Siltojen erikoistarkastusten laatuvaatimukset 1 Siltojen erikoistarkastusten laatuvaatimukset Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus TIEHALLINTO Helsinki 2005
Siltojen erikoistarkastusten laatuvaatimukset 2 Verkkojulkaisu (http://www.tiehallinto.fi/julkaisut) pdf ISBN 951-803-369-2 TIEH 2200027-v-04 Tiehallinto Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 2211
Siltojen erikoistarkastusten laatuvaatimukset 3 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 4 1.1 Soveltaminen 4 1.2 Asiakirjat 4 2 LAATUVAATIMUKSET 4 2.1 Erikoistarkastuksen sisältö 4 2.2 Tarkastussuunnitelma 4 2.3 Tarkastajien pätevyysvaatimukset 5 2.4 Tarkastusvälineet ja tutkimukset 5 2.5 Tutkimusten laajuus 5 2.5.1 Betonipeitteen mittaus 5 2.5.2 Karbonatisoitumissyvyyden mittaus 6 2.5.3 Kloridipitoisuuden mittaus 6 2.5.4 Potentiaalimittaus 7 2.5.5 Kimmovasaramittaus 7 2.5.6 Betonin mikrorakennetutkimus 8 2.5.7 Tartuntavetolujuuden mittaus 8 2.5.8 Betonipinnan kosteuden mittaus 8 2.5.9 Pintarakenteiden avaus 8 2.5.10 Kaiteiden pinnoitepaksuuden mittaus 9 2.6 Raportointi 9 2.7 Tietoturva 9 2.8 Asiakirjahallinta ja arkistointi 9 3 LIIKENNEJÄRJESTELYT 10 4 LAADUNHALLINTA 10 4.1 Laadunvarmistusmenettely 10 4.2 Organisaatio ja henkilöstö 10 4.3 Alihankkijat 11 4.4 Tietokoneet ja tietojen suojaus 11 5 LAADUNVARMISTUS 11 6 TYÖTURVALLISUUS 11 6.1 Yleistä 11 6.2 Turvallisuussuunnitelma 12 7 VIITELUETTELO 12
Siltojen erikoistarkastusten laatuvaatimukset 4 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltaminen Tätä asiakirjaa noudatetaan siltojen erikoistarkastuksissa sekä soveltuvin osin lauttalaitureiden ja sillakkeiden erikoistarkastuksissa. 1.2 Asiakirjat Erikoistarkastuksissa noudatetaan seuraavissa asiakirjoissa (tai niistä julkaistuissa viimeisimmissä versioissa) annettuja ohjeita, määräyksiä ja laatuvaatimuksia: Sillantarkastusohje, TIEH 2000008-04 Sillantarkastuskäsikirja, TIEH 2000009-04 Siltarekisteri 3. Inventointiohje ja käyttäjän opas. (Ohjelmiston sähköinen opastetoiminto). TIEH 2200024-v-04 Kimmovasaran käyttäjän ohje, TIEH 3200706 Raudoitteiden korroosioasteen määritys, TIEH 3200835 Potentiaalimittaus raudoitteiden korroosion tutkimusmenetelmänä (VTT:n tiedotteita 978, Espoo 1989) Betonirakenteiden halkeamien kartoitus kastelun ja valokuvauksen avulla (VTT/RAM 1992) Tutkimusmenetelmiin liittyvät standardit. 2 LAATUVAATIMUKSET 2.1 Erikoistarkastuksen sisältö Siltojen erikoistarkastukseen kuuluu tarkastussuunnitelman laatiminen sillan silmämääräinen tarkastaminen kenttätutkimusten ja -mittausten tekeminen ja näytteenotto laboratoriotutkimusten tekeminen tarkastustietojen päivittäminen Siltarekisteriin erikoistarkastusraportin laatiminen. 2.2 Tarkastussuunnitelma Tarjoukseen on sisällytettävä tarkastussuunnitelma, josta selviää päätarkastaja ja muut tarkastajat alustava tutkimusohjelma (tämän asiakirjan vähimmäisvaatimusten mukainen tutkimusten laajuus ja menetelmät) arvioitujen lisätutkimusten määrä ja yksikköhinnat perustelut tutkimusten vähimmäisvaatimuksista poikkeamiselle tarkastuksessa käytettävät tutkimuslaitteet ja muut varusteet tarkastuksessa käytettävät apuvälineet laboratorionäytteiden tutkimiseen käytettävä tutkimuslaitos tarkastuksen aikaisten liikennejärjestelyjen toteuttaja.
Siltojen erikoistarkastusten laatuvaatimukset 5 2.3 Tarkastajien pätevyysvaatimukset Erikoistarkastuksen päätarkastajalta edellytetään voimassa olevaa Tiehallinnon sillantarkastajan pätevyyttä ja vähintään kahden vuoden kokemusta yleistarkastusten tekemisestä. Päätarkastajan tulee olla silta-alan diplomi-insinööri tai kantavien siltarakenteiden suunnittelukokemusta tai vankkaa siltojen korjaussuunnittelukokemusta omaava rakennusalan insinööri. FISE Oy:n myöntämä Betonisiltojen A-vaativuusluokan kuntotutkijan pätevyys vaaditaan siltojen betonirakenteiden erikoistarkastusten päätarkastajalta vuodesta 2007 alkaen. Muilta tarkastustyötä tekeviltä henkilöiltä edellytetään perehtyneisyyttä tarkastusmenetelmiin ja tarkastusvälineiden käyttöön /1/. 2.4 Tarkastusvälineet ja tutkimukset Tarkastusvälineiden tulee olla niiden valmistajien ohjeiden mukaisesti huollettuja ja kalibroituja. Kalibrointitietojen dokumentoinnin tulee olla ajan tasalla. Tutkimukset tehdään Tiehallinnon ohjeiden ja kustakin tutkimusmenetelmästä säädetyn SFS, SFS-EN tai ISO -standardin mukaisesti. 2.5 Tutkimusten laajuus Tässä asiakirjassa esitetään betonirakenteiden, pintarakenteiden ja teräskaiteiden pinnoitteiden tutkimusten laajuutta koskevat laatuvaatimukset. Teräs-, puu- ja kivirakenteiden tarkastukset tehdään yleistarkastuskäytännön mukaisesti Sillantarkastusohjeen /1/ ja Sillantarkastuskäsikirjan /2/ ohjeita noudattaen. Tässä määritetty tutkimusten laajuus on vähimmäisvaatimus. Vähimmäisvaatimuksista voidaan poiketa, jos tilaaja on rajannut tai tarkentanut tehtäviä tutkimuksia tarjouspyynnössä. Tarjoaja voi esittää tarpeelliseksi arvioimansa poikkeamiset vähimmäisvaatimuksista perusteluineen tarjoukseen sisältyvässä tarkastussuunnitelmassa. Mahdollisille lisätyönä tehtäville tutkimuksille on annettava sitovat yksikköhinnat, tartuntavetokokeelle yksikköhinta on annettava aina. Yksikköhintaisten lisätutkimusten määrästä päättää tilaaja. Sähköistettyjen rautateiden silta-aukkojen tutkimuksista ja tutkimusten tekemisen edellyttämien erityisjärjestelyiden hoitamisesta ilmoitetaan tarjouspyynnössä tai niistä sovitaan tilaajan kanssa erikseen. 2.5.1 Betonipeitteen mittaus Betonipeitepaksuuksia mitataan rakenneosakohtaisesti siten, että saadaan kattava yleiskuva betonipeitteen paksuudesta. Mittauksia tehdään poikkileikkauksenomaisesti seuraavasti: Alusrakenne Maatuista mitataan kattavana otantana etumuuri ja siipimuurit. Välituista tutkitaan vähintään puolet tukien määrästä. Ajorataa lähellä olevat pilarit ovat ensisijaisia mittauskohteita. Pilaritukien betonipeitteet on mitattava pilarin kaikilta sivuilta. Laakeripalkeista tutkitaan vähintään joka toinen.
Siltojen erikoistarkastusten laatuvaatimukset 6 Kansilaatasta mitataan vähintään 2 poikkileikkausta jokaisessa silta-aukossa, jos aukkoja on enintään 3. Pääkannattajista mitataan 2 mittausaluetta jokaisessa silta-aukossa jokaisesta pääkannattajasta (sivut ja alapinta), jos aukkoja ja pääkannattajia on enintään 3. Mittausalueen koko on sillan pituussuunnassa noin 2 metriä (ulottuma henkilönostokorista). Jos silta-aukkoja tai pääkannattajia on enemmän, tehdään päällysrakenteen muissa aukoissa ja muista pääkannattajista lisämittauksia harkinnan mukaan, ottaen huomioon, kuinka minimiotannat korreloivat keskenään ja onko mittaustulosten ja korroosiovaurioiden perusteella pääteltävissä, että betonipeitteet ovat kauttaaltaan selkeästi liian pienet kyseisessä rakenneosassa. Sillan pääaukosta mitataan aina vähintään 2 poikkileikkausta. Reunapalkit tutkitaan vastaavasti kuin pääkannattaja, mikäli reunapalkin kuntoarvio on 2 tai parempi, Sillantarkastuskäsikirjan /2/ mukaan määritettynä. 2.5.2 Karbonatisoitumissyvyyden mittaus Alusrakenne Kummastakin maatuesta otetaan vähintään 1 näyte. Kaksiaukkoisen sillan välituesta otetaan 1 näyte. 3 5 -aukkoisen sillan välituista otetaan vähintään 2 näytettä. Jos välitukia on enemmän kuin neljä, näytteitä otetaan harkinnan mukaan lisää ottaen huomioon, kuinka minimiotannat korreloivat keskenään ja millainen on betonipeitteen laatu ja paksuus. Kansilaatan alapinnasta otetaan vähintään 2 näytettä ja sivupinnasta vähintään 1 näyte. Jos silta-aukkoja on enemmän kuin 3, näytteitä otetaan vähintään 4. Pääkannattajien sivupinnasta otetaan vähintään 2 näytettä. Jos silta-aukkoja on enemmän kuin 3, näytteitä otetaan vähintään 3. Useampiaukkoisessa sillassa em. näytteet otetaan eri silta-aukoista. 2.5.3 Kloridipitoisuuden mittaus Kloridit on mitattava rakenneosittain kohdista, joissa on suurin suolarasitus. Tällöin on otettava huomioon mm. sillan sivukaltevuus, liikenteen suunta, meriveden vaikutus ja mahdollinen kannen tai liikuntasauman vesivuotovaurio. Näytesarja käsittää tässä yhteydessä näytteet 0 20 mm ja 20 40 mm syvyydeltä. Kansilaatan alapinnasta otettavan näytteen poraussyvyys on 0 20 mm. Tien suolaukselle tai merivedelle alttiina olevista rakenteista tutkitaan betonin kloridipitoisuuksia seuraavasti: Alusrakenne Kummastakin maatuesta otetaan vähintään 1 näytesarja. Kaksiaukkoisen vesistösillan välituesta otetaan 1 näytesarja. Useampiaukkoisen vesistösillan eri välituista otetaan yhteensä vähintään 2 näytesarjaa. Risteyssillan jokaisesta risteävää ajorataa lähellä olevasta ( 3 m) välituesta otetaan vähintään 1 näytesarja liikenteen tulosuunnan puoleiselta sivulta. Näytteet otetaan eri korkeudelta, jolloin saadaan kartoitettua myös kloridipitoisuuden muutosta välituen korkeussuunnassa.
Siltojen erikoistarkastusten laatuvaatimukset 7 Kansilaatan yläpinnasta otetaan 1 näytesarja jokaisesta pintarakenteiden avauskohdasta, ks. kohta 2.5.9. Jos kansilaatan alapinnassa on vesivuotovaurio, otetaan vuotoalueelta vähintään 1 näyte. Reunapalkista otetaan vähintään 1 näytesarja, jos reunapalkin kuntoarvio on 2 tai parempi, Sillantarkastuskäsikirjan /2/ mukaan määritettynä. Sillasta, jolla ei ole ulkoisia suolarasituksia, otetaan 1 näyte (0 20 mm) päällysrakenteesta. 2.5.4 Potentiaalimittaus Potentiaalimittausta ei tarvitse tehdä, jos sillalla ei ole suolarasitusta ja betonipeitepaksuuden ja karbonatisoitumissyvyyden perusteella on todennäköistä, ettei rakenteissa ole teräskorroosiota, tai raudoituksen korroosion vaurioluokka on 3 tai 4, Sillantarkastuskäsikirjan /2/ mukaan määritettynä. Jos muiden tutkimusten ja silmämääräisten havaintojen mukaan korroosion esiintyminen on mahdollinen, potentiaalimittauksia tehdään epäilyttävistä kohdista seuraavasti: Alusrakenne Yhdestä risteävää ajorataa lähellä ( 3 m) olevasta maa- tai välituesta tutkitaan 1 mittausalue liikenteen tulosuunnan puoleiselta sivulta. Mittausalueen laajuuden on oltava vähintään 2 m 2. Päällysrakenteen alapinnasta tutkitaan vähintään 1 mittausalue. Mittausalueen laajuuden on oltava vähintään 4 m 2. Kansilaatan reunaulokkeen alapinnasta tutkitaan vähintään 1 mittausalue. Mittausalueen laajuuden on oltava vähintään 4 m 2. 2.5.5 Kimmovasaramittaus Kimmovasaramittauksen testauskohdalla tarkoitetaan aluetta, josta määritetään vähintään 10 yksittäistä arvoa. Testaustulos on yksittäisten lukemien keskiarvo. Mittauksia tehdään seuraavasti: Alusrakenne Kummastakin maatuesta mitataan vähintään 1 testauskohta. Kaksiaukkoisen sillan välituesta mitataan vähintään 1 testauskohta. Jos välitukia on 2 4 kappaletta, niistä mitataan vähintään 2 testauskohtaa. Jos välitukia on enemmän kuin 4, lisätään testauskohtia harkinnan mukaan ottaen huomioon betonipeitteen laatu ja mahdollinen ulkoisten rasitusten vaihtelu sekä vähimmäisotantojen korrelointi. Kansilaatan alapinnasta mitataan vähintään 2 testauskohtaa. Jos silta-aukkoja on enemmän kuin 3, tehdään mittauksia vähintään 3:sta kohdasta.
Siltojen erikoistarkastusten laatuvaatimukset 8 Pääkannattajasta mitataan vähintään 2 testauskohtaa. Jos silta-aukkoja on enemmän kuin 3, tehdään mittauksia vähintään 3:sta kohdasta. Mittaukset tehdään eri silta-aukoista, jos kyseessä ei ole yksi-aukkoinen silta. 2.5.6 Betonin mikrorakennetutkimus Betonin mikrorakennetutkimus tehdään näytteistä, joita otetaan seuraavasti: Kansilaatan yläpinnasta otetaan vähintään 1 ohuthienäyte pintarakenteiden avauskohdasta sillan reuna-alueelta, ks. kohta 2.5.9. Kansilaatan yläpinnasta otetaan vähintään 1 pintahienäyte pintarakenteiden avauskohdasta sillan keskilinjalta, ks. kohta 2.5.9. 2.5.7 Tartuntavetolujuuden mittaus Betonin tartuntavetolujuutta mitataan rakenneosittain kohdista, joissa betoni on voimakkaimmin alttiina pakkasrasitukselle. Mittauksia tehdään rakenneosittain seuraavasti: Alusrakenne Maatuista tehdään vähintään 1 vetokoe. Risteyssillan risteävää ajorataa lähellä olevista ( 3 m) välituista tehdään vähintään 1 vetokoe liikenteen tulosuunnan puoleiselta sivulta. Kansilaatan tai reunaulokkeen alapinnasta tehdään vähintään 1 vetokoe. Pääkannattajasta tehdään vähintään 1 vetokoe. Reunapalkin sivupinnasta tehdään vähintään 1 vetokoe, jos reunapalkin kuntoarvio on 2 tai parempi, Sillantarkastuskäsikirjan /2/ mukaan määritettynä. Jos yksittäinen mittaustulos on < 1,5 N/mm 2, tehdään samasta rakenneosasta lisätyönä yksi uusi vetokoe, kuitenkin enintään 5 uusintakoetta samasta sillasta. 2.5.8 Betonipinnan kosteuden mittaus Kosteusmittauksia tehdään absoluuttisen kosteuden pintakosteusmittarilla tai suhteellisen kosteuden mittauslaitteilla päällysrakenteen kohdista, joissa on kalkkihärmää tai muita kannen vesivuotovaurioihin viittaavia seikkoja. Mittauksia tehdään vähintään kahdesta kohdasta. Lisäksi tehdään vähintään yksi vertailumittaus kuivasta betonipinnasta. 2.5.9 Pintarakenteiden avaus Sillan pintarakenteet tutkitaan kohdista, joissa voidaan olettaa olevan suurin kosteusrasitus. Tällöin tulee ottaa huomioon mm. sillan sivukaltevuus ja mahdollinen kannen vesivuotovaurio.
Siltojen erikoistarkastusten laatuvaatimukset 9 Pintarakenteet avataan vähintään yhdestä kohdasta kannen reuna-alueelta ja yhdestä kohdasta samalta poikkileikkauslinjalta läheltä sillan keskilinjaa, jos sillan kansipinta-ala on enintään 300 m 2. Jos sillan kansipinta-ala on suurempi kuin 300 m 2, tehdään edellä mainittujen lisäksi vähintään yksi pintarakenteiden avaus kannen reuna-alueelta. Kansilaatan yläpinnasta porataan lieriönäyte betonin ohuthietutkimusta varten reuna-alueen avauskohdasta ja pintahietutkimusta varten keskilinjan avauskohdasta. Kloridinäytesarja otetaan kaikista avatuista kohdista. 2.5.10 Kaiteiden pinnoitepaksuuden mittaus Pinnoitepaksuuden mittauksia tehdään molemmista kaiteista vähintään kahdesta kohdasta. Mittaukset tehdään kaikista kaiteen osista. 2.6 Raportointi Erikoistarkastuksesta laaditaan kirjallinen tarkastusselostus, johon liitetään valokuvat, tutkimusraportit ja muut tarkastuksen yhteydessä laaditut asiakirjat. Tarkastusselostukseen tulee sisältyä ehdotus tarvittavista toimenpiteistä ja niiden ajoituksesta sekä kustannusennuste. Selostus on päivättävä ja allekirjoitettava. Siltarekisteriin päivitetään yleistarkastuskäytännön mukaiset tiedot sekä päivitettäviksi soveltuvat tutkimustulokset. Siltarekisterin kuvatietokantaan tallennettavat valokuvat nimetään Sillantarkastuskäsikirjan /2/ ohjeiden mukaisesti. 2.7 Tietoturva Erikoistarkastusten toimittajan tulee huolehtia tietoturvallisuudesta ja Siltarekisterin tietosisällön luottamuksellisuudesta tarkoituksenmukaisella tavalla. Siltarekisterin käytössä noudatetaan Tiehallinnon ja erikoistarkastusten toimittajan välistä Siltarekisterin käyttö- tai päivitysoikeussopimusta. Siltarekisteriin ei saa kirjautua toisen käyttäjän henkilökohtaisilla käyttäjätunnuksilla eikä henkilökohtaista salasanaa saa saattaa muiden tietoon. Myös Siltarekisterin tietosisällön selaamisessa on käytettävä omia käyttäjätunnuksia. Siltarekisterin tietosisältöä päivittävän ja ylläpitävän henkilön palvelussuhteen loppumisesta on ilmoitettava viipymättä Tiehallinnolle, jotta henkilön käyttäjäoikeudet voidaan tarkistaa. Siltarekisterin käyttäjäoikeudet tarkistetaan vuosittain. 2.8 Asiakirjahallinta ja arkistointi Erikoistarkastusten toimittajan on säilytettävä toimeksiantoon liittyvät raportit, tutkimustulokset, sillantarkastuslomakkeet ja muut asiakirjat vähintään kahdeksan vuotta siten, että ne ovat tarvittaessa tilaajan käytettävissä. Ennen asiakirjojen hävittämistä on kysyttävä tilaajalta, haluaako tilaaja asiakirjat itselleen.
Siltojen erikoistarkastusten laatuvaatimukset 10 3 LIIKENNEJÄRJESTELYT Liikennejärjestelyt sisältyvät tarkastusten tilaukseen. Tilaajan laatimassa turvallisuusasiakirjassa esitetään myös liikenneturvallisuutta ja liikennejärjestelyitä koskevat asiat ja vaatimukset. Tarkastusten toimittaja joko ostaa liikennejärjestelyt kokonaispalveluna niihin erikoistuneilta yksiköiltä tai yrityksiltä tai toteuttaa järjestelyt omin resurssein. Liikennejärjestelyjen toteuttaja on nimettävä tarjouksessa tai tarjouksen liitteenä olevassa tarkastussuunnitelmassa. Liikennejärjestelyjen toteuttajan on aina laadittava kirjallinen liikenteenohjaussuunnitelma, joka on hyväksytettävä tiepiirillä. Nopeusrajoitusten asettamiseen on saatava tiepiiriltä nopeusrajoituspäätös. Liikennejärjestelyissä noudatetaan julkaisun Liikenne tietyömaalla TIEL 2272000 ohjeita. Vilkkailla tieosuuksilla tarkastukset on pyrittävä tekemään hiljaisena aikana, jolloin liikennerajoitukset aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa. 4 LAADUNHALLINTA 4.1 Laadunvarmistusmenettely Tilaaja edellyttää erikoistarkastusten toimittajalta dokumentoitua siltojen erikoistarkastusten laadunvarmistusmenettelyä. Laadunvarmistusmenettelyn kuvauksen tulee olla erikoistarkastuspalvelun tarjouksen liitteenä. Laadunvarmistusmenettely käydään läpi erikoistarkastuspalvelun aloituskokouksessa. 4.2 Organisaatio ja henkilöstö Erikoistarkastusten toimittaja ilmoittaa tarjouksessaan erikoistarkastuspalveluun osallistuvan organisaationsa rakenteen sekä työn toteutuksesta vastaavien henkilöiden tehtävät ja toimivallan. Tarkastuksiin osallistuvien henkilöiden tulee täyttää tämän asiakirjan kohdassa 2.3 esitetyt vaatimukset. Erikoistarkastusten laatuvastaavana toimii päätarkastaja. Laatuvastaava vastaa laadunvarmistusmenettelyn noudattamisesta ja toimii toimittajan yhteyshenkilönä erikoistarkastusten laatuun liittyvissä asioissa. Siltarekisterin tietosisältöä päivittävän ja ylläpitävän henkilön tulee olla suorittanut Tiehallinnon Siltarekisterin peruskurssi. Lisäksi edellytetään osallistumista mahdollisesti järjestettävään jatkokoulutukseen. Koulutusvaatimuksena on vähintään rakennusalan teknikon tutkinto tai laajalla kokemuksella siltojen ylläpidosta käytännössä hankittu pätevyys. Tarkastustietoja päivittävän henkilön tulee olla suorittanut myös Tiehallinnon sillantarkastajakurssi hyväksytysti.
Siltojen erikoistarkastusten laatuvaatimukset 11 4.3 Alihankkijat Alihankkijan on täytettävä samat organisaatiota ja henkilöstöä koskevat vaatimukset kuin yleistarkastusten toimittajalta vaaditaan. Alihankkijan täytyy noudattaa erikoistarkastusten toimittajan laadunvarmistusmenettelyä. Alihankkijat ja niiden erikoistarkastuspalveluun osallistuvat henkilöt on nimettävä tarjouksessa. Laboratorionäytteiden tutkimiseen käytettävä tutkimuslaitos on nimettävä tarjouksessa tai tarjouksen liitteenä olevassa tarkastussuunnitelmassa. 4.4 Tietokoneet ja tietojen suojaus Tietokoneiden ja niiden käyttöjärjestelmien on oltava soveltuvia Windows-pohjaisen Siltarekisteriohjelmiston käyttöön. Siirrettäessä tilaajalle tietoja sähköisessä muodossa on tietojärjestelmän hallintakeinojen (esim. virusten torjunta) oltava kattavat. 5 LAADUNVARMISTUS Erikoistarkastusten toimittaja tekee omaa laaduntarkastustaan laadunvarmistusmenettelynsä mukaisesti. Laadun väliraportointia tarkastuskaudella tehdään aloituskokouksessa sovitulla tavalla. Yhteenveto toimittajan sisäisestä laadunvarmistuksesta ja sen tuloksista esitetään tilaajalle erikoistarkastuspalvelun vastaanottokokouksessa. Pienissä urakoissa yhteydenpidosta ja raportoinnista voidaan sopia erikseen. 6 TYÖTURVALLISUUS 6.1 Yleistä Kaikkien tarkastusten työturvallisuusasioissa on noudatettava lakien ja asetusten ja muiden viranomaismääräysten vaatimuksia ja ohjeita sekä soveltuvin osin siltojen korjausohjeiden työturvallisuusohjetta /3/. Sähkökäyttöisissä työvälineissä on aina käytettävä vikavirtasuojaa. Siltojen erikoistarkastuksia suorittavien henkilöiden on käytettävä CE-merkittyä, standardin SFS-EN 471 suojausluokan 2 mukaista varoitusvaatetusta. Liikenteenohjaajalla on oltava suojausluokan 3 varoitusvaatetus. Kaikkien liikennöidyllä tiellä työskentelevien henkilöiden on suoritettava Tiehallinnon liikenneturvallisuuskoulutukseen kuuluva Tieturva I -kurssi. Liikennejärjestelyistä ja työturvallisuudesta vastaavien ja liikenteenohjaussuunnitelmia hyväksyvien henkilöiden on lisäksi suoritettava Tieturva II -kurssi. Jos vesistösillan alikulkukorkeutta rajoitetaan siltaa tarkastettaessa, asiasta on tiedotettava paikalliselle merenkulkupiirille.
Siltojen erikoistarkastusten laatuvaatimukset 12 Rautatiealueella tarkastusta tekeviltä henkilöiltä vaaditaan työturvallisuuspätevyys (Turva), mikä edellyttää osallistumista Ratahallintokeskuksen järjestämään koulutukseen. Ratahallintokeskuksen tai sen valtuuttaman tahon myöntämä lupa tarvitaan, jos erikoistarkastus edellyttää varsinaista työskentelyä, mittauksia, erikoistutkimuksia tai vastaavia toimenpiteitä kolmea metriä lähempänä raiteen keskilinjaa. 6.2 Turvallisuussuunnitelma Tilaaja on laatinut erikoistarkastusten valmistelua varten turvallisuusasiakirjan, joka sisältää tarkastusten toteuttamiseen liittyvät tarpeelliset turvallisuustiedot. Erikoistarkastusten toimittajan on ennen töiden aloittamista laadittava koko työtä koskeva kirjallinen turvallisuussuunnitelma. Suunnitelma on toimitettava tilaajalle viimeistään aloituskokouksessa. Työvaihekohtainen turvallisuussuunnitelma on laadittava työ- ja tukitelineistä putoamisvaarallisista töistä hukkumisvaaran sisältävistä töistä sähkötapaturmavaarallisista töistä sukellustöistä. Kaikkien sillantarkastajien pitää olla tietoisia turvallisuusvaaroista, vallitsevista olosuhteista ja turvallisuussuunnitelmien sisällöstä ja noudattaa annettuja ohjeita. 7 VIITELUETTELO /1/ Sillantarkastusohje. Helsinki. Tiehallinto 2004. ISBN 951-803-195-9. TIEH 2000008-04. /2/ Sillantarkastuskäsikirja. Helsinki. Tiehallinto 2004. ISBN 951-803-208-4. TIEH 2000009-04. /3/ Työturvallisuus. Helsinki. Tiehallinto, siltayksikkö 2000. TIEL 2230095 SILKO 1.111.