Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid2. Esitysluonnoksia palveluverkosta Ohjausryhmä 6.2.2017 Seppo Ranta Auli Anttila Jukka Lindberg www.omahäme.fi
Palveluverkko osana maakunnan palvelustrategiaa Esitysluonnoksia palveluverkosta ehdotetaan työstettäväksi osaksi marssikirjaa, josta muodostuu esitys maakuntastrategiaksi Ohjausryhmän lähetekeskustelu 2/2017 1. palvelustrategia päätetään mk-valtuustossa arvion mukaan 4-5/2018 Valmistelun ensimmäiset esitysluonnokset palveluverkosta kootaan yhteen kuntien toiveesta helmikuun lopulla Maakunta tarvitsee myös yksityisiä kumppanuuksia toimintaympäristön tekijöistä valinnan vapauden toteuttamismalli ja aikataulu keskeinen (lakiesitys eduskuntaan 4-5/2017 Suoran valinnan palvelut Asiakasseteli Henkilökohtainen budjetti www.omahäme.fi
Taulukko 1: Palveluverkon muodostamisen periaatteet (Oma Häme Loppuraportti 30.8.2016 s. 84) ASIAKASNÄKÖKULMA VAIKUTTAVUUS INTEGRAATIO KUSTANNUSTEHOKKUUS Kansalaisten hyvin tuntemat palvelut on helppo saada ja saavuttaa eri asiakasryhmille tyypillisillä tavoilla (fyysisesti, digitaalisesti) Tarvelähtöiset ja oikea-aikaiset palvelut oikeille väestöryhmille ennakoivalla, proaktiivisella ja kuntouttavalla tavalla Alueellinen moniammatillinen yhteistyö perustuu hoitovastuun määrittelyyn mahdollisimman lähelle asukasta (yleislääkäri, vastuutyöntekijä) ja hyvään yhteistyöhön muiden palveluiden kanssa Resursseja (henkilöstö, tilat, laitteet) käytetään optimaalisesti (kustannustehokkuus, virtaustehokkuus) Osaavat palvelut, joihin kansalaiset luottavat, turvaavat hengen, hyvän elämän käyttäjän kannalta saumattomina kokonaisuuksina Hyvin johdetut ammattilaiset oikeissa paikoissa muodostavat oikein mitoitetut palvelut, joissa vakioidut näyttöön perustuvat menetelmät ja työkalut Haja-asutusalueiden palveluintegraatiota varten on olemassa ratkaisuja (liikkuvat palvelut, kotisairaala, mobiilitoiminnot) Usein tai paljon tarvittavat palvelut annetaan aina mahdollisimman lähellä asukasta tai viedään digitaalisesti kotiin Usein ja/tai jatkuvasti palvelua tarvitsevien palvelut ja ammattilaisten osaaminen lähelle. Moniammatillinen yhteistyö perustuu selkeisiin hoitovastuisiin (vastuuhenkilö) ja ammattilaisten verkostoitumiseen. Johtaminen perustuu jatkuvasti vertailtuun tietoon ja mittareihin. Toiminnan laatu pidetään tasaisena jatkuvalla seurannalla. Harvoin tai vähän tarvittavat ja erityistä osaamista vaativat palvelut järjestetään seudullisesti, maakunnallisesti tai maakuntien yhteistyönä Palveluverkko on julkisten, yksityisten ja 3. sektorin kokonaisuus, jossa yhteys kunnan hyvinvointipalveluihin turvataan ja palvelujen saamisen määräajat toteutuvat Älykkäät teknologiat mahdollistavat ammattilaisten paikalla-olon digitaalisesti ja joustavan ammattilaisverkoston toiminnan Digitaalisuutta hyödynnetään maksimaalisesti kaikissa palveluissa www.omahäme.fi Palveluissa toteutuu käyttäjien yhdenvertaisuus Palvelun käyttäjän omat ja lähiverkostojen resurssit ovat maksimaalisessa käytössä prosessin eri vaiheissa
Palvelun saatavuus suuri Lähipalvelut Seudulliset osaamiskeskukset Saatavuus pieni Sotealueiden strateginen yhteistyö Maakunnan osaamiskeskukset Palvelun kysyntä pieni Kysyntä suuri
Työryhmä 5 sote-integraatio katkaisuhoito kotikuntoutus tulkkipalvelut kriisipalvelut tukihenkilötoi minta Suun terveydenhu olto tulkkivälitys Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus maahanmuutta japalvelut turvakoti Sam ja pam kuntoutusyksik öt Lasten kaltoinkohtelu Vieroitus/kor vaushoito
LÄHIPALVELU SEUDULLINEN PALVELU MAAKUNNAN PALVELU ERVA- ALUE AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT Sähköiset palvelut Aikuissosiaalityö Sosiaaliohjaus Päihdekuntoutujien kuntouttavat asumispalvelut Päihdekuntoutujien laitoskuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntouttava työtoiminta Työvoiman palvelukeskus Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Erityisryhmien työ- ja päivätoiminta www.omahäme.fi
Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid13.
Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid2. Palveluverkkorakenne 20.12.16 Th-integraatioryhmien luonnos 20.12.2016 Seppo Ranta www.omahäme.fi
Terveydenhuollon integraatioryhmä pj. Seppo Ranta, johtajaylilääkäri, Kanta-Hämeen shp siht. Auli Anttila, sote-asiantuntija Lasse Hakala, ensihoitopäällikkö, Kanta-Hämeen pelastuslaitos/ Kanta-Hämeen shp Taina Hammaren, erikoissairaanhoidon palvelualueen johtaja, FSHKY Ville Hällberg, apulaisylilääkäri, Kanta-Hämeen shp Markku Nurmikari, tilaajaylilääkäri, Hämeenlinna Kati Kortelainen, ylilääkäri, Kanta-Hämeen shp Petrus Kukkonen, palvelutuotantojohtaja, Kanta-Hämeen shp Virpi Kröger, ylilääkäri, Janakkala Kirsi Leino, hallintoylihoitaja, Kanta-Hämeen shp Outi Luoma, Tehy ry, henkilöstön edustaja, Riihimäen seudun tk ky Ari Palomäki, professori, Kanta-Hämeen shp Eija Patteri, ylihoitaja, Kanta-Hämeen shp Veli-Pekka Rautava, terveysjohtaja, Hämeenlinna Jarmo Ruohonen, perusterveydenhuollon palvelualueen johtaja, FSHKY Juhani Tavasti, osastonylilääkäri, Kanta-Hämeen shp Juha Tiainen, johtajaylilääkäri, Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Tiina Tuominen, ylilääkäri, Kanta-Hämeen shp Tuula Metsä, ylilääkäri, Kanta-Hämeen shp Teija Raivisto, ylilääkäri, Hämeenlinna Riikka Lammintausta-Mäkelä, perhepalveluiden palvelualuejohtaja, Fshky Kirsi Peltola-Haavisto, ylilääkäri, Riihimäen seudun tk ky Vappu Lehmus, ylilääkäri, Janakkala Riikka Haahtela, sote-asiantuntija, Hattula Heini Ristavaara, Kanta-Hämeen shp Timo Turunen, Riihimäki
Työskentelyperiaatteet (1/2) 1. Keskeisenä näkökulmana olivat aiemmin Sote-integraatio, hoidon porrastus ja palveluverkko ryhmässä työstetyt periaatteet 2. Ryhmän asiantuntijat arvioivat oman alansa keskeisimmät toiminnot ja näiden saatavuuden (henkilöstön saatavuus, investointien suuruus jne.) ja tarpeen alueen asukkaiden näkökulmasta. Toiminnot järjestettiin tällä perusteella alustavasti lähi-, seudullisiin, maakunnallisiin ja ylimaakunnallisiin palveluihin 3. Arviointiin kunkin toiminnon kysyntä aikayksikössä (esim. käyntejä/asukas/vuosi) ja henkilöstön tuotantokapasiteetti (esim. potilaita/tiimi/päivä) 4. Kysynnän, tuotantokapasiteetin ja seutujen eri ikäisten asukkaiden määrien perusteella arvioitiin maakunnallisesti ja seudullisesti tarvittava resursointi 5. Arviointia seutuja pienempiin yksiköihin ei tehty 6. Ryhmässä todettiin, että toteutettu arviointi on vain yksi näkökulma palveluverkkoon ja lopputulosta tulee muuttaa ja jatko kehittää ainakin seuraavien näkökulmien perusteella: 1. Alueen asukkaiden näkemys palveluista 2. Palvelujärjestelmän elinvoimavaikutusten vaikutus maakunnan ja seutujen kehittymiseen 3. Vapaan valinnan lainsäädännön vaikutus (lainsäädäntöluonnos tuli käytettäväksi vasta työskentelyn jälkeen) 4. Taloudellisten resurssien määrä ja niiden vaikutus palvelujärjestelmään 5. Suunnitteilla olevan uuden keskussairaalarakennuksen vaikutus palveluiden järjestämiseen
Työskentelyperiaatteet (2/2) Työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa Kokoontumisten välillä työryhmät työstivät aihekokonaisuutta Keskeisin yhteenveto on tässä diasarjassa, mutta työryhmän työskentelyn tuloksena syntyi myös muuta mahdollisesti jatkossa hyödynnettävää materiaalia (muistiot, eri vaiheiden esitykset, excel-taulukot)
Palveluverkon oleelliset periaatteet Maakunnan kolmen seudun palvelut on arvioitu keskenään samanlaisiksi Tulevan sote-erityispalvelukeskuksen (uusi keskussairaala, jossa sijainnee myös sosiaalialan palveluita) myötä erityispalveluita on osittain keskitetty palvelukeskuksen sijaintipaikkakunnalle Hämeenlinnaan Palveluiden saatavuus muuttuu tulevaisuudessa sähköisten palveluiden merkittävän laajentumisen takia. Palvelukokonaisuutta tulee tältä osin verrata mieluummin sosiaalisen median tai kehittyneisiin pankkipalveluihin kuin nykyisiin sote-sektorin sähköisiin palveluihin. Sähköiset palvelut ovat identtisinä saatavilla koko maakunnassa Nykyisiä erikoissairaanhoidon avopalveluita on suunniteltu laajemmin seudullisina toteutettaviksi. Tältä osin on tässä suunnitelmassa alustavasti lueteltu sellaisia erikoissairaanhoidon erikoisalojen palveluita, joiden nykyinen kysyntä ja käyttö mahdollistaisi vähintään 1 pv/viikko vastaanotot seudullisesti. Uusia palvelumuotoja ovat liikkuvat sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelut kotiin vietävinä palveluina. Näiden palveluiden tarkoituksena on osaltaan ennaltaehkäistä sellaisia tilanteita, joissa kansalainen joutuu hakeutumaan erikoissairaanhoidon päivystykseen. Päivystyksen tarpeen vähentäminen ennaltaehkäisyn keinoin on yksi koko suunnitelman johtava periaate. Työryhmän esille nostamat palvelujen ydinperiaatteet on koottu kahdelle seuraavalle dialle
VISIO: Yhdessä sinun parhaaksesi, yhdessä lähellä sinua Asukaslähtöinen, yhtenäisten periaatteiden mukainen, integroitu maakunnan palveluverkko on olemassa. Palveluiden saatavuus on oikea-aikaista ja tarpeidenmukaista. Palvelut tukevat asukkaiden omaa vastuuta ja omahoitoa. Toiminnot ja rakenne on suunniteltu tulevaisuuden palvelumahdollisuudet (mm. sähköiset palvelut) huomioiden Toiminta on näyttöön perustuvaa, korkealaatuista ja jatkuvasti kehittyvää Henkilöstö on avainresurssi: osaava ja hyvinvoiva henkilöstö antaa hyvää palvelua Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävä osa maakunnan, sen seutujen ja kuntien elinvoimaista rakennetta Toiminta on tuottavaa ja vaikuttavaa Palveluiden on mukauduttava muuttuviin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin www.omahäme.fi
Palveluverkon yksi keskeinen periaate on ennaltaehkäisyn keinoin vähentää päivystyspalveluiden käyttöä Sosiaaliset tai terveysongelmat ennakoidaan ja niihin reagoidaan, jolloin eri tasojen päivystyksellistä hoitoa tarvitaan vähän Jatkuvan parantamisen malli Perustason kykyä ennakoida ongelmien kehittymistä kehitetään Resursseja vahvistetaan perustasolla, kun resurssien tarvetta päivystyksissä kyetään vähentämään Ihmisten selviämistä arjessa tuetaan: hyvinvointi paranee, akuuttien hoitotilanteiden kehittyminen vähenee Reagointimalleja tyypillisiin ongelmiin pilotoidaan ja kehitetään Potilas ja omaiset integroidaan mukaan hoitoon: sama tieto prosessista kaikilla Sähköisiä työkaluja ongelmien tunnistamiseen ja kehittämiseen www.omahäme.fi
Palveluverkkorakenne Perustuu seutukuntien keskenään samanlaisiin toimintoihin Forssa Hämeenlinna Riihimäki Työryhmän arvio oli, että keskeisimmät seudulliset palvelut on kyetty tähän työstöön tunnistamaan, mutta palveluverkon suunnittelua on jatkettava mm. aiemmin tunnistetuista näkökulmista. Arvioitiin, että tosiasiassa toteutuva palveluverkko poikkeavaa tämän seurauksena merkittävästikin tässä hahmotellusta Aivan työskentelyn loppuvaiheessa tulleet valinnanvapauslainsäädäntöluonnokset merkitsevät toteutuessaan, että palvelukysyntä- ja tarjonta vaikuttavat merkittävästi siihen, missä kaikkialla suoran valinnan palveluita tulee olemaan saatavilla www.omahäme.fi
Seutujen palvelurakenne (pl. maakunnalliset palvelut) Laajat sote-sektorin avohoidon ja akuuttisairaanhoidon palvelut (entisestään) kehittyvät sähköiset palvelut Kotiin vietävät hoitaja- ja lääkäripalvelut ensihoidon tukena Erityistason konsultaatiomahdollisuuksien oleellinen kehittäminen (erityisenä pyrkimyksenä on vähentää päivystyspotilaiden siirtoja) Perustason lääkäripäivystys (perusterveydenhuollon kiirevastaanotto, vaatii ympärivuorokautisena poikkeusluvan sosiaali- ja terveysministeriöltä) Seuduille suunniteltavat osaamiskeskukset Päihdepsykiatria, kuntoutustutkimuskeskus, ikäihmisten vaativan tutkimuksen ja asumisen palvelut, sosiaalihuollon erityispalvelut eri sektoreilla Leikkaustoiminta, joka lain mukaan mahdollinen ja joka suunnitellaan osana yhteistyöalueen rakennetta Yksityiset kumppanuudet