MUTTATULEEKOVALMISTA?...37 7.4SOITTAJANPOLKU...38 LÄHTEET*...*39 LIITTEET*...*42 LIITE1.TRANSKRIPTIO1:ESKOJÄRVELÄEPICMALEBAND BLUEMOUNTAINSPOLSKA...42 LIITE2.TRANSKRIPTIO2:TEROHYVÄLUOMA ITÄLAHTI...51 LIITE3.BLUEMOUNTAINSPOLSKA DHDUURI...56 LIITE4.ITÄLAHTI AHDUURI...61 *

2 Kuvioluettelo' Kuvio1:Viulunvapaatkieletjaääniala,s.21 Kuvio2:MelodianmuunteluBlueMountainsPolskanBHosassa,s.27 Kuvio3:MelodianmuunteluBlueMountainsPolskanCHosassa,s.28 Kuvio4:HeleHesimerkki1,s.31 Kuvio5:Saksofonisovellus1,s.32 Kuvio6:Saksofonisovellus2,s.33 Kuvio7:Saksofonisovellus3,s.33 Kuvio8:Saksofonisovellus4,s.33

3 1. Johdanto' Opinnäytetyönitarkoituksenaonselvittää,mitennykykansanmusiikkiviulistien soittoonsoitettavissasaksofonilla.tietoperustaksitutkinmusiikinluonnetta, kansanmusiikki termiäsekäviulunsoittoajasenhistoriaa.työtävartentein kaksitranskriptiota(liitteet1&2)v.2013julkaistuiltakansanmusiikkilevyiltä,ja johtopäätöksetteinnäitäanalysoimallasekäsaksofonillakäytännössäkokeileh malla.katsonettätutkimuksenionlaadultaankvalitatiivinen,muttatoisaaltase onmyöskehittämistyö,sillätavoitteenaniolikehittääsaksofonihilmaisua.tästä onhyötyäennenkaikkeaitselleni,muttatoivottavastimyösmuutsaksofonin soittajathyötyvättyönituloksista.tuloksetvoivatollahyödyllisiämyössäveltäh jille,jotkamiettivätmitenkäyttäisivätsaksofonia(taiviulua)sävellyksissään. OpinnäytetyönikäsitteleekansanmusiikkiajaomaanäkökulmaanitähänaiheeH seen.myöhemmintässäluvussatulenreferoimaansaastamoisen(1985,31)ajah tuksiaerilaisenmusiikinkuuntelemisentarpeellisuudesta.minullekansanmuh siikkionollutosintutkimatontakorpimaastoa,jostaenolevarsinaistaopetusta ikinäsaanut.perimmäisenäinnostuksensytyttäjänätähänmusiikkityyliinsekä opinnäytetyöhönovatkintoimineethyvältäkuulostaneetäänilevytsekämieh leenpainuvatkonserttielämykset. 2. Pohdintaa'musiikin'luonteesta' Mitäonhyvämusiikki?Entäpähuono?Voidaankoanalysoimallapäätellämihin kastiinmusiikkikuuluu?mm.näitäkysymyksiäilposaastamoinen(1985,7h9) pohtiikirjassaankansatsoittavat.opinnäytetyönialuksiesittelenkirjanajatukh siamusiikinluonteestatarvittaessaniitäkommentoiden.olinmyösitseaiemmin pohtinutnäitäasioita,jasaastamoisenkirjoituksenansiostamonetasiatselkenih vätjajäsentyivätmielessäniparemmin.koinmyöspaljonkokonaanuusiaoivalh luksia.kaikistaajatuksiaenolesamaamieltä,eikälukijankaantarvitseolla.mieh lestänitärkeintäontekstinherättämätajatukset,jasenvaikutuksettulevaan.

4 2.1'Musiikin'kokija' Jotkutvoivatvaatiamusiikiltamonimutkaisuutta,toisetyksinkertaisuuttaja kolmannetkuulijantunnetilojenhuomioimista.saastamoisen(1985,9)mukaan musiikinjakuulijanvälisenyhteydenpuuttumineneiolejommankummanvika, heidänkeskusteluyhteytensäeivainainatoimi.musiikkiaeikoskaankoeperh soonatonobjekti,vaan omaitse.kunihminentoteaakuulleensauuttamusiikkih informaatiota,hänensuhtautumistapansamusiikkiinmuuttuu,javaikutukset koetaanvastatulevaisuudessa.(saastamoinen1985,12h13.) 2.2'Miten'ja'mihin'musiikki'on'kehittynyt?' LastenalkeellisenapidettyjokelteluonSaastamoisenmukaaninhimillisestitarH kasteltunamonimutkaistamusiikkia,jotanykymusiikintermeinvoidaankutsua sattumanvaraiseksialeatoriseksi*musiikiksi.onkoyksinkertainentoistuvasäh keistölaulusittenkinmusiikin kehittyneempi muoto?musiikkieivälttämättä oleyksiselitteisestikehittynytkumulatiivisestitaidemusiikiksi.saastamoisen mukaanvoitaisiinpuhuapikemminkinkaksisuuntaisestakehityslinjasta:yksinh kertaisestamonimutkaiseenjasamanaikaisestimonimutkaisestayksinkertaih seen.katsantokantariippuusiitäkumpaanvaihtoehtoonkuulija/esittäjäonviih meksikyllästynyt.kokijanhenkilökohtaisistatarpeistariippuenhänkokeejoko yksinkertaisentaimonimutkaisenmusiikin hyvänä.eikätoisenihmisentarpeih tavoimäärätä,saatimääritellä,koskajokaisellaonomatkulttuuritarpeensajah taustansakullakinhetkellä.edesomiatulevienhetkientarpeitaaneiyksilövoi tarkastiennustaa.(saastamoinen1985,26.) 2.3'Musiikin'informaatioteoria'ja'rinnakkaistodellisuudet' KirjassaanSaastamoinenpuhuumusiikin(taiteen)informaatioteoriasta,joka lähteeliikkeellemuustakuinesteettisistäarvokysymyksistä.arvohongelmaavoih daankäsitelläpuhumallaobjektiivistenarvojensijastakolmestaeririnnakkaish todellisuudesta.musiikkionyksiviestinnänmuoto,jostalöytyyviestinlähettäh jän,senvastaanottajansekä sivustakatsojien maailmat.nämämaailmatovat

5 keskenäänsamanarvoisiajayhtärajoittuneita,muttalänsimaisellatieteelläon olluttapanapaneutuavainsivustakatsojanmaailmaan.vaatiikinmelkoistakanth tiatuomaroidamusiikintekijänjakuulijanvälistäsuhdetta,ilmanettätietää kummankaanosapuolensisäistämaailmaajasenhetkistämielentilaasummittaish taarviotaparemmin.(saastamoinen1985,30h31.)sivustakatsojallasaastamoih nentarkoittaneeviestinetenemistäulkopuoleltatarkkailevaaolentoa,jokayrith tääluodaprosessistaobjektiivisenjatodellisennäkemyksen.todellisuudessa sivustakatsojanroolionmielestänikuvitteellinen,koskasivustakatsojakinon aina vain vastaanottaja. 2.4'Missä'ajassa'liikumme?' Myösanaloginenaikaonotettavahuomioon,kunpuhutaanmusiikininformaaH tiotodellisuudenerityispiirteistä.monimutkaiseltatuntuvamusiikillinensanoma voiauetakuulijallemyöhemmin,jolloinsävellysliikkuukintulevaisuudessaverh rattunakokijannykyhetkeen.joskuulijaonläpikäynytkuulemansamusiikinjo aiemmin,liikkuusekuulijannykyhetkenkannaltamenneisyydessä.absoluuttih nenyksisuuntainenaikakorvataanmenneisyyden,nykyisyydenjatulevaisuuden johonkininformaatioonsidoksissaolevallapersoonallisellaanalogisellaajalla, jonkalähtökohtanaonkaksisamanarvoistarinnakkaistodellisuutta(viestinläh hettäjäjavastaanottaja).sanomantavanomainentai ylihilseen mennytosuus onsejakojäännös,jokakertoomitenpaljonviestinlähettäjäjavastaanottajaliikh kuivateriajassa.perillemennytosuuskertooyhteisestikoetunnykyhetken vahvuuden,jokataasvoiollamenneisyyttätaitulevaisuuttasivustakatsojalle. (Saastamoinen1985,31.) Meilläontapanasanoamusiikkiahyväksi,mikäliolemmelähettäjänkanssasaH massaajassa,eliinformaationkannaltayhteisessänykyhetkessä.silloinkunliih kummeviestinsuhteeneriajoissa,toteammesävellyksenhuonoksi.vaikeaksi koettuviestieläätulevaisuudessajahelppomenneisyydessä.myöskuunteluoloh suhteetsaattavatollahuonot,jolloinosapuoltenvälinenviestivesittyykolmanh nenosapuolen ympäristönnykyhetkentakia.(mts.31.)

6 2.5'Mitä'meidän'tulisi'kuunnella?' Saastamoinenkysyykinmitämeidänkannattaisikuunnella,kunkuuntelunmotiH vaatioksieivoiasettaajonkunsävellyksenabsoluuttistaparemmuuttatoiseen nähden?hänehdottaaerilaistamusiikkia,musiikkiajollaonannettavanaoma informaationsasitäetsivälle,musiikkiajokaeiolepelkkääopituntoistamista. JottatulisimmetoimeenmahdollisimmanvaihtelevissajakentiesvielätuntematH tomissaympäristöissä,meidäntulisikerätäympäröivästätodellisuudestamahh dollisimmanpaljontietoa.näintoimiessamusiikkiaeikuunnellasen hyvyyden tähden,taijätetäkuuntelemattasen huonouden tähden,vaannuokäsitteet korvautuvatkäsitteillä jokoettu tai ennenkokematon.myöskäsitteillä vanh ha ja uusi eioleabsoluuttistamerkitystä,silläsysteemionitsesaattanutmuuth tuapalatessaanvanhanpariin.kysymmekinsiisvain: Siementääkö*jokin*viesti* itämiskykyisiä*siemeniä?.*(saastamoinen1985,31h33.)* * Saastamoisenmukaanymmärrettyämmekaikenmusiikinvoivanolevanhyvää jollekinmuulle,opimmemusiikinsijastasyyttämäänensinitseämmeymmärtäh mättömyydestämme.samallaopimmetekemääntöitäsisäistääksemmevieraalta tuntuviasanomia.myöskäänmusiikkiaeitulisivähätelläsentakia,ettäsenon käynytläpijoaiemmassaelämänvaiheessaan.samamusiikkionmonellamuulla, jajopaitsellävieläedessälöydettävänä.(mts.33.) 2.6'Mitä'ajatuksia'tästä'herää?' Nytkunmopoonjokarannutkäsistä,ottaaraportinkirjoittajaoikeudenkomH mentoidaäskeisiäväittämiä.saastamoisellaonkirjoituksessaanmoniahyviä pointteja,jotkaovatavartaneetmyösomaanäkemystäni,muttahänsivuuttaa tietynlaisenlaadunmusiikinmäärittelyssä.tarkoitantällä,ettäyleensäihmiset pitävätmusiikista,jossaesimerkiksivireonkohdillaan,rytmiikkaonselkeää, äänenväritmiellyttävätkorvaajakappaleellaonjonkinlainenmuotorakenne. 1 Nämäovatasioita,jotkaerottavatharrastelijatammattilaisista,taiprovosoivasti 1 Punk*tekeetästätyylilajinavirkistävänpoikkeuksen.SiinätärkeintäonesittäjiH entietynlainenasenne.

7 ilmaistunaasiaanperehtyneetonnenonkijoista. 2 Aiemminmainittu sivustakath soja onehkäsittenkinolemassa,joshänosaaanalysoidamiksilähetettyviesti menitaieimennytperille.lähetettyviestieiaukeaehkäkenellekään,josmuuh sikkoeiolevalmistautunutesitykseen,laulajaunohtaasanatjamelodiantaikosh ketinsoittajaonunohtanuttransponointi napinvääräänasentoon.uskon,että pitkässäjuoksussamusiikkipitääitsehuolenlaadustaan,koskavastaanottajat osaavatvaatiasitä. ToisaaltaymmärränSaastamoisenpointititsensähaastamisentärkeydestä.Olen ollutkuulemassa,kunarvostettujaammattitaitoinensuomalainenjazzkouluttaja lyttääbigbandhsävellyksen,jotaesittäjätovattykänneetsoittaa,japalautteen mukaanyleisökinolikappaleestapitänyt.kappaleolihänenmielestäänrytmisesh titylsä,jahänelläontietystitäysioikeusmielipiteeseensä,muttaseeiteemielesh tänikappaleestaobjektiivisestihuonoa,taiosoitasoittajienjakuulijoidenpositiih visiamusiikkikokemuksia vääriksi. Mielestänionmyösarveluttavaakritisoidajazzyhtyettähuonoksisentakia, ettei bebopinperinteetkuuluneetsoitossa tai kolmimuunteinenjazzsvengiloisti poissaolollaan.toisaaltajosyhtyeyrittääesittää1930h60lukujenjazzperinteesh täammentavaamusiikkia,voikuulijoillaollayleinenkonsensussvengaakosoitto vaiei.muttatämänpäivänkuulijaavoisyvästikoskettaayhtyesoitto,jokaeialleh viivaamm.charlieparkerin(1920h55)luomaakromatiikkaakekseliäästikäyttäh väämelodistaimprovisointikieltä,jajokaeiperinteisessämielessäsvengaa.ja tällaistamusiikkiamonetkutsuvatvieläjazziksi.entämitäjazzloppujenlopuksi on?onkosetietynperinteenhallitsemistajasenilmaisemistaomassamusiikish saan?vaionkosekentiestoimintamalli,jossavaikutteitaotetaanmistähalutaan, jasamallapyritäänkohtituntematontamuidenmielipiteistäpiittaamatta?terh minperinpohjainenavaaminenvaatisivähintääntoisenopinnäytetyöntaipro gradu tutkielman,jotenensiihentämänperinpohjaisemminsyvenny. 2 Vuodesta2006enemmäntaivähemmäntäysipäiväisestimusiikinparissatoiH mineenaenkoe onnenonkijoita ongelmana.99%tapaamistaniihmisistätoimii vilpittömistälähtökohdistakäsin,eikätavoitteenaoleesimerkiksi taiteilijan statustairaha.

8 2.7'Mikä'on'musiikin'perussanoma?' Saastamoinenpohtiikirjassaanmyösmusiikinperussanomaa.Onkosehallitusti epäsäännöllistätoistuvuutta,jokapeilaaviestillääninhimillistäelämää?jotain jokahoukutteleekuulijaatunnistamaansanomanosasiajasenpohjaltatekemään ennakointejajaarvailujasanomantulevansisällönsuhteenkokeakseenlopuksi jokotäyttymyksentaipettymyksenodotuksissaan?tämäonkuinkahdenvälistä peliä,jossakuulijayrittääarvatamitäseuraavaksikuuleejaesittäjäkoittaaarvah tamitäkuulijaodottaa.tässäleikissäyllätettyhäviäjävoiollajopatyytyväisempi kuinvoittaja,jajatkuvavoittaminenonpitemmänpäälletylsää.kunkuulijaoppii ennakoimaanmusiikkiatarpeeksihyvin,syntyyhänellähoukutusilmaistasitä itse.inputvaihtuuoutputiksi.(saastamoinen,34.) SaastamoisenmukaanvoimmekuvitellalöytäneemmetältätasoltakaikkienmuH siikkikulttuurienperussanoman.maailmanerikolkistatulevanmusiikineitarh vitseulkoiseltaolemukseltaanollasamanlaista,koskasisäiseltäsanomaltaanse onjositä ainakunsanomakertoojotaintoiseninhimillisenolennonolemassah olosta.toinenihminen*käyttääsävelsanojavälittääkseenmeillesen,mitäonitse kokenutnoitasanojakuullessaan. 3 Taioikeastaanhänyrittäävälittääsanojen sijastasanojentakanaolevaanäkymätöntäpuoltatodellisuudesta.tämäpuoli viimekädessäratkaiseekuinkakykenemme(taihaluamme)elääitsesäätelevinä inhimillisinäsysteemeinäosaksemmetulleissajavastuullemmelangenneissa maailmoissa.(saastamoinen1985,34h35.)aikasyvällisiäajatuksia,ainakinalleh kirjoittaneenmielestä.ovatkoväittämättotta,onmielestäniyhdentekevää,kosh kaväittämienherättämätajatuksetovatainatodellisia. 2.8'Taiteen'tekemisen'motiiveista' Musiikkia(jataidetta)tehdessäjaesittäessäolisimielestänitärkeää,ettäviestin lähettäjäolisiinspiroitunutennenviestinsälaatimistajalähettämistä.kuulemanh samusiikinlisäksiinspiraatiotavoisaadavaikkapaluonnosta,tapaamistaanihh misistä,kirjoista,elokuvista,omastaeletystäelämästääntaiomistaunelmistaan. Nämälähetetytviestitaiheuttavatkuulijoissaantuntemuksia,parhaimmassataH 3 Tailuodessaan,kirjoittajanhuomautus.

9 pauksessayhtävoimakkaitakuinviestinlähettäjäonaiemminomassaelämäsh säänkokenut.pyrkiminenpositiivisten(yleensä)kokemustenherättämiseen vastaanottajassa,jahaluitseilmaisuun:siinäkiteytettynäkantanihyväksyttävistä motiiveistataiteentekemisessä.tähäntulisivieläyhdistääpyrkimysniinkorkeh aanlaatuun,kuinsenhetkisellätietoh/taitotasollaseonmahdollista.tässävaih heessalieneesanomattakinselvää,ettäsellaistaviestiäeiolekaanjokakolahtaa ainajakaikille.jotenmielestäniesittäjänkannaltaeioleniinvakavaa,jossanoma eiaukeakaankuulijalle,kunhanlähtökohdatvainovatolleetkunnossa. Positiivistenkokemustentuottamisestaseuraajärkeilynimukaanmyösviestin lähettäjällehyviäasioita.itseainakinolenvalmisarvostamaannäitäkokemusten tuottajia,jaraottamaankukkaronnyörejäniheidäntuottamiensakonserttienja tallenteidenäärellä.hyväksytyksituleminenonyksiihmisenperustarpeista,ja onmielestänisääli,jossensaavuttaakseenjoutuutekemäänesim.musiikillisia sirkustemppuja.tämäkuitenkinonomankokemuksenimukaanvalitettavan yleistämusiikkimaailmassa,japahoinpelkäänetteiitsellänikäänolepuhtaatjauh hotpussissatämänasiansuhteen.haluaisinkinollaedistämässähumaanimpaa maailmaa,jossahyväksyntäkuuluukaikilleriippumattasoittotaidosta taiharh rastuksesta.taiehkäyritänkinsanoa,ettähyväksynnänhakeminenvälillisesti taiteentekemiselläonoutoa,koskahyväksynnänpitäisijolähtökohtaisestikuuh luakaikille. KaustislainenMaunoJärveläonkinkehittänytns.näppäripedagogiikkaanperusH tuvanopetusmetodin,jossaeritasoisetjaikäisetsoittavatkeskenäänsamoja kappaleita.kappaleistalöytyyhaastavampianuottejaniille,jotkaovatsoittaneet kauemmintaienemmän.aloittelijatsaavatsoittaaviulunvapaillakielilläjalauh laa,kuntaaspidemmälleehtineilleontarjollavaativampiasoittotehtäviä.(mikh konen2012,20.)opetukseeneiolepääsykokeita,eikäsiinätähdätätutkintoihin (mts.4).tärkeintätoiminnassaonsoittamisenjalaulamisenilo(mts.2).tämä kuulostaamielestäniaivanloistavalta,jatämmöistentoimintamalliensoisileviäh vänmuuallekin. Toisaaltataasymmärrän,ettäesim.muusikothaluavatsoittaa samantasoisten taihiemanpidemmälleinstrumenttinsakanssaehtineidenkanssa,koskasilloin päästäänmahdollisestilähemmäksipositiivistenkokemustentuottamista,sekä

10 itselleettäkuulijoille.myösomasoittokuulostaaparemmaltataitaviensoittah jienkanssasoitettuna,taimahdollisestihuonommaltaaloittelijoidenseurassa. Josvaikkapataidemusiikkiaesittäväänkuoroontuleeuusilaulaja,jokalaulaa nuotinvierestänasaalillaäänelläviikostatoiseenyhteiseensäveleenyhtymättä, saahäntodennäköisestisärönitsetuntoonsa,kunhänellelopultakerrotaanettei urakyseisessäkuorossajatku.hänvoikokeaetteihäntähyväksytähänensilloih senlaulutaitonsatakia.onneksinykyäänonmyöskuoroja,joihinkaikkivoivat liittyä.neeivättähtääsoinnissaanperinteisiinihanteisiin,vaantärkeintäonosalh lisuusjayhdessätekeminen.tämäkinasiaonhyvinmoniselitteinen,jasitävoi tarkastellamoneltapuolelta. Kunjollekinkokemustentuottajallekeskittyytavallistaenemmänhyväksyntää (jarahaa),seherättääusein(muissakokemustentuottajissa)kateutta.silloin mielipiteitäänparempanapitävätleuanlouskuttajatottavattehtäväkseenhuudelh laihmetellenturuillajatoreilla,kuinkahuonostamusiikistaihmisetvoivatkaan pitää.tämäonhavaittavissaesimerkiksilukemallayoutubenkommenttiketjua melkeinminkätahansaylimiljoonakatselukertaasaaneenmusiikkivideonalah puolelta.javoisitäpanettelunmäärää,jokaesiintyikunraphartisticheekmöi HelsinginOlympiastadionintäyteenkahtenailtanaperäkkäinkesällä2014.EsiH merkiksirumbanjamijärvinen(2014)julkaisiteräväsanaisenarvionmenestysh konsertista.enuskoettälehterittäyttyivätpelkästäänmarkkinavoimienhöyh näyttämistä kärpäsistä 4,vaansuurinosayleisöstäonaidostipitänytartistin tuotannostajakokisaaneensarahoilleenvastinettakonsertissakäydessään. Myönnäntoki,ettäCheekinmusiikissaonmukanans.populismia,janykysuosio onrakennettuosinformaattitelevisionpohjalta.olitotuusmikähyvänsä,niin artistihyötyikaikestasaamastaanjulkisuudesta,jakassakilisi. 2.9'Alun'lopuksi' Rahaonmielestänihuonomotivaationlähde,muttatoisaaltarahastakinlähtevän motivaationymmärrän,koskamuusikoidenonmaksettavalaskunsasiinämissä 4 Miljoonakärpästäeivoiollaväärässä,jotenp*skaonhyvää.Muusikoiden suustakuuleeuseintämänvertauksen,jollahekoittavatperustellakuinkasuosith tumusiikkivoiollaabsoluuttisestihuonoa.mielestäniperusteluonhuono,eikä sekestäkriittistätarkastelua.

11 muidenkin.niinpäolisitärkeää,ettämyösnykyäänkulttuuristaoltaisiinvalh miitamaksamaan.muttavaikkamusiikistaeimaksettaisi,niineimusiikinkehith tyminensiihentulekuolemaantaikatoamaan.historiaonosoittanutettäaina löytyyihmisiä,joiltalöytyysisäinenpakkomusiikinluomiseen,sekäihmisiäjoth kahaluavatkuunnellajatarvitsevatmusiikkia.mielestänitämänpäivänyleinen musiikkitarjontasaisiollamonipuolisempi,silläkolmensuurenlevyhyhtiönwarh nerin,universalinjasonynartistithallitsevatradiokanaviensoittolistojasekä televisiostatulevaamusiikkitarjontaa(koppinen2015).muttakunkyseonliikeh toiminnasta,niinihmisilletarjotaansitämikämyy,javaltavirranmusiikkikulth tuuriyksipuolistuu.lisäksivaltionsuomessamyöntämäjulkinentukipainottuu edelleenliiaksiklassiseenmusiikkiin.mielestänimuillemusiikkityyleilletulisi kohdistaalisäätukea,jokovanhankakunpäälletaivanhatsummatuudelleen jakamalla.esimerkiksiopetushjakulttuuriministeriönorkestereillevuonna2015 myöntämät1037henkilötyövuottajakautuivatseuraavasti:klassisenmusiikin orkesterit976henkilötyövuottajamuutorkesterit61henkilötyövuotta(orkesh tereidenlaskennallisethenkilötyövuodetvuonna2015).klassisenmusiikinorh kesteritovatpääosinkaupunginorkestereita,jamuitaorkesterejatässätapaukh sessaovatkansanmusiikkiorkesteritallari,lastenmusiikkiorkesteriloiskis, RikuNiemiOrchestra,Uudenmusiikinorkesteri(UMO)sekäVantaanViihdeorH kesteri. Tilanneeikuitenkaanolelähimainkaantoivoton.Kaukanaovatneajatjolloin radiostatulipelkkääklassistamusiikkiakansansivistämiseksi(lauantaintoivoth tujalukuunottamatta),tainuorisolleolitarjollapelkästäänsemistämtvtaisuoh sikki lehtiheillekertoi.etsivälöytääradionerikoisohjelmiamitäerilaisemmista musiikkityyleistä,jainternetinavustuksellameilleontarjollakäsittämättömän laajakulttuurikattaus.vuonna2014televisiostatuliyle:ntuottama,samiyaffan luotsaamamaailmanrikkaastamusiikkikulttuuristakertovamainiosound Tracker sarja.koenetteivätmonetihmisetedestajua,kuinkarikasmaailman musiikkikulttuurivoiolla.vaikkakaupanmaksalaatikkojaperinteinenlenkkih makkaraovatkinhyviäjahelppojaruokia,voivathyväjapanilainensushitai thaimaalainenpanangcurryavataaivanuudenlaisiamakujenmaailmoja.maailh manmiljoonaterivärisävytalkavaterottuaentistäparemmin,jaelämänlaatu paranee.

12 3.''Mitä'kansanmusiikki'on?' 3.1'Kansanmusiikin'määritelmä'ennen' Otavanisonmusiikkitietosanakirja3:nmukaankansanmusiikkionvaikeastiraH jattavailmiösekämoniselitteinentermi.ennenkansanmusiikkioliyksiniistä termeistä,joillaylemmätyhteiskuntaluokathalusivaterottaa korkean ja matah lan musiikintoisistaan.vielä1900hluvunfilosofiassajapolitiikassaoliyleisiä kuvitelmia,joissamassanjaeliitintaiteellisetominaisuudeteroteltiinsiten,että rahvaskäyttimusiikissaanvainhenkisestirikkaammiltajääneitämurusia.(alah Könni,Anders,Lönn1978,346.) Vuonna1954kokoontunutFolkMusicCouncilon(JIFM)onmääritellytkansanH musiikinseuraavasti: Kansanmusiikki*on*musiikillisen*perinteen*tuote,*joka*on*kehkeytynyt* suullisen*siirtymäprosessin*avulla.*tätä*perinnettä*luoneet*tekijät* ovat*seuraavat:*1.*jatkuvuus,*joka*yhdistää*nykyisyyden*menneisyy@ teen,*2.*muuntelu,**joka*on*peräisin*yksilön*tai*ryhmän*luovasta*virik@ keestä*ja*3.*yhteisön*suorittama*valinta,*joka*päättää*muodosta*ja* muodoista,*joissa*musiikki*säilyy.* * Termiä* kansanmusiikki *voidaan*käyttää*musiikista,*joka*on*kehitty@ nyt*alkukantaisista*elementeistä*yhteisössä,*johon*populaari@*ja*tai@ demusiikki*ei*ole*vaikuttanut,*samaten*yksityisen*säveltäjän*luomasta* musiikista,*joka*on*säilynyt*yhteisön*suullisen*perinteen*avulla.*termi* ei*peitä*sävellettyä*populaarimusiikkia,*jonka*yhteisö*on*omaksunut* valmiina,*ja*säilyttänyt*sellaisenaan,*sillä*yhteisön*suorittama*musii@ kin*muokkaus*ja*uudelleen*luominen*on*se*tekijä,*joka*antaa*kansan@ musiikille*sen*kansanomaisen*luonteen.** ItäsaksalainenW.Steinitzpainottaakuvauksessaanmyöskansanmusiikinuutta luovaaaspektia,jasitäettäseonnimenomaantyötätekevänkansanosanhenkih senmaailmanilmaisua.(mts.346.) YhdenmääritelmänmukaankansanmusiikkiaharjoittavatkuuluvatyhteiskunH nanperuskerrokseen,niihinjotkatekevätruumiillistatyötä,eivätkäkuulusosih aalisestitaikulttuurielämänkannaltajohtaviinyhteiskuntaluokkiin.tälläperush kerroksellaeiolemyöskäänollutmahdollisuuttakouluttaamusiikinspesialisteh ja,mikäeikuitenkaansuljepoispuoliammattimaistamusisointia.(mts.347.)

13 3.2'Kansanmusiikin'määritelmä'nykyään' EdellisetesimerkitolivatOtavanisostamusiikkitietosanakirjastavuodelta1978. Myöskääntänäpäivänäkansanmusiikinmäärittelemineneiolehelppoa,joskin kansanmusiikinmäärittelyonmuuttunutmuutamassavuosikymmenessämuun maailmanmukana.asplundinmukaantraditiotsiirtyivätaiemminpaljoltimuish tinvaraisestisukupolveltajaalueeltatoisellekylästäkylään.musiikkialuotiin omassaelinpiirissäomientarpeittenjakuullunperusteella.muotivirtauksiaon ollutennenkin,muttanesulautuivatpaikalliseenperinteeseenhitaammin,ja näinpaikallisiinkulttuureihinmuodostuiomatpersoonalliseterityispiirteensä. (Asplund2006,522.) Tämänpäivänmaailmaonihmisilleavoinnaaivantoisellalaillakuinennen.NyH kyäänvoidaantietoisestiopetellavanhojasoittoh,sekälaulutapojajaulkomaisiin perinteisiinvoidaantutustuakotimaanlisäksiniidenalkuperäisellämaaperällä. Kukatahansavoiperiaatteessaopetellaminkätahansakulttuurinperinnettä. (Mts.522.) Nykyisinkansanmusiikkionvainyksigenremuidenjoukossa,jatyylilajinyhtyH eetsaavatvaikutteitaerilajeista,kutenesimerkiksirockistataijazzista.monet kansanmusiikinpiiristäponnistaneettämänpäiväntaitelijatovatluoneetoman persoonallisentaiteentekemisentyylinsä.tästähyviäesimerkkejäovatesim. MariaKalaniemijaKimmoPohjonen.Halurajojenrikkomiseen,uudenluominen japersoonallinenilmaisuovatkinhyvintyypillisiäpiirteitänykykansanmusiikille.* (Mts.522H523.)* * Rajaterityylienvälilläovathäilyviä,jauseinpuhutaankinmaailmanmusiikista. Tämätermi(englanniksiworld*music)kehitettiin1980HluvullamusiikkimarkkiH noidentarpeisiinkuvaamaankaikkeasitäetnisiäpiirteitäsisältäväämusiikkia, jokaeioletaidehtaipopulaarimusiikkia.omallamaaperällämusiikkiavoidaan kutsuafolkiksitaikansanmusiikiksi,muttarajojenulkopuolellevietäessäsiitä tuleemaailmanmusiikkia.(aittomäki2007,16.)

14 3.3'Miksi'juuri'kansanmusiikki?' Omamielenkiintonikansanmusiikkiakohtaanheräsi10.Elokuuta2011,kunkäH vinkuuntelemassasuo yhtyettäjyväskylänyliopistonkupeessasijaitsevassa Taavettilanriihessä.KansanmusiikkiinperehtynytsoittokaverinikertoikonserH tista,jauteliaanamusiikinopiskelijanameninpaikalle.konserttitekiminuun suurenvaikutuksen.kitaran,viulunjalaulunakustinenyhdistelmäsoitunnelh mallisessariihessämaagisesti.erityisestiemilialajusenvirtuoosimainenviulunh soittoresonoiminussatunnetasollavahvasti.myöhemminostinyhtyeenlevyn Maanunia,puununia mp3 tiedostonaverkkopalvelusta,jaalointutustuayhh tyeensoittoontarkemmin. TästäalkoitutkimusmatkanitähänsuomalaisenmusiikkiperinteenosaH alueeseen.levytyksiäkuuntelemallalöysinmm.terohyväluomanjasnekkah yhtyeen,järvelänpikkupelimannitelijpp:n,friggin,tsuumisoundsystemin, PekkoKäpin,MariaKalaniemen,TimoAlakotilanjaTangoHorkesteriUntonmuuH tamiamainitakseni.näillälevyillätörmäsinmyössaksofoninsoittoon.esim.tih moalakotilanjajohannajuholan(2007)vapaassatilassahkappaleella UMO:ssakinsoittavaJouniJärveläsoittaahienosti.VakuuttavaonmyösJoakim BerghällTsuumiSoundSystemissä(2009)esim.Rec.32 kappaleella.myösjoilh lainnorjalaisenjangarbarekinlevytyksilläonpaljonkinkansanmusiikkivaikuth teita.enkuitenkaanhalunnuttyössänitutkiasaksofonistiensoittamaakansanh musiikkia,vaanminuakiinnostinimenomaantämänpäivänsuomalaistenviulish tiensoitto. Kansanmusiikinvankkumatonpuolestapuhujaonmyösv.1943syntynytmuusikH ko/säveltäjäseppo Paroni Paakkunainen.2003julkaistussaelämäkerrassaan hänonhuolissaanvanhanarkaaisenmusiikinperinteidensäilymisestäyhteish kunnassamme.näitäovatmm.kantele,runosävelmät,itkuvirret,paimensoittih metjapaimenmusiikki.myöskansanvanhoistarunoistakoottukalevalasisältää elämänfilosofiaa,opetuksiajamytologioita,jotkavoivatavatavaltavastimielikuh via.paroninmukaanvirheontehtysiinä,kunlaulettavaksitarkoitettuaaineistoa onpakkoluetettukouluissa,jolloinkontaktieläväänkansanperinteeseenkatkeaa. (Niiranen2003,33.)

15 Osittaintästäsyystäomakinsuhtautumisenikansanmusiikkiinlieneeaiemmin olluthiemannegatiivissävytteinen.tämälieneekuitenkinollutluontainentunne josukupolvienajan,sillämonestinuorisoaeitunnukiinnostavanheidänvanh hempiensamusiikkiainakaantietyssäiässä.tähänolitörmännytmyöselias Lönnrotrunojenkeruumatkoillaan.Kantelettareenesipuheessahänmainitsee vanhan vaimoihmisen,jokapäivittelee: KunolisittatulleetminuntyttöaiH koinani,kasilloinniitäolisikeräytynyt;silloinniitälauleltiinpaljoki,vaanunohh tuneetovatjomuistosta,kunnuorikansaniitäeienäälaula,muitaomiarenkuh tuksiansaparempanapitäen (Lönnrot2013). 4. Viulunsoitto'ennen'ja'nyt' 4.1'Viulun'historia' NykytiedonmukaanviulukehitettiinPohjoisHItaliassa1500HluvunpuolivälintieH noilla.josilloinviulussaolineljäkieltä,shaukot,tallajanauhatonotelauta.sitä ennenoliollutmm.fiideli,*lira*(käsiliira),*giga*sekäjousellasoitettavialuuttusoith timia.alkuaanviulueiollutsäätyläistenvaanenemmänkinkansansoitin.(leisiö, T&Westerholm,S2006,458.) Onarveltu,ettäviulusaapuiSuomeen1500Hluvunlopulla.VarhaisimmatmerH kinnätlöytyvät1600hluvuntuomiokirjoista,joissaviulunsoittajiasyytetäänluh vattomassatanssituvassasoittamisesta.yhteydetruotsiin1600h1700luvuilla vaikuttivatsuomalaiseenmusiikkiinjahääperinteisiin.(hyväluoma2011,123.) ViulujaalkoiesiintymäänensinSuomenlänsiosissa,ja1800Hluvunalkupuolelta lähtienviulualkoilevitämyösitähsuomenkansankeskuudessa.julkinenhuh vielämäsiirtyisäätyläisiltäosaksikansanperinnettä1800hluvunpuolivälissä, jokaedesauttoimyössoittimellisentanssimusiikinleviämistäitäsuomalaisten keskuuteen.(leisiö,t&westerholm,s2006,460.)

16 4.2'Hääperinteet'ja'häämusiikki' Kansanhäissäesiintyivieläpaikoitellen1800HluvunalussaikivanhalauluperinH ne.itähsuomelletyypillisissäsukuhäissälauluperinnesäilyipidempään.sukuh häissäkorostettiinmorsiamensiirtymistäsuvustatoiseen.länsihsuomalaisissa kylähäissämorsiusparinasemakyläyhteisössäoliolennaisempaa.karkearaja ItäHjaLänsiHSuomenperinteissäonvedettävissäPäijänteeseen.(Asplund2006, 322;Mustonen2015.) 1600Hluvullasoitinmusiikkivaltasialaalaulumusiikiltamolemmillakielialueilla. Vokaalimusiikkijäijoissainmäärinsoitinmusiikinrinnalle,muttasitäeivoiverH rataaiempiensukuhäidenrunsaisiinlaulurituaaleihin.1700hluvullakylähäät päättyivätuseinvirteen.häidenviettokaksipäiväisinäoliyleistä.vihkiminenja hääateriatapahtuiyleensämorsiamenkotona.kaksipäiväisissähäissäsiirryttiin morsiamenkotoajuhlallisenakulkueenasulhasenkotitaloon,jossatanssitsaath toivatjatkuaaamuunsaakka.yksipäiväisissähäissätanssitsaatettiinpitääheti ruokailunjälkeenmorsiamenkotona.(asplund2006,321h322.) Maataomistamattomallapalvelusväellätaivähävaraisillaeiollutvaraasuuriin häihin.hepitivätnk.kuuliaisia,jotkaolivatepävirallisiatilaisuuksiauseinenh simmäisenkuulutussunnuntainiltapäivänämorsiamenkotona.papinsuorittah mastavihkimisestätulihäidentärkeinseremoniavasta1800hluvulla.(mts.323.) Talonpoikaisissakylähäissämorsiantanoudettaessasoitettiinmarssia.Marssieli pohjalaisittaintulopelisaattoisoidamyösvierasryhmiensaapuessa,vieraiden tervehtimisentaustalla,ruokailunalkaessa,maljojajuotaessa,käyntimarssina tanssienalkamisenmerkiksi,vietäessänuortapariaaviovuoteeseenjalopulta häidenloppumiseksi.(mts.325.) Tanssitolivathäidenkeskeinenseremonia,jajoensimmäisentanssintarkoitus oliosoittaamorsiamenmuuttunuttastatusta.pohjoismaissamorsiustanssina tanssittiinuseinpareittainpoloneesiataipolskaa,myöhemminmyösmenuettia taikatrillia.valssivakiintuihäidenensimmäiseksitanssiksi1800hluvunlopullaja morsiusparialoittaasentänäkinpäivänäkahdestaan.tämänjälkeenseuraan liittyväthääparinomaisetennenyleistentanssienalkamista.(mts.328h330.)

17 Tanssitavannutmorsiustanssisaattoikestääpitkäänkin,jatämänjälkeenodotelH tiinkinjoepämuodollisempiajarennompiaryhmähjapiiripolskia.eteläh Pohjanmaallatätävaihettakutsuttiinhoijakaksi.1800HluvunloppupuolelletultaH essaalettiinpolskienrinnallamennäjomuitakintansseja,kutenkatrillia,valssia, franseesia,polkkaa,sottiisia(elisaksanpolkkaa/jenkkaa)sekämasurkkaa(mts. 330).Purpuri(taipurppuri)tarkoittaauseistapikkutansseistakoostuvaaketjua elinykykielelläpotpuria.(mts.333.) 4.3'Pelimannimusiikki' 1700Hluvullatanssimistapidettiinuskonnollisistasyistäpaikoitellensyntinä,ja pelimannisoittimineenkokisamankohtalon.tämäntakiamyöskotonasoittah mistavälteltiin,jotenmusiikillisestilahjakasjälkikasvujoutuietsimäänopettajia monestikodinulkopuolelta.pelimannitovatläpivuosisatojenolleetennenkaikh kealahjakkaitataiteilijoita,joillaonollutsisäinenpoltetuottaasäveliäjarytmejä muidenmahdollisestatuomitsemisestahuolimatta.nykyihmisenonvaikeatajuta millaistanautintoa,iloajasuruaentisajanpelimannionkuulijoilleenomallasoih tollaantuottanut.nykyäänhänkokoglobaalinmusiikinkirjoonsaatavillalähes kaikkiallajamilloinvain.(leisiö&westerholm2006,447h448.) Pelimanniensoittoolileimallinenosaentisaikojenjuhliajatansseja,muttapääH osinpelimannisoittiitselleen,perheelleen,naapureilleenjakulkurinaolleessaan monillemuilletilanteissa,joihineiliittynyttanssia.pelimannitolivatoppineet ohjelmistonsakatselemallajakuuntelemalla,japerinteidensäilyminenolipitkälh timuistinvarassa.tämätraditiosäilyialituisessamuutostilassasukupolviltatoih sille,millointaitavammillejamilloinheikommille,kunnes1800hluvullasävelmih ensenhetkisiämuotojaalettiinkirjaamaanmuistiin.(mts.448.) HäämusiikkiolimerkittävälinkkikansanomaisenviulunsoitonsiirtymisessäsuH kupolveltatoiselle.1930hluvulletultaessajayhteiskunnanmuuttuessaperinteish tätanssimusiikkiasoittavillayhtyeilläeienääolluttilaahäissäeikänuorisokulth tuurissa.tähänvaikuttivatharmonikanyleistyminen,nuorisonkiinnostusafroh amerikkalaiseenmusiikkiin,vanhojenhääperinteidenkatoaminensekämuut

18 nuorisokulttuurinmuutokset.tanssimuusikonstatussiirtyisekäviisirivisen harmonikanettävarhaisenjazzinsoittajille.useatpelimannitlopettivatkinsoith tamisenaina1960hluvulleasti,jollointätäperinnettäalettiinherättelemäänmm. OttoAndersonin,ErkkiAlaHKönninsekäkansalaisjärjestöjentoimesta.Kehitys kulminoituiensimmäisiinkaustisenkansanmusiikkijuhliinkesällä1968.(mts. 456H457.) 4.4'Pelimannien'repertoaari' Pelimannienmainekasvoijalevisinimenomaanhäitäsoittaessa.Häidenpitkä kestovaatimuusikoltalaajaarepertoaaria,silläsamaakappalettaeivoinutsoith taahäissäkahtakertaa.hyvänsoittotaidonlisäksihääpelimanniltavaadittiin oikeanlaistatemperamenttiajatilannesilmää.(asplund2006,337h338).onarvih oituettäpelimanniselvisivaativimmistakintilaisuuksista150h200sävelmälläja tämmöisiämääriäontodistetustinauhoitettumonienerikansanpelimannien toimesta.ohjelmistoonollutaltismuuttumiselle,jauusiasuosikkejaonotettu ohjelmistoonainakunniitäonilmaantunut,samallavanhojapoisjättäen.tietyt paritanssit,kutenpolkat,masurkat,valssitjasottiisitovatkuitenkinpysyneet perusohjelmistossa1800hluvultalähtien.(leisiö&westerholm2006,479.) Menuetti' Menuetinkäyttövähenierityisestisuomenkielisilläalueilla1800Hluvunalussa, muttaennensitäseonollutkansanomaisessaohjelmistossaläheskokosuomesh sa(mts.479).tämäkolmijakoinen,arvokasjatempoltaanhitaahkotanssisyntyi 1600HluvunpuolessavälissäRanskanhovissa,jotenseedustaapuhdastabarokin tanssikulttuuria.sieltäselieneesaapunutensiruotsinkauttaahvenanmaalleja myöhemmin1700hluvullapohjanmaalle.(asplund2006,350.) Poloneesi'ja'Polska' 1600HluvunruotsalaistentalonpoikienkeskuudessayleistyneitätanssejakutsutH tiinpolskiksi,jasenoletetaanolleenyleinenläheskokosuomessa1700hja1800h luvuntaitteessa.polskaatanssittiinpareittain,jasenomalaatuisinsuomalainen piirreolipyöriminenpareittainerikäsiotteissa.(asplund2006,348h349.)kolmih jakoinenpolskaolihäidentärkeinseremoniallinentanssisävelmä1800hluvun

19 alkuunasti.nimityksetpolskajapoloneestiovatyleensäviitteellisiäjarajanh vetokyseistentanssienvälilleonmonestivaikeaa.(leisiö&westerholm2006, 480.) Katrilli' KatrillituliSuomeensekälännestäettäidästä,jaosittaintästäkinsyystäseoli vuosien1750h1850välilläilmestyneidenlaulukirjojenyleisintanssi.tasajakoiset melodiatovatyleensäyksinkertaisiajaennustettavia,eikäsuuriamelodisiaylläh tyksiäesiinny.kuoronjohtaja,kansanmusiikinkerääjäjateräväsanainenmusiikh kikriitikkoheikkiklemettikuvaakinkatrillejaseuraavasti:kaikkiyhtäsamaa, aivanloppuunsaakkaarvotonta,pintapuolistapelailua.(leisiö&westerholm 2006,481.) Marssisävelmät' Kansanmarssejasoitettiinpääosinseremonioissa,kutenesim.juhliaaloittaessa, käteltäessätaihääpariaonniteltaessa.kaikkimarssiteivätolekansanomaista alkuperää,vaanniitäomaksuttiinesim.puhallinsoittokuntienohjelmistosta. (Leisiö&Westerholm2006,481H482.) Valssi' VarhaisimmatvalssisävelmätonSuomessatallennettukeskeisiltärannikkojen kauppapaikoiltajakaupungeista.tästäonpääteltyettävalssitovatkulkeutuneet Suomeenpohjoismaidenkautta.(Leisiö&Westerholm2006,482.)Säätyläisten keskuudessavalssistatulierittäinsuosittu1800hluvunalkupuolella,jakansan keskuudessasuosioalkoilevitätodenteollailmeisesti1840hluvultalähtien.seon ainoavanhoistatansseista,jokatunnetaanyleisestivielätänäpäivänä.(asplund 2006,352H353.) Polkka' TasajakoinenpolkkatuliSuomeen1800Hluvunpuolenvälintienoilla,jasiitätuli erittäinsuosittutanssi.1900hluvunalkuvuosikymmeninäpolkansuosioalkoi laskea,jatoisenmaailmansodanjälkeensejäimelkonopeastipoisyleisistätansh seista.(asplund2006,353.)polkkaolikeskeinenosapelimannienohjelmistoa, eikävähitensiitäsyystä,ettäsenesittämisenkauttasoittajanvirtuositeettija soittimenhallintatulevatselkeästiesiin(leisiö&westerholm2006,483).

20 Sottiisi,'jenkka'ja'tyyskäpolkka' Tämätanssitunnetaanmonillaerinimilläjasitämyöstanssitaaneritavoilla.Ko. tanssinyleistyessäsuomessa1870hja1880hluvuillasitäkutsuttiinyleisestisoth tiisiksi,jajenkka termiyleistyi1900hluvunalussa.(asplund2006,354h355.) HeikkiKlemettionpitänytpolkkaHjasottiisisävelmiäsamantyyppisinämuttaeri tempoisina(polkka128iskua/minjasottiisi80iskua/min).useinnäinonkin muttakaikkisottiisiteivätsovellupolkiksi.(leisiö&westerholm2006,483h 484.) Masurkka' Masurkkaapidetäänhyvinvarhaisenatanssina,jonkajuuretovat1600Hluvun Puolassa.KansanomaisentanssimisenarvellaanSuomessaalkaneen1840H luvulla.masurkkaonkolmijakoinenjaerilaisetnimityksetkutenpolkkamasurkh kataivalssimasurkkaviittaavatsentanssitapaan.pohjoishsuomessamasurkasta käytettiinnimitystärimppa.(leisiö&westerholm2006,484.)masurkkajäipois käytöstäjo1900hluvunalkuvuosina(asplund2006,355). 4.5'Viulunsoittotekniikat' PiiaKleemola(nykyisinKleemolaHVälimäki)onSibeliusHAkatemiantohtorintutH kintoonsaliittyenlistannutjakuvannutkattavastimutkankiveräsivuilleenerilaih siatulkintakeinoja,joitahänonkäyttänytomassamusiikissaan.näitäviulunilh maisukeinojalöysinmyösitsetutkimastanimateriaalista,jakerrontarkemmin keinoistajoitakäytettiintutkimassaniäänitemateriaalissa. Muuntelu'ja'improvisaatio' Muuntelunkatsotaanolevanyksikansanomaisenviulunsoitonolennaisimmista piirteistä,jasitäonesiintynytmelodiikassajarytmiikassa,joskusjopamyös harmoniassa.muuntelunmääräonollutsoittajakohtaista.improvisointieiole viulumusiikissaollutkovinyleistä,muttavanhemmassapienkantelehjajouhikh komusiikissaseonollutolennaista.kleemolanmukaansaha(1996)määrittelee muuntelunjonkinolemassaolevanrakenteenuudenlaiseksituottamiseksi,kun taasimprovisoinnissakyseonvapaammastajarajattomammastaprosessista. (Kleemola.)

21 Aksentointi'ja'puntitus' Kansanmusiikkiviulistitaksentoivatsoittoaanjousenavullatemponjapulssin korostamiseksi.kahdeksikkojousituksessasoitetaanaksenttiainakunjousenkulh kusuuntavaihtuusiten,ettäjousentyviosatekeekahdeksikonmuotoistakuviota. Silloinkunaksentointiatehdäänuseitakertojayhdenvedon(taityönnön)aikana, puhutaankeinujousituksesta.* Puntillatarkoitetaanjousellatehtävääheikkojentahdinosienaksentoimista,jase onyksikansanomaisenviulunsoitonolennaisimmistapiirteistä.muinointanssitih laisuuksissasaattoiollavainyksiviulisti,japuntituksenavullasoittajapystyi luomaanmusiikkiintanssimistahelpottavanpulssin.(kleemola.) Koristelu' Koristelunmääräsuomalaisessaperinneviulismissavaihteleesuuresti.Toisten melodiatovatolleethyvinkinpelkistettyjä,jatoisetkäyttävätmitäerilaisempia korukuvioitajaheleitä.nykysoittajienkoristelussaonmonestikuultavissamyös norjalaisen,ruotsalaisenjairlantilaisenkansanmusiikinvaikutteet.(kleemola.) Moniäänisyys' MoniäänisyyttäesiintyykansanmusiikinlisäksipaljonmyösklassisessaviulunH soitossa.jousellavoisoittaakahtavierekkäistäkieltäyhtäaikaa.melodianohessa voisoidavapaakieli,taimolemmatäänetvoidaansormittaa,jolloinkyseonkak@ soisotteesta.*viulunvapaatkieletovatperinteisessävirityksessäghdhahe. Kuvio1.Viulunvapaatkieletjaääniala(alkup.kuvioks.Florianwicher2011) SuomalaisessaperinneviulismissamoniäänisyydenkäyttöonollutsoittajakohH taista.itähsuomessayleisempääonollutniinkutsuttubordunahsoitto,jossavapaa kielisoisäestyksenomaisestikokoajanmelodianohella.länsihsuomessaontaas käytettyenemmänkaksoisääniä.näilläonkorostettufraasienloppujentärkeitä säveliä.(kleemola.)

22 Vibrato' VibratossaääneenluodaanpieniäsävelkorkeuksienvaihteluitaliikuttamallavaH semmankädensormea,rannettataikäsivartta.kleemolalleolinuorenaopetettu etteivibratokuulukansanmusiikkiin,muttaasiaeioleonneksinäinyksinkertaih nen.esimerkiksikonstajylhäkäyttääsoitossaanpaljonvibratoa.vibratonkäyttö onkinesteettinenvalintajasetuleetehdämusiikinehdoilla.(kleemola.) Glissando' Glissandollatarkoitetaanäänenliu uttamista,jokaviulullatehdäänliu uttamalla sormeakaulaapitkinääneltätoisellesiirryttäessä.vanhojenpelimanniensoitosh saglissandoaeijuuriesiinny,muttaesimerkiksikonstajylhäkäyttäätätätulkinh takeinoa.glissandovoiollanopeataihidas,siihenvoiliittyävibratoajasesaath taakiihtyätaihidastuapäämäärääkohtimentäessä.(kleemola.) Muut'tekniikat' Kleemolamainitsisivuillaanmyösmuitatulkintakeinoja,muttaenpaneuduniiH hinsentarkemmin,koskaennäitäkeinojaomistatranskriptioistanijuurilöytäh nyt.agogiikalla*tarkoitetaantemponmuunteluajaseonolennainenosaruba@ tosoittoa.*intonaatiotamuuntelemallamusiikkiinvoidaansisällyttäämikrointerh valleja.jousiperkussioonsoittotekniikka,jossanimensämukaisestituotetaan perkussiivisiaääniäjousenavulla.hyppyjousituksia*voidaantehdäeritavoillaja siinäjousipudotetaantai lyödään viulunkielille.kunsointujasoitetaanmurtah en,puhutaanarpeggiosoitosta.*kieltennäppäilyäoikeantaivasemmankäden sormillakutsutaanpizzicatoksi.huiluäänet*muodostetaanpainamallayleensä pikkurillikevyestikieltävasten,jolloinjoustakäyttäessäalkuperäinenäänituh kahtuujayläsäveletalkavatsoida.nasaaliääni,jokasyntyyjoustaliikutettaessa lähellätallaa,kutsutaansul*ponticello* soittotekniikaksi.(kleemola.)

23 5. Transkriptiot'ja'niiden'analyysi' VeliHMattiHalkosalmenmukaantranskriptiollatarkoitetaanyleensäkuullunmuH siikinnuotintamistapaperille.laveamminilmaistunasetarkoittaatapaajolla perimätietoaontallennettuammoisistaajoistalähtien,elisoitontailaulunoppih mistamatkimallajokoäänitteelletallennettuamusiikkiataitoistasoittajaa.halh kosalmenmukaantranskriptioihinkäytettyaikamaksaaitsensätakaisinoppimih sena.kunihminenopetteleemusiikkiakorvakuuloltaomallasoittimellaan,talh lentuumusiikkisilloinsoittajanpäähän.ihmisenmuistieioletietenkäänlahjoh matontaivirheetön,muttajoidenkinasioidensuhteentämämenetelmäonaivan ylivertainen.säveltasot,rytmi,harmonia,artikulaatio,dynamiikkajamuotorah kenneovatasioita,jotkasaadaanilmaistuapaperilleverrattainselkeästi.musiih kintulkintaontaasasia,jonkatallentaminenmuutenkuinsoivanakuvanaonliki mahdotonta.nuottikuvaaonainatulkittava,muttapäähänvarastoitumusiikki sisältäätulkinnan.transkriptiotatehdessämieleentallentuutulkinnanlisäksi mielikuviasoundista,tunnelmastajamuistanäkökulmista,jotkavaikuttavatmuh siikkiinjasensoittamiseen.(halkosalmi.) Halkosalmenmukaantranskriptiostamahdollisestiseurannutnuottikuvaei suinkaanoleprosessintärkeinlopputulos,vaanse,ettäolemmekuunnelleetjoh tainkappalettatodellapaljonjaanalyyttisesti.tästäjäävääjäämättätyöntekijälh leenroppakaupalla hiljaistatietoa,asioitajoitaeiedesitsetiedätietävänsä. Halkosalmikysyykinmistäopitaantyylitaju,improvisointia,erilaistensoundien käyttöäjafraseeraamista?mitenopitaansoittamaanmusikaalisesti?(halkosalh mi.)voinvastata,ettätranskriptioitatekemällä,muttaainakinaluksisentuntuu vaikealtajaaikaavievältä. 5.1'Minun'työskentelymetodini' Kaikillaylösottamillanikappaleillaonyleensäsamahistoriakanssani:ensimH mäistäkertaakappaleetkuullessaninekuulostavatmielenkiintoisiltajahyviltä, jonkajälkeenalanpohtimaanmitähänkappaleissamahtaatapahtua.perinpohh jaisimmintämänsaaselvilletranskriptioitatekemällä.olenmyöstehnyttranh skriptioitakappaleista,joitaopettajaniovatminulleantaneet,muttaseeioleläh

24 heskäänniinpalkitsevaakuinitselöydettyjenkappaleidentranskribointi. Kappaleisiintutustuttaessaniidensanoma laimenee,elineeivättunnuenää niinhyviltäkuinensimmäisilläkerroilla.tämäonkuitenkinmielestänitäysin luonnollista,eikäsitätarvitsepelätä. ViimeaikoinaolentehnyttranskriptiotyleensäGaragebandH tietokonesovelluksenavulla.ensinhaluamansatiedostoonvietäväohjelmaan,ja senjälkeenohjelmanaikajanallevoi maalata haluamansamittaisenluupin.raih dansaakätevästilähtemäänhaluamastaankohtipelkällävälilyöntinäppäimellä. Näinesimerkiksiyhtäiskuavoikuunnellamontakertaa,javerratasitäusbH koskettimillasoitettuihinääniin.garagebandistasaasoitettuapianollaesimerh kiksiviulunäänen,jonkaavullaotinkappaleitaylös.bassoaylösottaessakäytin bassomallinnustajne.garagebandinnykyversiossatempoavoimyöshidastaa sävellajinmuuttumatta,jatälläominaisuudellatarkistinvikkelimpiäkohtia.hih dastamiseenolisimyösparempiamaksullisiaohjelmiatarjolla,muttatoistaiseksi Garagebandinominaisuudetovattuntuneetriittäviltä. Aloitinurakantekemällätranskriptiotensinperinteiseentyyliinlyijykynällä nuottipaperille.tässävaiheessaenvielävälittänyttarkastikappaleenmuotorah kenteesta,vaantärkeintäolisaadaeriosienmelodiatmahdollisimmantarkasti ylös.ensiiskirjoittanutkertauksiaylös,koskatietokoneellavoisinkäyttääkopioi jaliitäominaisuuttaajansäästämiseksi.olenkokenuttyöskentelymetodinjärkeh väksi,koskanuottikuvanhienosäätöonnopeampaakäsin.esimerkiksinuotissa esiintyvänkorukuvionmerkkaamiseenmeneetietokoneellamelkopitkäaika. Myöstaustatiedoistaolihyötyätyötätehdessä.Esimerkiksipariäänissätoinen äänilöytyihyvinuseinvapailtakieliltä(ghdhahe). BlueMountainsPolskaHkappaleestaotinmyösharmonianylösensintavalliselle A4Hpaperille.Harmoniaiskuineentoistuuläpikappaleensamanlaisena,joten päädyinmerkkaamaanharmoniatreaalisointumerkeinjarytmein.koskakitah ransoittotaitonionnuotiokitaratasolla,enpyrkinytkäänsaamaanharmoniaasen syvemminselville.tahtikerrallaanotinensinylösharmonianrytmin,sitten kuuntelinbassosävelen,jatämänpäällekoitinpianonavullakokeilemallaselvith täämikäsointumihinkinkohtaankävisi.lopuksikysyinvielävarmistuksenkitah

25 raasoittavaltaopinnäytteeniohjaajalta,jahäntotesiharmonianlähespaikh kansapitäväksi. Tämänjälkeensiirsinnuotinnukseninuotinkirjoitusohjelmaan,jokamyösvei useitatunteja.tämäjohtuiosittainsiitä,koskakirjoitinkaikkiosatauki,koska viulistimuuntelisoittoaeriosissa,jatähäntietoonhalusinpäästäkäsiksi.onkuih tenkinpalkitsevatunne,kunlaittaanuotinnusohjelmansoittamaantekemäänsä nuottia,jasekuulostaaalkuperäiseltä. TeroHyväluomanItälahti kappaleessatoiminmelkeinsamaantapaan.ainoa erooliettäharmonianpäättelinottamallaylöspianohajotuksia.tämäolierityih senhaastavaajahidasta,koskaenolevastaavaaennenjuuritehnyt.koenmyös olevanivielätässäsuhteessaauditiivisiltakyvyiltänivielämelkopuurokorva 5,eli sointusävyjenperkaaminenäänitteeltäeiolemikäänhelppotehtävä.uskonkuih tenkinettätässäharjaantuutekemällä,jaolenkiniloinenettäsainmielestäniaih vankelvollisetsoinnutylös.samallatajusinettäreaalisointumerkitovatmelko rajoittunutharmoniankuvaamisenmuoto,jakyseonlähesainalikiarvoista.tarh kemmantiedonsaaainavälitettyänuottejakahdellerivillekirjoittamalla.kirjoith tamassaniharmoniassaonnäinollentodennäköisestipieniävirheitä,jalukijan kannattaakinsuhtautuaniihinvarauksella.muttaosviittaasiitä,mistäkappaleen harmoniassaonkyse,sevähintäänantaa.alkuperäistälevytystäkannattaaaina pyrkiäkuuntelemaantranskriptioitatutkiessaan,silläpaperiitsessääneisoi. 5.2'Blue'Mountains'Polska' AlunperinKaustiseltakotoisinolevaEskoJärvelä(s.1981)onmuusikkojonelH jännessäpolvessa,jamyöshänenneljäsiskoaanovatammattimuusikoita.enh simmäisetsoittotuntinsahänsaijonoinneljänvanhana.viulunrinnallahänsoith timyöspianoa/urkuharmonia15hvuotiaaksiasti,ja20hvuotiaaksiastihänopish kelimyösklassistaviulunsoittoa.tämänjälkeenhänonkeskittynytkansanmuh siikkiin,koskabändikiireet(frigg,balticcrossingjatsuumisoundsystem)veih 5 OlenesimerkiksiharjaannuttanutkorvaanikäyttämälläiPadinEarbeatersovelH lusta,jaminulletuottaasuuriavaikeuksiaerottaakvarttijakvinttihintervallit toisistaanalarekisterissä.

26 vätniinpaljonaikaa.ennenopintojaansibeliushakatemiankansanmusiikin linjallahänopiskeliko.koulunnuorisokoulutuksessa.(järvelä2015.) EskoJärveläonperustanuthänensävellyksiäänesittävänjamm.rockistavaikutH teitaottavaneskojärveläepicmalebandyhtyeenv.2012.yhtyeennimeäkantah vaensilevyjulkaistiinv.2013,jatranskriboimanibluemountainspolska kappale(ks.liite1)onmyöstältälevyltä.kappaleonsävellettyjoennenbändin perustamista,jaseonensimmäisiätällekokoonpanollesävellettyjäkappaleita. KappaleestaonäänitettymyöstoinenversiokitaristiAleCarrinkanssa,jasesiH sältyyduonkesällä2015julkaistavalleäänitteelle.levynsäkansilehdessäjärvelä kuvaileeepicmalebandinperustamisenmotiiviksihalunsoittaarockhbändissä. Hänhalusisoittaamusiikkianiinkovallaäänenvoimakkuudella,ettäjoutuisi hankkimaankorvatulpat,jarikkomaanenemmänjouhiajousestakuinkoskaan aikaisemmin.omiensanojensamukaanhänhalusisoittaasellaistamusiikkia, mitäkukaaneiolluthäneltäkoskaanpyytänyt.(järvelä2013;järvelä2015.) Enoletutkinutmitäpolskienperinteisetmuotorakenteetovat,muttatämänkapH paleenrakenneoli4xa,3xb,2xc,2xb,2xc,soolo8xa,3xbja3xc.kappah leenaloittavaahosavieyksinkertaisellamelodiallaankuulijanseesteiseensinish tenvuortenmaailmaan.taustallarummutsoittavatjunanlaillarullaavaa6/8hosa komppia,jonkapäälleviulistisoittaakuudentahdinmelodiapätkänyhteensä neljäkertaahienovaraisestimuunnellen. TämänjälkeenBHosan¾tahtilajiinjaettavissaolevakaunismelodiaesitellään ensimmäisenkerranpelkänsähkökitaransäestyksellä.toisellakerrallamuut soittimet(akustinenkitara,rummutjasähköbasso)liittyvätmukaan,javiimeish tääntässävaiheessailmeneeosankekseliäsrytmiikka.osaeikuljekaanturvallih sestimelodia3/4tahtilajissarumpujen6/8tahtilajiavasten,vaanaksenteillaja sointujenrytmityksilläkuulijankorvatviedäänpoisturvallisiltatahtienpääish kuilta.ikäänkuinosanviidennessätahdissaykkönenolisisiirtynytkakkosen paikalle,palatakseenvanhallepaikalleenvastakertauksessa.huomionarvoista onmyösbassonliikekokoosassa,ensimmäisenlaskunjälkeensenouseeasteith tainkokooktaavinmatkan.

27 CHosanmelodiaonluonnollistajatkoaaiemminkuullulle.Tämäosaeioleenää jaollinenkolmella,jotenkirjoitinosankuudennentahdin2/4tahtilajiin.kaikissa osissamelodiajaharmoniamuodostuusoivanahduurinsävelistä,elilainasäveliä muistasävellajeistaeiole,paitsijoissainnopeissaheleissäesim.chosassaonsäh vellajiinkuulumatong. Kuvio2.MelodianmuunteluBlueMountainsPolskanBHosassa.

28 Järvelämuunteleesoittoaansamoissaosissaerikerroilla,jaitseasiassayksiH käänbhosantahdeistaeitoistutismalleensamanlaisena.(ks.kuvio2.)bhosan viidestahtitoistuumuutensamanlaisena,muttaensimmäiselläkerrallaappogh giaturakorupainotuseiesiinnytahdinkakkosiskulla.melodialiikkuupääsäänh töisestiasteikkoapitkin,jatästäpoiketessahypätäänainasoinnunääniltätoisille. Poikkeuksentekeetahdeissa9H10esiintyväpisteellisistäkahdeksasosistamuoH dostuvapolyrytminenkuvio,jossamelodiajohtaasoinnunysiääniltäsoinnun tersseihinliikkuenvastustamattomastivastakkaiseensuuntaanbassoäänten kanssa. CHosassaonvähemmänmuunteluakuinBHosassa.(Ks.kuvio3.)CHosantahdit2ja 6ovatnotaationimukaanjokakerrallasamanlaiset.

29 Kuvio3.MelodianmuunteluBlueMountainsPolskanCHosassa. Improvisoitusooloalkaayksinkertaisilla,muttahyvänkuuloisillamelodiankuljeH tuksilla.toisenkierronpuolivälinjälkeensolistialkaasoittaanopeampiakolmelh lajaollisiakuudestoistaosalinjoja.myöhemminsolistivaihtelee6/8ja3/4painoh tuksialinjoissaan,mikätuorytmistäeloasoittoon.tahdissa128olevaalavireih nenahäänisaattaaollavahingossasoitettu,muttamielestänisesopiihyvintuolh laisenaan,eikäsekuulosta virheeltä.mielestänipienetsärötvainparantavat musiikkia,jaantavatsiihenelämänmakua.tahdeissa143h145solistisekoittaa

30 melodianrytmityksillävallitsevaapulssia,jonkaseurauksenasäestävätsoittih metsaavatimpulssinrikkoaomaapulssiaan.tästäseuraamielenkiintoinenpulsh siensekamelska,muttayhteinenykkönenlöytyysiitähuolimattamuutamantahh dinkuluttua.melodisestisooloseuraasävellajinääniäläpikokosoolon,mutta tahdissa142onyksisävellajiinkuulumatonchäänialaspäinsuuntautuvassameh lodiakulussa,jokaantaamelodiaanbluesvaikutelmaa. 5.3'Itälahti' TeroHyväluoma(s.1984)aloittiviulunsoiton5HvuotiaanMaunoJärvelänopissa Perhonjokilaaksonkansalaisopistossa.Viidenneltäluokaltalähtienhäntäopetti musiikkiopistossarailajärvelä,jakaustisenmusiikkilukiossajälleenmaunojärh velä.perhetaustaltaanhyväluomaeiolesenkummemmastamusiikkisuvusta kotoisin(hyväluoma2015). TeroHyväluomanItälahti kappale(ks.liite2)onkokonaisuudessaanyliseitseh mänjapuoliminuuttinenteos,muttakappaleentunnelmavaihtuun.neljänmih nuutinkohdallamerkittävästi.ikäänkuinkappaleessaolisikaksikappalettayhh densisällä.otinylöspelkästääntämänjälkimmäisenosan,koskasenviulumeloh diavaikuttimielenkiintoiselta.alunperinolentörmännytterohyväluomansoith toonsnekkahyhtyeenlevyillä,jaterohyväluomansoololevynjunkyardballosh tinkinsnekanjyväskylänkesä festarikeikanjälkeenkesällä2013.levyonäänih tettyyhdessäfrostvnimeäkantavanyhtyeenkanssa,jaitälahti kappaleon myöstältälevyltä.levynkansiteksteissäkappalettakuvataan kalatarinoiksi90h luvulta.hyväluomaolisäveltänytkappaleenmelodianensin,jasittenmiettinyt mitäsiihenympärillevoisitulla.hyväluomaahaastateltaessahänmainitseeyhh deksisuureksivaikuttajakseenxlhyhtyeenjajarmosaarentuotannonlaajemh minkin.hänpitäämusiikista,jossaonmielikuviaherättäväävisuaalisuutta.junh kyardballlevyllähänpyrkiyhdistämäänkansanmusiikinvahvanmelodiikan, jazzinimprovisoinninsekäelokuvallisetmielikuvat.(hyväluoma2013;hyväh luoma2015.) Kappaleenrakenneonseuraava:Intro,2xA,interlude,2xA,2xB,2xA,interluH de,2xb,soolocjalopuksivieläa.introonneljäntahdinmittainen,jasiinäpiano

31 soittaa6/8tahtilajissameneväämelkosimppeliäghtonaliteettiailmentävää pianokuviota.viidennessätahdissaviulistialkaasoittaatähänpäälle¾tahtilajish sakulkevaakaunistamelodiaa,paitsiseitsemännentahdinmelodiaonpainotettu 6/8tahtilajiin.9tahdinmittainenmelodiatoistuukahdestijohtaenneljäntahdin mittaiseeninterludeen.tässätahdissaonpienikoukku,silläensimmäistäfraasia onhiemanvenytetty¾tahtilajista,jasitäseuraavafraasikuulostaa5/8pituiselh ta.parinnormaalintahdinjälkeenseuraataasahosakahteenkertaan,muttapiah nonsäestysonharmonialtajarytmiltääntälläkertaapaljonmonipuolisempi. KahdenAHosanjälkeenedetääninterludensijastauuteentunnelmaltaanvoimakH kaaseenbhosaan.tässäviulistivaihtaamelodianpainotukset6/8tahtilajiinsoith taennäinsamaarytmitystäyhdessäsäestävänpianistinkanssa.tämänosan säestyskuulostaaaavistuksenvahvemmaltakuinaiemmin,mikäantaakuvan kehittyvästäintensiteetistäainakakkosmaalissatapahtuvaandiminuendoonasti. Tämänjälkeenkappaleessaonvanhantoistoa,mikäeimielestänihaittaa,sillä kaikkienosienmelodiatovatniinluonteviaettänekestävätkuunteluauseamh mankinkerran. KunBHosatonkerrattutoisenkerran,seuraaimprovisoituviulusoolo.Soolon soinnutseuraavatbhosanrakennetta,muttakertauksessabassoäänijääpedaah linuottinae:lleviidentahdinajaksi.kunsoinnutyläpuolellavaihtuvatvanhaan malliin,niintästäseuraaainakinomaankorvaanivarsinmielenkiintoisiasävyjä. Soolossasäveletpysyvättäysinsävellajissa,eikäsävellajinulkopuolisiakromaatH tisiaääniäkäytetä.monetlinjatnoudattelevatehmollipentatonisenskaalansäveh liä.mielestänisooloonhyvinonnistunut,jaseonhienohuipennuställekappah leelle.soolonjälkeentuleevieläyksiahosahillitymmälläsäestykselläjohtaen lopunritardandoonelitemponhidastukseen.viulistiherkutteleevieläpäättäh mällätoiseksiviimeisenäänenyllätyksellisestiheleelle,jokajääkaikumaanenh nenlopputoonikaa.

32 6. Löydösten'soveltaminen'saksofonille' 6.1'Blue'Mountains'Polska' KokeilinensimmäiseksisoittaaBlueMountainsPolskaaalttosaksofonillaalkupeH räisestäsoivastaahduurista.tämäalttosaksofoninf#hduuriosoittautuikuitenh kinhiemankorkeaksi(alansanastollakireäksi),jamuutenkinkyseinensävellaji eioleominaisinsaksofonille.seuraavaksikokeilinhhduuria,jolloinkappaleolisi soitettavissasuoraansopraanosaksofonilla.teknisestitämäsävellajiolijomahh dollinen,muttapäätinkokeillavielämuitasävellajeja,koskanuotintransponoih minenkäytietokoneellahelpostihiirenklikkauksella.alttosaksofonindhduurin (elisoivanfhduurin)totesintoimivimmaksi,osittainvarmaansiitäsyystäettä sävellajionsaksofonisteillejoennestäänhyvintuttu(ks.liite3).ahosakulkee tällöinmiellyttävänkuuloisestikeskirekisterissä 6 menemättäalahd:tämatalamh malle.bhjachosattaaskulkivatsaksofoninylemmässärekisterissä,menemättä kuitenkaanliianylös. DHduurissamyösheleetsaisoitettuaverrattainhelposti. Kuvio4.HeleHesimerkki1. Edellämainittukuvio(soitettuesim.B:nkuudestahtitoisellakerralla)kuulostaa saksofonillatässäsävellajissahyvältä,koskavasemmankädenlusikkahdnäph päintävoikäyttäävikkelästi.itseenkuitenkaansaanutkyseistähelekuviotaheti ensimmäisilläyrityksilläsujuvaksi,koskakyseisellätavallaenoleennenkenenh käänkuullutsoittavansaksofonia.uskonkuitenkinettäkuntoistojatekeesäänh nöllisestieripäivinä,niinliikeradatautomatisoituvatjaainakinkyseisessäsävelh lajissakuvioonsoitettavissamyössaksofonillaviulistienlailla.kuvioonviulish 6 Keskirekisterillätarkoitanlikiarvollasaksofoning1Hg2välisiäääniä.Alempi rekisterionilmanoktaaviläppääsoitettavatäänetbbhc#2.ylempirekisteriokh taaviläppäpohjassasoitettavatäänetd2hf#3.f#3:akorkeammatäänetkuuluvat altissimorekisteriin.

33 tinkinsoittamananiinnopea,ettäminunpitikäyttäätietokonesovelluksen hidastusominaisuuttasaadaksenisenselville. 6.2'Itälahti' ItälahtitoimihienostisaksofoninAHduurissa,jokaonEs vireisillesoivachduuri, jabbhvireisillesoivaghduurielialkuperäinensävellaji(ks.liite4).kappalettavoi siissoittaasopraanosaksofonillaalkuperäisenpäälle.ahduurissasoittaessakoko melodiasaadaansoitettuasaksofonilla.melodiajasoolokulkeehhfis3äänteen välissä,jotensaksofoninnormaalirekisteribbhääntälukuunottamattaonkokoh naankäytössä.melodianensimmäinenheleonerittäinvaikeasoittaaviulistin lailla,silläsiinäpitäisisaadasoitettuanopeasävelvaihdosalahcisjaalahbäänten välillä.itseenainakaansaanutvasemmankädenpikkurilliätoimimaantarvittah vallanopeudella,vaannäinsoitettaessatahdinkakkosiskulletulevanuottisyttyy myöhässä.mielestänisävelkuviokannattaakinsaksofonillasoittaahiemanyksinh kertaisemmin. Kuvio5.Saksofonisovellus1. AHosankolmannessatahdissaesiintyväpariäänituoalkuperäisessämelodiassa ryhtiäkuvioon,jossamuutoinsamaäänitoistuisikolmekertaaperäkkäin.saksoh fonillavastaavaaeloakuvioonvoisisaadank.puolikielityksenavulla.pariäänen kohdallasoittajankieliasetetaankiinnisuukappaleessaolevaanruokolehteen jokopuoliksisivulletaikeskelle,jolloinsyntyyhiemantunkkaisenjadempatun kuuloinenääni.kokoajanpitäämuistaapuhaltaa,eikälehteäsaa sammuttaa liikaa,jottaäänieisammukokonaan.kunkielivapautetaanlehdeltä,aiheuttaa lisääntyväilmanpainesekälehdenvapaavärähtelyaiempaakovemmanäänen, mikätaastuolisäärytmiäitsemelodiaan.

34 Kuvio6.Saksofonisovellus2. KeskirekisterissäheleetCisjaDääntenvälilläkannattaaedelleentehdälusikkaH Dnäppäimenavulla,vaikkaseeiolekaanvirallinensormitusjajäävireeltään helpostihiemanmatalaksi.tämäonkuitenkinkäyttönopeudeltaanylivertainen normaalid:henverrattuna,jossapitäisiyhdensormensijastakäyttääseitsemää. Kuvio7.Saksofonisovellus3. LisäksiitsekäyttäisinmonestisaksofonillapuolensävelaskeleenheleitäviulistiH enkokosävelheleidensijaan.tämävoijohtuajazzjuuristani,jossapuolisävelten kauttakohdeääniinmenoonarkipäivää,eikäsekuulostaollenkaanvieraalta, pikemminkinpäinvastoin. Kuvio8.Saksofonisovellus4. ToinensyyvoiollaettenosaavielätyylinmukaisestipainottaakokosäveletuheH lettäsaksofonilla,jatästäsyystäehdotantätäkromaattisempaalähestymistä, jokaalkaakuulostamaanhiemansmoothjazzilta.heleeteivätolemikäänuusi juttusaksofoninsoitossa,vaanesimerkiksismoothjazzissajatietynlaisessapoh pissaseolennainenosatyylilajintulkintaa.esimerkiksiericmarienthalkäyttää heleitälikijokaisessafraasissaesittäessäänversiotabene.kinginklassisesta StandByMekappaleesta(Marienthal2005).Hillitympiheleidenkäyttäjäon BranfordMarsalissoittaessaansopraanosaksofoniaStinginEnglishmanInNew