TANSSINTAHTI KOULUTTAA

Transkriptio

1 TANSSIKOULU anssin ahti TANSSINTAHTI KOULUTTAA TANSSIRYTMIEN PERUSTEET Muistiinpanopohja luentojen ja muun materiaalin tueksi / Lasse Paasikko 2015 MIKSI MUSIIKKIA PITÄISI YMMÄRTÄÄ? - tanssinopetuksessa puhutaan monesti musiikintulkinnasta, mutta sitä opetetaan usein fiilispohjalta, jolloin esimerkiksi käsitteiden ja termien käyttäminen on kovin kirjavaa. MITÄ TANSSINOPETTAJAN TULEE YMMÄRTÄÄ SOIVASTA MUSIIKISTA? - peruskäsitteet, jotta niiden käyttö saataisiin johdonmukaiseksi - rytmiikan perusteet - eri tanssirytmien erityispiirteet MITÄ TANSSIJAN OLISI HYVÄ YMMÄRTÄÄ MUSIIKISTA? - rytmiikan perusteet siinä laajudessa kuin ne vaikuttavat tanssikuvioiden ajoituksiin ja parin kanssa liikkumiseen - kappaleen tunnelman ilmentäminen tanssin avulla RYTMIIKAN PERUSKÄSITTEITÄ Rytmi = Rhytmos (kreikk.) Kirjoitetussa kielessä asioita kuvataan kirjainten ja sanojen avulla, sanoista muodostuu lauseita, lauseista kappaleita ja kappaleista kokonaisia kertomuksia. Soivassa musiikissa samat asiat toteutetaan iskujen, tahtien, eri osien avulla. ISKU >< ISKUJONO - iskuala TAHTI - nuottien aika-arvot Tahtilajimerkintä

2 - ylempi numero kertoo muusikolle, kuinka monta alemman numeron osoittaman aika-arvon mukaista iskua yhden tahdin perussykkeessä on - tanssijalle tahtilajilla ei ole paljonkaan käytännön merkitystä vaan hänelle riittää se, että erottaa onko kyseessä tasa- vai kolmijakoinen rytmi 2/4 yksinkertaisin "humpparytmi", "two-beat". Nykyisin harvinainen nuotinkirjoituksessa 3/4 perinteinen tanssirytmien tahtilaji ( menuetit, ländlerit, valssit, masurkat, polskat, hambot). Nykyisestä seuratanssimusiikista tässä tahtilajissa valssi, englantilainen (l. hidas) valssi, masurkka 4/4 sulavampi kuin 2/4 koska se sisältää kaksi iskualaa joista ensimmäinen alkaa voimakkaammalla pääiskulla ja jälkimmäinen vähemmän painotetulla sivuiskulla. Yleisin tanssimusiikin tahtilaji johon kirjoitetaan esimerkiksi beat, tango, cha-cha, bolero, salsa, jive, swing (myös hitaammat foxtrotit). 2/2 - nopeammat tasajakoiset rytmit kirjoitetaan usein tähän tahtilajiin. humppa, foxtrot, samba, polkka, jenkka 12/8 - ns. triolirytmi, jossa tahdin neljä perusiskua on jaettu jokainen kolmeen pienempään iskuun Tanssinopetuksessa käytössä olevia käsitteitä: HIDAS (Slow) = 2 iskua (tasajakoisessa rytmissä) NOPEA (Quick) = 1 isku (tasajakoisessa rytmissä) JA (and, &) = 1/2 edellisen iskun kestosta A = 1/4 edellisen iskun kestosta TANSSIMUSIIKIN RYTMIKERROKSET Tanssimusiikki rakentuu monen eri instrumentin kudoksesta, jossa on erotettavissa erilaisia kerroksia. Laadukkaasti tehdyssä musiikissa eri kerrokset tukevat toisiaan ja ovat synkronissa keskenään. Perusrytmikerros - sitoo ylemmät rytmikerrokset yhteiseen pohjasykkeeseen - pysyy yleensä aika muuttumattomana - mikään yksittäinen instrumentti tai soitinryhmä ei välttämättä koko ajan soita perusrytmikerroksen kaikkia iskuja, mutta perussyke on selkeästi aistittavissa koko kappaleen ajan - perusrytmikerrosta kuuntelemalla et välttämättä vielä erota mitä tanssirytmiä kappale edustaa Luonteenomainen rytmikerros - eri instrumentit soittavat perusrytmikerroksen iskuja ja niiden väli-iskuja luoden rytmisiä elementtejä, jotka ovat tyypillisiä kyseessä olevalle tanssirytmille - tässä rytmikerroksessa voi olla useita eri instrumentteja, joilla jokaisella on oma tehtävänsä tyylinmukaisen kokonaisuuden tuottamisessa Melodiarytmi - päällimmäinen kerros, joka ikäänkuin kuvittaa alla olevia perusrytmi- ja luonteenomainen rytmi kerroksia - laulajan tai melodiasoittimen tyylillinen tapa fraseerata melodiaa, yksittäisiä sanoja (tahteja) ja tavuja (iskupareja ja iskuja) on osa tanssirytmin tyylinmukaisuutta

3 TEMPO = soittonopeus - tanssinopetuksessa käytetään määreenä useimmiten tahtia minuutissa - muusikoilla käytössä määre iskua minuutissa. Tällöin tulee muistaa määritellä, minkä kestoisista iskuista (aika-arvo) on kyse KAPPALEEN RAKENNE - kappaleen alussa on usein INTRO, lopussa CODA - kappaleen osat: o Intro (alkusoitto) o Verse (A-osa) o Chorus (B-osa) o Interlude (välisoitto) o Bridge ( C-osa) o Coda (loppusoitto) TANSSIRYTMIIKAN PERUSTEET TAVALLISIMMAT KOLMIJAKOISET TANSSIRYTMIT Valssi Œ œ œ. VALSSI - wieninvalssi - slaavilainen mollivalssi - ruotsalainen merimiesvalssi - musettevalssi - suomalainen valssi - basso soittaa ykkösen, kakkoselle ja kolmoselle takapotku sointusoittimella HIDAS VALSSI

4 basso soittaa ykkösen, kakkoselle ja kolmoselle takapotku sointusoittimella alkuperäinen muoto Valse Boston joko suorat tai shuffle-kahdeksasosat iskuttoman iskullisen tahdinosan kontrasti pienempi kuin tavallisessa valssissa MASURKKA - TANSSIN A-vuoro 8 tahtia, B-vuoro 8 tahtia, joiden alla kappaleen perussyke pysyy samana ( Hambo, Polska) TAVALLISIMMAT TASAJAKOISET TANSSIRYTMIT Polkka, Jenkka - rekilauluperinne - kansanomaisuus tyylinmukaista - basso soittaa pääsääntöisesti ykkös- ja kolmosiskut, basson puolikkuus - jenkassa TANSSIN A-vuoro 8 tahtia, B-vuoro 8 tahtia, joiden alla kappaleen perussyke pysyy samana Foksi - basso soittaa 1 ja 3 iskut, sointusoittimella 2 ja 4 iskut - rummut: käs-säät-sä, käs-säät-sä

5 Humppa - suomalainen muunnelma angloamerikkalaisesta rytmimusiikkipoljennosta - haitarijazzi, hotti Swing / Jive - basso soittaa joka iskulle (ns. walking bass), lisäksi jokaiselle iskulle vastaavat kolmimuunteiset takapotkut ja vahvat 2 ja 4 iskut - pohjautuu pitkälti swing, rhythm&blues- ja rock n rollmusiikkiin 12/8 rytmi l. triolirytmi - Blues- niminen tanssilaji on alunperin tehty tanssittaksi tähän tanssirytmiin Beat

6 - tavallisin iskelmäkappaleiden tanssirytmi - beatin varitaatio twist Tango - perusrytmi nelijakoinen (joissain argentiinan tangoissa havaittavissa myös kaksijakoinen syke) - perusrytmin variaatiot yleisiä (Milonga) TAVALLISIMMAT LATTARIT Bolero - hidas, romanttinen kuubalainen tanssirytmi - perusrytmi nelijakoinen - luonteenomainen rytmi syntyy usean eri rytmisoittimen muodostamasta kudoksesta Cha Cha

7 - staccatomainen nelijakoinen perusrytmi, jossa kuultavissa nelosiskun jakaantuminen kahteen Salsa - perusrytmi nelijakoinen, vahva nelosisku - Kuuban clave - basso ei aina soita ykkösiskua Samba - kaksijakoinen brasilialainen rytmi - (basson 1a2 -rytmiikka) (Bossa Nova, Forro, Merenque, Bachata)